Maaseudun tiedetreffit 3.6.2014 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet Suomen maatiloilla: ILMASE-hankkeen antia ja ehdotuksia Riitta Savikko Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Mikkeli 4.6.2014
Esityksen rakenne Mitä ilmastonmuutos merkitsee maapallolla? Entä Suomessa ruoantuotannossa ja maataloudessa? Ratkaisuja etsimään Ilmastonmuutos maaseutuyrittäjän näkökulmasta: kysely tietotarpeista ja odotetuista vaikutuksista lähitulevaisuudessa Tulevaisuustyöpajojen antia Mistä ilmastonmuutokseen sopeutuvan maatalouden nähdään ponnistavan tilatasolla? Mitä haasteita ilmastonmuutokseen varautumisessa nähdään? Tietokortteja evääksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 2
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys kuvan lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö, ilmastoopas.fi, perustuu IPCC AR5 tekstin lähde: IPCC 2013 Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä 1750-2011: hiilidioksidia + 40 % metaania + 150 % dityppioksidia + 20 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 3
Mitä ilmastonmuutos merkitsee ruoantuotannolle maapallolla? Jatkossa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa Maapallon keskilämpötila nousee Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät (kasvukausi pitenee) Sademäärä nousee korkeilla leveysasteilla, etenkin talvella Kuivuus lisääntyy etenkin matalilla leveysasteilla Sademäärästä yhä suurempi osa tulee rankkasateina Helteet ankaroituvat ja hellejaksot pitenevät satoja menetetään Hiilidioksidipitoisuus lisääntyy kasvit kasvavat paremmin Meret happamoituvat kalakannat voivat pienetä Lähde: Hakala 31.3.2014. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 4
Mitä ilmastonmuutos merkitsee ruoantuotannon luonnonolosuhteille Suomessa? Mihin sopeutua? Kasvukausi pitenee (pääsee aikaisemmin kylvämään) Kasvilajien valikoimaa voi monipuolistaa Syyskylvöisiä kasveja Kevätkylvöisiä kasveja, viljoja, öljykasveja, palkokasveja pohjoisempana Palkokasvit typensitojina Tarve oloihin sopiville lajeille ja lajikkeille Sadontuottokyky kasvaa (ravinteiden tarve kasvaa) Kasvintuhoojien riski kasvaa Kasvien vedentarve kasvaa Sään ääri-ilmiöt yleistyvät Maaperän rakenteen hyvän kunnon merkitys kasvaa Ojitus kuntoon Mutta ääri-ilmiöt voivat olla niin ankaria, ettei voi sopeutua Lähde: Ollikainen ym. 2014; Peltonen-Sainio & Hakala 2014. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 5
Miten vähentää päästöjä? Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Yhteensä 60,9 milj.t CO2 ekv. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut. Liitekuvio 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2012. Helsinki: Tilastokeskus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 6
Maatilojen kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat monenlaisista lähteistä Maaperä Maankäytön muutokset Tuotantoeläimet Lanta Energiankäyttö Tarvitaan monenlaisia päästöjen vähentämiskeinoja. Lähde: Ollikainen ym. 2014 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 7
Kun tiedetään mitä tulee tapahtumaan globaalisti, täytyy löytää keinot, miten vähentää päästöjä ja sopeutua paikallisesti. Tarvitaan kokeiluja ja toisten kokemuksista oppimista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 8
