BETONI JA KORKEA RAKENTAMINEN CASE T4 REDIN KAPTEENIN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU DI JARI TOIJONEN

Samankaltaiset tiedostot
Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co

Tampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy

PAIKALLISEN VAURION VÄLTTÄMINEN. Kattoristikon alapaarre

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry

KOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

BES 2010 Pilari palkkirungon jäykistys ja liitosratkaisut. DI Juha Valjus

Korkea rakentaminen yleistyy insinöörit uusien haasteiden edessä

Rak BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy op.

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > m

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi Juha Rämö Juha Rämö 1

C A S E S A T A M A K A T U

RakMK:n mukainen suunnittelu

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: Ilkka Meriläinen

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla

Anstarin ohjelmat: Tuotteet

Lujatalo Oy Puurakentaminen

SUUNNITTELUN PERUSVAATIMUKSET EN 1990 kohta 2.1

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

Sisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]

METSÄMÄENTIEN YLIKULKUSILTA NRO3

CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala. DI Johan Rosqvist

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

BETONI JA KORKEA RAKENTAMINEN seminaari

Rak Rakennuksen rungon suunnittelu I Harjoitustyö 2015

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

RAKENNUSURAKAN TOTEUTUS INTEGROIDULLA FIRA OY TOTEUTUSMALLILLA Sakari Pesonen

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki

Uusi maamerkki upealla näköalalla

Runkorakenteiden liitokset

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma Päivitetty

Rautatiesilta LIITE 3 1/7

Kuljetuskalusto ja sidonta Arto Suikka Betoniteollisuus ry

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke

Sisällysluettelo

Ympäristöministeriön asetus

KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Elementtipaalulaatat rautateillä

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

Betoniteollisuuden asennusekskursio Norjaan

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakenteiden vaurionsietokyvyn varmistaminen onnettomuustilanteessa

Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonielementtidetaljit

RETERMIA-LAITTEIDEN TUENNAT JA HUOLTOTASOT

REDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

LP 115x115 yp 2075 L=2075 EI KANTAVA PILARI. Rakennustoimenpide UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite. LP 115x115 yp 2300 L=2300

TARKASTUSKIRJA. A. Kohde- ja asiakirjatiedot 1 (3) Malmin lentoaseman hangaari. Rakennuksen yleistiedot. Malmin lentoasema.

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

TORNIHANKKEITA SUOMESSA. Lähde:

Vesiset. UP- kaivo. s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin. UP- kaivo H.T. Piir.nro.

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

Vuoden Työmaana palkitussa REDIssä on hyvä henki ja tekemisen meininki

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman

RIL Rakennesuunnittelun asiakirjaohje Mallipiirustukset ja -laskelmat

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI

Eurokoodien mukainen suunnittelu

BETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

3 Seinärakenteiden liitokset

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

Suunnittelijoiden välinen yhteistyö

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

BES 2010 Runkorakenteiden valinta ja kantokykykäyrästöt. DI Juha Valjus

Facade Concept VALMIS JULKISIVUKONSEPTI

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

pdf: Seinärakenteiden liitokset

SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

Laatija: Lauri Karri. Maanrakennus. 2 RM;KKH;KA kaivuutyöt 1.1. viemärit runkot 1.2. anturapohjat 1.3. anturat 2.1. ANTURAT VSS ULKOSEINÄT 1600x600

1 Runkoliitokset. 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin. 1.2 Betonipilarin jatkos. 1.3 Tuulipilarin liitokset

LUJITEMUOVISTEN JÄYKISTEPALKKIEN RAKENNESUUNNITTELU SARJATUOTANNOSSA. Markku Hentinen Max Johansson Aki Vänttinen

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA

Olennainen rakenneosa palossa

WQ-palkkijärjestelmä

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

Transkriptio:

BETONI JA KORKEA RAKENTAMINEN 11.6.2019 CASE T4 REDIN KAPTEENIN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU DI JARI TOIJONEN 1

Esittelijä Jari Toijonen 35 vuotta 3 lapsen isä + Coco koira Espoo 2011 Finnmap => Jatkanut Swecolleyrityskauppojen myötä 2013 Diplomi- Insinööri TTY, Rakennesuunnittelu, Vaativien rakenteiden suunnittelu Merkittäviä hankkeita viimeaikoina: Olympiastadion Uudisrakenteet, Projektipäällikkö, 20 000m 2 uusia maanalaisia tiloja REDI Jalusta Eteläiset lohkot E3 ja E4, Lohkovastaava (Päällä tornit T4 ja T5) As Oy Helsingin REDIn Kapteeni/ T4, Projektipäällikkö (137m merenpinnasta, 150m kallionpinnasta) As Oy Helsingin REDIn Kompassi/ T1, Projektipäällikkö (120m merenpinnasta, 130m kallionpinnasta) 2

Tornin yleisesittely - Asuintornitalo - Bruttoala 26 473m 2-295 asuntoa - 37 kerrosta Kuva: Helin & Co Arkkitehdit 3

