Tutkimusraportti Ahveniston koulu, rakennus E Projekti 306611 30.3.2014
Sisältö Sisältö... 2 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 4 1.3 Tutkimuksen luotettavuus... 5 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 5 1.5 Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja erityissanojen selitys... 6 2 Alapohja- ja sokkelirakenteet... 7 1.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta... 7 1.2. Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät... 7 2. Ulko- ja väliseinärakenteet... 10 2.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta...10 2.2. Aistinvaraiset havainnot...11 2.3. Rakenneavaukset...11 2.4. Mikrobitutkimukset...12 2.5. Liittyvät rakenneosat...13 3. Yläpohjarakenteet... 15 3.1. Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta...15 3.2. Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset...16 3.3. Vesikatteen kunto...18 4. Vaipparakenteiden ilmatiiveysmittaus ja lämpökuvaus... 19 4.1. Tutkimuksen tavoite...19 4.2. Tulokset...19 5. Sisäilman laatu- ja olosuhdemittaukset... 21 5.1. Sisäilman paine-ero-, hiilidioksidi- ja lämpötilamittaukset...21 5.2. Sisäilmanäytteet Andersen-keräimellä...23 6. Rakennuksen ilmanvaihto... 24 6.1. Ilmanvaihtokoneet...24 6.2. Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit...26 6.3. Päätelaitteet ja ilmanjakotapa...26 6.4. Rakennusautomaatio,ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet...27 7. Yhteenveto ja johtopäätökset... 28 7.1. Sisäilman laatuun ja rakennuksen säilyvyyteen vaikuttavat vauriot...28 7.2. Suositeltavat korjaustoimenpiteet, rakennetekniikka...29 7.3. Toimenpide-ehdotukset, LVI-tekniikka...29 Liitteet Liite 1 Kuntotutkimuskartat Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset materiaaleista Liite 3 Sisäilmanäytteiden analyysivastaukset Liite 4 Mineraalivillalaskennan tulokset Liite 5 LVI-tekniset kartat ja tutkimusliitteet 2/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakennetekninen selvitys Hämeenlinnan Ahveniston koulun E-rakennuksesta. Tutkimus on tarkoitettu Hämeenlinnan tilapalveluyksikön sekä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Raportin tarkoitus on tukea teknisesti tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaihetta. Korjaustapasuositukset ovat annettu niin, että kustannuksista saadaan alustava käsitys erikseen laaditun määräluettelon ja tilaohjelman avulla. Ne eivät sisälly tähän raporttiin. Rakennuksen pääasialliset ongelmat kohdistuvat yläpohjarakenteisiin sekä ulkoseinän ja yläpohjan välisten liittymäosien tiiveyspuutteisiin. Seuraavilla tekijöillä on vaikutusta yläpohjarakenteiden kosteusfysikaaliseen toimintaan ja tietyissä tapauksissa myös sisäilman laatuun: Pulpettilappeista kumpikaan lape ei tuuletu kunnolla ylä- eikä alapäästään. Erityisen huono tilanne on lappeiden yläpäissä, joissa tuuletusreitti on kokonaan jäänyt tekemättä. IV-konehuone on pulpettilappeessa kiinni, ja tuuletusta ei ole järjestetty korvaavilla ratkaisuilla silloin, kun IV-konehuonetta on rakennettu Nämä tekijät ovat rakennuksen pitkäaikaisen toimivuuden kannalta keskeisimmät. Rakennus tutkittiin lämpökamerakuvauksin ja painekokein. Tulosten perusteella kokonaistiiveys on kohtuullisella tasolla, mutta yläpohja- ulkoseinäliittymät vuotavat selkeästi. Lisäksi sähkökaapin putkiläpivienti on suorassa yhteydessä maanalaiseen putkikanaaliin. Nämä ilmavuotokohdat suositellaan korjattavaksi tiivistämällä. Otettujen sisäilmanäytteiden ja materiaalitutkimusten perusteella ei ole epäiltävissä, että rakenteissa olisi piileviä kosteusvaurioita. Myöskään aistinvaraiset tarkastelut eivät antaneet tällaisia viitteitä. Kokonaisuudessaan runkorakenteet ovat terveet ja kosteusvaihteluvälit normaalilla tasolla. IV-järjestelmässä havaittiin pölyä lämmityspatterin otsapinnoissa ja IV-kammioissa. Myös lumella havaittiin olevan pääsy IV-suodatinkammioon. Nämä seikat heikentävät sisätiloihin johdettavan ilman laatua. Lumen pääsy koneen sisälle on hyvä estää, ja lisäksi järjestelmää ehdotetaan puhdistettavaksi. Rakenneteknisenä ongelmana havaittiin, että yläpohjan pohjoispäädyn lape oli taipunut jonkin verran, ja pelti oli painumisesta osin lommoilla. Koska myös konesaumat ovat vääntyilleet, tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää ko. vesikatteen vedenpitävyyttä. Yhteenvetona todetaan, että rakennuksessa on puutteita, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun. Erityisesti tuuletus- ja tiiveysongelmien korjaamisella rakennuksen vaurioitumisriskiä voidaan merkittävästi pienentää. Teknisen tarkastelun perusteella rakennukselle ei tarvitse asettaa käyttö- tai tilakohtaisia oleskelurajoituksia. Tutkimuksen jatkotoimenpiteenä ehdotetaan salaojien kuvaamista sekä sokkelirakenteen vedeneristeratkaisujen toimivuutta ja kuntoarviota. WSP Finland Oy Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 3/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL 84 13101 Hämeenlinna Petri Ylämurto, Mika Metsäalho Kohde Ahveniston koulu, rakennus E Turuntie 33 13130 Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on 1960-luvulla rakennettu Ahveniston koulukiinteistöön kuuluva rakennus E, jota on peruskorjattu 2000-luvulla. Rakennus on yksikerroksinen, ja sen kantavana rakenteena toimivat teräspilarit sekä tiili - / puurunkoiset ulko- ja väliseinät. Kiinteistössä työskennellään arkipäivisin. Rakennuksessa ei ole iltakäyttöä. Kuva 1. Rakennus E, pohjapiirustus. 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen nykykunto ja arvioida sen korjaustarvetta. Esitietojen perusteella kohteessa työskentelevällä henkilökunnalla on ollut oireilua, joka voi olla rakennuksesta peräisin olevaa ja viitata sisäilmaongelmaan. Tutkimustehtävässä pyrittiin selvittämään teknisellä tasolla, onko rakennus terveellinen ja turvallinen siellä työskenteleville käyttäjille. Tavoitteena oli saada teknisellä tasolla selvyys kaikkien rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta ja toimintaa häiritsevistä tekijöistä. 4/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Tutkimus rajautuu ainoastaan tekniseen tarkasteluun, eikä se ota kantaa siihen, millaisia haittavaikutuksia eriasteisilla löydetyillä rakennusvirheillä tai vaurioilla on henkilöterveyden näkökulmasta. Näihin ongelmiin pystyy luotettavasti vastaamaan ainoastaan terveydenalan asiantuntija. Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin sekä rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhteydessä ainakin aistinvaraisesti tarkastettu. Tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys/tutkimus sisältää: - Rakenneavauksia seinärakenteisiin - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Huonetilojen olosuhdemittaukset (hiilidioksidi, paine-ero ja lämpötila) - Mikrobitutkimukset - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Ilmatiiveystutkimus ja lämpökamerakuvaus - Sisäilmanäytteitä Andersen-keräimellä - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin talvella 2014-2015. Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti. Avustavana tutkijana toimi Ins. (AMK) Katri Eerola. LVI-kartoituksen suoritti Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. Sisäilmanäytteitä on kerätty vasta yhden kerran. On mahdollista, että näyteuusinnat antavat eriäviä tuloksia kun nyt saadut tulokset osoittavat. Luotettava näytteenottomäärä olisi noin 3-5 krt / tutkittava tila. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteet kalibroidaan vuosittain. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG2+ B50 mittapää Gann Hydrotest LG2 Käyttötarkoitus Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) Viimeisin kalibrointi 1/2015 1/2015 08/2014 08/2014 5/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
