Tavoitetila Toimintatapa Seuranta Vastuutaho Toteutuma

Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Yhteistyössä tasapainoon

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Alkoholin käyttööön puuttuminen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Kouvolan päihdestrategia

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Lasten ja Nuorten ohjelma

Pohjois-Suomen lasten KASTE

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

KUOPION MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN VÄLIARVIOINTI

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Terveyden edistäminen Kainuussa

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Perhekeskukset Suomessa

Integratiivisen työn osa-alueet

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen THL:ssa. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Transkriptio:

LAPSET JA NUORET Lapset Avaintavoite/ kehittämiskohde Ehkäisevä työ Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja turvallinen lapsuus Tavoitetila Toimintatapa Seuranta Vastuutaho Toteutuma Sikiön kehitys turvataan raskauden aikana ilman päihteiden tai tupakan aiheuttamia haittoja. Mielenterveyttä tuetaan ja/tai päihdekysymykset otetaan puheeksi vanhempien kanssa lapsiperheiden peruspalveluissa. Yleinen informaatio Audit-testit äitiysneuvolassa Tarvittaessa päihteidenkäytön puheeksi otto ja hoitoonohjaus Tukea tupakoinnin lopettamiseen Perheen psyykkisen hyvinvoinnin kartoitus Voimavaralomake Tarpeen mukaan BDI- EPDS-lomake Varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut vanhempien kanssa Koulujen vanhempainvartit Laajoissa terveystarkastuksissa neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Tarvittaessa tarjotaan varhaisen tuen perhetyötä perheille. Toimintakertomukset Varhaiskasvatuksen tilastot Toimintakertomukset Tilastot laajoista terveystarkastuksista Äitiysneuvola Ohjaus varhaisen tuen psykiatriselle sairaanhoitajalle Varhaiskasvatus Koulut Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Äitiysneuvola Varhaisen tuen psykiatrinen sairaanhoitaja

Lapset otetaan aina puheeksi vanhemman saadessa mielenterveys- tai päihdepalveluita. Edelleen kehitetään yhteistyötä aikuisten päihdepalveluiden kanssa. Lapsista keskustellaan lähtökohtana tukea lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta Perhekeskus Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Perheasiain neuvottelukeskus Ylisukupolvisia ongelmia vähennetään ja riskiryhmiin kuuluvia perheet saavat apua varhaisessa vaiheessa. Lapsen ja vanhempien voimavarat kartoitetaan ja palvelutarve arvioidaan. Varhaisen tuen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu saadaan tarvittaessa nopeasti perheen avuksi. Vanhemman neuvo - ryhmät eroperheiden vanhemmille Vanhempien päihteiden käytöstä ja vanhempien psyykkisistä ongelmista johtuvien lastensuojeluilmoitusten määrän seuranta Muut tilastot Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Lapsiperheiden sosiaalityö Varhaisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Trappan -toiminta perheväkivaltaa kokeneille lapsille Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto, muun muassa Ihmeelliset vuodet. Vapaa-aikatoimen tarjoamat palvelut lapsille, esimerkiksi leiritoiminta

päihdepalveluiden vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Lapset saavat tarpeenmukaiset palvelut kohtuullisessa ajassa. retket perhetapahtumat. Koulutusyhteistyö HYKS lastenpsykiatrian kanssa koskien yhteisiä henkilökunnan koulutustilaisuuksia Konsultaatioiden lisääminen Yhteistyö HYKS lastenpsykiatrian kanssa Kehittämiskokoukset. Toimintakertomukset HYKS lastenpsykiatrian tilastot Alueellinen seuranta, Itä-Uudenmaan sosiaali- ja terveysryhmä Perusturvakeskus LAPSET JA NUORET Nuoret Avaintavoite/ kehittämiskohde Ehkäisevä työ Nuorten tasapainoinen kehitys ja riittävä elämänhallinta Tavoitetila Toimintatapa Seuranta Vastuutaho Toteutuma Nuorten elämänhallintaa ja itsetuntoa vahvistetaan. Nuorten päihteettömiä elintapoja edistetään ja päihteiden käyttöä vähennetään. Riskinuorten varhainen tunnistaminen Riittävä yksilöity tuki monialaisena yhteistyönä, muun muassa Ohjaamon toiminta Asenteisiin vaikuttaminen: Hubu -mittaukset ja tiedotustilaisuudet Päihdevalistustilaisuudet koulussa Kouluterveyskyselyn indikaattorit: o Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa o Kokeillut laittomia huumeita Nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Ohjaamo Koulut Perusturvakeskus