Arkkitehdin havainnekuvia Kuvat: Helin & Co Arkkitehdit 4

Mitoitusperusteet sekä organisaatio Suunnittelujärjestelmänä Eurokoodi ja Suomen Rakentamismääräyskokoelma (Kansalliset liitteet) Suunnitteluohjelmat: RFEM, Strusoft FEM-Design, Adapt, ANSYS, Autodesk Simulation Mechanical, ETABS (Ulkopuolinen tarkastus), Comsol (Rakennusfysiikka), Tekla Structures 2016i Rakennesuunnitteluorganisaatio: Vastaava rakennesuunnittelija: Juha Valjus Projektipäällikkö: Jari Toijonen Projekti-insinööri: Janne Väyrynen Laskenta: Patrik Nybergh Rakennesuunnittelu: Kalle Liukkonen, Jukka-Pekka Pesonen, Hannes Rolander Julkisivut: Jukka Sammi, Andreas Limnell, Henri Passi Teräsrakenteet: Jussi Kallioniemi, Henri Teinonen 5

Tuulitunnelikokeet Tuulikuormat on tarkastettu tuulitunnelikokeilla Tornista tehdään pienoismalli, puhalletaan tuulitunnelissa Tornin käyttäytymistä tarkastellaan pienoismallissa olevilla antureilla Tuulitunnelikokeet on suoritettu 2 kertaa Tuulitunnelikokeisiin tarvitaan lähtötietona: ARK: Tornin geometria RAK: Massajakauma Tornin ominaistaajuudet Tarvitaan laskentamalli Vääntöjäyhyys Tuulitunnelikokeista saadaan rakennesuunnittelua varten tuulta vastaavia staattisia pistekuormia tornin mitoitusta varten Kuvat: RWDI 6

Tuulitunnelikokeiden arvot RFEM laskentamallissa Tuulikuormat kerroksittain riippuen tuulen suunnasta Tuulikuormat pistekuormia, sidotaan tornin rakenteisiin Murtorajatila mitoitukseen yhteensä 72 kuormitusyhdistelmää Seinien rasitukset on mitoitettu verhokäyrän arvoille, tulostetaan jokaisen seinän suurin rasitus. 7

Jalustan kuormansiirtorakenteet Jalustassa pilari-palkki runko Tornissa kantavat seinät ja laatta Kuormansiirtorakenteet ovat avainrakenneosia ja niiden toiminta tulee olla selkeästi esitettävissä tasomalleina. Kuormansiirtorakenteiden toimintaperiaatteina on käytetty Strut And Tie malleja sekä yleisesti hyväksyttyjä laskentamenetelmiä. Varmistetaan että 5 alinta paikallavalettua kerrosta pystyy kantamaan koko yläpuolisen seinälinjan kuormat Pääjännityssuunnat on tarkasteltu FEM malleista. Jakaantuminen on tyypillisesti 2:1 8

Kuormansiirtorakenteita jalustassa 9

Kuormansiirtorakenteet 10

Elementointi Väliseinäelementin koon rajoittaa nosturikapasiteetti ~15t Nostettavien osien lukumäärä pyritty minimoimaan mahdollisimman suurilla elementeillä 11

Kantavien elementtien asentaminen Tornin elementoinnissa hyödynnetään paikallavalettuja Vaarna osuuksia Saavutettuja etuja: + Vähemmän asennettavia elementtejä => Kustannustehokkuus + Vähemmän liitoksia => Rakenteellinen turvallisuus + Rakenteen suurempi monoliittisyys => Rakenteellinen turvallisuus + Nostot eivät vaadi erikoispuomeja => Työturvallisuus, suurempi elementtikoko 12

Oviaukkopalkkien kehittäminen Talotekniikan rei itystä varten on jätetty keskelle palkkia vapaa reikävarausalue Ovipalkit on laskettu ja raudoitettu kahdessa osassa Palkkeihin muodostuva taivutusmomentti on laskettu leikkausvoimien perusteella Helppoa tyypittää palkit kun momentti ja leikkaus on toisistaan riippuvaisia! Palkit on laskettu Fem-mallissa palkkielementteinä Gunter Rombach esittämällä tavalla, jäykkinä T- sauvaelementteinä Raudoitusten hakakorit puolivalmisteina 13

Tornikuilu Paikallavalettu hissi- ja porraskuilu Jalustaosalla jännitetty Tornivaiheessa kuilun kiipeävä muotti kulkee 3krs muuta runkoa edellä Kuilun nurkissa olevat ovet haasteellisia raudoituksen kannalta Raudoitusten mahtuminen varmistettu tarkalla mallinnustyöllä 14

Laatta Paikallavalettu 300mm paksu laatta Raudoitukset optimoitu lähelle minimiraudoitusta Käytetty julkisivuratkaisu aiheuttaa laatalle tiukat taipumavaatimukset <10mm Laatta pystyrakenteiden välissä ja tornikuilun kyljessä 15

