PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 15/2010/1 Dnro LSSAVI/8/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.2.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamista koskevasta hakemuksesta. LUVAN HAKIJA Keskipakovalu Oy Kauppilaisenkatu 9 33730 TAMPERE LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tampereella sijaitseva metallivalimo, jonka käyntiosoite on Lastikankatu 21. Kiinteistön rekisteritunnus on 837-045-4534-0001-0. Ympäristönsuojelulaki 55 Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojeluasetus 1 kohta 2 d Ympäristönsuojeluasetus 5 2 d ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukselle 28.12.2007, jolloin asia on tullut vireille. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristökeskusten toiminta on päättynyt aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) tultua voimaan 1.1.2010. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastosta annetun lain nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Pirkanmaan ympäristökeskuksessa vireillä olleet aluehallintovirastolle kuuluvat asiat ovat siirtyneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT ja SOPIMUKSET Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 8.1.2002 Dnro 1900Y0170-111. Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös 20.10.2003 (Dnro PIR-2003-Y-392-18) pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta.
Ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa. Vakuutus on ollut voimassa 1.1.1999 alkaen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Valimo sijaitsee teollisuusalueella Vehmaisissa Tampereen kaupungin itäpuolella. Tontin etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on teollisuusaluetta. Valimon pohjoispuolella kulkee rautatie. Lähin asutus sijaitsee valimon itäpuolella noin 30 metrin päässä. Valimon itäpuolella sijaitsevalle Vehmaisten asuinalueelle on matkaa noin 200 metriä ja pohjoispuolella sijaitsevalle Leinolan asuinalueelle noin 400 metriä. Kangasalan kunnan rajalle on matkaa 1,5 km. Alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava, jonka mukaan valimon sijaintialue on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP). Valimo ei sijaitse pohjavesialueella. Eteläpuolella sijaitsevaan Kaukajärveen on matkaa noin 600 m. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kiinteistöllä käy päivittäin keskimäärin 4 jakeluautoa ja 15 henkilökunnan ajoneuvoja. Raskaita ajoneuvoyhdistelmiä käy keskimäärin yksi kuukaudessa ja polttoöljyä toimittavia ajoneuvoja noin neljä vuodessa. Lisäksi tontilla liikennöi lastaus- ja purkaustehtävissä kolme haarukkatrukkia ja kiinteistön hoitotehtävissä traktori. Kiinteistölle ei enää kuljeta Kauppilaisenkadun kautta asuinalueen läpi. Liikennejärjestelyt on muutettu siten, että kiinteistölle kuljetaan teollisuusalueen läpi Lastikankatua pitkin. Keskipakovalu Oy on metallivalimo- ja koneistamotoimintaa harjoittava alihankintayritys. Valimo tuottaa ei-rautametallivalanteita keskipako- ja liukuvalumenetelmillä. Valujen raaka-aineina käytetään punametalleja (Cu 85%, Zn, Sn ja Pb), alumiiniseoksia sekä tina-, alumiini- ja lyijytinapronssia. Valanteista valmistetaan koneistamalla erilaisia koneiden ja laitteiden osia, joiden käyttöominaisuudet edellyttävät ei-rautametallien käyttöä. Valimo on perustettu vuonna 1956 ja se toimii edelleen samalla tontilla. Valimohalli on rakennettu vuonna 1976. Valimo toimii arkisin kello 5.45-22.00. Valimo työllistää noin 30-40 työntekijää. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Valimon prosessit Sulatus- ja valukapasiteetti on noin 1500 tonnia vuodessa ja noin 6,8 tonnia päivässä. Tuotantomäärät ovat vuosina 2005-2008 olleet keskimäärin 1100 1400 tonnia vuodessa. Sulatus Keskipakovalussa metalli sulatetaan kahdessa induktioupokasuunissa, joilla on yhteinen teholtaan 450 kw invertteri (= vaihtomuuntaja). Alumiiniseokset sulatetaan sauvavastusupokasuunilla. Uunien tehot ja vetoisuudet ovat seuraavat: Uuni Vetoisuus Teho
(kg) (kw) induktioupokasuuni 500 300 induktioupokasuuni 1000 450 sauvavastusupokasuuni 300 170 Liukuvalussa eli jatkuvavalussa sulatetaan induktioupokasuuneilla, joilla on yhteinen 300 kw:n invertteri. Liukuvalun uunien vetoisuudet ja tehot ovat: Uuni Induktioupokasuunit (2 kpl) Polttoöljykäyttöiset kuumanapito-/valuuunit (2 kpl) Vetoisuus Teho (kg) (kw) 500 kg 300 300 500 450 450 Valu Keskipakovalumenetelmä on luonteeltaan yksittäiskappaletuotantoa. Päivittäin valetaan 1-20 kappaletta. Kappaleet valetaan vesijäähdytteiseen pyörivään kestomuottiin. Menetelmällä valettujen putkien ja renkaiden kappalepainot vaihtelevat 100 2000 kg ja halkaisijat 100 2400 mm. Keskipakovalujen osuus valimon tuotannosta vaihtelee 50 70 %:iin. Liukuvalumenetelmällä voidaan valaa poikkileikkaukseltaan samaa, mutta pituudeltaan vaihtelevia valanteita sekä tarvittaessa vaihtaa materiaalia valuprosessia pysäyttämättä. Kuumanapito/valu-uunista valetaan vesijäähdytteiseen kestomuottiin. Jähmettymisen jälkeen valettu valanne katkotaan halutun pituisiksi tangoiksi. Liukuvalulla valetaan ainesputkia, pyörö-, latta- ja muototankoja suurimman halkaisijan ollessa noin 230 mm. Päivittäinen valumäärä vaihtelee 500 6000 kg. Raaka-aineet Raaka-aineina käytetään kuparimetalli- ja alumiiniharkkoja sekä kupariromua. Lisäksi raaka-aineena käytetään seostamattomia metalleja: alumiinia, lyijyä, sinkkiä ja tinaa. Metallia sulatetaan noin 1450 tonnia vuodessa. Sulatetusta metallista yli puolet, noin 900 tonnia, on omasta tuotannosta tulevaa kiertoromua. Ostettua kupariromua, joka on puhdasta kuparia, sulatetusta metallista on noin 550 tonnia. Valimohiekkaa käytetään vuosittain vain noin 100 150 kg. Valusulaan muodostuvaa vetyä poistetaan joko typpikaasulla tai typpikaasua muodostavilla tableteilla. Valumuotteja ei öljytä, vaan niitä ruiskutetaan kuivalla talkkimaisella aineella. Valimon käyttämistä kemikaaleista kaksi on vaarallisuuden perusteella luokiteltuja: Kemikaali, käyttötarkoitus Arsal 2125 Alumiinipronssin suojaus ja puhdistus Varoitusmerkki ja R- lausekkeet Xn, R 20/21/22, 32, 36/38 Käyttö t/a Varasto t 0,4 (v. 2007) 0,2 (v. 2007) Nitral-C19 Al-seosten puhdistussuola - kalsiumsyanamidi (10-15 %) Xi, R 41 0,669 (v. 2008) 0,086 (v. 2008)
Varastointi Kevyt polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n öljysäiliössä, joka sijaitsee katetussa betonialtaassa. Altaassa on myös toinen 10 m 3 :n öljysäiliö, mutta se on poistettu käytöstä. Voiteluöljyt ja rasvat varastoidaan astioissa sisätiloissa tarvikevarastossa. Varastoitava määrä on 800 l. Nestekaasu varastoidaan pulloissa valimon länsipäätyyn sijoitetussa kaapissa ja telineessä. Suurin varastoitava määrä on 200 kg. Raaka-aineet varastoidaan raaka-ainevarastossa. Varastoitavat määrät vaihtelevat 10 100 tonniin. Valanteet varastoidaan ulkoalueella häkeissä ja hyllyissä sekä sisätiloissa valmistevarastossa, jossa toimii myös lähettämö. Varastoitava määrä on 10-150 tonnia. Valmiita koneistettuja tuotteita varastoidaan varastokeskuksessa keskimäärin 10 tonnia. Koneistettuja valanteita varastoidaan varastorakennuksessa keskimäärin 5 tonnia kerrallaan. Toimitusmäärä on 367 425 tonnia vuodessa. Jätteiden varastointi: Valukuona, joka on valuprosessissa syntyvää Cu- ja Al-kuonaa, varastoidaan asfaltoidulla piha-alueella kannellisissa vaihtolavoissa. Metallilastu, jota syntyy koneistamolla ja jota ei voida hyödyntää omassa tuotannossa, varastoidaan metallilaatikossa ulkoalueella. Rautaromu varastoidaan ulkona asfaltoidulla alueella. Rautaromua syntyy vuosittain noin 15 tonnia. Kaatopaikalle menevät jätteet varastoidaan kannelliseen kuljetuskonttiin.