Tavoitteet: Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) Tarjota tietoa ja keskustelua ilmastonmuutoksesta käytännönläheisesti ja maaseudun toimijoiden näkökulmasta Tuoda ennakoiva ilmastonmuutokseen varautuminen (sekä hillintä että sopeutuminen) läheisemmäksi nykypäivän toimintaa Yhdistää alueellisia toimijoita ja tutkimusta Auttaa löytämään oleellisimmat tietotarpeet jatkotoimien ja tutkimuksen kohdistamiseksi Toteutusaika: 4/2011 9/2014 Toteutusalue: valtakunnallinen Toteuttaja: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Vastuullinen johtaja: Vanhempi tutkija Sari Himanen, MTT Mikkeli Projektipäällikkö: Tutkija Riitta Savikko, MTT Mikkeli Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus) www.ilmase.fi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 9
MTT:n arkisto Miksi ilmastotiedonvälitystä: maaseutuyrittäjän näkökulmasta Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vaikuttavat kasvavasti Suomen maa- ja elintarviketalouden kasvu- ja kilpailukykyyn sekä maaseudun kehitykseen -> keskeinen muutosvoima Miten nähdä ilmastonmuutokseen varautuminen osana nykypäivän toimintaa ja muutostekijänä, joka avaa myös mahdollisuuksia maaseudulle Edut joita etulinjassa varautuminen voisi tuoda Suomen maatiloille, pohjana tieto ja kotimainen asiantuntemus Tarve löytää konkreettisia hillinnän ja sopeutumisen keinoja, käytännönläheisesti ja kannattavuus huomioiden Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 10
Ratkaisuja etsimään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 11
Maaseutuyrityksen toimintaympäristö Tulevaisuus riippuu monista tekijöistä, joista osaan voi varautua ja osaan ei: Sään ja ilmaston muuttuminen, sadannan muutokset Maan kasvukunnon ylläpidon merkitys Energian hinnan muutokset Uusiutuvan energian tuotannon kannattavuus Maatiloille suunnitellut energiaratkaisut Ostorehun hinnan muutokset Ostolannoitteiden hinnan muutokset Uudet viljelykasvit Muutokset kasvintuhoojissa Politiikkamuutokset (energiapolitiikka, ilmastopolitiikka, talouspolitiikka ) Kysynnän ja markkinoiden muutokset Alueellisen kehityksen muutokset jne.. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 12
Ilmastonmuutos maaseutuyrittäjän näkökulmasta: kysely syksy 2011 Maaseutuyrittäjien ilmastonmuutostiedon tarpeet Esteet ja kannustimet tiedon kiinnostavuudelle ja käytännön toimille ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vaikutuksiin sopeutumisessa Maaseutuyrittäjien näkemykset ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Vastaajia 342 eri puolilta Suomea Mäkinen, Hanna 2012. Ilmastonmuutostiedon tarpeet ja tiedon käytäntöön viemisen haasteet maaseudun toimijoiden ja Suomen eri alueiden erityispiirteet. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. 84 s. Kuva: Esa Melametsä / MTT:n arkisto Kuva: Juuso Joonan arkisto Kuva: Sari Himanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 13
Ilmastonmuutos maaseutuyrittäjän näkökulmasta: hankekyselyn tuloksia 2011 Mihin kohdistuu maaseutuyrittäjien päätietotarpeet ilmastonmuutoksesta? Toimijat arvioivat ilmastonmuutoksen liittyviä teemoja tiedon tarpeen mukaan. Vastausvaihtoehdot olivat: 1= Ei tiedon tarvetta, 2=Jonkin verran tiedon tarvetta, 3=Tiedon tarvetta 4=Tiedon tarve erittäin suuri sekä 0= En osaa sanoa. Lähde: Mäkinen Hanna 2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 14
Alueelliset tiedon tarpeet Aiheet, josta kullakin alueella tietoa kaivattiin eniten. Vastausvaihtoehdot olivat 1 (ei tiedon tarvetta) - 4 (tiedontarve erittäin suuri) Uusimaa ja Häme Kasvintuotanto muuttuvassa ilmastossa: Uudet viljelykasvit 3,19 Keskiarvo Kasvitautien hallinta 3,09 Kotieläintuotanto ja ilmastonmuutos: Palkokasvien viljely ja valkuaisomavaraisuus 3,18 Seosviljely ja lajikeseokset 2,92 Maan viljavuuden ylläpito: Maan eloperäisen aineksen ylläpito 3,14 Alus- ja kerääjäkasvien viljely 3,12 Monimuotoisuus: Monimuotoisuus ja satovarmuus 3,00 Monimuotoisuus maatalousympäristössä: vaikutukset tauti- ja tuholaispaineeseen 2,95 Metsätalous ja ilmastonmuutos: Kasvavat tuholais- ja tautiriskit metsätaloudessa 2,95 Metsäbiomassa bioenergian raaka-aineena 3,00 Uusiutuva energia: Energiatehokkuus maatilalla 3,17 Bioenergia liiketoimintana: mahdollisuudet ja haasteet 3,05 Politiikka ja talous: Maatilojen kannattavuuskehitys 3,57 Maatalouspolitiikka seuraavalla EU-ohjelmakaudella 3,47 Ruuantuotanto ja ilmastonmuutos: Kotimaisuus ruuantuotannossa 3,17 Lähiruoka 3,13 Lähde: Mäkinen Hanna, 2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 15
Maaseutuyrittäjiä kiinnostavia teemoja ja ilmastonäkökulmasta ratkaisuja Hillintä Uusiutuvan energian ratkaisut Maaperän hyvä kunto, lannan ravinteiden tehokas käyttö, typensitojakasvit osana viljelykiertoa sekä energiansäästö keinoina vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Hiilensidonta maaperään Ravinteiden kierrätys Sopeutuminen Maan kasvukunnon ylläpito (vesitalous, eroosion torjunta, viljelymenetelmät) Monipuolisuus tuotannossa riskinhajauttajana Maatalouden kestävän tehostamisen keinot Metsien kasvu ja ilmastonmuutoksen taloudellinen merkitys Ääri-ilmiöihin ja riskeihin varautuminen Maaseudun elinkeinojen sopeutumisen paikalliset erityishaasteet (esim. matkailu, porotalous) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 16
Työpajat Alueellisia työpajoja kaikkiaan 12 kpl vuosina 2012 2014 Yhteensä noin 250 osallistujaa Haettu mahdollisimman käytännönläheisiä ja kullekin alueelle tärkeitä teemoja (pohjana mm. hankekysely) Asiantuntija-alustuksia ja työpajakeskustelu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 17
Työpajojen teemoja Kaikkien työpajojen aineistot sivustolla: www.ilmase.fi Jos et tiedä tietä edessäsi, kysy neuvoa vastaantulevilta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 18
Työpaja Hyvinkäällä 18.4.2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 19
Työpaja Jyväskylässä 6.11.2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 20
Työpaja Rovaniemellä 8.11.2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 21
Työpaja Kotkassa 27.3.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 22
Mistä ilmastonmuutokseen sopeutuvan maatalouden nähdään ponnistavan tilatasolla? maaseutuyrittäjien kokeilunhalusta ja tieto- ja osaamispohjasta yrittämisen hengestä ja yhteistyökyvystä viljelijöiden ja neuvojien toimivaksi koetusta yhteistyöstä Suomen vakaasta ja toimivasta yhteiskunnasta käytettävissä olevista uusiutuvista luonnonvaroista (energia, vesi, puhdas maaperä) pitkäjänteisen toiminnan arkisuudesta (esim. 30 vuoden aikajänne) samoin arkea ratkaisujen miettiminen omalle tilalle paikallisia ratkaisuja ilmastokysymyksissäkin tarvitaan Ilmastoratkaisut koettiin motivoiviksi esimerkiksi viljelykierron ja monipuolistamisen nähtiin lähtevän maan ja pellon kunnioituksesta uusiutuvan energian tuotanto nähtiin toimintatavaksi, joka voi houkutella tiloille jatkajia ja innostaa lähtemään viljelijäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 23