1.5 Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja erityissanojen selitys Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Sisäilmayhdistyksen Asumisterveysopasta (2009). Mikrobinäytteiden tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin. Kosteusvaurioindikaattori: Suhteellinen kosteus: Tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista. Ilman tai materiaalin huokosten ilmatilassa olevan vesihöyryn / vesimäärän suhde tietyssä lämpötilassa. Ilmaistaan merkinnällä RH %. Absoluuttinen kosteus: Ilman tai materiaalin kosteussisältö yksikkönä g/m 3 Diffuusio: Kapillaarisuus: Kosteuden siirtymismuoto, jossa kosteus siirtyy vesihöyryn osapaineerojen vaikutuksesta alemman pitoisuuden suuntaan tasoittaen väkevyyseron. Materiaalin kyky (ollessaan kosketuksissa veden kanssa) imeä vettä itseensä ja kuljettaa sitä. Kapillaarisuus tapahtuu yleensä kaikkiin suuntiin, myös painovoimaa vastakkaiseen suuntaan. 6/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
2 Alapohja- ja sokkelirakenteet 1.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Käytettävissä olleiden suunnitelma-asiakirjojen ja aistinvaraisten havaintojen perusteella rakennus on perustettu jatkuvien seinäanturoiden varaan. Anturat on viety ilmeisesti roudattomaan syvyyteen ja valettu perusmaan varaan. Sokkelit ovat paikalla valettuja, 200 250 mm paksuja betonirakenteita. Tiiliulkoseinien kohdalla on sokkelihalkaisu. Lähtötietojen perusteella rakennus on salaojitettu. Rakennuksen alapohja on maanvastainen. Alla on esitetty alapohjan rakennetyyppi. Kuva 2. Alkuperäinen alapohjatyyppi. Käytettävissä olleiden suunnitelma-asiakirjojen perusteella rakennuksen alapohja- ja sokkelirakenteisiin ei ole peruskorjauksen yhteydessä tehty merkittäviä korjauksia. 1.2. Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät Rakennuksen sisäpuolelta tehdyt havainnot Rakennuksessa E ei aistinvaraisesti ollut havaittavissa selkeitä kosteusvaurioitumisen jälkiä, kuten pintarakennevaurioita. Pintamateriaaleissa ja pinnoitteissa oli lieviä mekaanisia, tilojen käyttöön liittyviä vaurioita. Pääosin alapohjan tilapinnat olivat ehjiä ja hyväkuntoisia sekä hyvin kiinni alustassaan. Kotitalousluokkaan johtavassa käytävässä on sähkökaappi, jonka kohdalla maanvastaiseen alapohjarakenteeseen on tehty aukko läpivientejä / talotekniikkaa varten. Aukon kohdalla oli tutkimushetkellä aistittavissa lievä maakellarimainen haju sekä ilmavirtausta sisätiloihin päin. Tietyissä paineolosuhteissa ilmavirran mukana sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia ja mahdollisesti maaperässä olevia mikrobeja. 7/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Kuva 3. Yleiskuva kotitalousluokasta. Kuva 4. Sähkökaapin kohdalla alapohjan läpivientejä. Tästä on suora yhteys sisäilmaan. Rakennuksen ulkopuolelta tehdyt havainnot Piha-alue, maanpinnan kallistukset ja vedenpoistojärjestelmät Rakennusta ympäröi osin asfaltoitu, osin nurmipintainen piha-alue. Asfaltin ja sokkelin välissä on käytetty betonikiveystä, ja nurmikon ja sokkelin välissä on n. 0,5 metrin levyinen sorakaistale. Sisäänkäyntien edustalla on käytetty betonilaatoitusta. Maanpinnan kallistukset ovat rakennuksen ympärillä pääosin melko loivat. Paikoin kosteutta pääsee kerääntymään rakennuksen läheisyyteen asfalttipinnalle sekä sokkelia reunustavalla betonikiveykselle, mikä näkyy sammal- ja muuna orgaanisena kasvustona. Etelänpuoleisin pääsisäänkäynnin nurkkauksessa rakennuksen sokkelikorkeus on hyvin matala, ja kiveykseltä roiskuvat vedet ovat vaurioittaneet puu-ulkoverhouksen alaosaa. Sisäänkäyntien välissä on rakennuksen läheisyydessä syvennys, jossa on pensasistutuksia. Syvennykseen kerääntyy helposti esimerkiksi tuiskuavaa lunta, joka sulaessaan lisää kohdan kosteusrasitusta. Istutukset myös heikentävät seinäpinnan / seinärakenteen kuivumista ja tuulettuvuutta. Syvennyksen kohdalla on myös syöksytorvi sekä rännikaivo, joka oli tukkeutuu helposti pensaiden lehdistä. Kuva 5. Sisäänkäyntien välinen istutussyvennys kerää kosteutta ja pensaat heikentävät seinärakenteen tuulettuvuutta. Kuva 6. Kiveykseltä roiskuva vesi lisää seinän alaosien verhouksen kosteusrasitusta. 