Energian käyttö Veden kulutus Ongelmajätteet Ongelmajätteet kerätään tynnyreihin, astioihin ja laatikoihin. Kaikki ongelmajätteet varastoidaan lukitussa valuma-altaallisessa ongelmajätekontissa laitoksen piha-alueella. Liukuvalun kuumanapito- ja valu-uunien käyttämä lämpöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä. Polttoöljynkulutus on noin 25 tonnia vuodessa (26,41 tonnia vuonna 2008). Sulatuksessa ja koneistuksessa käytetään sähköenergiaa yhteensä noin 1400 MWh vuodessa. Sulatuksen osuus käytöstä on 910 MWh ja koneistuksen 490 MWh. Nestekaasua kuluu noin 11,2 tonnia vuodessa. Kiinteistön lämmityksessä käytetään kaukolämpöä, jonka kulutus on noin 1200 MWh/a. Valimo kuluttaa vesijohtovettä noin 16 m 3 /d ja omasta porakaivosta otettua vettä noin 4 m 3 /d eli yhteensä noin 20 m 3 /d. Jäähdytysvettä kuluu noin 17 m 3 /d ja saniteettivesiä 2 m 3 /d. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan käsityksen mukaan sulatuksen sähköenergiankäytön tehokkuus on käytetystä sulatusuunityypistä johtuen tehokasta. Käytön tehokkuuden parantaminen on lähes mahdotonta, koska sähköenergiasta tuotettava lämpö syntyy suoraan sulatettavassa panoksessa. Tällöin esimerkiksi lämmön siirrosta johtuvat häviöt on minimoitu. Valimon tuotantomääristä johtuen liukuvalun kuumanapito- ja valu-uunien energiankäytön tehokkuutta on vaikea tehostaa. Kiinteistöjen lämmityksen energiankäytön tehokkuus on lisääntynyt laitoksen siirryttyä käyttämään kaukolämpöä vuoden 2000 lokakuun alussa. EU:ssa on laadittu valimojen toimintaa koskeva BAT-vertailuasiakirja (BREF). Keskipakovalu Oy:n toiminta ei kuulu suoraan EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelevän BREF-asiakirjan soveltamisalaan, koska sen sulatuskapasiteetti ei lyijyn osalta ylitä 4 t/d (alle 1 t/d) eikä muiden metallien osalta 20 t/d (noin 6,8 t/d). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksen jäähdytysvesien käsittely ja johtaminen ei ole muuttunut. Jäähdytysvesiä syntyy noin 17 m 3 /d ja ne johdetaan avo-ojaan, joka on valimon kohdalta virtaussuunnassa 300 m:n matkalta putkitettu. Suurin osa jäähdytysvesistä on liukuvalusta tulevia ja ne esikäsitellään hiekan- ja öljynerotuskaivossa ennen johtamista sadevesiviemärin kautta avo-ojaan. Saniteettijätevedet noin 2 m 3 /d johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Keskipakovalun jäähdytysvedet kierrätetään kolmen peräkkäisen erotus- ja selkeytyskaivon kautta uudelleen käyttöön ja vain ns. ylivuotovesi johdetaan erillisen hiekanerotuskaivon kautta avo-ojaan. Vedet virtaavat Likolammen kautta Iidesjärveen.
