MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. KUUMA-kuntien väliset erot muuttoliikkeen suuntautumisessa ja muuttoalttiuksissa on huomioitu jokaisen kunnan kohdalla. Kuntatason ennusteissa on myös huomioitu KUUMA-kuntien sisäinen muuttoliike suhteellisin muuttoalttiuksin, jotka nojaavat vastaaviin olettamiin kuin muun maan muuttoliike. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat KUUMA-kuntien syntyneiden määriin, jossa on huomioitu kunnittaiset erot alueen sisällä. Kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-2017 huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto. HUOM! Ennusteen yhteydessä on hyvä huomioida, että ennuste ei kykene ennustamaan jokaisen yksittäisen vuoden väestönlisäystä (etenkin maan sisäisen muuttoliikkeen osalta, johon liittyy huomattavaa satunnaisvaihtelua) tarkasti, vaan kuvaa useamman vuoden ajanjakson aikana odotettavissa olevaa todennäköistä kehitystä. Tämä on huomionarvoista varsinkin Mäntsälän ja muiden KUUMA-kuntien osalta, jossa vuositason vaihtelut voitat olla erittäin suuria. Tarkemmat ennusteen olettamat löytyvät liitteistä.
Helsingin seutukunnan ja maakuntien väestöennuste 2017-2040
Helsingin seutukunnan ennuste 1900000 MDI ennuste TK2015 1850000 1833311 MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +296 385 asukkaalla +19,3 prosentilla 1800000 1750000 Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040. Helsingin seudun väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi vahvempaan kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Helsingin seudulla asuu vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan 43 154 henkilöä enemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. 1700000 1650000 1600000 1550000 1500000 1450000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina 2018-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2018-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina 2018-2040 Maakunta Luonnollinen väestönlisäys 2018-2040 Maan sisäinen muuttoliike 2018-2040 Nettosiirtolaisuus 2018-2040 Ahvenanmaa 71 2 339 3 768 Etelä-Karjala -20 466-3 952 9 779 Etelä-Pohjanmaa -17 186-10 547 7 484 Etelä-Savo -28 632-3 984 7 483 Kainuu -12 377-5 755 4 821 Kanta-Häme -20 456-3 107 8 813 Keski-Pohjanmaa -1 671-6 249 3 517 Keski-Suomi -19 347-1 425 10 665 Kymenlaakso -28 599-8 964 13 371 Lappi -19 414-9 784 11 986 Pirkanmaa -23 541 22 381 22 023 Pohjanmaa -6 354-22 049 20 080 Pohjois-Karjala -20 988-4 450 9 165 Pohjois-Pohjanmaa 3 347-31 053 17 746 Pohjois-Savo -24 599-2 643 10 068 Päijät-Häme -24 198 3 284 9 268 Satakunta -31 302-12 203 12 469 Uusimaa 57 982 82 204 152 437 Varsinais-Suomi -35 099 15 956 27 697
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2018-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2018-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2018-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Mäntsälän väestöennuste 2018-2040
Mäntsälän ennuste 25000 MDI:n ennuste TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Mäntsälän kunta kasvaa vuosien 2018-2040 aikana: +1 205 asukkaalla +5,8 prosentilla 24000 Ennusteen perusteella Mäntsälässä asuu yhteensä 21 891 asukasta vuonna 2040. Mäntsälän väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi heikompaa kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Mäntsälän väkiluku on MDI:n ennusteessa 1 742 henkilöä matalampi vuonna 2040. 23000 22000 21000 20000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 21891
