Mitä ei-lääke*eteellistä *etoa tarvitaan työkyvyn arvioinnissa? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Samankaltaiset tiedostot
Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Pitääkö nuorenkin työkykyä arvioida? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy Asiantuntijalääkäri Kela

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miksi monialaista yhteistyötä tarvitaan työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa?

Sairauskeskeisestä palvelusta monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Moniongelmaisen työkyvyn ja kuntoutustarpeen tunnistaminen verkostoyhteistyönä

Mistä on hyvä lääkärinlausunto tehty? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Työpajojen rooli pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Kehitysvammainen työnhakijana riittääkö työkyky? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri Oorninki Oy asiantuntijalääkäri, Kela 24.8.

Monialainen yhteistyö työttömien työkyvyn ja palvelutarpeiden selvittämisessä. Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy

Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi

Mitä monialainen työkyvyn arvioin1 tarkoi2aa ja mitä se sisältää? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Työttömän työkykyarviointi/ Terveydenhuollon rooli työttömän työkyvyn tukemisessa. Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, Oorninki Oy

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Työ- ja toimintakyvyn arviointi - terveydentilan ja toimintarajoitteiden arvioinnista kokonaisvaltaiseen työkyvyn arviointiin Raija Kerätär

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointi R A I J A K E R Ä T Ä R

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Työkyvyn arviointi ja edistäminen osana työllisyyden edistämistä. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Monialainen yhteistyö psykiatrisen ja mielenterveyspo4laan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri 2.3.

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hämeenlinnan kaupunki työllisyyttä kehittämässä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Kela kuntouttaja 2009

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Ikä, vammaisuus ja palvelut

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulmia osatyökykyyn ja välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki 21.3.

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Osatyökykyisenä työssä ja työhön tukea ja ratkaisuja. Työkyky ja osaaminen käyttöön - keinoja osatyökykyisten tueksi Kaija Ray 1.12.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Toimintakykyä arvioitava

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Mikä on muuttunut hankkeen myötä

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

Kerronpa tuoreen esimerkin

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Transkriptio:

Mitä ei-lääke*eteellistä *etoa tarvitaan työkyvyn arvioinnissa? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri 2.2.2017

Tänään esityksessäni Monialainen toimintakykykäsite Työvoimaura Sosiaalinen toimintakyky Työssä selviytyminen Asiakkaan oma käsitys työkyvystä / mo*vaa*o

Pohdinta Miksi? Työkyvyn arvioinnin lähtökohdan tulisi olla toimintakyky eikä diagnoosi Muutos työkykyarviokäytännöissä on tarpeen Osatyön tulos I osatyö: Työkykyongelmat jäävät peruspalveluissa tunnistamaka II osatyö: Sairauslähtöinen arvioin* johtaa aliarvioin*in/väärinarvioin*in III osatyö: Uudella menetelmällä löytyy runsaas* työkykyä heikentäviä *loja Uusi menetelmä Perehtyminen teorioihin ICF ja ICIDH vertailu, Toimijuuden modalitee*t ICF ja Työllistymiskyky TyöKömät ja syrjäytyminen mm. terveyspalveluista Havainnot TyöKömissä on paljon sairaita ja työkyvykömiä Monialaisen työkykyarviomallin kokeilu vastaanotolla Edelleen kehitetyn monialaisen työkykyarvion käykö Työ lääkärinä Työvoiman palvelukeskuksissa Yksityisvastaanotolla Paltamon täystyöllisyyshankkeen työterveyshuollossa 2008 Vuosi 2012 2012-13 Väitöskirjatyön looginen prosessi

Toimintakyvyn käsikeen muutos WHO, 1980 Interna*onal Classifica*on of Impairments, Disabili*es and Handicaps, ICIDH Sairaus, vamma Vaurio Toiminnan vajavuus (fyysisen tai psyykkisen) Toimintakyvyn rajoitukset (Sosiaalinen) HaiKa Vajaakuntoisuus Sairauslähtöinen työkyvyn arvioin* keskikyy sairauden/vamman hoitoon ja kuntoutukseen sekä sairauden/vamman aiheukamiin fyysisiin rajoituksiin.