Jäähdytysvesien laatua on tutkittu vuonna 2002 (Dekati Measurements Oy 8.8.2002). Vesinäytteet otettiin kahdella eri kerralla kolmesta kohdasta: keskipakovalun saostuskaivosta (näyte nro 5), saostuskaivojen jälkeisestä sadevesikaivosta ja siitä lähtevän putken päästä avo-ojasta (näytteet nro 3) sekä liukuvalun jäähdytysvesien purkuputkesta (näyte 4). Analyysitulokset: Jäähdytysvesinäytteet (8.8.2002) Keskipakovalu: 3. Purkuputken pää avo-ojassa (20.5.2002 sv-kaivo) (26.6.2002) Keskipakovalu: 5. Saostuskaivosta lähtevä vesi (20.5.2002) (26.6.2002) Liukuvalu: 4. purkuputken pää avo-ojassa (20.5.2002) (26.6.2002) Pb (mg/l) 2,610 0,053 2,48 0,14 0,002 0,036 Zn (mg/l) 4,360 0,621 3,68 1,48 0,078 0,701 Cu (mg/l) 1,650 0,054 1,74 0,022 0,012 0,035 Al (mg/l) 4,180 0,035 1,29 0,024 0,007 0,011 Sn (mg/l) 0,014 0,001 0,02 0,001 0,0 0,001 Näytteissä havaittiin kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Näyte nro 3 otettiin ensimmäisellä näytteenottokerralla sadevesikaivosta, koska purkuputkesta ei tuolloin tullut vettä. Näytteeseen saattoi silloin sekoittua pohjalietettä, koska sadevesikaivossa oli vettä vain 10 cm. Kesäkuun näytteenotto ajoitettiin sadesäälle, jolloin jäähdytysvesien lisäksi kiinteistöltä kerätyt pintavedet ohjautuvat sadevesikaivon kautta purkuputkeen. Avo-ojaan johdettavien keskipakovalun jäähdytysvesien raskasmetallispitoisuudet olivat analyysitulosten perusteella koholla. Esimerkiksi lyijyn pitoisuus oli moninkertainen viemärilaitosten viemäriin johdettaville jätevesille asettamaan raja-arvoon (0,5 mg/l) nähden. Toiminnanharjoittaja on tutkituttanut valimon jäähdytysvesien laadun uudelleen. Näytteet otettiin 17.11.2009. Keskipakovalun jäähdytysvesistä otettiin kokoomanäyte työpäivän ajalta ja liukuvalun jäähdytysvesistä otettiin kertanäyte. Näytteiden analyysitulokset ovat: Päästöt ilmaan Jäähdytysvesinäytteet (17.11.2009) Sn (mg/l) Pb (µg/l) Al (mg/l) Cu (mg/l) Zn (mg/l) Keskipakovalu (kokoomanäyte) 0,005 240 0,18 0,05 0,83 Liukuvalu (kertanäyte) < 0,001 < 0,8 < 0,1 < 0,02 < 0,02 Tampereen Veden rajaarvot viemäriin 2,0 0,5 mg/l - 2,0 3,0 Liukuvalun jäähdytysvesien kaikki metallipitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Keskipakovalun jäähdytysvesien metallipitoisuudet alittivat viemäriin johdettaville vesille asetetut pitoisuusrajat. Valimolta syntyy ilmapäästöjä metallien sulatuksesta, koneistamolta sorvien ja jyrsimien käytöstä sekä lämmityksestä. Valimon ilmapäästöjen johtaminen ja puhdistusjärjestelmä on uudistettu ympäristöluvan myöntämisen jälkeen vuonna 2004. Ennen uudistusta valimolla oli useita ilmapäästöjen poistokohtia ja sähkösuodatin, joka sitoi leijuvaa pö-
lyä sisäilmasta. Nyt valun ja sulatuksen kohdepoistoista tuleva ilma johdetaan samaan suodatinjärjestelmään. Suodatinyksikkö on Ekomans ELS- 10/1212-4,2 letkusuodatin (suodatinletkut 120 kpl Ø 127x4200 mm, suodatuspinta-ala 201 m 2 ). Muita poistoja ovat yleisilmanpoisto sekä savukaasupuhallin. Savukaasupuhallin poistaa kuumanapitouunien öljypolttimien pakokaasut ilmaan. Koneistamolla syntyvät pölypäästöt johdetaan sykloniin ja puhdas ilma johdetaan ulos. Päästötarkkailu Ympäristöluvassa määrättiin, että savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla korkeintaan 10 mg/nm 3 1.1.2004 (lupamääräys 1). Pääpoistokanavan ja sulatusuunien huuvien kautta imettävien savukaasujen hiukkaspitoisuudet sekä sinkin, lyijyn, kuparin, tinan, alumiinin, kadmiumin sekä nikkelin pitoisuudet määrättiin mittautettaviksi joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2002. Ilmapäästöjen tarkkailutulokset: Ajankohta Hiukkaset Cd* Ni * Pb* Sn * Al * Zn * Cu* mg/nm 3 10.12.2002-7.1.2003 Pääpoistokanava ka 12,2-13,0 - - - - - - - 29.12.2004 Kohdepoisto Yleispoisto 0,01 1,42 0,001-0,08 - <0,03-0,13 - <0,02 - < 0,001 - <0,001-19.12.2006 Kohdepoisto < 0,04 < 0,08 < 0,07 < < 0,05 20,9 3,25 0,002 0,05 18.12.2008 Kohdepoisto 0,02 0,002 0,56 <0,06 0,47 0,05 1,4 1,4 - metallipitoisuutta ei mitattu * µg/nm 3 Valimon kohdepoistojen suodatin toimii määräaikaismittausten tulosten perusteella erittäin hyvin. Suodatinjärjestelmän uudistuksen jälkeen hiukkaspitoisuus on alittanut ympäristöluvassa määrätyn päästörajan. Myös päästöjen metallipitoisuudet ovat olleet pieniä.
Savukaasujen mukana ilmaan pääsevien hiukkasten ja metallien vuosipäästöjen kehitys määräaikaismittausten perusteella: Haitta-aine 2002 2004 2006 2008 Hiukkaset (kg) 526 0,42 2,43 1,2 Kadmium (Cd) (g) 3000 0,03 < 0,1 0,1 Kupari (Cu) (g) 9800 2,5 5 40 Nikkeli (Ni) (g) 100 <1,0 < 4 < 4 Lyijy (Pb) (g) 79000 4,1 < 3 30 Tina (Sn) (g) 1600 < 0,7 < 3 3 Alumiini (Al) (g) 11300 < 0,03 1300 90 Sinkki (Zn) (g) 231000 < 0,03 200 90 Koneistamolla syntyviä pölypäästöjä ei ole mitattu. Hakija on ympäristönsuojelun vuosiraporteissa arvioinut pöly- ja raskasmetallipäästöt seuraaviksi: Melu ja tärinä Haitta-aine 2002 2004 2006 2008 Hiukkaset (kg) 300 190 200 200 Lyijy (Pb) (g) 3 3 3 4,14 Sinkki (Zn) (g) 10 8 8,50 9,84 Hakijan mukaan koneistuksessa syntyvä pöly erottuu tehokkaasti sykloniin, eikä leviä poistoilman mukana ympäristöön. Valimon toiminnan melupäästöt ovat pääasiassa ilmanvaihtopuhaltimien puhallinhuminaa. Melumittaus 2002 Ympäristöluvassa määrättiin, että laitoksen aiheuttamat melutasot on mittautettava vuoden 2002 aikana (lupamääräys 3). Melupäästöt on mitattu 13.8.2002 (Scc Viatek Oy). Seitsemän melulähteen melu mitattiin. Melua mitattiin myös ympäristössä neljässä paikassa. Lisäksi melun leviäminen mallinnettiin SoundPLAN 5.0 laskentaohjelmalla. Melulähde Äänitehotaso L WA, db(a) Liukuvalun savukaasupuhallin 101 Yleisilman ottosäleikkö 86 Induktiouunin jäähdytyspuhallin 93 Jäähdytys VIP400 100 Pääpoistoyksikkö 99 Itäsivun päätyovi avoimena 90 Koneistamon sorvaamon ovi avoimena 106 Mittausraportin mukaan pääasialliset melulähteet (liukuvalun sk-puhallin ja induktiouunin jäähdytyspuhallin) voidaan suojata meluseinäratkaisulla häiriintyvään kohteen suuntaan. Ennen meluseinäratkaisujen toteuttamista voidaan tutkia laitteiden siirtomahdollisuutta, laitteiden korvaamista hiljaisemmilla tai niiden muuttamista hiljaisemmiksi (mm. pyörimisnopeuden pienentäminen).
Mittauspiste Etäisyys valimosta (m) A (45-4527-4) 65 50 B (45-4534-11) 40 54 C (45-4527-3) 85 53 D (584-3-5) 50 56 Keskimääräinen melutaso ilman häiriölähteitä (dba) Mittauspisteet sijaitsivat valimon itäpuolella noin 40 90 metrin päässä valimosta. Mittaushetkellä vallitsi länsituuli ja tuulen nopeus oli noin 1 m/s. Mittausepävarmuudeksi arvioitiin noin 2 db. Valimon toiminnasta jätetyn muistutuksen perusteella puhallin humisee voimakkaasti ja ääni kantautuu myös sisätiloihin. Etenkin kesäaikana melun katsottiin olevan jatkuvaa. Melun leviämismallinnuksen perusteella valimon melu on yli 55 db:n tasolla pääasiassa valimon omalla tontilla. Valimon itäpuolella sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen (Kauppilaisenkatu 11) melutaso piha-alueella on alle 55 db. Mittausraportin lausunnon mukaan valimon melu on mittaus- ja mallinnusepävarmuus huomioon ottaen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päiväajan ohjearvon tasalla. Muiden valimon itäpuolella sijaitsevien lähimpien asuinrakennusten piha-alueella melutaso on alle 55 db. Yöajan (klo 22-24) melu muodostuu lähinnä induktiouunin käynnistä. Yöaikaiset ohjearvotasot eivät ylity. Nykyinen melutilanne Melutilanne on hakemuksen täydennysselvityksen (30.6.2009) mukaan muuttunut ympäristöluvan myöntämisen ja melumittauksen jälkeen. Valimolla on tehty seuraavat melua vähentävät toimenpiteet: Liukuvalun savukaasupuhaltimen käyttöjärjestelmä on uusittu ja samalla puhaltimen kierroslukua on laskettu alemmaksi. Hakija on arvioinut, että melu on vähentynyt muutoksen ansiosta huomattavasti. Yleisilman ottosäleikkö on koteloitu, minkä avulla syntyvä melu on vähentynyt. Kotelon aukko on lisäksi suunnattu maata kohti, jolloin ääni vaimenee eikä kulkeudu ympäristöön. Induktiouunin jäähdytyspuhaltimelle ei ole tehty mitään. Mitattu äänitaso jäähdytyksen ollessa päällä on 93dB. VIP 400 jäähdytys sekä pääpoistoyksikkö ovat samanlaisia kuin ennenkin. Kojeista lähtevä melu on suunnattu teollisuusalueelle päin, jottei se häiritse laitoksen itäpuolella asuvia. Itäsivulla oleva valimon ovi on sovittu pidettäväksi kiinni, jottei valimon sisältä tuleva melu kuulu ulos. Koneistamon sorvaamon ovi on uusittu 2009 automaattiseksi oveksi. Ovi on tämän johdosta helppo pitää kiinni. Hakija on arvioinut, että valimo on nykyisin mittausajankohtaan nähden selvästi hiljaisempi. Erityisesti asuinrakennuksien suuntaan kuuluva melu on vähentynyt huomattavasti. Hakijan käsityksen mukaan melun torjumiseksi ei tarvita lisätoimenpiteitä. Hakija on tarkastuksella 18.9.2009 kuitenkin ilmoittanut, että se toteuttaa kesällä 2010 seuraavat melua vaimentavat toimenpiteet: Induktiouunin jäähdytyspuhallin siirretään valimon eteläseinälle ja sijoitetaan nykyistä sijaintikorkeutta alemmaksi. Lisäksi puhaltimen asutuksen puoleiselle sivulle rakennetaan meluseinä. Liukuvalun savukaasupuhallin koteloidaan. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Valimon toiminnassa syntyvät jätteet vuosina 2007 ja 2008: Jäte EWCkoodi Määrä t/a Käsittely 2007 2008 Kuparikuona 10 10 03 40,5 48,55 Kuusakoski Oy Alumiinikuona 10 10 03 23,12 22,70 Kuusakoski Oy Ei-rautametallilastut 12 01 03 25,6 10,57 Kuusakoski Oy Koneistamon pölyt 12 01 04 200 200 Kuusakoski Oy Rautaromu 12 01 02 29,2 7,94 Kuusakoski Oy Jätehiili, grafiittijäte 10 01 99 2,35 2,25 Kaatopaikalle Uuninpurkujäte, massa/tiili 10 10 99 0,52 0 kaatopaikalle Sulatusupokkaat 10 10 99 2 2,60 kaatopaikalle Savukaasujen suodatuspöly 10 10 10 Kuusakoski Oy (kuonien mukana) Jäteöljy, vaihteisto 13 02 05* 1,6 1,41 Pirkanmaan jätehuolto Oy Työstöemulsio 12 01 09* 1,2 1,11 Pirkanmaan jätehuolto Oy Öljyjäte, pastamainen 13 08 99* 0 0 Pirkanmaan jätehuolto Oy Liuotin, neste 14 06 03* 0 0 Pirkanmaan jätehuolto Oy Pakkausjäte, muovi 15 01 02 0,56 0,51 Pirkanmaan jätehuolto Oy Pakkausjäte, puu 15 01 03 1,96 0 Pirkanmaan jätehuolto Oy Kierrätyspaperi ja 20 01 01 1,0 1,05 Pirkanmaan jätehuolto Oy -pahvi Jäähdytysveden saostuskaivojen tyhjennysliete 19 02 05* Ongelmajätteen käsittelyyn (tyhjennys noin joka neljäs vuosi) Sekalainen yhdyskuntajäte 20 03 01 14,2 10,9 Pirkanmaan jätehuolto Oy * = ongelmajäte Ympäristöluvassa (lupamääräys 10) määrättiin, että jäähdytysvesialtaiden (saostuskaivot) pohjalle kertyvän lietteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitytettävä. Lietteen laatu on selvitetty 8.8.2002 (Dekati Measurements Oy). Näyte otettiin kahdesta lietekaivosta kokoomanäytteenä. Näytteen raskasmetallipitoisuudet olivat korkeat: Pb 16 400 mg/kg, Zn 7900 mg/kg ja Cu 20 000 mg/kg. Liete on toimitettu ongelmajätteen käsittelyyn. Päästöt maaperään ja vesiin Näyte Ympäristöluvassa (lupamääräys 5) määrättiin selvittämään Kauppilaisenkadun avo-ojan maaperän haitta-ainepitoisuudet jäähdytysvesien purkuputken jälkeen. Haitta-aineselvitys on tehty 8.8.2002 (Dekati Measurements Oy). Avo-ojasta otettiin kaksi maaperänäytettä noin 10 metrin etäisyydeltä ojan virtaussuunnassa purkuputkien alapuolelta. Näytteet otettiin ojan pintakerroksista noin 1-5 cm:n syvyydeltä. Ojassa oli näytteenottohetkellä vettä 10 cm. Pb (mg/kg) Zn (mg/kg) Cu (mg/kg) Al (mg/kg) 1. Oja (purkuputken 3 alapuolelta) 3340 5950 9470 187 2. Oja (purkuputken 4 alapuolelta) 3370 5470 19900 2047 Avo-ojasta otettujen maaperänäytteiden raskasmetallipitoisuudet olivat selvästi kohonneita. Oja on kunnostettu 27.-28.10.2003. Kunnostustyön aikana
alueelta poistettiin 328 tonnia raskasmetallispitoisia maita ja toimitettiin asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hakijan selvityksen (18.2.2010) mukaan ojan maaperä pilaantui, koska keskipakovalun jäähdytysvesiä ei aikoinaan esikäsitelty ennen johtamista ojaan. Jäähdytysvesien esikäsittely saostamalla on aloitettu 1990-luvun loppupuolella. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Hakija ei ole arvioinut poikkeustilanteissa syntyviä päästöjä tai jätteitä. Ympäristöluvassa määrättiin, että valimon raskasmetallipäästöjen leviäminen on selvitettävä. Selvitys on teetetty vuonna 2004 (AX Suunnittelu 26.3.2004). Hiukkas- ja metallipäästöjen pitoisuuksien alueellisia jakautumia laitoksen lähiympäristössä selvitettiin leviämismallin (ISCST3-laskentamalli) avulla. Poistojen (kuitusuodatin ja yleispoisto) päästöjen määräaikaismittauksissa (2002-2003) saatuja tuloksia käytettiin mallin lähtötietoina. Tuloksia verrattiin hiukkasten osalta ilmanlaadun ohjearvoihin (Vnp 1996/480). Metallien osalta tuloksia verrattiin kansainvälisiin suosituksiin. Hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet alittivat ohjearvon koko tarkastelualueella. Ohjearvon mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuus asumiseen käytettävillä alueilla ulkona saa olla enintään 70 µg/m 3 (tilastollinen määrittely kuukauden toiseksi suurin keskiarvo). Korkeimmat pitoisuudet yli 3µg/m 3 olivat valimon välittömässä läheisyydessä. Lähimpien asuinalueiden kohdalla Vehmaisissa vuorokausiarvot olivat selvityksen mukaan alle 1 µg/m 3, mikä on alle 2 % vuorokausiohjearvosta. Metallien pitoisuudet Vehmaistenkadun pohjoisosassa ja Leinolankadun eteläosassa olivat seuraavat verrattuna kansainvälisiin suositusarvoihin: Metalli Suositusarvo µg/m 3 (vuosikeskiarvo) Vehmaistenkatu pohjoisosa, µg/m 3 (vuosikeskiarvo) Kupari, Cu 0,5 0,20 0,06 Lyijy, Pb 0,5 * 2,00 0,50 Sinkki, Zn 50** 5,00 1,50 Alumiini, Al 7,5 0,20 0,06 WHO Health guideline ** Verein Deutscher Ingenieure VDI Leinolankatu eteläosa, µg/m 3 (vuosikeskiarvo) Lyijyn osalta suositusarvo ylittyi. Selvityksessä kuitenkin todettiin, että valimon käyttötuntien perusteella (1700 h/a) lyijypitoisuuden keskiarvo alittaa sille annetun suositusarvon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ympäristöluvassa määrättiin, että tehtaan toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olleen käyttötarkkailusuunnitelman mukaisesti sen lisäksi, mitä lupamääräyksissä on tarkkailusta määrätty. Käyttötarkkailusuunnitelma määrättiin päivitettäväksi tarvittaessa. Hakija on päivittänyt käyttötarkkailusuunnitelman 30.10.2009. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Ilma
Valimon ilmapäästöjä tarkkaillaan ympäristölupapäätöksessä määrätyn mukaisesti (lupamääräys 13): Pääpoistokanavan savukaasujen hiukkaspitoisuudet sekä sinkin, lyijyn, kuparin, tinan, alumiinin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet mitataan joka toinen vuosi. Mittaukset on teetetty vuosina 2002, 2004, 2006 ja 2008. Hakija ei ole esittänyt tarkkailuohjelmaan muutosta. Melu Ympäristöluvassa määrättiin selvittämään laitoksen aiheuttamat melutasot ja mallintamaan melun leviäminen 31.12.2002 mennessä. Pirkanmaan ympäristökeskus ei ole määrännyt uusimaan selvitystä. Jätevedet Vaikutusten tarkkailu Raportointi Ympäristöluvassa määrättiin, että ympäristökeskus päättää vesien tarkkailusta erikseen jäähdytysvesien laatuselvityksen perusteella (lupamääräys 4). Kauppilaisenkadun avo-ojaan johdettavista jäähdytysvesistä määrättiin ottamaan näytteet kahdella eri mittauskerralla ja määrittämään niistä Cu-, Pb-, Zn-, Sn- ja Al pitoisuudet. Tarkkailun jatkamisesta ei ole tehty päätöstä. Vaikutuksia ei ympäristöluvassa määrätty tarkkailemaan säännöllisesti. Valimon raskasmetallien leviäminen lähiympäristöön määrättiin (lupamääräys 14) selvitettäväksi vuonna 2003. Tutkimusmenetelmän oli oltava sellainen, että sen avulla voidaan tuottaa riittävän luotettavaa seurantatietoa. Ympäristönsuojelun tarkkailukertomus toimitetaan vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Laadunvarmistus Yhtiöllä on käytössä ISO 9002-laatujärjestelmä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Pelastussuunnitelma on laadittu vuonna 2007 ja se on tarkastettu viimeksi vuonna 2009. Valimon suurin riski on nestekaasuräjähdys. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset 7.4.2009, 30.6.2009, tarkastuksella 18.9.2009, 30.10.2009, 30.11.2009, 16.12.2009 ja puhelimitse 18.2.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Aamulehdessä. Asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi lähetetty erikseen tieto lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellissä sekä Kangasalan kunnan teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä. 10.2.2009 ja 18.9.2009
Lausunnot Tampereen kaupunki, konsernihallinto, kaupunkiympäristön kehittäminen 25.9.2009: Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) kyseinen alue on työpaikka-aluetta (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelumääräys: alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Alueelle on maakuntakaavassa myös osoitettu runkoviemäri. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 12.12.2000 ja 14.2.2003) alue on pääosin ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY-1). Alue varataan ympäristöön soveltuville teollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville liike- ja toimistotiloille. Liikeja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään ¼ toimintojen kerrosalasta. Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 14.7.1975 vahvistama asemakaava nro 4732, jonka mukaan kyseinen alue on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP). Tontista saa 50 % käyttää rakentamiseen ja kerrosluku on kaksi. Kiinteistön 837-045-4534-0001 pinta-ala on 7436 m 2, rakennusoikeutta on 3718 m 2 ja tehokkuusluku on e = +0,5. Alueen eteläpuolella on teollisuusaluetta. Länsipuolella on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Pohjoisessa on rautatiealuetta sekä yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Lähin asutus sijaitsee itäpuolella asunto- ja liikekorttelialueella metallivalimon välittömässä läheisyydessä. Toiminta on asemakaavan mukaista eikä maankäytön suunnittelulla ole asiaan huomautettavaa. Pirkanmaan ympäristökeskus on pyytänyt 30.9.2009 mennessä Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston lausuntoa Keskipakovalu Oy:n ympäristöluvan tarkistamishakemuksesta. Laitoksen toiminta ei ole muuttunut voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen (8.1.2002) jälkeen. Tampereen kaupunki, ympäristö- ja rakennusjaoston lausunto 29.9.2009: '' Keskipakovalun hiukkaspäästöt vuonna 2008 olivat noin 200 kg (kuulutuksen mukaan 1,2 kg, mikä on virheellinen tieto), rikkidioksidipäästöt 30 kg, typen oksidien päästöt 30 kg ja lyijypäästöt noin 5 kg. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan metallien laskennalliset pitoisuudet laitoksen ympäristön ilmassa alittivat niiden vuosikeskiarvoille annetut suositusarvot. Valimo on ollut mukana Tampereen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksessa. Ainut tieyhteys Keskipakovalu Oy:lle kulkee nykyisin alueen länsipuolelta Hyllilänkadun kautta, mikä vähentää asutukselle liikenteestä aiheutuvia haittoja aiempaan tilanteeseen verrattuna. Terveysinsinööri osallistui 18.9.2009 Keskipakovalu Oy:llä järjestettyyn tarkastukseen. Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että Keskipakovalu Oy:n on syytä rajoittaa asutuksen suuntaan kantautuvaa melua aiemmin jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi koteloimalla puhaltimia ja että laitoksen on tarkkailtava vaikutuksiaan ympäristöön osallistumalla Tampereen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Häiriötilanteiden aiheuttamiin riskeihin on syytä varautua ennakolta ja harkita ympäristöjärjestelmän ottamista käyttöön. Ojaan johdettavien vesien laatua on tarkkailtava ja haitallisten aineiden kulkeutuminen vesistöön estettävä riittävällä esikäsittelyllä. Mahdollisuudet jäähdytysvesien viemäröintiin on syytä selvittää.
Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto 14.10.2009: ' Kangasalan kunnan ympäristönsuojelun tietoon ei ole tullut, että laitoksen toiminnasta olisi aiheutunut Kangasalan puolella havaittavaa haittaa. Ojaan johdettavien jäähdytysvesien laatua ja määrää tulee tarkkailla. Muutoin tarkkailua ja raportointia tulee jatkaa toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen mukaisesti' Tampereen Veden lausunto 29.1.2010: Tampereen Vesi ilmoittaa lausunnossaan, että Keskipakovalu Oy:n vedenkulutus on 4600 m 3 /a. Jätevesien määrää ei ole erikseen mitattu. Tampereen Veden teollisuusjätevesisopimuksissa käytettyjä raja-arvoja ovat: Ehdotus rajaarvoiksi (mg/l) Lyijy (Pb) 0,5 Kupari (Cu) 2,0 Sinkki (Zn) 3,0 Tina (Sn) 2,0 ph 6,0-11,0 Lämpötila 40 o C Lisäksi viemäriin johdettavan veden tulee täyttää Tampereen Veden yleisissä toimitusehdoissa kohdassa 7.9 asetetut jäteveden laatuvaatimukset. Tampereen Vesi esittää seuraavien ehtojen lisäämistä uuteen lupaan: Edellä olevan taulukon mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavien vesien osalta Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteissa viemäriin johdettavien jätevesien osalta Tarkkailuohjelmana jätevesien analyysin teettäminen ulkopuolisella taholla kaksi kertaa vuodessa vuorokauden kokoomanäytteinä ja jätevesianalyysien tulosten raportointi Tampereen Vedelle. Lausuntonsa lopuksi Tampereen Vesi haluaa korostaa, että kaikilla toiminnanharjoittajilla on velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Muistutukset ja mielipiteet A,B,C sekä D muistutus 7.9.2009: Muistuttajat katsovat, että valimo aiheuttaa lähialueen asukkaille haittoja kuten melua, hiukkas- ja metallipäästöjä sekä keskipakovalun aiheuttamaa tärinää. Meluhaittojen osalta muistuttajat vaativat ympäristökeskusta määräämään valimon koteloimaan melulähteet ja ryhtymään muihin konkreettisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin meluhaittojen vähentämiseksi. Muistuttajat vaativat, että valimo on asutuksen läheisyyden vuoksi määrättävä noudattamaan normaalia tiukempia raja-arvoja. Lähin asuinrakennus sijaitsee heidän mukaansa vain 35 metrin päässä valimosta. He katsovat, että valimon toiminta ei ole kantakaupungin yleiskaavan määräysten mukaista, koska valimon sijaintialue on kaavassa merkitty ympäristöhäiriötä tuottamattomaksi teollisuusalueeksi.
Muistuttajien mielestä valimon tekemät meluntorjuntatoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Tuloilman ottosäleikön melu on edelleen voimakasta lähimmillä omakotitonteilla. Asutuksen ja valimon välistä on purettu pois rakennus, joka on vaimentanut melua. Lisäksi valimon asutuksen puoleinen osaltaan melulta suojannut viheralue on muutettu parkkipaikaksi. Melumittausraportissa v. 2002 esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettu vain osittain. Muistuttajat katsovat, että paras vaihtoehto on laitteiden siirtäminen kauemmaksi asutuksesta, mikä sekään ei ole toteutunut. Heidän mukaansa melu haittaa asutusta valimon koko toiminta-ajan klo 5.45-22.00. Alueelta kuuluu silloin tällöin myös voimakasta kilkutusta, jota luultavasti aiheuttaa kappaleiden irrottaminen valumuoteista. Muistuttajat vaativat valimon aiheuttaman tärinän tutkimista ja valimon toiminta-aikojen rajoittamista siihen asti kunnes tärinästä ja sen poistamisesta on saatu selvitykset. Tärinää syntyy heidän mukaansa niin kauan kuin valukoneet ovat päällä. Ilmapäästöjen rajoittamiseksi muistuttajat vaativat valimon toiminta-aikojen ja sulatusmäärien rajoittamista. Ilmapäästöjä on heidän mielestään vähennettävä erityisesti lyijyn osalta. He vaativat päästömittauksia tehtäviksi nykyistä useammin ja pöly- ja metallipäästöjen mittauspaikkojen määrittelemistä uudestaan. Muistuttajat vaativat lähiympäristön maaperän ja kasviston raskasmetallipitoisuuksien selvittämistä. He ovat huolissaan hiukkas- ja raskasmetallipäästöjen ympäristövaikutuksista, jotka ovat aiheutuneet ennen suodatinlaitoksen uusimista vuonna 2004. Muistuttajat vaativat lisäksi, että jäähdytysvesien käsittelyä tehostetaan ja selvitetään mahdollisuus johtaa vedet kunnalliseen viemäriin. He kysyvät, kuinka valimo on varautunut siihen, että prosessihäiriön sattuessa ojaan ei valuisi haitallisia aineita. Heidän mukaansa alueella on useita kaivoja, joista otetaan talousvettä. Lopuksi he toteavat, että valimo ei ole riittävästi kartoittanut tai informoinut alueen