8/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Sokkelirakenteet Sokkelirakenteissa on aistinvaraisesti havaittavissa vähäisiä pinnoitevaurioita, jotka johtuvat kosteusrasituksesta / pinnoitteen ikääntymisestä. Sokkelirakenteiden aistinvaraisessa tarkastuksessa havaittiin myös, että kattovedet ohjautuvat pääosin sadevesiviemäröintiin. Poikkeuksena on rakennuksen itäjulkisivulla yksittäinen syöksytorvi, josta puuttuu poistoputki. Tällä kohdalla syöksytorvesta poistuva vesi on kastellut sokkelirakennetta, mikä näkyy paikallisena orgaanisena kasvustona. Jatkuva kosteusrasitus lisää betonirakenteen pakkasvaurioriskiä. Kuva 7. Sokkelin pinnoitevaurioita. Kuva 8. Syöksytorven alaosasta puuttuu poistoputki. Sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, vierustäyttöjen materiaalia ja salaojien kuntoa ei tässä tutkimuksessa ole kartoitettu. Pintakosteusmittaukset Pintakosteudet mitattiin rakennuksen maanvastaisesta alapohjarakenteesta kaikista tiloista laajalla otannalla. Tämä tutkimusmenetelmä antoi ensisijaisesti tietoa pintakosteusarvoista verrattuna mittalaitteen valmistajan ilmoittamiin referenssiarvoihin sekä kosteuden vaihteluvälistä verrattuna kuivana pidettyyn referenssipisteeseen. Yleisesti pintakosteuksien osalta voidaan todeta seuraavaa: Pintakosteusmittaustulokset ovat pääosin normaalilla tasolla (p=55 70). Pintakosteusmittausten lukemat ovat koholla pienellä alueella opetuskeittiössä E117 (p=85 95), luokassa E105 (p=80 85) sekä oppilaseteisessä E102 (p=85 90) Pintakosteusmittausten perusteella alapohjarakenteisiin ei kohdistu merkittävää ulkopuolista kosteusrasitusta. 9/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
2. Ulko- ja väliseinärakenteet 2.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin puurunkoisia, lomalautaverhottuja seiniä. Eteläpäädyssä sekä länsijulkisivun pohjoisosassa ulkoseinä on tiilirakenteinen. Alla on esitetty ulkoseinien rakennetyypit. Rakennetyyppi US 1 perustuu rakenneavausten yhteydessä havaittuihin ja dokumentoituihin rakennekerroksiin. Rakennetyypistä on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa toteutusta: erona on lämmöneristekerros, joka on joko yhtenäinen n. 150 mm paksuinen tai joka koostuu kahdesta erillisestä lämmöneristeestä (100+50 mm). Myös runkotolppa on seinien alaosissa paikoin 50 x100 mm ja paikoin 50 x 150 mm. Rakennetyyppi US 2 perustuu käytettävissä olleisiin suunnitelma-asiakirjoihin. Kuva 9. US 1. Puurunkoinen ulkoseinä. Kuva 10. Tiiliulkoseinä, US 2. Käytettävissä olleiden lähtötietojen / suunnitelma-asiakirjojen perusteella puurunkoisiin ulkoseiniin kohdistettiin seuraavat toimenpiteet peruskorjauksen (2006) yhteydessä: ulkoseinien avaus ja runkotolppien uusiminen alajuoksujen uusiminen (painekyllästetty puu, alle bitumikaista) lämmöneristeen uusiminen uusi sisäpuolinen lisäkoolaus ja lämmöneriste uuden höyrynsulun asentaminen uusi sisäpuolisen levytys lomalautojen uusiminen 10/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Rakenneavausten yhteydessä havaittiin seuraavat poikkeamat suunnitelmiin verrattuna: lomalautojen alla ei ole vinolaudoitusta vaan tuulensuojalevy 25 mm lämmöneristekerrosten välissä ei ole vinolaudoitusta varsinainen alajuoksu ja sisäpuolisen lisäkoolauksen alapuu ovat samalla tasolla (vrt. korjausdetaljit) höyrynsulku on heti sisäpuolisen kipsilevyn ulkopuolella kipsilevyn alaosaa ei kitattu lattialiitoksessa 2.2. Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen julkisivujen lomalautapinnat ovat aistinvaraisesti tarkasteltuna melko hyvässä kunnossa. Lautojen maalipinnat ovat pääosin ehjät ja maalin tartunta alustaan on aistinvaraisesti tarkasteltuna hyvä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin katoksessa maali hilseilee lievästi, ja yksittäisissä kohdissa sisäänkäyntien läheisyydessä alimmissa puuosissa on lievää kosteuden aiheuttamaa orgaanista kasvustoa. Tiiliulkoseinät ovat kohtalaisessa kunnossa. Itse tiilet ovat aistinvaraisten havaintojen perusteella suurelta osin melko hyväkuntoisia, mutta paikoin tiilissä esiintyy pinnan lohkeilua ja muita vaurioita. Vauriot keskittyvät seinien yläosiin ja päätyihin, joissa kosteusrasitus on kohonnut räystäspellityksiin ja sadevedenpoistojärjestelmään liittyvien puutteiden takia. Kosteusrasitetuimmilla kohdilla tiilien pinnalla ja laastisaumoissa on orgaanista kasvustoa. Tiilien saumat ovat myös paikoin rapautuneet. Tästä johtuen kosteutta voi kerääntyä saumakohtiin, mikä osaltaan edistää myös tiilien vaurioitumista. Paikoin muutamia pisimmälle vaurioituneita tiiliä on myös vaihdettu.. Kuva 11. Tiilipinnalle valuu sadevettä räystäskourun epätiiviin päätykappaleen takia. Kuva 12. Lomalautapinnat ovat pääosin melko hyvässä kunnossa. 2.3. Rakenneavaukset Rakennuksen alapohjaliittymää tutkittiin viidellä rakennuksen ulkopuolelta tehdyllä rakenneavauksella. Rakenneavaukset toteutettiin tekemällä n. 500 mm x 500 mm kokoisia avauksia seinän alaosiin mahdollisimman lähelle alapohjaliittymiä. Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet, otettiin lämmöneristekerroksesta materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten ja arvioitiin seinärakennetta aistinvaraisesti. 11/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Rakenneavauskohdissa ulkoseinän puurakenteet olivat kuivia ja hyväkuntoisia, ja lämmöneristeenä toimiva mineraalivilla kuivaa ja pääosin puhdasta, vain ulkopinnalla havaittiin lievää ilmavuotojen aiheuttamaa tummentumaa. Avauskohdilla ei havaittu mikrobiperäiseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua. Ulkoseinärakenteen höyrynsulun kuntoa ja sen liittymistä alapohja- ja ikkunarakenteisiin selvitettiin rakenneavausten yhteydessä sekä rakennuksen sisäpuolelta otantana poistamalla jalka- ja ikkunalistaa. Havaintojen perusteella höyrynsulussa on yksittäisiä reikiä, jotka eivät muodosta merkittäviä ilmavuotoreittejä rakennuksen sisätiloihin. Höyrynsulun liittymiä alapohja- ja ikkunarakenteisiin ei ole toteutettu asianmukaisesti tiivistämällä, vaan muovi on katkaistu sisäpuolisen kipsilevyn reunojen tasolle. Paikoin kipsilevyn ja valmiin lattiarakenteen välissä on selkeä rako, jonka mahdollistaa ilmavuodot seinärakenteesta sisätiloihin tietyissä paineolosuhteissa (alipaine). Kokonaisuutena jatkuvalla, noin 2 cm raolla on jo selkeä vaikutus rakennuksen ilmatiiveyteen. Kyseistä ongelmaa ei ole opetuskeittiöissä E115 ja E117, joissa lattiapinnoite on nostettu tiiviisti seinän kipsilevytystä vasten. Kuva 13. Ulkoseinän rakenneavaus RAK 2. Puurakenteet ja lämmöneriste olivat kuivia ja hyväkuntoisia. Kuva 14. Ulkoseinän ja alapohjan liitos on epätiivis. (Ks. punainen nuoli) 2.4. Mikrobitutkimukset Rakennuksen ulkoseinärakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä 8 rakennusmateriaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Mikrobitutkimuksien avulla selvitettiin seinärakenteiden eristetilan kosteusteknistä toimintaa ja rakenteen tuulettumiskykyä pitkällä aikavälillä. Seinäeristeessä on lähes aina kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa, vaikka rakenteen tuuletusteknisessä toiminnassa ei ole puutteita. Asumisterveysoppaan 2009 mukaisia raja-arvoja ei suoranaisesti voi käyttää, koska villaeristeellä ja hengitysilmalla ei ole suoranaista ilmayhteyttä. Tämä tekijä on huomioitu tuloksia tulkittaessa. Taulukkoon 2 on koottu laboratorion vaurioviitteellä olevat mikrobitulkinnat. Kuntotutkijan tulosten tulkinta huomioi laboratorionäytteiden tulkinnasta poiketen myös vaurion merkityksen sisäilman laadun kannalta (Ks.Tulosten tulkinta). Työterveyslaitoksen käyttämät vaurioviiteluokat ovat seuraavat: 1. Ei viitettä vauriosta: Ei mikrobikasvua tai kosteusvauriolajeja 2. Viite vaurioon: Normaalista poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 3. Vahva viite vaurioon: Selkeästi poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 4. Lajisto epätavanomainen: Lajisto ei ole tyypillinen Asumisterveysohjeen tunnistemikrobi / lajistoa ei tunnistettu. 12/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
5. Viittaa bakteerikasvuun: Yhteenlasketut bakteerimäärät (cfu/m³) ylittävät normaalin puhtaan Taulukko 2. Ulkoseinän mikrobinäytteiden analyysivastaukset laboratorion vaurioviitteellä Näyte nro. Rakenne Materiaali Havainnot M2 Ulkoseinä Mineraalivilla M3 Ulkoseinä Mineraalivilla M4 Ulkoseinä Mineraalivilla M5 Ulkoseinä ikkunaliitos M6 Ulkoseinä Mineraalivilla M7 Ulkoseinä ikkunaliitos M8 Ulkoseinä Mineraalivilla Seinän keskiosa, puhdas ja kuiva näyte Alajuoksun yläpuolinen näyte. Kuiva, ilmavuodon aiheuttamaa tummumaa Alajuoksun yläpuolinen näyte. Kuiva, ilmavuodon aiheuttamaa tummumaa Laboratorion vaurioviite ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta Tervattu rive Näyte ikkunan alakarmin alta ei viitettä vauriosta Alajuoksun yläpuolinen näyte. Kuiva, ilmavuodon aiheuttamaa tummumaa vahva viite vauriosta Tervattu rive Näyte ikkunan alakarmin alta ei viitettä vauriosta Näyte seinän keskiosasta, eriste puhdas ja kuiva ei viitettä vauriosta Tulosten tulkinta Analyysivastausten tuloksista ei ole osoitettavissa, että rakenteissa olisi kosteusvauriota, joka olisi edennyt mikrobitasolle. Näytteessä M6 esiintyy poikkeuksellisen suuri pitoisuus sisäilmassa tyypillistä kosteusvaurioindikaattoria Penicilliumia. Tämä on rakenteissa tyypillinen mikrobi silloin, kun vaipan läpi tapahtuu merkittäviä lämpö- ja ilmavuotoja. Rakennuksen ollessa pysyvästi alipaineinen, tutkimuksessa löydettyjä Penicillium-määriä ei tulisi rakenteiden sisältä löytyä. Koska muut näytteet eivät anna vastaavia suuria lajistolöytöjä, todetaan kyseisen näytteen olevan ilmavuotoalueella. Lajiston ollessa näin kapea-alainen, ei tämän homelajin perusteella tule tehdä kosteusvauriotulkintaa. 2.5. Liittyvät rakenneosat Liittyvillä rakenneosilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ikkuna- ja ovirakenteita. Ne tutkittiin rakennuksen osalta aistinvaraisesti niin, että noin 1/3 ikkunoiden kokonaismäärästä on kartoitettu. Loput ikkunoista on tutkittu vain yleisellä tasolla. Ovirakenteiden tutkimukseen kuuluvat kaikki ulko-ovirakenteet. Ikkunarakenteet Rakennuksen ikkunat ovat osin alkuperäisiä, sisäänaukeavia kolmipuitteisia kolmilasisia puuikkunoita (MSK), osin uusittuja kolmilasisia puu-alumiini-ikkunoita (MSE). Joissakin alkuperäisissä ikkunoissa on uusittu tuuletusikkuna. Lisäksi rakennuksessa on kiinteitä, kolmilasisella kiinteällä umpiolasielementillä lasitettuja ikkunoita (MEK). Alkuperäisten ikkunoiden yleiskunto on kohtalainen, ja niiden listoissa ja puitteissa on havaittavissa pinnoitevaurioita. Ikkunoiden kittaukset ovat pääosin kovettuneita ja haljenneita. Vesipeltien kallistus ja ulottuma seinärakenteen ulkopuolelle ovat kohtalaiset / riittävät, mutta pellin liitos ikkunarakenteeseen on paikoin epätiivis, mikä lisää ikkunarakenteen kosteusrasitusta. Lisäksi ikkunoiden tiivistyksessä on käytetty paikoin (ainakin alakarmin tiivistyksessä) käytetty luonnonkuidusta tehtyä tervattua rivettä. 13/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Uusitut puu-alumiini-ikkunat ovat pääosin hyväkuntoisia. Puuosat ja maalipinnoitteet ovat ehjiä, ja vesipeltien kallistukset ja ulottuma seinärakenteen ulkopuolelle ovat kohtalaiset / riittävät. Uusien kiinteiden ikkunoiden puutteet liittyvät vesipellin puutteelliseen kallistukseen. Ovirakenteet Rakennuksen ovet ovat alkuperäisiä potkupellillä ja lasilla varustettuja puuovia. Ovirakenteissa ei havaittu puutteita tai vikoja, jotka olisivat niiden toiminnan kannalta merkittäviä. 14/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
