Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?



Samankaltaiset tiedostot
Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista?

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Päihdehaitat Suomessa

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Ei-tyypillinen työ tilastojen näkökulmasta

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

AHTS Jyväskylässä

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Palvelualojen taskutilasto

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen

Pakka-toimintamallin kuvaus

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu 2013

TILASTOKATSAUS 16:2016

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

Valtiovarainvaliokunnalle

Til.yks. x y z

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Kansainvälisen RARHA hankkeen juomatapakysely

Palvelualojen taskutilasto

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista?

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

Joulukauppa Kuluttaja- ja yrityskyselyt

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

TILASTOKATSAUS 15:2016

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Pohdintaa päihteistä ja työttömyydestä Olavi Kaukonen Salo

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Rovaniemi Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Osaaminen osana työkykyä

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Kaksi vuotta alkoholin hinnan laskun jälkeen

Transkriptio:

Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä

Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö - Tuloksia sosioekonomisten ryhmien (SES) eroista alkoholin käytössä ja alkoholihaitoissa - Tuloksia ammattiryhmien eroista alkoholikuolleisuudessa - Prevention kahden päästrategian vertailu: kohteena koko väestö vs. riskiryhmä

Tiedosta hyvinvointia 3 SES-erot alkoholin käytössä (ikävakioituja lukuja) Miehet Naiset KOULUTUS (3-lk) Alin Ylin Alin Ylin Raittiita, % 11 6 10 8 Lähde: Juomatapa 2000 -tutkimus

Tiedosta hyvinvointia 4 SES-erot alkoholin käytössä (ikävakioituja lukuja) Miehet Naiset KOULUTUS (3-lk) Alin Ylin Alin Ylin Raittiita, % 11 6 10 8 Käyttökrt /v 69 98 34 49 Lähde: Juomatapa 2000 -tutkimus

Tiedosta hyvinvointia 5 SES-erot alkoholin käytössä (ikävakioituja lukuja) Miehet Naiset KOULUTUS (3-lk) Alin Ylin Alin Ylin Raittiita, % 11 6 10 8 Käyttökrt /v 69 98 34 49 Vuosikulutus, l 6,9 6,4 2,1 1,8 Lähde: Juomatapa 2000 -tutkimus

Tiedosta hyvinvointia 6 SES-erot alkoholin käytössä (ikävakioituja lukuja) Miehet Naiset KOULUTUS (3-lk) Alin Ylin Alin Ylin Raittiita, % 11 6 10 8 Käyttökrt /v 69 98 34 49 Vuosikulutus, l 6,9 6,4 2,1 1,8 Suurkulutt.% 7,4 4,9 6,7 3,8 Lähde: Juomatapa 2000 -tutkimus

Tiedosta hyvinvointia 7 SES-erot alkoholin käytössä (ikävakioituja lukuja) Miehet Naiset KOULUTUS (3-lk) Alin Ylin Alin Ylin Raittiita, % 11 6 10 8 Käyttökrt /v 69 98 34 49 Vuosikulutus, l 6,9 6,4 2,1 1,8 Suurkulutt.% 7,4 4,9 6,7 3,8 8+/6+ annosta, krt/v 20 13 6 3 Lähde: Juomatapa 2000 -tutkimus

Tiedosta hyvinvointia 8 SES-erot alkoholin käytössä (ikävakioituja lukuja) Miehet Naiset KOULUTUS (3-lk) Alin Ylin Alin Ylin Raittiita, % 11 6 10 8 Käyttökrt /v 69 98 34 49 Vuosikulutus, l 6,9 6,4 2,1 1,8 Suurkulutt.% 7,4 4,9 6,7 3,8 8+/6+ annosta, krt/v 20 13 6 3 13+/8+ annosta, krt/v 11 5 5 2 Lähde: Juomatapa 2000 -tutkimus

Tiedosta hyvinvointia 9 SES-erot alkoholihaitoissa - Suomi 2001-05, alkoholiehtoinen kuolleisuus miehet: naiset: miehet: naiset: erikoistumattomat työntekijät 3,4 ylemmät toimihenkilöt 1,0 perusaste : ylempi korkea-aste: 3,5 : 1,0 4,1 : 1,0 = = 2,7 1,0 (Lähde: Herttua, Mäkelä, Martikainen, AJE Advance Access)

Tiedosta hyvinvointia 10 Alkoholihaittojen suhteellinen riski kulutuksen mukaan sosiaaliluokittain Lähtömittaus 1969/1976/1984, alkoholikuolleisuuden ja -sairaalahoitojen seuranta 16 vuoden ajan 70 60 Riskisuhde 50 40 30 20 Toimihenkilö Työntekijä 10 0 I II III IV V Kulutusluokka Lähde: Mäkelä & Paljärvi 2008

Tiedosta hyvinvointia 11 Miksi samalla tavalla juovat duunarit kokevat enemmän haittoja kuin pomonsa? - juomisen muuttuminen seurannan kuluessa: SES-erot kyvyssä hillitä juomista oireiden alettua?

Tiedosta hyvinvointia 12 Miksi samalla tavalla juovat duunarit kokevat enemmän haittoja kuin pomonsa? - juomisen muuttuminen seurannan kuluessa: SES-erot kyvyssä hillitä juomista oireiden alettua? - Sosiaalinen tuki vähentämiseen: perhe (perhemuoto selitti erosta 15%), työnantaja,...

Tiedosta hyvinvointia 13 Miksi samalla tavalla juovat duunarit kokevat enemmän haittoja kuin pomonsa? - juomisen muuttuminen seurannan kuluessa: SES-erot kyvyssä hillitä juomista oireiden alettua? - Sosiaalinen tuki vähentämiseen: perhe (perhemuoto selitti erosta 15%), työnantaja,... - Erot hoidon tasossa eivät ole selitys (Mäkelä, Keskimäki, Koskinen 2003)

Tiedosta hyvinvointia 14 Miksi samalla tavalla juovat duunarit kokevat enemmän haittoja kuin pomonsa? - juomisen muuttuminen seurannan kuluessa: SES-erot kyvyssä hillitä juomista oireiden alettua? - Sosiaalinen tuki vähentämiseen: perhe (perhemuoto selitti erosta 15%), työnantaja,... - Erot hoidon tasossa eivät ole selitys (Mäkelä, Keskimäki, Koskinen 2003) - Riskitekijöiden kasaantuminen?

Tiedosta hyvinvointia 15 Miksi samalla tavalla juovat duunarit kokevat enemmän haittoja kuin pomonsa? - juomisen muuttuminen seurannan kuluessa: SES-erot kyvyssä hillitä juomista oireiden alettua? - Sosiaalinen tuki vähentämiseen: perhe (perhemuoto selitti erosta 15%), työnantaja,... - Erot hoidon tasossa eivät ole selitys (Mäkelä, Keskimäki, Koskinen 2003) - Riskitekijöiden kasaantuminen? - Turvallisemmat juomisympäristöt?

Tiedosta hyvinvointia 16 SES-erojen muutokset ajassa?

Tiedosta hyvinvointia 17 Alkoholikuolleisuus sukupuolen ja koulutuksen mukaan 1987-2003 (Herttua ym. 2007) Miehet basic Naiset 87-88 90-91 94-95 02-03 87-88 90-91 94-95 02-03

Tiedosta hyvinvointia 18 Vuoden 2004 veronalennusten vaikutus alkoholikuolemiin (Herttua ym., AJE Advance Access) Muutos alkoholikuolleisuudessa 2001-03-> 2004-05 KOULU- TUS MIEHET Lisäkuolem. /100 000 % NAISET Lisäkuolem. /100 000 % 1. Ylin 5 8 6 56 2. 15 16 2 12 3. 33 20 12 40 4. Alin 40 16 15 34

Tiedosta hyvinvointia 19 Muutokset 2004 (Herttua ym., AJE) 30-59 v. MIEHET NAISET Lisäkuolem. /100 000 % Lisäkuolem./ 100 000 % Työllinen 2 3 1 8 Työtön<25kk 101 30 46 81 Työtön>25kk 166 21 109 50 Eläkkeellä 168 27 59 37 TULKINTA!?

Tiedosta hyvinvointia 20 Mitkä ovat korkean alkoholikuolleisuuden aloja ja ammatteja? Lähteenä Tiina Pensola, Hilkka Ahonen, Veijo Notkola: Ammatit ja kuolleisuus. Tilastokeskus ja Kuntoutussäätiö, 2004.

Tiedosta hyvinvointia 21 Korkean alkoholikuolleisuuden ammatteja Miehet Naiset sekatyöntekijä tarjoilija koti&suurtalous hienomekaanikko rakennusala tekstinkäsittelijät tarjoilijat siivoojat kauppiaat myyjät taitelijat Lähde: Pensola ym. 2004

Tiedosta hyvinvointia 22 250 Ikävakioitu alkoholikuolleisuus työmarkkina-aseman mukaan, miehet ja naiset 1996-2000 Kuolemia 100 000 kohti 200 150 100 50 Töissä Työtön 0 Miehet Naiset Lähde: Pensola ym. 2004

Tiedosta hyvinvointia 23 Työttömien suhteellinen alkoholikuolleisuus alan mukaan Miehet Tekn.+hoito+opetus Naiset Johto,toimisto Kauppa Maa-metsä Kaivos Kuljetus Teollisuus Palvelu 100 200 300 400 500 100 200 300 400 500 Lähde: Pensola ym. 2004

Tiedosta hyvinvointia 24 Alkoholisyiden osuus työttömien ylikuolleisuudesta (100=koko työvoiman kuolleisuus, erikseen miehille ja naisille) Miehet Naiset Tekn.+hoito+opetus Johto,toimisto Kauppa Maa-metsä Kaivos Kuljetus Teollisuus Palvelu 100 150 200 250 300 100 150 200 250 300 Lähde: Pensola ym. 2004

Tiedosta hyvinvointia 25 Juomatavat työllisillä ja työttömillä miehillä (Terveys 2000) 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Töissä <1 vuosi =>1 vuotta (n=193) (n=462) Työtön Raitis Kohtuukul. Suurkul.

Tiedosta hyvinvointia 26 Mikä kohderyhmäksi ehkäisevässä päihdetyössä? Ongelmajuojat (ja nuoret). Vai Koko väestö? Siis: Riskiryhmästrategia vai väestöstrategia?

Tiedosta hyvinvointia 27 Riskiryhmästrategia Väestöstrategia Keskiarvo Osuus väestöstä Riskitekijän taso Riskitekijän taso

Tiedosta hyvinvointia 28 Riskiryhmästrategia: + parempi kohdennus ja kohteiden saama hyöty helpompi motivoida. - Ei ennaltaehkäise vaan toimii myöhässä, ja riskitekijän jakauman typistäminen vain toisesta päästä on vaikea saada onnistumaan.

Tiedosta hyvinvointia 29 Väestöstrategia: + vaikutetaan koko riskitekijän jakaumaan hyödyt suurempia. - Moni joutuu muuttamaan käyttäytymistään ilman konkreettista hyötyä. (Vrt. turvavyön käyttö tai rokotus) EHKÄISYN PARADOKSI (Rose 1981)

Tiedosta hyvinvointia 30 Juojien % ja kuolemien lukumäärä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 lkm Ehkäisyn paradoksi % Kul. Juojia RR Kuolemia Käyttäjiä RR lkm Hyvin pieni Pieni Keski Suuri Hyvin suuri Riskitekijän taso % lkm % lkm % lkm % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 RR - suhteellinen riski

Tiedosta hyvinvointia 31 Ehkäisyn paradoksi Suomessa Poikolainen ym. 2007 Juomatapatutkimuksiin osallistuneiden alkoholisyistä tapahtuneita sairaalahoitoja ja kuolemia seurattiin n. 15 vuoden ajan. 10% eniten kuluttavista miehistä kärsi 29% alkoholi-sairaalahoidoista ja 35% alkoholikuolemista Kohtuukuluttajat kärsivät n. 70% haitoista.

Tiedosta hyvinvointia 32 Alkoholipolitiikan kansanterveysajattelu eli kokonaiskulutusmalli Alkoholihaittojen määrä vaihtelee yleensä kokonaiskulutuksen vaihtelun mukaisesti Syy: Kohtuukuluttajillakin riskejä Juomiskulttuurin kollektiivisuus

Tiedosta hyvinvointia 33 Alkoholinkulutuksen jakauman tyyppi Osuus väestöstä Tyypillinen harhakuva "Me" "Ne" Alkoholinkulutuksen taso Todellinen Alkoholinkulutuksen taso

Tiedosta hyvinvointia 34 Yhteys väestön keskikulutuksen ja suurkuluttajien osuuden välillä Suurkuluttajien osuus löysemmän kriteerin mukaan Suurkuluttajien osuus tiukemman kriteerin mukaan Lähde: Skog 1985

Tiedosta hyvinvointia 35 Mietittävää: päteekö väestöstrategia työpaikkojen päihdetoiminnassa? - ennaltaehkäisy vs. korjaavat toimenpiteet - työpaikkojen alkoholikulttuuri? - Tavoitteena puuttua asiaan ennen kuin työntekijä ajautuu työttömäksi tai työvoiman ulkopuolelle