asukkaita valimon terveysvaikutuksista ja muista haittavaikutuksista. He katsovat, että sosiaali- ja terveysviranomaisia olisi kuultava valimon haittavaikutuksista alueen asukkaille. Toimintaa ei saa missään tapauksessa laajentaa nykyisestä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu 5.10.2009 päivätyllä kirjeellä mahdollisuus antaa lausunnoista ja muistutuksesta vastine. Hakija ei ole antanut vastinetta lausunnoista. Muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin hakija on vastannut tarkastuksella 18.9.2009 ja vastaukset on kirjattu tarkastusmuistioon: Ote tarkastusmuistiosta (18.9.2009) : Tärinä Muistutuksessa on ilmoitettu, että valimon toiminnan käynnistäminen aiheuttaa voimakasta tärinää, joka jatkuu niin kauan kuin valukoneet ovat päällä. Keskipakovalu Oy:n edustajat selvittivät, että tärinää syntyy häiriötilanteessa, jos keskipakovalukone alkaa pyöriä epäkeskosti. Tärinän kestää arviolta 2-5 minuuttia ja sitä esiintyy noin kerran kuukaudessa. Tärinää voidaan voimakkuudeltaan verrata viereisellä rautatiellä ohi menevän tavarajunan aiheuttamaan tärinään. Melu Muistuttajien mukaan valimon melu ei ole vähentynyt. He huomauttavat
mm., että asutuksen ja valimon välissä oleva melun leviämistä estänyt rakennus on purettu. Valimon edustajat ovat muistuttajien kanssa samaa mieltä siitä, että rakennus esti etenkin liukuvalun jäähdyttimen melun leviämistä asutuksen suuntaan. Rakennus tuhopoltettiin. Muistutuksessa on mainittu, että valimolta kuuluu kilkutusta. Valimon edustajat kertoivat, että kilkutukselta kuulostavaa ääntä syntyy, jos valanne ei irtoa muotista ja sitä joudutaan irrottamaan iskemällä moukarilla muutamia kertoja. Muottia joudutaan irrottamaan tällä tavalla keskimäärin kerran viikossa. Ääni syntyy valimon sisätiloissa. Todettiin, että myös viereiseltä Kuusakoski Oy:n kierrätysterminaalista voi kuulua 'kilkutusta'. Muistuttajat kertovat, että tuloilman ottosäleikön melu on voimakasta. Valimon edustajien mielestä tuloilman ottosäleiköstä ei aiheudu voimakasta melua. Tämä todettiin myös myöhemmin tarkastuskierroksen yhteydessä. Meluavimmat päästökohdat lähiasutuksen kannalta ovat liukuvalun savukaasupuhallin valimon itäpuolella katolla sekä induktiouunin jäähdytyspuhallin valimon itäseinällä. Valimon suodatinyksikön päästökorkeus on noin 4-5 korkeudella maan pinnasta. Se sijaitsee valimorakennuksen suojassa, joten sen melu ei kuulu asutuksen suunnassa. Valimo tulee toteuttamaan vuoden 2010 kesällä seuraavat melua vaimentavat toimenpiteet: Induktiouunin savukaasupuhallin siirretään valimon eteläseinälle ja sijoitetaan huomattavasti nykyistä sijaintikorkeutta alemmaksi. Lisäksi puhaltimen itäpuolelle eli asutuksen puolelle rakennetaan meluseinä. Liukuvalun savukaasupuhallin koteloidaan Muistuttajat pyytävät ympäristökeskusta rajoittamaan toiminta-aikoja. Valimon toiminta-aika on nyt kello 5.45 22. Toiminta on hiljaisempaa ennen klo 7 kuin sen jälkeen. Toiminta on täysin käynnissä noin klo 7-8. Ennen kello 7 valimon melulähteistä ovat toiminnassa: - yleisilman ottosäleikkö - VIP 400 jäähdytyin, kun sulatus alkaa - pääpoistoyksikkö Ilmapäästöt Muistuttajat huomauttavat, että ilmapäästöjen leviämisselvityksen mukaan metallien vuorokausiarvojen aluejakautuma esimerkiksi lyijyn osalta ( 2 µg/m 3 ) ylittää suositukset. AX Suunnittelun tekemässä leviämisselvityksessä vuodelta 2004 todetaan, että lyijyn tuntiarvo 2 µg/m 3 ylittää vuosikeskiarvon suositusarvon, mutta jo valimon vuotuisten käyttötuntien (1700 h/a) perusteella voidaan todeta, että lyijypitoisuuden vuosikeskiarvo alittaa sille asetetun suositusarvon. Todettiin, että tuntiarvoa ei pitäisi verrata vuosikeskiarvoon ja että valimon lyijypäästö ilmaan on hyvin pieni. Myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvo lähimpien asuinalueiden kohdalla on leviämisselvityksen mukaan pieni - vain noin 2 % vuorokausiohjearvosta. Muistuttajat ovat huolissaan valimon hiukkaspäästöjen ja raskasmetallipäästöjen vaikutuksesta maaperään ennen vuotta 2004. Todettiin, että valimon päästöjä on puhdistettu jo ennen suodatinjärjestelmän uudistusta vuonna 2004. Vuonna 1975 hiukkaspäästöjä alettiin suodattaa sähkösuotimella. Valimon edustajat kertoivat, että valimolla on jo 1970- luvulla tiedostettu lyijyn haitallisuus ja ryhdytty toimiin lyijypäästön vähentämiseksi. Valimolla seurataan säännöllisesti työntekijöiden veren lyijypitoisuutta.
Pääpoistoyksikkö on letkusuodatin, jonka pussit vaihdetaan neljän vuoden välein. Pussit puhdistetaan tuotannon käydessä kahdessa vuorossa kerran viikossa. Ne puhdistetaan ravistamalla ja paineilman avulla. Pöly varastoidaan samassa astiassa kuonan kanssa. Hakija ei antanut vastinetta Tampereen Veden lausunnosta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen Keskipakovalu Oy:lle 8.1.2002 myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset. Ympäristöluvan (8.1.2002) lupamääräykset 2, 7, 9, 10, 11, 12, 13, 15, 16, 17 ja 19 säilyvät sisällöltään ennallaan. Lupamääräykset 5, 8 ja 14 poistetaan ja lupamääräyksiä 1, 3, 4, 6, 18 ja 20 muutetaan. Ympäristöluvan tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan Keskipakovalu Oy:n on valimon toiminnassa noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1 Valimon kohdepoistojen suodatinjärjestelmän kautta ilmaan johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla korkeintaan 10 mg/nm 3. Melupäästöt Lupamääräystä katsotaan noudatetun, kun määräaikaismittauksissa yhdenkään mittausjakson keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. (YSL 4, 43, YSA 19, 37 ) 2 Toiminnan melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten piha-alueella, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä eikä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db ja yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. (YSL 43 ja 46, VNp 993/1992) 3 Valimon liukuvalun savukaasupuhallin on koteloitava ja induktiouunin jäähdytyspuhallin on siirrettävä valimorakennuksen eteläpuoleiselle seinustalle. Induktiouunin jäähdytyspuhaltimen itäpuolelle on lisäksi rakennettava meluseinä, joka vaimentaa asutuksen suuntaan leviävää melua. Melun vaimennustoimenpiteet on toteutettava 31.12.2010 mennessä. (YSL 43, YSA 19 ) 4 Toiminnan aiheuttamat melutasot ympäristössä on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla vuonna 2011, kun lupamääräyksen 3 mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettu. Meluselvityksen on sisällettävä melun leviämismallin päivitys. Suunnitelma meluselvityksestä on toimitettava tiedoksi lupaa valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen meluselvityksen tekemistä. Raportti meluselvityksestä on toimitettava tiedoksi ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti sen valmistuttua. (YSL 5, 43, YSA 19 )
Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin 5 Keskipakovalusta syntyvät jäähdytysvedet on viimeistään 1.1.2012 alkaen johdettava yleiseen viemäriin. Viemäriin johdettavien jäähdytysvesien haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää millään määrityskerralla seuraavia raja-arvoja: Lyijy, Pb 0,5 mg/l Kupari, Cu 2,0 mg/l Sinkki, Zn 3,0 mg/l Tina, Sn 2,0 mg/l ph 6 11 Lämpötila 40 o C Jätevesiä ei saa laimentaa muilla vesillä raja-arvon saavuttamiseksi. Viemärilaitoksen pitäjä voi asettaa em. tiukempia raja-arvoja ja asettaa raja-arvoja muillekin haitta-ainepitoisuuksille. Luvan saajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viemäriin johtamisen aloittamisesta. (YSL 43, 47, YSA 36 ) 6 Valimon liukuvalusta syntyvät jäähdytysvedet voidaan toistaiseksi johtaa Kauppilaisenkadun ojaan. (YSL 7, 43, 47, YSA 36 ) Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteet on toimitettava käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. (YSL 43, YSA 19, JäteL 15, 19, JäteA 5, 6, VNA 659/1996) 8 Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus tai hyötykäyttökelpoisuus on tarvittaessa osoitettava valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti. Kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset on toimitettava tiedoksi jätteen vastaanottajalle ja tätä lupaa valvovalle viranomaiselle. Selvitykset on uusittava, jos prosessimuutosten seurauksena jätteiden laatu muuttuu olennaisesti. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 9, 15, 51 ja 52, VNp 861/97 4, VNA 202/2006 7, liite 2) Varastointi 9 Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa, tiiviissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Astiat on varastoitava tilassa, joka on tiivispohjainen, katettu ja reunakorokkein varustettu tai vastaavanlainen. Ongelmajätevaraston tulee olla myös lukittava. Nestemäisiä ongelmajätteitä sisältävät astiat on sijoitettava suoja-altaisiin, joiden koko on vähintään suurimman varastoastian tilavuus.
Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei laimentaa. (YSL 43, 45. YSA 19, JäteL 6, 15, VNp 659/1996) 10 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. (YSL 7,8, 43, JäteL 19 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11 Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmiksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, laitteet on saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on aina oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet jätteet, kemikaalit, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. (YSL 43, 62, YSA 19, 30 ) 12 Häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä lupaa valvovalle viranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätevesien osalta myös Tampereen Vedelle. Tällaisia häiriötilanteita ovat: poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavat häiriötilanteet vahingot ja onnettomuudet, joissa nestemäisiä ongelmajätteitä, polttoaineita tai muita aineita pääsee vuotamaan pintavesiin, pohjavesiin, viemäriin, maaperään tai haihtumaan ilmaan. poikkeuksellisten erityisiä toimia vaativien jäte-erien syntyminen. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13 Keskipakovalun jäähdytysvesien saostuskaivojen lietetilan täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti. Pohjaliete on poistettava ja toimitettava ongelmajätteen käsittelyyn riittävän usein niin, että saostuskaivot pysyvät toimintakunnossa. (YSL 46, YSA 19 ) 14 Valimon jäähdytysvesien laatua on tarkkailtava. Ulkopuolisen asiantuntijan on otettava keskipakovalun jäähdytysvesistä kaksi kertaa ja liukuvalun jäähdytysvesistä kerran vuodessa näytteet. Näytteistä on analysoitava kuparin, lyijyn, sinkin, tinan ja alumiinin pitoisuudet. Ensimmäiset näytteet on otettava vuoden 2010 aikana. Näytteiden on oltava vuorokauden kokoomanäytteitä. Liukuvalun jäähdytysvesinäytteet otetaan vuosina 2010 ja 2011 ja seuraavan kerran vuonna 2020, ellei tarkkailun tulosten perusteella ole tarpeen jatkaa vuosittaista näytteenottoa. Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella tarvittaessa päättää, että tarkkailunäytteitä otetaan edellä määrättyä useammin. Keskipakovalun jäähdytysvesinäytteet on otettava saostuskaivojen ylivuotovedestä ennen sadevesikaivoa. Kun jäähdytysvesien johtaminen yleiseen viemäriin viimeistään 1.1.2012 on aloitettu, näytteet on otettava ennen viemäriin johtamista siten, ettei niihin ole sekoittunut muita vesiä. Tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Tampereen Vedelle ja lupaa valvovalle viranomaiselle vuosiraportin yhteydessä. Tarkkailumääräystä voidaan valvontaviranomaisen tai luvan saajan aloitteesta tarvittaessa muuttaa. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 )
15 Valimon kohdepoistojen suodatinjärjestelmän kautta ilmaan johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuudet sekä sinkin, lyijyn, kuparin, tinan, alumiinin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet on mittautettava ulkopuolisella asiantuntijalla joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2010. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantotilannetta. Mittaussuunnitelma on lähetettävä tiedoksi lupaa valvovalle viranomaiselle aina, kun siihen halutaan muutoksia. Mittausraportti on toimitettava lupaa valvovalle viranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi sen valmistuttua. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 16 Luvan saajan on tarkkailtava valimon käyttöä esittämänsä 1.10.2009 päivitetyn käyttötarkkailusuunnitelman mukaisesti. (YSL 46, YSA 19 ) 17 Luvan saajan on osallistuttava Tampereen kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailuun, mikäli yhteistarkkailussa tarkkaillaan hiukkas- tai raskasmetallipäästöjä. (YSL 46 YSA 19 ) 18 Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä. (YSL 46, YSA 19 ) 19 Luvan saajan on raportoitava lupaa valvovalle viranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä. Vuosiraportin, joka toimitetaan pääasiassa sähköisesti, on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: - tiedot tuotannosta ja käyntiajoista - raaka-, poltto- ja apuaineiden laatu ja kulutus - energian ja veden kulutus - vuosipäästöt päästökohdittain laskentatapoineen tai mittaustuloksineen ja luotettavuusarviointeineen (mittausten välivuosina pöly- ja metallipäästöt raportoidaan laskennallisesti viimeisimpien mittausten mukaisia ominaispäästökertoimia käyttäen) - mittausraportit - vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä, varastoinnista, kuljetus- ja käsittelytavoista sekä toimituspaikoista - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa - selvitys vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa - tiedot vuoden aikana toteutetuista energiansäästötoimista ja energiatehokkuuden kehityksestä - toteutetut ympäristönsuojeluinvestoinnit Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51 ja 52, JäteA 22 ) Toiminnan mahdollinen lopettaminen 20 Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 )