Mitä haasteita ilmastonmuutokseen varautumisessa nähdään? yhteistyön puute tai vaikeus kokemukset siitä, että viljelijän työtä ei yhteiskunnassa arvosteta pitkällä aikavälillä kokemukset siitä, että maatalous- ja ilmastopolitiikassa ei aina haluta huomioida suomalaisen maaseudun erityispiirteitä maatalouden epävarma kannattavuuskehitys investointeihin tarvittavan pääoman puute maaseutuväestön ikääntyminen työmäärä erityisesti kotieläintiloilla -> ilmastokysymysten pohtiminen uuvuttavaa tai turhaa lisätyötä byrokratia poukkoileviksi koetut maatalous-, energia- ja ilmasto- ja tukipolitiikka aiheuttavat turhautumista ja pelkoa tilan toiminnan muuttumisesta kannattamattomaksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 24
Kannattavuuden parantamisen ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinojen pohdittiin olevan yhdistettävissä satovarmuuden parantaminen vaihtelevissa sääoloissa esimerkiksi huolehtimalla maan rakenteesta ja kasvukunnosta kokeilemalla uusia viljelykasvilajeja ja lajikkeita ja monipuolistamalla monipuolisten menetelmien kokeileminen esim. kasvinvuorotus, seosviljely, typensitojakasvit, monimuotoisuuden ylläpito pellonpientareilla, kierrätysravinteet toiveita laajentaa tilan tuotantoa myös uusiutuvan lähienergian tuotantoon esimerkiksi biokaasun tuottamiseen innokkaimmilla toiveita jopa tilan energiaomavaraisuuteen pääsemisestä nuoret yrittäjät ovat olleet hyvin valistuneita ja kiinnostuneita tilansa kehittämisestä; he kokivat omat mahdollisuutensa vaikuttaa kannattavuuteen myös suurempina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 25
Työpaja Huittisissa 25.11.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 26
Työpaja Kiuruvedellä 27.11.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 27
Työpaja Nurmeksessa 28.11.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 28
Esimerkkejä teemakohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista: biokaasu TEEMA Maatilatason biokaasuratkaisut Mahdollisuudet ja kannustimet + Suuret ympäristölliset edut +Energiaomavaraisuuden lisääminen + Liikennebiokaasu + Ravinnekierto sulkeutuu + Lannan typpi muuttuu kasveille käyttökelpoisempaan muotoon + eurot saadaan pyörimään kotiseudulla, aluetalous (sähkö, lämpö, lannoite, liikennepolttoaine) Haasteet ja pullonkaulat -Kuinka saada riittävän isoja yksiköitä syntymään harvaan asutussa maassa -Energiatuotteiden maksimaalinen hyödyntäminen -Suuret investointikustannukset -Lisääkö tilojen työmäärää ja vaadittua byrokratiaa (esim. lupavaiheessa) -Sähkön myynnissä byrokratiaa (esim. naapureiden oma sähköverkko vaikea saada rakentaa) -Öljypohatat tuskin luovuttaa helpolla, suurenergiatuotanto ei edistä hajautettua tuotantoa -Poliittisessa päätöksenteossa ollut kyvyttömyyttä edistää uusiutuvaa energiaa -Lukkoon jäänyt, vanhentunut, maatalouspolitiikka Ratkaisut Isommat volyymit -> biokaasulle materiaalia Hanketoiminta hyödyttää jos käytännönläheistä Syöttötariffia toivotaan maatilakokoluokkaan Vierailut toteutettuihin kohteisiin ja näistä kokemuksista oppiminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 29
Esimerkkejä teemakohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista: energiansäästö TEEMA Mahdollisuudet ja kannustimet Haasteet ja pullonkaulat Ratkaisut Maatilan energiansäästö + Tiloilla paljon säästömahdollisuuksia kun ne vaan tiedostetaan -Miten herättää tilojen mielenkiinto -Laskemisen haasteet: epäsuorat energiapanokset Seurata, mihin energiaa tilalla kuluu Kun energiaa alkaa tuottamaan itse, kiinnostuu myös entistä enemmän energian käytön vähentämisestä (lähienergia apuna energiansäästöönkin) Tilusjärjestelyt (matkat usein käytäville pelloille lyhyemmiksi) Toimintamallit (esim. haetaanko pellolta yksi vai monta paalia kerralla) Lannoitusta typensitojakasveilla, lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla Pääomaa investointeihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 30
Esimerkkejä teemakohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista: seka- ja seosviljely TEEMA Mahdollisuudet ja kannustimet Seka- ja seosviljely +Sietää sään ja maan vaihtelua paremmin +Valtavasti potentiaalia + Antaa omavaraisuutta ravinteiden käyttöön + Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen + Tautien vähentäminen Haasteet ja pullonkaulat -Eri mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen edullisuuden tutkiminen ja arvioiminen -Käytettävä ostosiementä - Ei riitä jos vain viljelijöitä ja tutkijoita kiinnostaa: pakkaamot, teollisuus myös tärkeitä Ratkaisut Omaksua pioneeriviljelijän innostus asioiden tekemiseen ja oppia virheistä Verkostoitumista ja vertaistukea Tutkimusta tilamittakaavassa Lainsäädäntöä (kansallinen ja EU) voidaan muuttaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 31
Palautetta työpajoista toimintamuotona ilmastokysymysten pohdinnassa Asiantuntijoilta toivotaan hyvää kykyä suhteuttaa esim. tutkimustuloksensa nykypäivän käytännön toimintaympäristöön Alustukset vieraammistakin aiheista herättävät paljon uusia ajatuksia ja voivat muuttaa toimintaa lyhyelläkin aikavälillä Halutaan selkeitä toimintaohjeita perusteluineen, konkreettisia tilatason esimerkkejä, viljelijäkollegoiden kokemuksia Vuorovaikutus ja keskustelut, työpajamaisuus palautteessa mainittu usein antoisimpana osana ja etuna asioiden ymmärtämiselle ja käytäntöön viemiselle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 32
Pääviestejä työpajoista Alueellista kiinnostusta ja aktiivista hanketoimintaa löytyy Tutkimustieto koetaan välillä liian vaikeaselkoiseksi ja kaukaiseksi arjesta, käytännön tiedon puute on siksi ongelma, kehityspaikka myös tutkijoille Pioneereja, tiedon- ja kokeilunhalua viljelijöiden joukosta löytyy Aika ja kannattavuus, yhteistyön toimivuus, työn arvostuksen puute kynnyskysymyksiä varautumisessa tulevaan Aktiivinen ilmastopolitiikka, yhdenvertaisuus mahdollisissa tulevissa rajoitteissa ja alueellisten olojen huomioiminen koetaan tärkeäksi, jotta ei mennä muiden maiden ehdoilla Politiikan ja talouden tuomat muutokset ja niihin varautumiskeinot kiinnostavat, mutta aikajänne jolla tietoa saatavissa tulevista muutoksista koetaan yhä lyhyemmäksi, mikä voi vaikeuttaa varautumista Yllätyksenä usein tulee miten yksinkertaisilla ratkaisuilla kuten maan kasvukunnon ylläpidolla, monipuolistamisella tai toisten kokemuksista oppimalla voidaan myös varautua, aina ei ole kyse ison mittakaavan investoinneista vaan arkisen työn osista jo nyt, voidaan ajatella, että varautuminen antaa lisäperusteen niiden tekemiseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 33
Pääviestejä työpajoista Maataloudessa ja maaseudulla tarvitaan ilmastoviisaita ratkaisuja. Sellaisia ratkaisuja, jotka parhaimmillaan yhtä aikaa voisivat esimerkiksi vähentää ilmastopäästöjä auttaa varautumisessa ilmastonmuutoksen tuomiin luonnonolosuhteiden, politiikkaohjauksen ja markkinahintojen muutoksiin vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja muista hintavaihteluille alttiista ostopanoksista, kuten typpilannoitteista parantaa tilan taloudellista kannattavuutta, katetuottoa lisätä luonnon monimuotoisuutta ja auttavat vesistövaikutusten hallinnassa sopia tilan pitäjien elämäntilanteeseen, ehkä vähentää työmäärää sitä toivoessa, ehkä auttaa yhteistyön tekemisessä muiden viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa (sitä toivoessa), tehdä arjesta mukavampaa lisätä maanviljelyn ja ruoantuotannon arvostusta yhteiskunnassa ja kulttuurissa tehdä viljelystä kivaa ja motivoivaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 34
Tietokortteja evääksi Tietokortteja: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja Maatilan aurinkosähkö Tuulivoimaa maatiloille Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Ruoan ilmastovaikutukset löytyy sivustolta www.ilmase.fi ja tilaamalla saa maksuttomia painettuja versioita Tulossa vielä: Seka- ja seosviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä Maanviljelijän päästövähennyskeinot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 35
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Tietokortin kirjoittaja Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno 10 askelta joustavaan maanviljelyyn Pohdi lähtökohdat Varaudu epävakauteen Pyri tehokkuuteen Hanki osaamista, pohdi ja keskustele Tarkkaile ympäristöäsi ja tee kokeiluja Ylläpidä ja paranna maan kasvukuntoa ja rakennetta Tee pellostasi hiilinielu Kierrätä ravinteet ja hiili Vaali monimuotoisuutta Tee yhteistyötä ja monipuolista toimintaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 36
Lähteet Hakala, Kaija 31.3.2014. Ilmasto muuttuu, riittääkö ruoka? Alustus Ilmastopaneeli IPCC:n sopeutumisraportin Suomen julkaisutilaisuudessa. Saatavilla: http://www.syke.fi/fi- FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/IPCCn_uusin_raportti_Ilmastonmuutos_aihe%2828795%29 IPCC 2013.Intergovernmental Panel on Climate Change,. Fifth Assessment Report (AR5). Summary for Policymakers. Saatavilla: http://www.ipcc.ch/report/ar5/wg1/#.ukesrxcap3s IPCC infografiikat. IPCC:n 5. arviointiraportin osaraportin 1 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa. Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö. Saatavilla: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-javisualisoinnit/-/artikkeli/178e8529-faff-4f28-a2eb-f9c322eefe54/ipcc5-infografiikat-osa-1-luonnontieteellinen-tausta.html Mäkinen, Hanna 2012. Ilmastonmuutostiedon tarpeet ja tiedon käytäntöön viemisen haasteet maaseudun toimijoiden ja Suomen eri alueiden erityispiirteet. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. 84 s. Ollikainen, Markku, Järvelä, Marja, Peltonen-Sainio, Pirjo, Grönroos, Juha, Lötjönen, Sanna, Kortetmäki, Teea, Regina, Kristiina, Hakala, Kaija ja Palosuo, Taru 2014. Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2014. Saatavilla: http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/kuvat/kuvitus/ilmastopaneeli_ymp%c3%a4rist%c3%b6llisesti%20ja%20sosiaalisesti %20kest%C3%A4v%C3%A4%20ilmastopolitiikka%20maataloudessa.pdf Peltonen-Sainio, Pirjo ja Hakala, Kaija 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. TEHO Plus hankkeen raportti 4/2014. Saatavilla: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/muut/teho_plus_ilmastonmuutos_esite_suomi.pdf?f=494961&n=1 1&p=841831&c=18369930 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. Liitekuvio 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.5.2014]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/khki/2012/khki_2012_2013-12-12_kuv_002_fi.html Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 37
Kiitos! Riitta Savikko riitta.savikko@mtt.fi 029 531 7315 www.ilmase.fi Maaseutu on oleellinen asia ja mahdollisuus sekä hillinnän että sopeutumisen puolella! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.6.2014 38