Niksautuskohta Torni kiertyy korkotasossa +93 Muodostuu vesikatto sekä alapohja Laatta ripustettu vetoteräksillä jälkijännitettyihin ulokepalkkeihin 2kpl Paikallavalettuja osioita kuormansiirtorakenteissa Vesikaton vedenpoisto Alakaton ripustus laatasta Julkisivujen asennus ulokeosan alle teräspalkkia hyödyntäen Huoltokelkan tukirakenteet Muotitus ja työjärjestys tehdään yhdessä urakoitsijan kanssa 16

Jälkijännitetyt ulokepalkit Arkkitehtonisista syistä sekä julkisivun tiukasta taipumarajasta johtuen valittu jälkijännitetyt ulokepalkit Jälkijännitetyllä rakenteella mahdollistetaan ohut kantava rakenne Punokset sekä raudoitukset mallinnettu, jotta varmistetaan hyvä toteutettavuus sekä riittävät vapaat välit Jännitys pystytään tekemään asunnon kautta ilman varauskoloja 17

Kattoterassi ja Nopan rakenteet Nopan rakenteet muutettu osin pilarilaataksi tilojen käytön parantamiseksi Kattoterassilla teräsrakenteisia pergoloita, tuulensuojaseiniä sekä huoltokelkan kannattimia Teräsrakenteinen pääkatos tukeutuu vinoilla pilareilla kattoterassikerrokseen ja teräspollareilla vesikattoon Teräskatoksen toteuttaminen yli 130m korkeuteen on haasteellista 18

SPA 5 kerroksessa sijaitseva asukkaiden käyttöön tarkoitettu SPA tila ollut rakennusfysikaalisesti haastava Suunnittelu vaatinut useita yhteensovituspalavereita sekä rakennusfysiikkapalavereita koko suunnitteluryhmän kesken 19

Toteutuksen kehittäminen Pohjoislinjan kantavaa runkoa on kehitetty Toimenpiteet: Elementointi Seinälinjojen siirrot sekä mittojen muuttaminen Varauskolojen lisääminen Riittävä monoliittisuus on saavutettu kierresaumaputkin sekä jatkuvin raudoituskaistoin Saavutettuja etuja: + Julkisivutöiden helpottaminen edesauttaa työturvallisuutta + Elementoinnilla nopeutetaan runkoaikataulua => Ei tarvetta kiipeävälle muotille 20

Ulkopuolinen tarkastus ja LaskelmaWorkShopit Tornin laskentaa on tarkastanut myös ulkopuolinen tarkastaja Ulkopuolinen tarkastaja on tehnyt ETABS FEM vertailulaskentamallin Ulkopuolisen tarkastajan ja rakennelaskijan tuloksia on vertailtu keskenään => Suuret erot tuloksissa on tarkasteltu lähemmin Haastavat ja kehitystä kaipaavat kohdat on katsottu yhdessä laskelmaworkshopeissa Kuva: Työmaakamera SRV 21

Julkisivurakenteet Alumiini-lasi kevyitä elementtejä Schuco USC 65 + lisäeristys ja levytys Avattavat osat AWS 102 Elementtien kannatus laatasta ripustettuna. Elementin koko pääosin 1820*3300 22

Jatkuvan sortuman estäminen CC3b luokka => Sidejärjestelmä + vaihtoehtoinen kuormansiirtoreitti Jokainen rakenneosa voidaan poistaa koko tornin sortumatta Paikallavaluseinien pystyteräkset pitkänä ylempiin seiniin Koska elementtien päissä on vaarnat voidaan elementit sitoa vaarnojen kautta Elementtiseinissä joissa ei ole vaarnoja tai vaarnojen väli on yli 6m => sidonta yläpuolisiin rakenteisiin poimuputkissa sijaitsevilla harjateräksillä 23

Kaakkoispilarilinjan onnettomuustilanteen hallinta Tornin kaakkoislinjalla sijaitsee pilarilinja, joka sijoittuu katutasolle. Kantavan rungon toiminta on varmistettu ilman pilarilinjaa. Pilarin äkillinen poistuminen aiheuttaa tornin nurkkalaattoihin alle 150mm siirtymätilan. Laatat ovat paikallavalettuja ja kykenevät plastisoitumaan tähän tilaan, säilyttäen edelleen kantavuutensa. Kuvat: Helin & Co Arkkitehdit 24

Huomioita Seinämäiset pilarit laidoilla hankalia rungon toteutuksen ja julkisivuelementtien asennuksen kannalta. Tilan käytön kannalta hyvä ratkaisu Oviaukot kuilun nurkissa => Oviaukkopalkkien ankkurointihaasteet, pystykuormakapasiteetti? Seinä-palkki liitoksissa seinän elementointi hankalaa => Liitoksen kestävyys sekä jatkuvan sortuman estäminen? Kuormansiirtorakenteissa kokonaisuuksien hallinta tärkeää: Selkeä toiminta, paikalliset rasitukset, solmut, veto- ja puristussauvat, leikkaus, työsaumat, ankkurointi, toteutettavuus 25

Kysymyksiä? 26