3. Yläpohjarakenteet 3.1. Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta Rakennuksen E yläpohjan kantavana rakenteena toimivat osin puiset kattoristikot ja osin puiset levykannattajat. Lämmöneristeenä on käytetty puhallusvillaa, purua ja palavillaa. Rakennekerrosten väleissä on käytetty tervapaperia tai ilmansulkupaperia. Vesikate on lähtötietojen perusteella uusittu peruskorjauksen yhteydessä konesaumatuksi peltikatteeksi. Samaan aikaan vesikatolle on rakennettu IV-konehuone. Rakennusfysikaalisesti yläpohjarakenne on suunniteltu toimivaksi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Vesikatolta on ulkopuolinen sadevedenpoisto sadevesikourujen ja syöksytorvien avulla. Kouruissa tai syöksyissä ei havaintojen mukaan ole lämmityskaapeleita. Alla olevat rakennetyypit perustuvat käytettävissä olleisiin suunnitelma-asiakirjoihin sekä rakenneavauksiin. Kuva 15. Korkeampi pulpetti. Kuva 16. Matalampi pulpetti. 15/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
3.2. Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Aistinvaraisesti havaittiin, että pohjoispäädyn lape on taipunut keskeltä jonkin useita senttejä. Parhaiten asian huomaa vesikatteelle syntyneistä painaumista ja vääntyneistä konesauman kohdista. Painuman havaitsee myös sivuräystäslinjalta, mutta sivuräystäissä ei ole tapahtunut liikkumista. Tutkimuksen perusteella ei pystytty osoittamaan, onko pääpalkisto taipunut alaspäin, vai onko katon oikaisulaudoituksessa tapahtunut liikettä. Symmetrinen painuma viittaisi siihen, että pääkannattajat ovat taipuneet. Kuva 17. Vesikatto on notkollaan keskiosastaan. Päädyissä taipumaa ei juuri havaittu. Kuva 18. Vesikate on lommoilla alueilta, ja konesauman pystyosissa voi havaita taipumasta aiheutunutta vääntyilyä Rakennuksen vesikatto- ja yläpohjarakenteeseen tehtiin kolme rakenneavausta ulkoapäin. Yksi rakenneavaus tehtiin matalamman pulpettiosan räystäsrakenteeseen, yksi avaus harjan suuntaiseen pulpettiin ja yksi avaus pohjoispäädyn pulpettiin. Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet ja havainnoitiin rakenteen kuntoa ja eristetilan tuulettuvuutta. Rakennusfysikaalista toimintaa tutkittiin aistinvaraisesti. Vesikaton matalamman pulpettiosan kantavana rakenteena toimivat kattoristikot. Puurakenteiden pinnoissa ei räystään rakenneavauskohdassa havaittu kosteuskertymää eikä tummumia. Eristetilan tuulettuvuus on erittäin heikko, sillä räystään läheisyyteen kasaantunut puhallusvilla tukkii lähes täysin räystään kautta tapahtuvan tuuletuksen. Lappeen yläpäässä, pulpettien liitoksessa, ei ole lainkaan tuuletusrakoa. Matalampi pulpettiosa ei myöskään tuuletu harjan suunnassa, sillä puuristikkorakenteet ulottuvat vesikatteen umpilaudoitukseen asti. Eteläpäädyssä ei ole tuuletusventtiiliä ja pohjoispuolella matalampi lape päättyy harjaa kohtisuoraan vastaan kulkevaan pulpettiosioon. Havaitut puutteet olivat kokonaisuudessaan merkittäviä, ja niillä on heikentävä vaikutus rakenteiden kosteusfysikaalisen toimintaan sekä pitkällä aikavälillä myös sisäilman laatuun. Alla kuvatussa leikkauksessa on osoitettu sekä räystäs- että pulpettiosien tuuletusongelmat. Kuvan ongelmien lisäksi tulee huomata, että tuulettuvuutta heikentää myös katolla oleva IV-konehuone, joka on pulpetin kohdalla. Korjaussuunnittelussa tämä tulee ottaa erikseen huomioon (Ks. Kuva 19). 16/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Kuva 19. Rakenneleikkaus pulpettikatosta ja sen tuuletusteknisistä ongelmista Kuva 20. IV-konehuone on tuulettumattoman harjapulpetin kohdalla, ja on huomioitava suunniteltaessa yläpohjan tuuletusparannuksessa. Kuva 21. Päätypulpetti on vastaavalla tavalla laudoitettu umpeen, eikä tuuletusreittiä ole. 17/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Kuva 22. Ristikkorakenteinen yläpohja, rakenneavaus räystäältä. Kuva 23. Pohjoispäädyn pulpettirakenne. Puurakenteet ovat kuivia ja hyväkuntoisia, mutta eristetilan tuulettuvuus on melko heikko. Harjan suuntaiseen pulpettiin tehtiin yksi rakenneavaus. Tällä kohtaa yläpohjan kantavana rakenteena ovat levykannattajat, jotka ovat molemmilta puolilta vinolaudoitetut. Puurakenteet ovat kuivia ja terveen oloisia, ja rakenteen ongelmat tuulettuvuuden suhteen ovat hyvin samankaltaisia kuin ristikkorakenteisen yläpohjan kohdalla. 3.3. Vesikatteen kunto Vesikate tarkastettiin aistinvaraisesti keväällä 2015. Koko kattorakenne on IV-konehuonetta lukuun ottamatta toteutettu konesaumattuna peltikatteena. IV-konehuoneen päällä on bitumikermi. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että ainoastaan sisääntulokatoksen vesikate on kunnoltaan heikko ja maalipinta kulunut. Pohjoispäädyn painumaa lukuun ottamatta puutteita ei muutoin katteella havaittu. Kuva 24. Sisääntulokatoksen kattorakenne on kunnoltaan heikko. Kuva 25. Bitumihuopakermi on kunnoltaan erinomainen, ja työnjälki moitteetonta. 18/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
4. Vaipparakenteiden ilmatiiveysmittaus ja lämpökuvaus 4.1. Tutkimuksen tavoite Vaipparakenteiden ilmatiiveydellä on suuri merkitys siihen, kuinka paljon hallitsematonta ilmanvaihtoa tapahtuu rakenteiden läpi. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen vuotoilmanvaihto, jolloin tiiveysarvon n 50 tulisi olla korkeintaan 4 1/h. Usein vuotoilmavirta vaipparakenteiden läpi ilmenee aistinvaraiaattaa esiintyä vain jaksottaisesti vaihdellen esimerkiksi sään mukaan. Ilmatiiveysmittaus suoritettiin käyttäen koneellista alipaineistusta välillä (-10 - -50)Pa ja yhtäaikaista lämpökuvausta. Ennen mittausta vesikatolta ja IV-konehuoneesta suljettiin poisto ja tuloilmakanavayhteys ulkotilaan. 4.2. Tulokset Ilmatiiveyskokeen numeeriset tulokset olivat seuraavat: n.50 -luku= 5,3 1/h q.50 -luku =6,6 m³/hm² Tutkimustuloksista voidaan numeerisesti ja suoritetun lämpökamerakuvauksen avulla päätellä, että rakennuksen ilmatiiveydessä on lieviä puutteita. Samassa pihapiirissä olevaan päärakennukseen verraten tulokset ovat huomattavasti paremmat. Vuodot keskittyvät pääsoin yläpohjaan ja yläpohjan ja seinän liittymäosiin. Seinärakenteissa ja alapohjaliittymissä vuodot ovat paikallisia ja pistemäisiä. Suurin yksittäinen alapohjan ilmavuoto havaittiin sähköpääkeskuksesta, jossa maanvarainen kaapelikanavakouru on suorassa yhteydessä sisäilman kanssa. Riski maaperäbakteerien sisään kulkeutumiselle on tässä tapauksessa merkittävä. Alla olevissa kuvissa on näytetty tiivistettävä alapohjaliitos. Kuva 26. Rakennukseen tulee korvausilmaa putkikanavasta. Kuva 27. Stillkuva epätiiveyskohdasta. Yläpohjarakenteen ja ulkoseinäliittymäosien ilmatiiveys on merkittävin rakennuksen kokonaisilmatiiveyden kannalta. Rakenteen tuuletustekniset puutteet yläpohjan ja seinän liittymissä lisäävät riskiä siihen, että hengitysilmaan pääsee mikrobeja vuotoilman seurauksena. Riskiä on tarkemmin selvitetty sisäilmanäyttein kappaleessa 5. Alla olevassa kuvassa on osoitettu, miten heikko ilmanpitävyys rakenneliittymissä ilmeni lämpökamerakuvauksessa. Rakennevuotojen koot vaihtelevat tiloittain, mutta päätyrakenteiden ja yläpohjan väliset liitokset edustivat ilmanpitävyystarkastelussa heikointa osaa. 19/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E
Kuva 28. Seinän ja yläpohjan välinen liitos vuotaa rakenteiden läpi ilmaa sisäänpäin. Kuva 29. Sama liitoskohta stillkuvana. Erikoisin havainto lämpökuvauksessa oli myös keskellä yläpohjaa olevat ilmatiiveyskohdat. Ilmeisesti höyrynsulkumuovissa on paikoitellen saumojen aukeamisia tai asennusvirheitä, josta alla olevissa kuvissa esitetyt siniset alueet johtuvat Rakenteen pintalämpötila on selvästi alentunut vuotojen vuoksi. Siksi ne näkyvät lievänä pintarakenteiden levysaumojen rakoiluna samalla tavoin, kuten yläpohjaseinäliitoksissakin. Kuva 30. Keskellä kattorakennetta olevia lämpö- ja ilmavuotokohtia. Kuva 31. Kattorakennetta stillkuvana. 20/30 30.3.2014 Ahveniston koulu, rakennus E