Vähennetään nuorten tupakointia. Positiivista mielenterveyttä edistetään ja varhaista tukea annetaan. Koulukiusaamisessa sovelletaan nollatoleranssia. Perheet tukevat toisiaan vanhemmuudessa. Päihteettömät ryhmät kouluissa Ehkäisevän päihdetyön vuosikello Kokemusasiantuntijoiden vierailut kouluissa Kouluissa puututaan aktiivisesti nuorten tupakointiin koulujen ohjeistuksen mukaisesti Chillaa -sovellus nuorten ahdistuksen vähentämiseksi Ryhmätoiminta Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilaiden laajat terveystarkastukset Tukioppilastoiminta KiVa Koulu -toiminta Koulujen toimintasuunnitelmat kiusaamisen ehkäisemiseksi Tuetaan perheiden verkostoitumista ja vertaisryhmätoimintaa. Toimintakertomukset Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus Kouluterveyskyselyn indikaattori: o Päivittäin tupakoivat oppilaat ja opiskelijat Kouluterveyskyselyn indikaattorit: o Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus o Ei yhtään läheistä ystävää o Kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä Kouluterveyskyselyn indikaattori: o Koulukiusaaminen Toimintakertomus ryhmien toiminnan osalta Koulut Nuorisotyö Koulut Nuorisotyö Oppilashuolto Koulut Oppilashuolto -Perhekeskus

päihdepalvelujen vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen Nuori saa helposti tarvitsemansa palvelut. Vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja ja teemailtoja. Toimiva yksilökohtainen oppilas- ja opiskeluhuolto Koulujen päihdeohjelma on jalkautettu ja toimii Etsivä nuorisotyö Koulukuraattorit ja koulupsykologit Päihdepalvelut Perheneuvola Psykiatrinen sairaanhoitaja - Koulut Oppilashuolto Perhekeskus Nuorten auttamiseksi perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on saumatonta Nuori saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman pitkään normaalissa arkiympäristössä Sujuvat konsultaatiokäytänteet Varhais-OPS (varhainen lyhytkestoinen ostopalvelupsykoterapia) IPC-terapiamalli masennuksen hoitoon HYKS-Varhain työntekijä Koulutuksellinen yhteistyö Osavuosikatsaukset Toimintakertomukset HYKS nuorisopsykiatrian Uudenmaan avohoidon toimintakertomus Yhteistyöpalaverit HYKS nuorisopsykiatrian kanssa Perusturvakeskus Lasten ja nuorten palvelupäällikkö

Nuorten mielenterveystalon ja sen omahoito-ohjelmien aktiivinen käyttö Porvoon sairaanhoitoalueen lasten ja nuorten mielenterveyden ohjaustyöryhmä TYÖIKÄISET Avaintavoite/ Kehittämiskohde Ehkäisevä työ päihdepalvelujen varhaisen saatavuuden turvaaminen, hoidontarpeen arviointi ja tunnistaminen, oikealle hoitopolulle ohjaus oikeaan aikaan Turvallisuuden tunteen ylläpitäminen ja/tai lisääminen: oma ja muiden turvallisuus (huomioidaan lähi- Tavoitetila Toimintatapa Seuranta Vastuutaho Toteuma Vahvistetaan asiakkaan ja omaisen tietämystä päihdehaitoista ja mielenterveyden ylläpitämisestä sekä tiedotetaan avunsaannin mahdollisuuksista asiakkaan omassa elinympäristössä. 1) Audit-kyselyn systemaattinen käyttö terveystarkastuksissa o o Vakioidut arviointimittarit Tilannekartoitus työterveyshuollon tarkastuksessa AvoHilmon tilastointitiedot Vastaanotot Aikuisten sosiaalityö Perustason mielenterveyspalvel ut Henkilöstötoimisto Esimiehet Pajat 2) Ryhmätoiminta Pidetyt ryhmätapaamiset Psykiatrinen sairaanhoitaja Luodaan luottamuksellinen ja jatkuvuuteen perustuva asiakas- tai hoitosuhde. Motivoiva haastattelu Jatkuvaa työhön kuuluvaa toimintaa Tilastotiedot (Spatkoodi) Työterveydenhuoltopalvelut Päihdesairaanhoitaja Työikäisten prosessin työntekijät

ja perheväkivallan ohjelma) Koulutustarpeen arviointi vuosittain Työterveyshuollon henkilöstö Syrjäytymisen varhainen ehkäisy Vastaanottopalvelut Aikuisten päihdehuoltopalvelut Lisätään puheeksi ottoa ja varhaista puuttumista tai käytetään Miniinterventioita. Työntekijöiden oman työn arviointi vuosittain Työikäisten prosessin työntekijät Tupakoinnin vähentäminen koko prosessin aikana mukana työhön kuuluvana osana Savuttomuutta edistetään. Savuton työpaikka (kaupunki) Yritysten omat prosessit Savuttomuutta edistävä työote muun muassa informoimalla omahoitosivustoista ja hyödyntämällä Terveyskylä.fi -sivustoa. Laadullinen arviointi, myös arvio tupakoimattomuuteen johtamisesta kunta- ja yritystasolla Tupakkahoitaja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Päihdehoitajat päihdepalvelujen vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen sekä monialaisen osaamisen vahvistaminen Henkilöstön taidot asiakkaiden kohtaamisessa ja päihdeasioiden varhaisessa vaiheessa paranevat Luodaan selkeitä hoitopolkuja ja yhteystietoja. Tiedot päivitetään vuosittain. Vastaanotot: Ensiapu Työterveydenhuolto Aikuisten vastaanotto päihdehuoltopalvelut Asiakkaat löytävät varhaisen avun Hoitopolut ja auttavat palvelut ovat helposti saatavilla ja ajantasaisia Vuosittainen arvio toteutumasta Asianomaiset yksiköt:

palveluista (itse tai ohjattuna). (paperiset ja sähköiset versiot) päihdehuoltovastaanotot Pajat Kolmas sektori Vahvistetaan omaisten merkitystä ja jaksamisen vahvistamista omaisten omat ryhmät. Koordinaattori toimii kokoajana. Omaiset mielenterveystyön tukena Neuvottelukunta Klubitalon kanssa tehtävä yhteistyö Kokemusasiantuntijoiden käyttö työn voimavarana Koordinaattori toimii tiedon kokoajana. SENIORIT Avaintavoite/ kehittämiskohde Ehkäisevä työ Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen Tavoitetila Toimintatapa Seuranta Vastuutaho Toteutuminen 1) Ikääntyvät saavat mielenterveys-ja päihdekysymyksiin liittyvää tietoa ja palveluohjausta matalalla kynnyksellä. Henkilökunnalla on tarjolla ajantasaista tietoa päihde- ja mielenterveyspalveluista kunnassa ja niiden saavuttamisesta sekä tarvittaessa taito tehdä tai ohjata tekemään ikääntyvien Tiedot päivitetään vuosittain. Palveluvastaava Kotihoidon vastaavat Senni-palveluohjaus

Audit- tai BDI-kysely tai muita työtä helpottavia kyselyjä. 2) Ikääntyvien hoitoja palvelusuunnitelmat ovat hyvinvointia tukevia. Senni tarjoaa palveluneuvontaa ja ohjausta arkisin kello 9 12. Kotihoidon hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä otetaan aina puheeksi mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat alkoholin käytön o määrä o laatu o tiheys mielenterveysasiat kuten esimerkiksi yksinäisyyden tunne. Kotikäyntien määrä Tehdyt Audit-kyselyt BDI-seulat Palveluohjaaja Sosiaaliohjaaja Kotihoito Senioripalvelukeskus a) Liikkumisen tukeminen edistää ikääntyvien mielenterveyttä. Kartoitetaan, miten voidaan ajoissa löytää riskiryhmässä olevat iäkkäät ja antaa heille tukea. Ikääntyneiden liikkumista ja ryhmätoimintoja edistetään kotikäynneillä ja ryhmätapaamisissa sekä vapaaehtoisvoimin. Kotikäyntien määrät Pidettyjen ryhmien teemat o ulkoilu o tasapaino Kotikuntouttajat Ryhmän vetäjät

Senni-palveluohjaus antaa tietoa liikkumista tukevista palveluista. o lihaksia vahvistava jumppa jne. b) Ikääntyvien palvelusuunnitelmat vahvistavat myös omaisyhteistyötä, voimavaralähtöisyyttä ja vertaistukea. Yleisötilaisuudet: Kyläillat Senioreiden infotapahtumat Terveysluennot Sydänviikon tapahtumat Vanhusviikon tapahtumat Toteutuuko vai ei Kävijämäärä Asiakaspalaute Senioripalvelukeskus Muut tapahtumat 3) Ikääntyvien ja heitä hoitavan henkilöstön tietous päihdeasioista sekä niiden ehkäisystä lisääntyy. Kotihoidon päihdeasiakkaan hoitoonohjausopas on käytössä. Laaditaan palveluopas 2018 2019 (päivitetään vuosittain). Senioripalvelukeskus Kotihoito o päihde- ja mielenterveyden vastuuhoitajat päihdepalvelujen vahvistaminen sekä yhteistyön ja tietoisuuden lisääminen Ikääntyvien avunsaanti päihdeasioissa paranee ja palveluntarvitsijat saavat tukea omissa elinympäristöissään. Koulutus: Lääkkeet ja alkoholi Puheeksi ottamisen koulutus Toimivat yhteyshenkilöt kotisairaanhoitoalueelle, jotka perehtyvät mielenterveystyö- ja Vuosittainen koulutussuunnitelma Senioripalvelukeskus Kotihoito Kotihoidon päihdehuoltoon ja mielenterveyteen erikoistuneet lähihoitajat ja sosiaaliohjaaja

päihdeasioihin ja pitävät ne ajan tasalla Kehitetään omatyöntekijäjärjestelmä kotihoidon päihde- ja mielenterveysasiakkaille Konsultointimahdollisuuden kartoittaminen o päihdepalvelut o psykiatrinen sairaanhoitaja Moniammatillinen toimintamalli: Seurakunta A-Klinikka Psykiatrinen sairaanhoitaja Kolmas sektori Sosiaalitoimi o Esimerkiksi Mentera ja omaiset mielenterveystyön tukena. Yhteistyökokoukset ja koulutukset päihdehuoltopalvelujen kanssa. Senioripalvelukeskus Kotihoito Sosiaaliohjaaja Kartoitetaan, miten voidaan kehittää yhteistyötä päihdepalvelujen ja senioripalvelun välillä (esimerkiksi kotiin vietävät

Henkilöstö tekee yhteistyötä sopimalla työmalleista ja työtavoista. palvelut, kokemusasiantuntijat ja tukihenkilöt). Koulutus: Vähintään yksi kotihoidon työntekijä kouluttautuu vuosittain ikääntyvien päihde- ja mielenterveysasioihin. Koulutuksen saaneet opastavat ja konsultoivat työtovereita. Mielenterveystyön ja päihdetyön toimijoita kutsutaan vanhuspalvelujen yhteistyötapaamisiin vähintään kerran vuodessa (ks. yllä). Toteutuneet koulutukset Senioripalvelukeskus Kotihoito Sosiaaliohjaaja Päälliköt