Toimintakyvyn, toimintarajoikeiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF Lääke*eteellinen terveyden*la (häiriö tai tau*) WHO 2001 Ruumiin / kehon toiminnot ja ruumiin rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Monialainen työkyvyn arvioin* huomioi sairauden ja sen aiheukaman rajoituksen lisäksi asiakkaan yksilölliset ja kontekstuaaliset piirteet, rajoitukset ja voimavarat

Toimintakyvyn arvioinnin intressi? 1.Kuvata toimintakyky sosiaalivakuutuksen etuuksien hakemista varten Yhteiskunnan järjestelmästä lähtevä kontrolloin* ja säätely taustalla Lähtee diagnoosista: vika, vamma, sairaus Tavoitellaan objek*ivista havainnoin*a (luonnon*ede), asiakas on kohde 2. Tunnistaa toimintakyvyn heikkoudet ja vahvuudet kuntoutussuunnitelman pohjaksi Biopsykososiaalinen ihminen Lääkäri: Onko heikentyneen toimintakyvyn taustalla jokin sairaus? Tavoitellaan asiakkaan *lanteen ymmärrystä jatkosuunnitelmia ajatellen Ohjauksellinen ote, asiakas on yhteistyökumppani

Toimintakyvyn laaja-alainen arvioin* Toimintakyky in vivo Elämänkulku (haastakelu, dokumen*t) Sosiaaliset suhteet (sosiaalitoimi, haastakelu) Koulutus ja työura, työssä selviytyminen (te-tsto, opinto-ohjaajat, työntantajat, työkokeilut) Erityistapahtumat, armeija mm. Terveys ja sairaus*edot kauka aikain Asiakkaan kertomus / merkitykset/ voimavarat HaastaKelu*lanteen havainnot Erityistutkimukset Toimintakyky ja sen ennuste, Kuntoutuksen tavoikeet ja mahdollisuudet

Työvoimaura Työvoimaura Salpautunut työvoimaura =Umpikuja jo työuran alkaessa (Sepponen K. sovell) Katkennut työvoimaura =Pitkän työuran jälkeen stoppi eikä paluu työmarkkinoille tahdo enää onnistua Epävakaa työvoimaura =Työura lyhyt ja katkonainen, tuettuja työllistymisiä paljon Vakaa työvoimaura = ei merkittäviä katkeamia opinto- ja työuralla, työttömyyttä alle 1 v.

Työvoimaura ja monialainen työkykyarvio Kerätär 2016 Työkykyinen Työkyvyn kohentaminen tarpeen Työkykyinen vain välityömarkkinoille Monialainen arvio Työkyvytön Työvoimaura Vakaa 33(27.3) 8(17.0) 1(3.7) 1(2.9) Katkennut 22(18.2) 12(25.5) 6(22.2) 11(31.4) Salpautunut 14(11.6) 10(21.3) 6(22.2) 10(28.6) Epävakaa 52(43.0) 17(36.2) 14(51.9) 11(31.4) Muu 0(0) 0(0) 0(0) 2(5.7) Yhteensä 121(100) 47(100) 27(100) 35(100)

Sosiaalinen toimintakyky Elämänkulku ja nyky*lanne Sosiaalinen verkosto Arkiselviytyminen ja asioin* Asiakkuudet Toimeentulo ja taloudellinen *lanne Päihteiden käykö

Sosiaalinen toimintakyky ja työkyvykömyys Kerätär 2016 Vaikeuksia sosiaalisessa toiminnassa Työkykyinen Työkyvyn kohentaminen tarpeen Työkykyinen vain välityömarkkinoille Monialainen arvio Työkyvytön Kyllä* 16(13.2) 11(23.4) 15(55.6) 22(62.9) Ei 105(86.8) 34(72.3) 11(40.7) 12(34.3) Tieto puuttuu 0(0) 2(4.3) 1(3.7) 1(2.9) Yhteensä 121(100) 47(100) 27(100) 35(100)

Työelämävalmiudet Työaikojen noudakaminen Työpaikalle sopiva ulkoasu KäyKäytyminen ja toisten kohtaaminen Työssä selviytyminen, esimiehen havainnot 1 2 3 4 5 Työpaikan pelisääntöjen noudakaminen /alaistaidot muu (mikä?) Toiminta työssä Ohjeiden ymmärtäminen Ohjeiden noudakaminen Oma-aloiKeisuus Kyky itsenäiseen työskentelyyn Kyky tehdä työ tavanomaisen perehdytyksen jälkeen Työtaidot TyömoOvaaOo ja akoivisuus Stressinsieto Muu (mikä?) Työssä näkyvä terveys Työssä vaadikava fyysinen suorituskyky muu (mikä?) Käsitykseni selviytymisestä vastaavassa avointen työmarkkinoiden työssä Työelämävalmiudet Toiminta työssä Terveys / työkunto muu (mikä?) x