Mäntsälän vuotuinen väestönlisäys Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen perusteella Mäntsälän väestönlisäystä vuosittain. Mäntsälän väestönlisäys on lievästi positiivista lähes koko ajanjakson ajan. Väestönkehityksen trendi on nouseva koko ajanjakson ajan. 400 300 200 100 MDI:n ennusteen mukaan Mäntsälän väkiluku kasvaa vuotta kohden keskimäärin 55 asukkaalla ennusteajanjakson aikana. Väestönlisäys on vahvempaa ajanjakson loppupuolella. -100 Mäntsälän väestö kasvaa vuotta kohden keskimäärin 0,3 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. -200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toteutunut väestönlisäys 2024 2025 2026 2027 2028 Ennustettu väestönlisäys 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Väestönkehityksen osatekijät Mäntsälän väestöä kasvattavat muuttovoitot niin KUUMAkunnista, muualta maasta sekä ulkomailta. Luonnollinen väestönlisäys heikentää kuitenkin merkittävästi Mäntsälän tulevaa väestönkehitystä. 1000 Yhteensä 2019-2040 804 Muuttovoitot KUUMA-kuntien ulkopuolelta selittävät 44 prosenttia Mäntsälän kasvusta. Mäntsälä saa MDI:n ennusteen mukaan keskimäärin 37 henkilöä muuttovoittoa vuotta kohden ajanjakson 2019-2040 aikana. Muuttovoitot muusta maasta kasvavat merkittävästi ajanjakson aikana. 570 470 Nettosiirtolaisuus on toiseksi merkittävin Mäntsälän väestöä kasvattava tekijä. Muuttovoitot kansainvälisestä muuttoliikkeestä selittävät yhteensä 25 prosenttia Mäntsälän kasvusta. Mäntsälä saa ennustejakson aikana keskimäärin vuotta kohden 21 henkilöä muuttovoittoa. 0 Muuttovoitot muista KUUMA-kunnista selittävät 31 prosenttia Mäntsälän kasvusta. Mäntsälä saa keskimäärin 26 henkilöä muuttovoittoa muualta maasta. Muuttovoitot muista KUUMAkunnista kasvavat merkittävästi ajanjakson aikana. -639 Luonnollinen väestönlisäys on Mäntsälässä negatiivista lähes koko ajanjakson ajan. Luonnollinen väestönlisäys on keskimäärin -29 henkilöä vuodessa. Luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus voimistuu ajanjakson aikana. -1000 Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto KUUMAkunnista Nettomuutto muualta maasta Nettosiirtolaisuus
Mäntsälän demografinen kehitys 280 260 240 220 Mäntsälässä syntyneiden henkilöiden määrä on laskenut lähes kolmanneksella 2010-luvun aikana. Mäntsälän syntyneiden määrät laskevat hyvin maltillisesti ennustejakson aikana (johtuen oletuksesta, että syntyvyys pysyy vuoden 2018 tasolla). Mäntsälässä kuolleiden määrä tulee kasvamaan 48 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Muutos on KUUMAkuntien joukossa maltillinen. Mäntsälän kuolleiden määrät ylittävät syntyneiden määrät 2020-luvun alkupuolella. Mäntsälän ikärakenteen kehitys 2018-2040: Alle 15-vuotiaat: -921 henkilöä (-22,2%) Työikäiset: -222 henkilöä (-1,7%) Yli 65-vuotiaat: +2 348 henkilöä (+61,3%) 200 180 160 140 120 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet Kuolleet Ikärakenne 2018 19 % 20 % Ikärakenne 2040 28 % 15 % Yli joka neljäs mäntsäläläinen on yli 65-vuotais vuonna 2040. 61 % 57 % Alle 15 Työikäiset Yli 65 Alle 15 Työikäiset Yli 65
Huoltosuhteiden kehitys 80,0 Mäntsälän väestöllinen huoltosuhde (eityöikäinen väestö suhteessa työikäiseen väestöön) heikkenee 20 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Mäntsälän väestöllinen huoltosuhde pysyy KUUMA-kuntien huoltosuhteen tasoa heikompana koko ajanjakson ajan. 70,0 60,0 Vuonna 2040 Mäntsälässä asuu 75,4 eityöikäistä100 työikäistä kohden. 50,0 Mäntsälän vanhushuoltosuhde (yli 65 - vuotiaat suhteessa työikäisiin) heikkenee erittäin voimakkaasti vuosien 2018-2040 aikana. Huoltosuhteen suhteellinen muutos on +64 prosenttia. Mäntsälän vanhushuoltosuhde pysyy selvästi KUUMAkutien tasoa heikompana Mäntsälässä asuu vuonna 2040 yhteensä 49,5 eläkeikäistä 100 työikäistä kohden. 40,0 30,0 20,0 2015 2016 2017 Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KUUMA-kuntien väestöllinen huoltosuhde KUUMA-kuntien vanhushuoltosuhde
Yhteenveto ja johtopäätökset Mäntsälän ennusteesta Mäntsälän väkiluku kasvaa MDI:n ennusteen mukaan maltillisesti vuosien 2018-2040 aikana. Mäntsälän väkiluku kasvaa tarkastelujakson aikana yhteensä 1 200 henkilöllä (suhteellinen muutos 5,8 prosenttia). Ennusteen mukaan Mäntsälässä asuu lähes 22 000 henkilöä vuonna 2040. Mäntsälän väkiluku kasvaa muusta maasta saatujen muuttovoittojen sekä nettosiirtolaisuuden vaikutuksesta. Mäntsälä saa MDI:n ennusteen mukaan vuosien 2018-2040 aikana muuttovoittoja sekä muista KUUMA-kunnista että muusta maasta. Sen sijaan luonnollinen väestönkehitys on huomattavan negatiivista vuosien 2018-2040 aikana. prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Huolimatta huomattavasta kuolleiden määrän kasvusta, voi tätä kasvua pitää KUUMA-kuntien kontekstissa maltillisena. Kuolleiden määrän kasvu perustuu Mäntsälän ikärakenteen vanhenemiseen. Yli 65-vuotiaiden osuus mäntsäläläisistä kasvaa 19 prosentista 28 prosenttiin vuosien 2018-2040 aikana. Määrällisesti ikäihmisten määrät kasvavat hieman yli 2 300 henkilöllä (suhteellinen muutos 61,3 prosenttia). Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee 222 henkilöllä (-1,7 prosenttia) ja lasten (alle 15-vuotiaat) määrä vähenee jopa yli viidenneksellä (-921 henkilöä). Mäntsälän väestönkehitys jää kuitenkin MDI:n ennusteessa selvästi heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Tämä perustuu lähes täysin erittäin voimakkaasti laskeneeseen syntyvyyteen, jonka johdosta Mäntsälän luonnollinen väestönlisäys on vuosien 2018-2040 aikana Ikärakenteen muutos näkyy Mäntsälän huoltosuhteiden heikkenemisenä. Etenkin Mäntsälän vanhushuoltosuhde heikkenee huomattavasti: huoltosuhde kasvaa yhteensä 64 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Mäntsälän vanhushuoltosuhde heikkenee KUUMA-kuntien huoltosuhdetta huomattavan negatiivista. Tämä poikkeaa täysin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteesta, joka ennakoi Mäntsälän luonnollisen väestönlisäyksen olevan voimakkaammin. Vuonna 2040 jokaista sataa työllistä mäntsäläläistä kohden Mäntsälässä asuu lähes 50 eläkeikäistä henkilöä. huomattavan positiivista saman ajanjakson aikana. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi tuleva syntyvyys. Jos Mäntsälässä syntyneiden määrät ovat laskeneet 2010-luvun aikana jopa kolmanneksella. Samaan aikaan Mäntsälässä kuolleiden määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Tämän johdosta Mäntsälän luonnollinen väestönlisäys oli jo vuonna 2017 hyvin lähellä negatiivista. MDI:n ennusteen mukaan Mäntsälän luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi heti ennustejakson alussa. Luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus tulee voimistumaan vuosien 2018-2040 aikana, johtuen kuolleiden määrien hyvin huomattavasta kasvusta. MDI:n ennusteen mukaan Mäntsälässä kuolleiden määrät kasvavat n. 40 syntyvyyden taso kasvaa, kasvaa Mäntsälän väestö ennakoitua enemmän. Jos taas syntyvyys laskee entisestään, jää väestönkehitys ennakoitua heikommaksi. Lisäksi on huomioitava KUUMA-kuntiin liittyvät erityistekijät: vuosittaiset muuttoliikkeeseen liittyvät vaihtelut ovat suuria, riippuvat osin kaavoituksesta ja ovat hyvin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kehityksestä. Tämän johdosta muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen voi olla ennakoitua merkittävästi suurempi tai heikompi.
Liitteet
Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. KUUMA-kuntien syntyvyys perustuu alueella syntyneiden määriin, huomioiden alueelliset erot kuntien välillä. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. KUUMA-kuntien kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien kuolleiden määriin. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. KUUMA-kuntien väliset erot kuolleisuudessa on huomioitu kuntatasolla. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2018 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen. Vuoden 2018 muuttoliike on huomioitu yleisellä tasolla, mutta tätä ei olla voitu viedä kunnittaiselle ikäryhmätasolla, johtuen vielä puutteellisista tilastoista. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. KUUMA-kunnat on yksi 48 muuttoalueesta. Muuttoalttiudet perustuvat 5- vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennuste huomio KUUMA-kuntien väliset erot muuttoalttiuksissa ja muuttojen suuntautumisessa niin muusta maasta tulevan muuttoliikkeen kuin alueen sisäisen muuttoliikkeen osalta. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2018 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2018 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2018 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI