KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. KUUMA-kuntien väliset erot muuttoliikkeen suuntautumisessa ja muuttoalttiuksissa on huomioitu jokaisen kunnan kohdalla. Kuntatason ennusteissa on myös huomioitu KUUMA-kuntien sisäinen muuttoliike suhteellisin muuttoalttiuksin, jotka nojaavat vastaaviin olettamiin kuin muun maan muuttoliike. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat KUUMA-kuntien syntyneiden määriin, jossa on huomioitu kunnittaiset erot alueen sisällä. Kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-2017 huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto. HUOM! Ennusteen yhteydessä on hyvä huomioida, että ennuste ei kykene ennustamaan jokaisen yksittäisen vuoden väestönlisäystä (etenkin maan sisäisen muuttoliikkeen osalta, johon liittyy huomattavaa satunnaisvaihtelua) tarkasti, vaan kuvaa useamman vuoden ajanjakson aikana odotettavissa olevaa todennäköistä kehitystä. Tämä on huomionarvoista varsinkin Keravan ja muiden KUUMA-kuntien osalta, jossa vuositason vaihtelut voitat olla erittäin suuria. Tarkemmat ennusteen olettamat löytyvät liitteistä.
Helsingin seutukunnan ja maakuntien väestöennuste 2017-2040
Helsingin seutukunnan ennuste 1900000 MDI ennuste TK2015 1850000 1833311 MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +296 385 asukkaalla +19,3 prosentilla 1800000 1750000 Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040. Helsingin seudun väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi vahvempaan kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Helsingin seudulla asuu vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan 43 154 henkilöä enemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. 1700000 1650000 1600000 1550000 1500000 1450000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina 2018-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2018-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina 2018-2040 Maakunta Luonnollinen väestönlisäys 2018-2040 Maan sisäinen muuttoliike 2018-2040 Nettosiirtolaisuus 2018-2040 Ahvenanmaa 71 2 339 3 768 Etelä-Karjala -20 466-3 952 9 779 Etelä-Pohjanmaa -17 186-10 547 7 484 Etelä-Savo -28 632-3 984 7 483 Kainuu -12 377-5 755 4 821 Kanta-Häme -20 456-3 107 8 813 Keski-Pohjanmaa -1 671-6 249 3 517 Keski-Suomi -19 347-1 425 10 665 Kymenlaakso -28 599-8 964 13 371 Lappi -19 414-9 784 11 986 Pirkanmaa -23 541 22 381 22 023 Pohjanmaa -6 354-22 049 20 080 Pohjois-Karjala -20 988-4 450 9 165 Pohjois-Pohjanmaa 3 347-31 053 17 746 Pohjois-Savo -24 599-2 643 10 068 Päijät-Häme -24 198 3 284 9 268 Satakunta -31 302-12 203 12 469 Uusimaa 57 982 82 204 152 437 Varsinais-Suomi -35 099 15 956 27 697
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2018-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2018-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2018-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Keravan väestöennuste 2018-2040
Keravan ennuste 45000 MDI:n ennuste TK2015 44000 43000 MDI:n ennusteen mukaan Keravan kaupunki kasvaa vuosien 2018-2040 aikana: +1 771 asukkaalla +4,9 prosentilla Ennusteen perusteella Keravan kaupungissa asuu yhteensä 38 025 asukasta vuonna 2040. MDI:n ennusteen mukaan Keravan kaupungissa asuu 2 994 henkilöä vähemmän vuonna 2040 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaan. 42000 41000 40000 39000 38000 37000 36000 35000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 38025
Keravan vuotuinen väestönlisäys 800 700 Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen perusteella Keravan väestönlisäystä vuosittain. 600 MDI:n ennusteen mukaan Keravan väkiluku kasvaa keskimäärin 80 asukkaalla vuotta kohden ennusteajanjakson aikana. Keravan väestö kasvaa keskimäärin 0,2 prosentilla vuotta kohden vuosien 2018-2040 aikana. 500 400 300 MDI:n ennusteen mukaan Keravan väestönlisäys kasvaa vahvasti tarkastelujakson alussa, mutta hiipuu tämän jälkeen. Keravan vuosittaiset väestönlisäykset ovat vaihdelleet 2010-luvulla erittäin voimakkaasti. On huomionarvoista, että MDI:n ennuste kuvaa pitkän ajan trendiä: väestöennuste ei kykene ennustamaan tarkkaa yksittäisen vuoden lukua. 