Esimiesten arvio työssä suoriutumisesta / Esimiehen arvio työkyvystä Kerätär 2016 Hyvä tai tyydykävä Työkykyinen Työkyvyn kohentaminen tarpeen Työkykyinen vain välityömarkkinoille Työkyvytön 108 (89.3) 32 (68.1) 12 (44.4) 6 (17.1) Epätasainen tai kaipaa harjaantumista 12 (9.9) 10 (21.3) 8 (29.6) 8 (22.9) Heikko, tutkimukset tai työkyvyn tuki erikäin tärkeitä 0 (0.0) 4 (8.5) 7 (25.9) 20 (57.1) Tieto puukuu 1 (0.8) 1 (2.1) 0 (0.0) 1 (2.9) Yhteensä 121(100) 47(100) 27(100) 35(100)

TutkiKavan oma arvio työkyvystään Kerätär 2016 Työkykyinen Työkyvyn kohentaminen tarpeen Työkykyinen vain välityömarkkinoille Työkyvytön Oma arvio Työkykyinen 110(90.9) 10(21.3) 6(22.2) 6(17.1) RajoiKunut 9(7.4) 31(66.0) 17(63.0) 11(31.4) Työkyvytön 0(0.0) 4(8.5) 2(7.4) 13(37.1) Ei osaa sanoa Tieto puukuu Yhteensä 0(0.0) 1(2.1) 1(3.7) 3(8.6) 2(1.7) 1(2.1) 1(3.7) 2(5.7) 121(100) 47(100) 27(100) 35(100)

Osatekijä Ei-medikaalisten tekijöiden sensi*ivisyys ja spesifisyys (95% lv.) tunnistaa lääkärin tulkitsema työkyvykömyys monialaisen arvion jälkeen SensiOivisyys % 95% luokamusväli Spesifisyys % 95% luokamusväli Esimiehen arvio työssä suoriutumisesta 70.0 (56.8-81.2) 83.8 (77.4-89.1) Työntekijän oma arvio: työkyky alentunut (rajoikunut/työkyvytön/ei osaa) sanoa Työvoimaura: katkennut/epävakaa/salpautunut HavaiKu sosiaalisen toimintakyvyn heikkous 1 79.3 (66.6-88.8) 72.3 (64.8-78.9) 96.7 (88.7-99.6) 24.3 (18.0-31.4) 61.0 (47.4-73.5) 83.2 (76.7-88.6) Työntekijän moovaaoo työhön tai opiskeluun heikko (0-7) 2 52.9 (38.5-67.1) 84.8 (78.0-90.1) Työntekijän käsitys pystyvyydestä työhön tai kouluun heikko (0-7) 2 Työntekijän käsitys mahdollisuuksista työhön tai kouluun heikko (0-7) 2 72.5 (58.3-84.1) 78.1 (70.7-84.5) 90.2 (78.6-96.7) 39.7 (31.9-48.0)

Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioin*? Kerätär 2016 Kerätään informaa*o asiakkaan toimintakyvyn historiasta ja siinä esiin tulleista häiriöistä ja voimavaroista käytännön työssä selviytymisestä ja työllistymisyrityksistä, aiemmasta terveyden*lasta, hoidoista ja kuntoutuksesta asiakkaan moovaaoosta (käsitykset halusta, pystyvyydestä ja mahdollisuuksista), toiveista sekä kokemistaan ongelmista tai oireista ja toimintakyvystä kliinisillä havainnoilla ja tutkimuksilla Lääkärin tehtävä on selvikää, onko toimintakyvyn heikkenemisen taustalla jokin sairaus ja mikä on tämän sairauden hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Kokonaistulkinta pohjautuu kerätyn informaa*on lisäksi *etoon ja ymmärrykseen asiakkaan lähtökohdista ja kontekstuaalisista tekijöistä. Laaditaan dokumen*t ja lausunnot.

Monialainen *eto ja sosiaalivakuutus Työkyky- ja kuntoutuetuuksien saaminen edellykävät, ekä toimintakykyä heikentää jokin sairaus Sairauden olemassaolosta voidaan usein saada vihiä toimintakykyä tarkastelemalla, asiakas ei välkämäkä osaa sitä itse ilmaista Hoidon äärelle päästää vasta kun on sairaus todeku Esimerkkitapaus Jarkko 31v.

Summa summarum Sairauslähtöinen voi johtaa väärin-, ali- tai yliarvioin*in Pitkään työkömänä olleiden työkykyarviossa monialaiset esi*edot johtavat usein myös aiemmin tunnistamakomien sairauksien äärelle Asiakkaan haastakeluun pohjautuvat esi*edot eivät aina anna kokonaiskuvaa toimintakyvystä