200 100 0-100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Toteutunut väestönlisäys 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Ennustettu väestönlisäys 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Väestönkehityksen osatekijät Keravan väkilukua kasvattavat käytännössä kaksi väestönkehityksen osatekijää: Muuttovoitot KUUMA-kuntien ulkopuolelta ja nettosiirtolaisuus. Kuitenkin kun huomioidaan Keravan muuttotappiot muille KUUMA-kunnille, jää nettosiirtolaisuus ainoaksi merkittäväksi Keravan väestöä kasvattavaksi tekijäksi. 4000 Yhteensä 2019-2040 3070 2928 2000 Kerava saa MDI:n ennusteen mukaan keskimäärin vuotta kohden 140 henkilöä muuttovoittoa KUUMA-kuntien ulkopuolelta vuosien 2018-2040 aikana. Muuttovoitot muualta maasta selittävät 51 prosenttia Keravan kasvusta. Muualta maasta saatujen muuttovoittojen määrän trendi on nouseva, ja muualta maasta saatujen muuttovoittojen merkitys tulee kasvamaan ajanjakson aikana. 0 40 Nettosiirtolaisuus on toiseksi tärkein Keravan väestöä kasvattava väestönkehityksen osatekijä: Nettosiirtolaisuus selittää 49 prosenttia Keravan kasvusta. Kerava saa muuttovoittoa kansainvälisestä muuttoliikkeestä keskimäärin vuotta kohden 133 henkilöä vuosien 2018-2040 aikana. -2000-4000 Merkittävin Keravan väestöä vähentävä tekijä ovat muuttotappiot muille KUUMA-kunnille. Kerava kärsii muuttotappiota muille KUUMA-kunnille keskimäärin 194 henkilöä vuodessa. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys jää vähäiseksi, mutta luonnollinen väestönlisäys selittää ajanjakson lopussa yhä -6000 Luonnollinen väestönlisäys -4267 Nettomuutto KUUMAkunnista Nettomuutto muualta maasta Nettosiirtolaisuus enenemissä määrin väestön vähenemistä.
Keravan demografinen kehitys 500 450 400 Keravalla syntyneiden määrä on laskenut yli viidenneksellä vuosien 2010-2018 aikana. Syntyneiden määrä pysyy lähes vastaavana kuin vuonna 2018 koko tarkastelujakson ajan. Keravan kuolleiden määrä kasvaa voimakkaasti tarkastelujakson aikana. Kuolleiden määrä kasvaa vuosien 2018-2040 aikana 45 prosentilla. Keravan luonnollinen väestönlisäys muuttuu negatiiviseksi 2030-luvun taitteessa. Keravan ikärakenteen kehitys 2018-2040: Alle 15-vuotiaat: -674 henkilöä (-11,2%) Työikäiset: +245 henkilöä (+1,0%) Yli 65-vuotiaat: +2 199 henkilöä (+30,9%) 350 300 250 200 2010 2011 2012 2013 2014 19 % 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet Kuolleet 2018 17 % 24 % 2040 14 % Lähes joka neljäs keravalainen on yli 65-vuotias vuonna 2040. 64 % 62 % Alle 15 Työikäiset Yli 65 Alle 15 Työikäiset Yli 65
Huoltosuhteiden kehitys 80,0 Keravan väestöllinen huoltosuhde (eityöikäinen väestö suhteessa työikäiseen väestöön) heikkenee maltillisesti vuosien 2017-2040 aikana. Vuosien 2018-2040 aikana Keravan väestöllinen huoltosuhde heikkenee 11 prosentilla. Keravan väestöllinen huoltosuhde pysyy koko ajanjakson ajan KUUMA-kuntien keskimääräistä tasoa matalampana (=vahvempana). 70,0 60,0 50,0 Vuonna 2040 Keravalla asuu 61,2 eityöikäistä sataa työikäistä kohden. 40,0 Keravan vanhushuoltosuhde heikkenee vuosien 2018-2040 aikana 30 prosentilla. Muutos on maltillinen muihin KUUMA-kuntiin verrattuna. Keravan vanhushuoltosuhde jää selvästi KUUMA-kuntien keskitasoa matalammaksi tarkastelujakson lopulla. KUUMA-kunnissa vuonna 2040 yhteensä 38,6 eläkeikäistä sataa työikäistä kohden. 30,0 20,0 2015 2016 2017 Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KUUMA-kuntien väestöllinen huoltosuhde KUUMA-kuntien vanhushuoltosuhde
MDI:n ennusteen mukaan Keravan väkiluku tulee kasvamaan maltillisesti vuosien 2018-2040 aikana. Yhteensä Keravan väkiluku kasvaa 1 700 henkilöllä, suhteellisesti tarkasteltuna Kerava kasvaa 4,7 prosentilla. MDI:n ennusteen mukaan Keravalla asuu vuonna 2040 yhteensä n. 38 000 asukasta. Keravan väestönlisäys tarkastelujakson aikana perustuu muuttovoittoihin KUUMA-kuntien ulkopuolelta sekä nettosiirtolaisuuteen. Keravan väkilukua vähentää etenkin muuttotappiot muille KUUMA-kunnille. Keravan luonnollinen väestönlisäys on lievästi positiivista vuosien 2018-2040 aikana. Yhteenveto ja johtopäätökset Keravan ennusteesta Keravan väestönkehitys jää MDI:n ennusteessa selvästi heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Odotettua heikompi väestönkehitys perustuu kahteen tekijään: ennakoitua heikompaan muuttovetovoimaan maan sisällä sekä huomattavasti ennakoitua heikompaan luonnolliseen väestönlisäykseen. Ennakoitua heikompi luonnollinen väestönlisäys johtuu syntyvyyden voimakkaasta laskusta 2010-luvulla. Keravalla syntyneiden määrät ovat laskeneet viidenneksellä 2010-luvun aikana. Kehitys vastaa kuitenkin muiden KUUMA-kuntien kehitystä. Syntyvyyden romahduksen johdosta Keravan luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi ennakoitua aikaisemmin. MDI:n ennusteen mukaan kuolleisuus tulee ylittämään syntyvyyden 2020-luvun lopulla. Keravalla kuolleiden määrät kasvavat 45 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Vaikka kuolleiden määrän kasvu on huomattavaa koko maan tasolla, KUUMA-kuntien joukossa kehitys on maltillista. Keravan ikärakenne vanhenee tarkastelujakson aikana. Vuosien 2018-2040 aikana alle 15-vuotiaiden määrä vähenee 11 prosentilla (- 670 henkilöä) ja työikäisten määrä kasvaa maltilliset +245 henkilöä (+1,0%). Yli 65-vuotiaiden määrä taas kasvaa n. 2 200 henkilöllä (+30,9%). Vaikka muutosta voi pitää suurena, Keravan yli 65-vuotiaan väestön kehitys on erittäin maltillista muihin KUUMA-kuntiin verrattuna. Tämä perustuu Keravan kärsimiin huomattaviin muuttotappioihin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, joka vähentää Keravalla asuvien yli 65-vuotiaiden määrää: muut KUUMAkunnat saavat pääsääntöisesti muuttovoittoja yli 65-vuotiaista. Keravan ikäihmisten määrän maltillinen kasvu heijastuu myös Keravan vanhushuoltosuhteen kehitykseen: Keravan vanhushuoltosuhde on vuonna 2040 selvästi matalampi kuin KUUMA-kunnissa keskimäärin. Keravalla asuu vuonna 2040 yhteensä 38,4 eläkeikäistä sataa työikäistä kohden. Väestörakenne kuitenkin harmaantuu: lähes joka neljäs keravalainen on yli 65-vuotias vuonna 2040, kun tällä hetkellä vain 19 prosenttia keravalaisista on iältään yli 65-vuotiaita. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi tuleva syntyvyys. Jos syntyvyyden taso kasvaa, kasvaa Keravan väestö ennakoitua enemmän. Jos taas syntyvyys laskee entisestään, jää väestönkehitys ennakoitua heikommaksi. Lisäksi on huomioitava KUUMA-kuntiin liittyvät erityistekijät: vuosittaiset muuttoliikkeeseen liittyvät vaihtelut ovat suuria, riippuvat osin kaavoituksesta ja ovat hyvin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kehityksestä. Näiden tekijöiden vaikutus on erityisen suurta Keravalla, ja vaihtelut vuositason väestönlisäyksessä ovat olleet erittäin huomattavia. Lisäksi on huomioitava, että vuoden 2018 erittäin positiivista muuttoliikettä ei olla voitu vielä huomioida muuttoalttiuslaskelmissa (jotka määrittävät muuttajien määrät), johtuen tarkkojen ikärakenne sekä tulo/lähtö alue tilastojen puuttumisesta. Keravan ennustettu kasvu olisi oletettavasti jonkin verran suurempaa, jos vuoden 2018 muuttaneiden määrät olisi voitu huomioida.
Liitteet
Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. KUUMA-kuntien syntyvyys perustuu alueella syntyneiden määriin, huomioiden alueelliset erot kuntien välillä. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. KUUMA-kuntien kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien kuolleiden määriin. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. KUUMA-kuntien väliset erot kuolleisuudessa on huomioitu kuntatasolla. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2018 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen. Vuoden 2018 muuttoliike on huomioitu yleisellä tasolla, mutta tätä ei olla voitu viedä kunnittaiselle ikäryhmätasolla, johtuen vielä puutteellisista tilastoista. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. KUUMA-kunnat on yksi 48 muuttoalueesta. Muuttoalttiudet perustuvat 5- vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennuste huomio KUUMA-kuntien väliset erot muuttoalttiuksissa ja muuttojen suuntautumisessa niin muusta maasta tulevan muuttoliikkeen kuin alueen sisäisen muuttoliikkeen osalta. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2018 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2018 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2018 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI