YLIOPISTOJEN SISÄISEN RAHANJAON KARTOITUS

YLIOPISTOJEN SISÄISEN RAHANJAON KARTOITUS MATTI HOSIA...RAHANJAON KARTOITUS 1

2 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

SISÄLLYS SAATTEEKSI 5 TAUSTAA: OPM:N RAHANJAKO YLIOPISTOILLE 7 1 LYHYT KUVAUS SISÄISEN RAHANJAON PROSESSISTA; VALMISTELIJAT, PÄÄTTÄJÄT, AIKATAULUT 5 1.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 9 2 MITEN PALJON BUDJETTIRAHAA JAETAAN PERUS-, HANKE- JA TULOKSELLISUUSRAHANA 13 2.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 16 3 MILLÄ PERUSTEILLA RESURSSOIDAAN ERILLISLAITOKSET, AIKUISKOULUTUS, VALTAKUNNALLISET YKSIKÖT, HALLINTO JA MUUT VASTAAVAT YKSIKÖT 23 3.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 23 4 PERUS- JA TULOKSELLISUUSRAHANJAOSSA KÄYTETTÄVÄT PERIAATTEET JA LASKENTAKAAVAT MUKAANLUKIEN KÄYTETTYJEN KERTOIMIEN NUMEROARVOT 27 4.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 32 5 MITEN OPM:N TULOKSELLISUUS- JA HANKERAHOITUS JAETAAN ETEENPÄIN; JAETAANKO HUIPPUYKSIKKÖ- JA HANKERAHAT TÄYSIMÄÄRÄISINÄ YKSIKÖILLE (VASTUUALUEILLE) VAI PIDÄTETÄÄNKÖ JOTAIN YHTEISEEN KÄYTTÖÖN 43 5.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 44 6 MITEN OPM:N KORVAMERKITSEMÄT RAHAT (ESIM. TIETOSTRATEGIA- JA MUUNTOKOULUTUSRAHAT) VAIKUTTAVAT RAHANJAKOON 51 6.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 51...RAHANJAON KARTOITUS 3

7 MITEN VERKOSTO- JA MUUT YLIOPISTOJEN YHTEISTYÖHANKKEET OTETAAN HUOMIOON 55 7.1 Tiivistelmät yliopistojen vastuksista 55 8 MITEN ULKOPUOLINEN RAHOITUS VAIKUTTAA BUDJETTIRAHAN JAKAMISEEN; MITEN KÄSITELLÄÄN YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA (ESIM. EU, TEKES) 57 8.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 57 9 LYHYT KUVAUS NYKYISEN RAHANJAKOPROSESSIN YLIOPISTOSSA SAAMASTA VASTAANOTOSTA JA PROSESSIN KEHITTÄMISSUUNNITELMISTA JA MUISTA ASIAAN MAHDOLLISESTI VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 63 9.1 Tiivistelmät yliopistojen vastauksista 64 TAULUKOT Taulukko 1. Yliopistojen budjettirahoituksen jakaantuminen perus-, hanke- ja tuloksellisuusrahaan v. 2000 8 Taulukko 2. Yliopistorahojen jakaantuminen perus-, hanke- ja tulosrahaan yliopistojen oman jaon ja OPM:n jakopäätöksen mukaan 14 Taulukko 3. Yliopistojen v. 2000 tulossopimuksissa sovittu rahoitus 15 Taulukko 4. Kaavalla jaettava rahaosuus, kaavan tekijät ja painoprosentit 29 Taulukko 5. Yliopistojen rahanjaossa käyttämät perustutkintojen alakertoimet 31 4 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

SAATTEEKSI Rahanjako, niin yliopistojen välillä kuin niiden sisälläkin, on yliopistopoliittisista keinoista nykyään merkittävin, mutta myös vaikein. Niinpä sisäinen rahanjako suuresti kiinnostaa yliopistojen asiasta vastaavia henkilöitä. Opetusministeriön yliopistojen välisessä rahanjaossa käyttämät perusteet ovat nykyisin julkisia ja kohtuullisen hyvin tunnettuja. Viitisen vuotta sitten kerättiin ja julkaistiin tietoja yliopistojen käyttämistä sisäisistä rahanjakomenetelmistä, erityisesti tuloksellisuuden huomioonottamisesta, tämän edellyttämästä työmäärästä sekä menettelyn saamasta vastaanotosta (OPM/Korkeakouluneuvoston julkaisuja 6/1995). Yliopistojen sisäisen rahanjaon yhteydessä nousee usein esiin tarve saada tietoja toisten yliopistojen menetelmistä ja kokemuksista. Näitä kysellään toisilta yliopistoilta ja yliopistoväen erilaisissa tapaamisissa aiheesta keskustellaan lähes aina. Opetusministeriö pyysi Teknillisen korkeakoulun kehittämisyksikköä kartoittamaan yliopistojen sisäisen rahanjaon menetelmiä ja niistä saatuja kokemuksia. (OPM:n kirje 5.9.2000 DNRO 126/528/2000). Kartoitus koski tämän hetkisiä käytäntöjä ns. ensimmäisessä rahanjaossa eli sitä, miten yliopistot jakavat budjetissa myönnetyt määrärahat tiedekunnilla ja/tai vastaaville. Kartoitusta varten pyydettiin yliopistoilta lyhytmuotoisia vastauksia yhdeksään kysymykseen. Kysymykset sovittiin yhdessä opetusministeriön kanssa. Tarkoituksena oli selvittää rahanjaon periaatteita ja eri tavoin jaettujen rahamäärien suhteellisia osuuksia, ei siis varsinaisesti mitään markkamääriä. Kaikki yliopistot vastasivat tähän kyselyyn. Opetusministeriö järjesti 5.3.2001 seminaariin, jossa käsiteltiin kartoituksen teemaa yliopistojen vastausten ja käydyn keskustelun pohjalta. Seminaarin jälkeen yliopistoilta pyydettiin vielä kommentteja esillä olleeseen tämän raportin luonnosversioon. Niitä saatiin kuudelta yliopistolta ja ne on otettu tässä huomioon. Raportin rakenne noudattaa kyselykirjeen kysymyksiä; myös numerointi on sama. Alussa käsitellään jonkin verran myös opetusministeriön rahanjakoa yliopistoille. Yhtenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten yliopistot soveltavat OPM:n rahanjakokaavoja omassa rahanjaossaan. Kaikesta suunnittelusta ja ennakkotestauksesta huolimatta tämän tyyp-...rahanjaon KARTOITUS 5

pisessä kyselyselvityksessä useimmiten käy niin, että kysymyksiä ei ymmärretä aivan samalla tavalla. Myös vastausten muoto ja tarkkuus luonnollisesti vaihtelee, näin myös tässä selvityksessä. Raportissa on yliopistojen vastauksista tehty tiivistelmät aina kunkin kysymyksen yhteenvedon jälkeen. Vastauksissa samoja asioita on joskus käsitelty eri kysymysten kohdalla ja päinvastoin. Tämä on pyritty ottamaan huomioon vastaustiivistelmiä tehtäessä. 6 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

TAUSTAA: OPM:N RAHANJAKO YLIOPISTOILLE Yliopistojen välisessä rahanjaossa tapahtui 80-90 -lukujen vaihteessa muodollisesti suuri muutos. Aiemmat useat momentit yhdistettiin ja ryhdyttiin tulosohjausmuodin mukaisesti jakamaan rahaa myös opetuksen ja tutkimuksen tuloksellisuuden perusteella. Yliopistojen autonomia "omien" rahojensa suhteen lisääntyi merkittävästi. Opetusministeri Taxell kiteytti asian lentävään lauseeseensa: "Yliopistot saavat nyt itse päättää ostavatko mikroprosessorin vai mikroprofessorin". Varsinaista laskennallista mallia ryhdyttiin soveltamaan 90-luvun puolivälissä Yliopistolaitoksen tulosohjauksen kehittämistyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Yliopistojen määrärahat ryhdyttiin jakamaan kolmeen osaan: perus-, hanke- ja tulosrahoitukseen. OPM:n kirjanpidon mukaan näiden suhteelliset määrät (%) ovat vuosina 1994-2000 kehittyneet seuraavasti: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 perusrahoitus 97,8 95,1 90,8 91,0 88,5 86,8 87,1 hankerahoitus 1,7 2,1 6,3 6,0 9,0 11,0 12,1 tulosrahoitus 0,5 2,8 2,9 3,0 2,5 2,2 2,2 Nämä suhteelliset osuudet ovat vaihdelleet yliopistoittain suuresti, esimerkiksi vuonna 2000 hankerahoituksen osuus oli pienimmillään 1,5 % (KuvA) ja suurimmillaan kaksikymmentä prosenttia yli (TKK, TaiK). Tämä selittynee ainakin osittain tietostrategiarahojen suuntaamisella ja mittavilla varustamishankkeilla. Tarkempia numerotietoja on taulukossa 1....RAHANJAON KARTOITUS 7

Taulukko 1. Yliopistojen budjettirahoituksen jakaantuminen perus-, hanke- ja tuloksellisuusrahaan v. 2000 (Lähde: OPM/Yliopistoyksikkö) Yhteensä Perusrah. % Hankk. % Tuloksell. % HY 1 311 662 1 165 400 88,8 100 347 7,7 45 915 3,5 JY 424 670 366 119 86,2 51 122 12,0 7 429 1,7 OY 610 159 529 636 86,8 70 909 11,6 9 614 1,6 JoY 242 941 211 888 87,2 27 166 11,2 3 887 1,6 KY 240 205 211 161 87,9 27 444 11,4 1 600 0,7 TY 507 554 435 662 85,8 63 028 12,4 8 864 1,7 TaY 369 290 336 518 91,1 27 772 7,5 5 000 1,4 ÅA 222 580 186 235 83,7 32 714 14,7 3 631 1,6 VY 90 348 78 150 86,5 10 143 11,2 2 055 2,3 LY 111 049 101 284 91,2 7 465 6,7 2 300 2,1 TKK 527 771 399 661 75,7 113 107 21,4 15 003 2,8 TTKK 257 223 203 258 79,0 49 512 19,2 4 453 1,7 LTKK 136 474 112 788 82,6 22 681 16,6 1 005 0,7 HKKK 111 016 98 685 88,9 10 031 9,0 2 300 2,1 SHH 55 027 50 789 92,3 3 448 6,3 790 1,4 TuKKK 50 779 46 429 91,4 3 450 6,8 900 1,8 SibA 112 086 101 205 90,3 5 676 5,1 5 205 4,6 TeaK 54 721 43 871 80,2 10 850 19,8 0 0,0 TaiK 118 506 92 227 77,8 26 079 22,0 200 0,2 KuvA 16 754 16 504 98,5 250 1,5 0 0,0 Yhteensä 5 570 815 4 787 470 85,9 663194 11,9 120151 2,2 8 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

1 LYHYT KUVAUS SISÄISEN RAHANJAON PROSESSISTA; VALMISTELIJAT, PÄÄTTÄJÄT, AIKATAULUT Rahanjaon valmistelussa ja päätöksenteossa yliopistojen käytännöt eivät toisistaan kovin paljon poikkea. Budjettikierto ja tulossopimusneuvottelut antavat rajat aikataululle ja lainsäädäntö velvoittaa rehtorin tekemään lopullisen päätöksen. Rahanjakopäätös valmistellaan tavallisimmin virkamiestyönä, mutta useimmissa yliopistoissa on myös erillinen toimikunta tai vastaava, joka käsittelee asiaa. Lain edellyttämä hallituksen päätös rahanjaon perusteista on useimmiten hyvin yleisellä tasolla. Yleistäen voidaan sanoa, että prosessit muistuttavat luonteeltaan suuresti OPM:n yliopistojen kanssa käymiä neuvotteluja. Rahanjaon perusteiden uudistaminen, mikä onkin tapahtunut tai tapahtumassa useimmissa yliopistoissa, on lähes aina perustunut tätä varten asetetun erilliseen työryhmän työhön. Kolme yliopistoa (JoY, KuY, TaiK) ilmoitti, että rahanjakoa käsitellään yhteistoimintaneuvostossa. Yliopistojen rahanjaon valmistelun aikataulua voidaan kuvata yksinkertaistaen seuraavasti: - Tammi-helmikuussa valmistellaan yliopiston tarjousta OPM:n kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin. - Maalis-huhtikuussa käydään tulosneuvottelut OPM:n kanssa. - Tulosneuvottelujen jälkeen ja ainakin OPM:n lähetettyä (yleensä kesäkuussa) yliopistoille ohjeet tt-suunnitelman, tulosopimusehdotuksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevat ohjeet, yliopistot lähettävät vastaavat ohjeet tiedekunnille ja/tai vastaaville. - Nämä toimittavat omat ehdotuksensa alkusyksynä keskushallintoon ja yliopistojen sisäiset tulosneuvottelut käydään yleensä viimeistään marraskuussa. Samalla on valmisteltu koko yliopiston rahanjakoa virkamiestyönä tai erillisessä toimikunnassa tai vastaavassa. - Tulosneuvottelujen jälkeen rehtori päättää rahanjaosta joulukuussa. 1.1 TIIVISTELMÄT YLIOPISTOJEN VASTAUKSISTA HY Rahanjakoprosessi valmistellaan virkamiesryhmässä, johon kuuluvat hallintojohtaja (pj), hallintoviraston osastopäälliköt, kaksi suunnittelijaa (kves-...rahanjaon KARTOITUS 9

tuurista ja kehittämisosastolta). Päätösvaiheessa ryhmää täydennetään rehtoraatilla (rehtori + vararehtorit). Laajennettu ryhmä tekee kaikki päätökset. Rehtori päättää lopullisesta rahanjaosta joulukuussa. JY OY TuY TaY ÅA JoY KuY 10 Valmistelu tehdään keskushallinnossa rehtorin johdolla, työhön osallistuvat pääasiassa suunnittelu- ja kehittämistoimi sekä talouspalveluyksikkö. Tulossopimukset hyväksytään joulukuun alkupuolella ja rehtori päättää rahojen jaosta joulukuun puolenvälin jälkeen. Rahanjaon periaatteet valmistelee hallituksen asettama työryhmä. Talousjohtaja valmistelee rahanjaon päätettyjen periaatteiden pohjalta rehtorin kanssa neuvotellen. Tulosneuvottelujen jälkeen rehtori jakaa rahat talousjohtajan esittelystä joulukuussa. Hallituksen suuntaviivapäätös valmistellaan palavereissa, joihin osallistuvat rehtorit, hallintojohtaja sekä talous- ja kehittämistoimintojen edustajat joskus myös henkilöstö- ja kiinteistöasioiden edustajat. Käytännössä suuntaviivapäätös on ollut viimevuodet samanlainen. Varsinaisen jaon tekee rehtori talousyksikön esittelystä. Valmisteluun osallistuvat samat henkilöt kuin edellä. Hallintovirasto tekee syksyllä ehdotuksen määrärahojen kiintiöinniksi perus-, hanke- ja tulosrahoihin sekä jakoperusteiksi. Ehdotus käsitellään johtoryhmässä ja hallitus vahvistaa sen marraskuussa. (vuosina 1999-2000 kriteereitä valmisteli erillinen työryhmä). Rehtori jakaa toimintamenomäärärahat tulosyksiköille joulukuun alussa hallintovirastossa valmistellun esityksen pohjalta. Resurssien jaon periaatteet on hyväksytty hallituksessa erillisen työryhmän esityksen pohjalta. Vuosittain budjetin jaon suuntaviivat hyväksytään hallituksessa lokakuussa taloustoimiston toimistopäällikön esityksestä. Uusi sisäisen rahanjaon malli on valmisteltu yliopiston johtoryhmässä. Siitä on pyydetty kaikkien yksiköiden ja yt-neuvoston lausunto. Hallitus on päättänyt sisäisen määrärahanjaon periaatteet, joita laadittu laskennallinen jakomalli noudattaa. Rehtori voi sisäisissä tulosneuvotteluissa kohdentaa laitoksille harkinnan varaista erillisrahoitusta käyttäen rehtorille osoitettua jakamatonta määrärahaa. Talousosasto valmistelee yhteistyössä suunnittelu- ja kehittämisosaston kanssa seuraavan vuoden budjettirahoituksen käytön linjaukset siten, että se käsitellään hallituksessa syyskuussa. Esitystä käsitellään sitä ennen ns. dekaanikokouksessa (rehtori, tiedekuntien dekaanit ja toimistopäälliköt, YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

keskushallinnon päälliköt) ja yhteistoimintaneuvostossa. Tämän jälkeen talousosasto valmistelee budjettirahoituksen yksityiskohtaisen jaon tiedekunnille ja vastaaville. Tulosneuvottelujen jälkeen mahdollisesti korjatut lopulliset budjettirahoituskehykset jaetaan tämän jälkeen yksiköille rehtorin päätöksellä. LaY VaY TKK TTKK LTKK HKKK SHH Määrärahanjaon valmistelu tehdään suunnittelun ja rahoituksen vastuualueella. Rahoitusjärjestelmän periaatteet hyväksytään vuosittain hallituksessa, varsinaisen määrärahanjaon käsittely ajoittuu loppuvuoteen. Hallitus päättää rahanjaon yleisperiaatteista marraskuussa ja rehtori tekee varsinaisen määrärahajaon talouspäällikön esittelystä joulukuussa. Rahanjaon periaate pohjautuu VaY:n laskennallisen rahoitusmallin työryhmämuistioon. Rahanjaon periaatteita käsitellään erillisessä resurssitoimikunnassa (vararehtori (pj), professorijäseniä (4), hallintojohtaja henkilöstöjärjestöjen edustus sekä valmisteleva sihteeristö (3) kehittämisyksiköstä. Sen esityksen pohjalta hallitus hyväksyy rahanjaon yleisperiaatteet. Toimikunta käsittelee myös rahanjaon yksityiskohtia, kuten esim. käytettävää kaavaa. Rahanjakoa käsitellään lisäksi osastonjohtajien kokouksissa. Varsinaisen rahanjaon tekee rehtori tulosneuvottelujen jälkeen suunnittelupäällikön (kehittämisyksikkö) esityksestä joulukuussa. Hallinto valmistelee laitosten ja vastaavien esitysten pohjalta budjettiesityksen lokakuussa. Tulosneuvottelujen jälkeen rehtori tekee päätöksen rahanjaosta 15.12. mennessä. Yliopistojen yksiköiden esitysten pohjalta (lokakuu) hallintovirasto valmistelee alustavan määrärahatarjouksen. Kehittämiskeskusteluissa (marraskuu) neuvotellaan tavoitteista ja hankkeista. Lopullinen määrärahanjako valmistuu vuoden loppuun mennessä. Rahanjaon perusteet valmistellaan hallinto- ja palvelukeskuksessa yhteistyössä rehtorin kanssa. Hallitus käsittelee ja hyväksyy jaon perusteet syyskuussa. Rehtori päättää toimintayksiköille jaettavista määrärahoista näiden linjausten pohjalta. Budjettiesityksen valmistelevat rehtori, hallintojohtaja ja talouspäällikkö. Sitä käsitellään hallituksessa (elo-syyskuu) useampaankin kertaan ennen hyväksymistä. Budjetti valmistuu lopullisesti usein jo lokakuussa. Tulosneuvot-...RAHANJAON KARTOITUS 11

teluissa (marraskuu) neuvotellaan hankkeista ja symbolisesta (100 000 mk v. 2000) palkkasummasta. TuKKK SibA TaiK TeaK KuvA Budjetin valmistelu perustuu yliopiston johdon ja laitosten tulospalavereihin. Budjetin valmistelee ja esittelee toiminta- ja taloussuunnitelmasta vastaava. Hallitus päättää talousarviosta marraskuussa. Hallitus tekee päätöksen perusrahoituksena (osastot, kiinteistömenot, johtoja tukiyksiköt) jaettavien varojen kokonaismäärästä, vararahastosta ja rehtorin erillispäätöksillä jaettavista varoista. Määrärahojen jakamisen suuntaviivat käsitellään korkeakoulun johtoryhmässä ja yhteistoimintaneuvostossa. Korkeakoulun hallitus tekee asiasta päätöksen lokakuussa. Rehtori jakaa tulosneuvottelujen jälkeen yksiköiden määrärahat marraskuussa. Määrärahan jakoa valmistelee (syys-lokakuu) talouspäällikkö yhdessä hallintojohtajan ja rehtorin kanssa. Määrärahojen jaosta järjestetään keskustelukokous laitosjohtajille ja professoreille lokakuussa. Hallitus hyväksyy määrärahojen jakoperusteet talouspäällikön esittelystä ja rehtori päättää määrärahojen jaosta hallituksen päätöksen ja käytyjen tulosneuvottelujen jälkeen. Hallintojohtaja, kamreeri ja opetusasioiden suunnittelija kuulevat jokaisen osaston johtajaa ja tekevät budjettiesityksen tältä pohjalta. Tämän jälkeen budjetin jakoa koskeva esitys käsitellään akatemian johtoryhmässä, johon kuuluvat rehtori, vararehtori ja osastojen johtajat sekä hallintojohtaja ja korkeakoulusihteeri. Prosessi alkaa lokakuussa ja viedään hallitukseen joulukuussa, jolloin yleensä päätöskin tehdään. 12 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

2 MITEN PALJON BUDJETTIRAHAA JAETAAN PERUS-, HANKE- JA TULOKSELLISUUSRAHANA Otetaanko eri menolajit (palkat, vuokrat, muut toimintamenot) jaossa huomioon. Opetusministeriö erittelee tulossopimuksissa yliopistojen määrärahat perus-, hanke- ja tuloksellisuusrahaan. Myös yliopistojen sisäisessä rahanjaossa käytetään paljolti vastaavaa jakoa. Taulukossa 2 on esitetty yliopistojen oma ja opm:n jako edellä mainittuihin osioihin. Yliopistojen omassa rahanjaossa osioita on tavallisesti enemmän, mutta tässä taulukossa ne on yritetty yhdistää noiden otsikoiden alle. Myös opm:n rahanjaossa on useampia elementtejä. Perusrahoitusosuuteen sisältyy korvamerkittyjä eriä. Kaikkien yliopistojen osalta siihen on sisältynyt avoimen yliopiston palkat ja eräät työllisyyskoulutukseen tarkoitetut erät. Biotekniikan erityisrahoituksen ovat eräät yliopistot (HY, JY, OY, KuY, TuY ja ÅA) sitoutuneet sisällyttämään perusrahoitukseen. Vuoden 2000 tulossopimuksista laskettu rahoituksen jakaantuminen erilaisiin osiin on esitetty taulukossa 3....RAHANJAON KARTOITUS 13

Taulukko 2. Yliopistorahojen jakaantuminen perus-, hanke- ja tulosrahaan yliopistojen oman jaon ja OPM:n jakopäätöksen mukaan v. 2000. Oman jaon perusrahaan sisältyvät myös vuokrat, yhteinen perusopetus ja vastaavat erät. Hankkeisiin laskettu myös valtakunnalliset tehtävät ja sisäiset hankkeet. Perusraha % Hankeraha % Tuloksellisuusraha % oma jako OPM:n jako oma jako OPM:n jako oma jako OPM:n jako HY 80 88,8 18 7,7 2 3,5 JY 81 86,2 17 12,1 2 1,7 OY 78 86,8 20 11,6 2 1,6 TuY 75 85,8 21 12,5 4 1,7 TaY 91,8 91,1 7,9 7,5 0,3 1,4 ÅA 63 83,7 21 14,7 16 1,6 JoY 86 87,2 11 11,2 3 1,6 KuY 87 87,9 12 11,4 1 0,7 LaY 83 91,2 16,5 6,7 0,5 2,1 VaY 93 86,5 5 11,2 2 2,3 TKK 70 75,7 28 21,5 2 2,8 TTKK 66 79 20 19,3 14 1,7 LTKK 84 82,6 14 16,6 2 0,8 HKKK *) 88,9 *) 9 *) 2,1 SHH *) 92,3 *) 6,3 *) 1,4 TuKKK *) 91,4 *) 6,8 *) 1,8 SibA 88 90,3 12 5,1 4,6 TaiK 90 77,8 9 22 1 0,2 TeaK *) 80,2 *) 19,8 *) 0 KuvA *) 98,5 *) 1,5 *) 0 *) jakotiedot eivät saatavissa numeerisesti 14 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

Taulukko 3. Yliopistojen v. 2000 tulossopimuksissa sovittu rahoitus (Lähde: tulossopimukset) Budjetti-Perusrahoitus Tulok- Hankkeet rahoitus yht. korva-. "vapaa selli- yht. tut- tiet. tutk. muut yh-merk. perus-suus kija-strat. ed. hankteensä avoin+ rah. koulut ja pa- keet täyd. vast.* rant. kmk % % % % % % % % % HY 1311662 88,85 1,63 87,22 3,50 7,65 2,90 1,56 1,83 1,36 JoY 242941 87,22 1,91 85,30 1,60 11,18 3,47 4,55 1,85 1,31 JY 424670 86,21 2,51 83,70 1,75 12,04 3,05 4,17 1,41 3,41 KuY 240205 87,91 1,80 86,11 0,67 11,43 3,49 1,73 1,67 4,54 LaY 111049 91,21 2,53 88,67 2,07 6,72 1,04 1,27 0,45 3,96 OY 610159 86,80 1,07 85,74 1,58 11,62 2,39 5,34 1,97 1,93 TaY 369290 91,13 2,21 88,92 1,35 7,52 2,77 1,57 0,54 2,64 TuY 507554 85,84 1,87 83,96 1,75 12,42 4,59 2,54 2,56 2,72 VaY 90 348 86,50 2,58 83,92 2,27 11,23 0,00 6,97 0,55 3,71 ÅA 222580 83,67 2,25 81,42 1,63 14,70 6,21 4,43 2,25 1,82 LTKK 136474 82,64 0,00 82,64 0,74 16,62 2,53 10,68 0,73 2,67 TTKK 257 223 79,02 0,91 78,11 1,73 19,25 4,22 10,54 2,33 2,17 TKK 527771 75,73 0,30 75,43 2,84 21,43 6,66 10,65 3,41 0,71 HKKK 111016 88,89 1,96 86,93 2,07 9,04 4,06 0,61 0,45 3,92 SHH 55 027 92,30 1,80 90,50 1,44 6,27 0,00 1,70 0,91 3,65 TuKKK 50 779 91,43 1,37 90,06 1,77 6,79 0,00 2,66 0,98 3,15 KuvA 16 754 98,51 0,00 98,51 0,00 1,49 0,00 0,00 0,00 1,49 SibA 112086 90,29 2,44 87,85 4,64 5,06 1,16 0,00 0,00 3,91 TaiK 118506 77,82 2,09 75,73 0,17 22,01 1,94 2,64 1,69 15,74 TeaK 54 721 80,17 3,29 76,88 0,00 19,83 0,00 0,00 0,00 19,83 YHT. 5 570 815 85,94 1,62 84,32 2,16 11,90 3,38 4,06 1,80 2,67 Opm:n rahanjaossa tuloksellisuusosuus oli suurimmillaan v. 1997 (3,0 %) ja on sen jälkeen laskenut 2,2 %:iin (v. 2000). Yliopistojen välinen vaihtelu on luonnollisesti ollut suurta. Vuoden 1994 jälkeen muutama yliopisto on aina jäänyt ilman tuloksellisuusrahaa ja joillakin sen suhteellinen osuus on ollut jopa lähellä seitsemää prosenttia....rahanjaon KARTOITUS 15

Yliopistojen omassa rahanjaossa tulosrahan osuus vaihtelee myös suuresti. Tätä selittää osaltaan se, että eräillä yliopistolla on perusrahan jakoon vaikuttavat erilaiset tulostekijät eräillä taas eivät. Näistä enemmän kohdassa 4. Perusrahan jaossa yliopistot käsittelevät palkka- ja vuokramenoja eri tavoin. Kiinteistömenot tavallaan poikkeavat muista menoeristä. Laitoksilla ja laboratorioilla ei käytännössä tavallisesti ole paljoakaan sananvaltaa tilavalintoihinsa, vuokrista puhumattakaan. Kokonaisuutenakin yliopistot, hieman kärjistetysti sanoen, joutuvat maksamaan sen mitä kiinteistölaitos pyytää. Toisaalta uusia tiloja kunnostetaan ja rakennetaan koko ajan yliopistojen käyttöön suhteellisen vilkkaasti. Yliopistojen budjettimenoista vuokrat vaihtelevat tällä hetkellä 20-26 %. Lähes kaikissa yliopistoissa vuokrat ja joissakin yliopistoissa myös palkkamenot maksetaan keskitetysti päältä pois ennen varsinaista perusrahan jakoa. Vuokrien osalta perusteena on käytettävissä olevat tilat ja/tai edellisen vuoden vastaavat kulut. Kaavalla jaettavaan osuuteen vuokrat sisällytetään vain TKK:ssa. TKK:ssakin ns. isojen tilojen (yli 300 m2) vuokrat hoidetaan keskitetysti. Useissa yliopistoissa on kuitenkin keskusteltu vuokrienkin sijoittamisesta kaavalla jaettavaan osuuteen. 2.1 TIIVISTELMÄT YLIOPISTOJEN VASTAUKSISTA (SULUISSA AO. YLIOPISTON BUDJETTI, KMK, V. 2001) HY (1 449 212) Budjetissa saadut rahat jakaantuivat v. 2000 seuraavasti - valtakunnalliset yksiköt (ilman tiloja) 6 % - mallin ulkopuolelta rahoitettavat 4 % - hankkeet 12 % - tuloksellisuusraha 2 % - tilat 23 % - mallilla jaettava 53 % JY (451 450) Tuloksellisuusrahasta 64 % jaettiin yksiköille eteenpäin pääosin OPM:n kriteereitä noudattaen. Hankerahat kohdennettiin kokonaisuudessaan hankkeisiin. OPM:n hankerahoista vähennettiin 5 %, joka lisättiin perusmäärärahaan. 16 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

Hankerahaa 50-60 Mmk eli noin 13 %, tuloksellisuusrahaa jonkin verran enemmän kuin OPM:n mitoitus on. Rahanjako tehdään yliopiston oman sisäisen kriteeristön pohjalta. OY (642 423) Perusrahat ovat noin 78 % ja niihin kuuluvat toimintarahat + vuokrat, valtakunnallisiin ja alueellisiin tehtäviin varataan 2 %, tulosrahoihin 2 % ja hankkeisiin 18 %. Vuokrat jaetaan erikseen käytössä olevien tilojen perusteella. TuY (542 769) Kaikkiaan jaetaan 566 046 kmk. Siitä perusrahana 75 %, hankkeina 21 % ja tuloksellisuusrahana 4 %. Kiinteistömäärärahat oman osionaan perusmäärärahassa (peräti 26 % siitä) TaY (390 842) Määrärahat jaetaan yksikölle (laitokselle) perusvoimavaroina ja erityisvoimavaroina. Perusvoimavarat myönnetään yhtenä summana, jolla tulee kattaa kaikki laitoksen (hankkeisiin sitomattomat) toimintamenot (palkat, laitehankinnat, tilakustannukset ym.). Perusvoimavaroja myönnettäessä otetaan huomioon tulosyksikön tilakustannukset, mutta muita kustannuslajeja ei eritellä. Perusvoimavarojen mitoituksessa otetaan huomioon yksiköiden väliset virkasiirrot ja muut sovitut toiminnan muutokset. Vuosina 1999-2000 perusrahoituksessa oli mukana ns tuloselementti, jonka osuus oli maksimissaan - 1,5 - +3 % yksikön perusvoimavaroista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Erä on ollut kumuloituva eli jäänyt pohjiin. Vuonna 2000 TaY:n 92 % toimintamenoista jaettiin perusvoimavaroina, 7 % hankerahoina ja 1 % tuloksellisuuden mukaan. ÅA (234 111) Perusvoimavaroina jaetaan 63 %, hankerahoina 21 % ja tuloksellisuusrahana 16 %. Kiinteistökustannukset budjetoidaan keskitetysti. Toimintamenoista 90 % budjetoidaan palkkamenoihin ja 10 % muihin käyttömenoihin. Palkkamenot jaetaan v. 2001 70 %:sti "historiallisin" perustein ja 30 % tutkintojen perusteella. V. 2003 jakosuhde on 50-50. JoY (266 704) Uuden sisäisen määrärahajaon mallin mukaan vuoden 2001 rahat jaettiin seuraavasti:...rahanjaon KARTOITUS 17

- laskennallisen mallin perusteella tiedekunnille ja niiden laitoksille 42 % - erillislaitoksille ja hallintovirastolle 13 % - tilamenoihin 15 % - hankkeisiin 12 % - kannustinrahoituksena 4 % - valtakunnallisiin ja alueellisiin tehtäviin 6 % - rehtorin vararahastoon 3 % KuY (252 759) Perusrahoituksena jaettiin v. 2000 noin 87 %, hankerahana 12 % ja tuloksellisuusrahana noin yksi prosentti. Palkka- ja kiinteistömenot hoidetaan keskitetysti. Tavoitteena on ollut säilyttää nykyinen taso, kuitenkin tietoisena siitä, ettei jakosuhde nykyään enää ole oikeudenmukainen suhteessa viime vuosina eri tiedekunnissa tapahtuneisiin toiminnan sisällöllisiin ja määrällisiin muutoksiin. Palkat ja kiinteistömenot hoidetaan keskitetysti. Nämä pyritään turvaamaan. Tämän jälkeen pakolliset erillistarpeet, kulutusraha katetaan viimeiseksi. Se on erä, joka joustaa tarpeen mukaan. Budjetin valmistelussa varataan perusrahoituksesta yllättäviin menoihin 1-2 Mmk vuosittain. LaY (118 354) Vähintään 70 % perusrahoituksesta kohdistetaan opetukseen ja tutkimukseen. Tukitoimintojen osuus saa olla korkeintaan 30 %; tästä kiinteistämenot 20 % ja yhteiset hallinto- ja kehittämispalvelut 10 %: v. 2000 v. 2001 - perusrahoitus 91 % 83 % - valtakunnalliset ja alueelliset tehtävät 10 % - valtakunnalliset ohjelmat 4,5 % - hankerahoitus 8,5 % 0,5 % - tuloksellisuusrahoitus 0,5 % 0,5 % - yliopistolaitoksen yhteiset menot 1,5 % VaY (101 179) 18 Vuoteen 2000 saakka budjettirahoituksen perus- ja tuloksellisuusrahoitus jaettiin vakinaisten palkkojen osuuteen, kiinteistömenoihin ja muihin menoihin. Vuodesta 2001 alkaen palkka- ja muut menot todennäköisesti yhdistetään. YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

Tuloksellisuusrahana jaetaan 1-2 % tulossopimuksen mukaisesta perusja tuloksellisuusmäärärahan yhteismäärästä. Hankerahoitus voi olla korkeintaan 5 % perus- ja tuloksellisuusrahoituksen yhteismäärästä. Korvamerkitty hankerahoitus jaetaan suoraan ko. hankkeille. TKK (552 083) Määrärahasta jaetaan noin 60 % suoraan osastoille. Se jakaantuu v. 2001 rahanjaossa seuraavin osiin: - Opetuksen laskennallisen hinnan ja opetustavoitteiden perusteella myönnettävä osuus 38,92 % - Tutkimuksen laskennallisen hinnan ja tutkimustavoitteiden perusteella myönnettävä osuus 20,05 % - Yhteiseen perusopetukseen osoitettava määräraha 9,21 % - Kehittämis- ja hankemääräraha (OPM:n korvamerkitsemä) 5,48 % - Korkeakoulun sisäiset hankkeet 16,17 % - Opiskelupaikat (korvamerkityt) 4,78 % - Huippuyksiköille ja tutkimusprofessoreille myönnettävät rahat 2,78 % - Isot tilat 2,60 % Tämän lisäksi osastojen käyttöön tulee varoja ns. erikseen jaettavasta erästä; esim. muuntokoulutus, tutkijakoulut ja eräät projektiluontoiset toiminnot. TTKK (279 124) Perusrahaa noin 220 Mmk, josta 38 Mmk tulospisterahaa. Loput (55 Mmk) yhdistettyä hanke- ja OPM:n tulospisterahaa. Menolajeja tuijotetaan mahdollisimman vähän. Tarkoitus on, että panostus perustuu lähinnä alan merkitykseen. LTKK (147 068) Perusrahoituksen osuus on vaihdellut välillä 87-81 prosenttia, hankerahoituksen 12-17 % ja tulosrahan osuus 1-2 %. Yksiköille jaettavissa summissa ei huomioida menolajeja - ainoastaan tilakustannukset lasketaan käytössä olevien neliöiden mukaisesti (summista leikataan 5 % niiltä yksiköiltä jotka harjoittavat maksullista toimintaa; koulutus- ja kehittämiskeskukselta leikataan 40 %). Tietyt menot (työsuojelu, työterveyshuolto,...rahanjaon KARTOITUS 19

kiinteistöjen korjaus, apurahat, opiskelijavaihto, henkilöstökoulutus ja kalusto) hoidetaan keskitetysti. HKKK (114 682) Hankerahat kohdistetaan siihen tarkoitukseen mihin ne on korvamerkitty. Joistakin pyydetään ehdotuksia tulosneuvotteluihin. Valtakunnallisten ohjelmien ja tehtävien rahoitus kohdistetaan tulossopimuksen mukaiseen tarkoitukseen. Perusrahoitus ja tuloksellisuusraha käsitellään pääosin yhtenä. Perusrahasta kohdistetaan ensin korvamerkityt osuudet yksiköille, joiden tehtäväalueeseen ne kuuluvat (tutkijakoulut, kielistrategia, avoimen yliopiston opettajapalkkiot). Jaettavasta perusrahasta vähennetään ensin kaikki vuokrat, joita ei ole toistaiseksi jaettu määrärahoina yksiköille. Palkkoja ja muita toimintamenoja ei oteta huomioon vielä tässä vaiheessa. Perusrahasta varataan vuosittain tietty osuus ns. HKKK:n sisäisiin hankkeisiin. Käyttö on yleensä vuodesta toiseen sama, kyseessä ei ole aina varsinainen hanke, käytettävän rahan määrä sovitaan erikseen (esim. terveydenhoito, henkilöstökoulutus, opettajien koulutus, kesäopetus, erillinen englanninkielinen opetus). Opetuksen ja tutkimuksen osalta on eroteltu rahanjaossa opetuksen ja tutkimuksen laitokset sekä jatkokoulutus- ja tutkimushallinto. Jälkimmäisen ryhmän osalta rahanjako pohjautuu todellisiin sidottuihin menoihin. Opetukseen ja tutkimukseen pyritään vuosittain osoittamaan yhtä paljon määrärahaa kuin edellisenä vuonna. Opetuksen ja tutkimuksen laitosten määrärahojen jaossa otetaan huomioon myös tuloksellisuus. SHH (58 434) Koko perusbudjetista jaetaan vain 500 kmk projektirahana poislukien OPM:n korvamerkinnät. 95 % palkkamenoista jaetaan suoriin laitoksille virkarakenteen perusteella ja 5 % kaavaan perustuen. Muista käyttömenoista 85 % jaetaan kaavalla. Vuokrien sisäinen laskutus ei ole käytössä. TuKKK (56 960) Palkkaus- ja tilakustannukset maksetaan keskitetysti. Niiden osuus on 75-80 % valtion budjettirahoituksesta. Myös eräät muut yhteisiksi katsotut menot (virkaposti, terveyspalvelut, kalusteet jms) budjetoidaan keskitetysti. 20 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

Osa yhteishankinnoista (toimistotarvikkeet, puhelin) laskutetaan laitoksilta. Aine- ja erillisten laitosten käyttömenot jaetaan laskennallisin perustein ja tulosperustein. Niiden osuus on n. 5 % budjettirahoituksesta. Kullekin opetus- ja tutkimusviralle jaetaan tietty perusrahoitus, osa määräytyy tuloskriteerien avulla. SibA (114 940) Peruskehyksenä jaetaan 88 % budjettirahoituksesta osastoille. Loput 12 % varataan jaettavaksi rehtorin erillispäätöksillä. Peruskehyksestä jaetaan osastoille vähintään 54 %, kiinteistömenoihin varataan enintään 23 %, samoin johto- ja tukiyksiköille enintään 23 %. TaiK (125 930) Hallituksen vuoden 2000 jako-ohje oli (suluissa lopullinen päätös): tuloksellisuusrahaa enintään 1 % (0,7 %) ja hankkeisiin vähintään 20 % (21,1 %), jolloin perusrahoitukseen jää 79 % (78,2%). Vuotta 2001 koskevan hallituksen päättämien suuntaviivojen mukaan perusrahoitus ilman valtakunnallisia ohjelmia saa olla enintään 90 % toimintamenomäärärahasta. Hankerahoituksena ja valtakunnallisiin ohjelmiin jaetaan vähintään 9 % ja tuloksellisuusrahana enintään 1,5 %. Menolajit otetaan huomioon vain keskitetyn kiinteistörahan riittävää tasoa korotettaessa. Keskitetty kiinteistöraha on osa rehtorin jakopäätöstä. Kaikki palkkausrahat ovat yksiköiden vapaasti päätettävissä. TeaK (52 820) Laitoksille jaettavasta määrärahasta vähennetään OPM:n tulossopimuksessa nimetyt erät ja kiinteistömenot, jotka maksetaan keskitetysti. KuvA (17 029) Tällaista jakoa ei käytetä....rahanjaon KARTOITUS 21

22 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

3 MILLÄ PERUSTEILLA RESURSSOIDAAN ERILLISLAITOKSET, AIKUISKOULUTUS, VALTAKUNNALLISET YKSIKÖT, HALLINTO JA MUUT VASTAAVAT YKSIKÖT Käytäntönä näyttää olevan, että aikuiskoulutukseen ja valtakunnallisille yksiköille ohjataan suoraan OPM:n tulossopimuksessa korvamerkitty raha. Täydennyskoulutuksen useimmat yliopistot ilmoittavat itsensä kannattavaksi. Erillisyksiköt ml. hallinto resurssoidaan yleisimmin tulosneuvotteluissa harkinnan mukaan pitkälti ns. historiallisin perustein eli edellisen vuoden budjetin mukaan. HY:ssa erillislaitosten ja hallinnon kustannukset on jaettu "konsernitason" tehtäviin ja käytön mukaan tiedekunnilta veloitettaviin palveluihin. 3.1 TIIVISTELMÄT YLIOPISTOJEN VASTAUKSISTA HY Aikuiskoulutukseen ja valtakunnallisille yksiköille on ohjattu suoraan OPM:n sopimuksessa korvamerkitty raha. Lisäksi HY:n omista varoista tukea summan, joka on vastannut yliopiston ja OPM:n näkemyseroa valtakunnallisuuden asteesta. Valtakunnallisten laitosten hyväksytyt yliopistolliset tehtävät, erilliset laitokset ja hallintovirasto rahoitetaan mallilla ns. välillisinä kustannuksina. Erillislaitokset ja hallintoviraston osastot jakavat kustannuksensa "konsernitason" tehtäviin ja käytön mukaan tiedekunnilta veloitettaviin palveluihin. Jokainen palveluyksikkö käy kunkin tiedekunnan kanssa neuvottelut siitä, mitä palveluja tiedekunta "ostaa" (palvelu)yksiköltä ja minkä tasoisia konsernipalveluja tiedekunta on valmis maksamaan. Tukipalvelujen kaikki kulut (poislukien valtakunnallinen rahoitus) kohdennetaan mallissa tiedekunnille. "Ostettavien" palvelujen perusteella jaetaan mm. osa ATK-kuluista (perusteena mm. päätteiden lukumäärä, käyttäjätunnusten lukumäärä jne) osa kvestorin kuluista (kirjanpitotapahtumien määrä), osa henkilökuluista (palkkamääräinten määrä). Tutkintojen tuottamiseen osallistuvien erillisten laitosten kuluista osa kohdennettiin niille tiedekunnille, jotka tutkinnoista hyötyvät. V. 2000 käytön mukaan kohdistettiin 38 % välillisistä kustannuksista ja loput 62 % tiedekuntien saaman bruttomäärärahojen suhteessa. Neuvotteluista huolimatta rehtori viime kädessä päättää kuinka paljon määrärahoja kukin erillinen laitos ja hallintovirasto vuosittain saavat....rahanjaon KARTOITUS 23

JY OY TuY TaY ÅA JoY KuY LaY 24 Valtakunnalliset yksiköt OPM:n kanssa solmitun tulosopimuksen mukaisesti. Avoin yliopisto rahoitetaan OPM:n myöntämällä korvamerkityllä rahalla. Erillislaitokset ja hallinto resurssoidaan todellisten tarpeiden mukaan tehtyjen tulossopimusten ja valtion budjettiperustelujen perusteella. Tiedekuntien ja erillislaitosten kanssa rahanjaosta sovitaan tulossopimusneuvotteluissa. Erillislaitosten ja vastaavien resurssoinnissa ei käytetä laskennallista menettelyä, resurssointi perustuu ns. vanhaan pohjaan jossa huomioidaan perusrahassa tapahtuvat muutokset sekä strategian mukaiset rakenteelliset muutokset (virkojen lakkautumiset, siirrot yms.) Erillislaitosten jms. resurssoinnissa on pohjana edellisen vuoden perusmääräraha. Valtakunnallisissa yksiköissä sama juttu, kuitenkin niin etteivät OPM:n mitoittamat määrärahat alitu. Aikuiskoulutukseen osoitetaan budjetissa korvamerkityt rahat sellaisenaan. Tukipalveluyksiköt resurssoidaan edellisen vuoden määrärahan suuruisena (nimellisarvoisina) Tarvittava kehykseen pakottaminen tehdään. Perusvoimavarojen lisäksi varattiin erillinen määräraha yhteisiin atk-investointeihin ja kirjastolle osoitettiin suoraan osuus tutkimusedellytysten parantamiseen tarkoitetusta määrärahasta. Erilliset laitokset, ÖH ja hallintovirasto resursoidaan "historiallisin perustein", kuitenkin niin että kehitys seuraa tiedekuntien rahoituksen kehitystä. Erillislaitosten ja hallintoviraston määrärahojen perusteena on ollut virkojen ja muu rahoitustarve. Näitäkin on jouduttu sopeuttamaan kehykseen aivan kuten tiedekuntienkin rahoitusta. Aikuiskoulutus on perustunut OPMrahoitukseen, ulkopuolisiin erillisrahoitus päätöksiin ja maksulliseen toimintaan (täydennyskoulutus) Valtakunnallinen rahoitus käytetään kokonaan valtakunnallisen yksikön (koeeläin keskus) rahoitukseen. Erillislaitosten resurssoinnissa tullaan jatkossakin käyttämään harkintaa. Opetukseen ja tutkimukseen varatusta erästä rahoitetaan myös valtakunnallinen yksikkö, avoin yliopisto ja täydennyskoulutus, jäljelle jäävä osuus YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

jaetaan mallin mukaisesti. VaY TKK TTKK LTKK HKKK SHH Avoin yliopisto rahoitetaan korvamerkatulla kokonaan. Lisäksi toimintaan käytetään kurssimaksutuloja. Erillislaitosten ja hallinnon resurssointi pohjautuu tulos- ja palvelusopimuksiin ja niissä sovittaviin budjetteihin. Täydennyskoulutus on liiketaloudellista maksullista palvelutoimintaa. Vuonna 2001 täydennyskoulutuskeskus ja tutkimuslaitos yhdistetään, tavoitteena on budjettirahoituksen osuuden supistaminen ja tuottotavoitteen kasvattaminen. Loppuosa (osastoille suoraan jaettavan lisäksi) budjettimäärärahasta (noin 40 %) jaetaan erillislaitoksille ( 10 %) ja hallinnolle ( 4 %) sekä erikseen jaettavaan erään. Viimeksi mainittuun sisältyvät mm. avoimen yliopiston palkat, muuntokoulutus-, tutkijakoulu- ja virtuaaliyliopistorahat. Täydennyskoulutuksen tulee olla itsensä kannattavaa ja jakaa tuottonsa sidoslaitoksilleen. Porin yksikkö saa rahansa samaan tapaan kuin muutkin laitokset. Kielikeskus, ORC ja kirjasto saavat perusrahan + hankerahaa. Myös hallinto saa perusrahan + hankerahan, tarkoitus on, että hallintoa ei kasvateta. Laskennallinen malli ei kata erillisyksiköitä. Niiden määrärahat pohjautuvat yksiköiden omiin esityksiin, aikaisempien vuosien määrärahaan ja mahdollisiin toiminnan tietoisiin suuntaamisiin. Muilta (pl. korvamerkityt osat ja vuokrat) osin perusrahoituksen jaossa käytetään lähtökohtana viittä eri kategoriaa: opetus ja tutkimus, aikuiskoulutus, yliopiston yhteiset, palveluyksiköt, hallintopalvelut. Kolmessa viimeksi mainitussa ryhmässä rahanjako perustuu sidottuihin menoihin. Eräille palveluyksiköille ei jaeta toimintamenomomentin määrärahaa lainkaan, vaan rahoitus perustuu sisäiseen laskutukseen ( kuvalaitos, puhelinvaihde). Yliopiston yhteisiin menoihin varataan määräraha laitoshallinnon palkkausmenoihin. Aikuiskoulutuksen osalta avoin yliopisto saa sille tusossa korvamerkityt rahat. OPM:n merkitsemien projektien lisäksi jaetaan projektirahana koko budjetista vain noin 500 kmk. Huippuyksikkörahoista osa jaetaan suoraan huippuyksiköille ja sen jälkeen huippuyksikkö tekee ehdotuksen siitä miten loppu-...rahanjaon KARTOITUS 25

osa pitäisi jakaa koko korkeakoulun ja sen itsensä hyväksi. Rahaa jaetaan kahtena vuotena. Avoin yliopisto saa OPM:n korvamerkkaamat rahat ja hankkii tarvittavat lisärahat itse. Täydennyskoulutus toteutetaan laitoksilla ja sen tulee olla itsensä kannattavaa. Erilliset laitokset (atk-keskus, kirjasto, tutkimuskeskus ja kv-asiat) ja hallinto saavat toimintarahoitusta virkarakenteen perusteella, muuta rahoitusta on minimaalisesti. Hallitus varaa niiden toimintamäärärahat. Viime vuosina ei uusiin toimintoihin ole voitu varata mitään varoja. TuKKK SibA TaiK TeaK KuvA Erillislaitoksille taataan toimintaedellytykset, joista neuvotellaan tulospalaverissa. Toimintaedellytyksiin kuuluvat virkapalkat, tilat kalusteineen ja hallinnon käyttömenot. Pääosin erillislaitosten toiminta resurssoidaan ulkopuolisin varoin. Kaikkien yksiköiden resurssointi perustuu edellisen vuoden kehyksen mukaisiin osuuksiin. Keskinäisten suhteiden muutoksista huolehditaan rehtorin erillispäätöksillä. Erillislaitosten resurssointi määräytyy tulosneuvotteluissa. Opetusteatterin, kirjaston ja hallinnon vakinaisen henkilökunnan palkkamäärärahat budjetoidaan täysimääräisenä. Näiden yksiköiden muu toimintamenojen tarve arvioidaan edellisen vuoden käytön ja mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Kyseisiä osastoja ei ole. 26 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

4 PERUS- JA TULOKSELLISUUSRAHANJAOSSA KÄYTETTÄVÄT PERIAATTEET JA LASKENTAKAAVAT MUKAANLUKIEN KÄYTETTYJEN KERTOIMIEN NUMEROARVOT Kartoituksessa kysyttiin samassa kysymyksessä perus- ja tuloksellisuusrahanjaon käytäntöjä. Perus- ja tuloksellisuusrahanjaossa käytetään osin samoja kriteereitä. Toisaalta niitä sovelletaan joskus myös OPM:n tulosrahaa edelleen jaettaessa. Tässä tarkastelussa pyritään keskittymään lähinnä ns. perusrahanjakoon. Perusrahan jaossa on tavallaan kaksi "äärimallia". Toisessa perusrahat jaetaan historiasyillä, siis edellisen vuoden jaon perusteella ja toisessa käytetään erilaisia kaavoja. Monet yliopistot ovat OPM:n tapaan siirtyneet tai ovat parastaikaa siirtymässä historiaperusteisesta rahanjaosta kaavalla tapahtuvaan tulosperusteiseen jakoon. Myös opetusministeriön käyttämällä kaavalla ja kertoimilla on selkeä vaikutus yliopistojen rahanjakoon. OPM:n aiemmilla kannanotoilla, että mallia ei ole tarkoitettu käytettäväksi yliopistojen sisäiseen rahanjakoon, ei näytä olleen toivottua vaikutusta pikemmin ehkä päinvastoin (kts. esim. "Yliopistojen perusrahoitus ja laskennallisen mallin soveltaminen vuosina 1998-2000"/OPM/Yliopistoyksikkö 10.1.1997). OPM:n nykyinen perusrahoituksen mitoitus perustuu laajuustekijään (palkat 14 %, tilat 5 %, yhteensä 19 %), tutkintopohjaiseen rahoitukseen (maisterit 46 %, tohtorit 30 %, yhteensä 76 %) ja toiminta sidonnaiseen perusrahoitukseen ( tutkijakoulut 4 %, avoin yliopisto 1 %, yhteensä 5 %). Alunperin OPM:n mallissa ei ollut mukana todellisia tutkintomääriä vaan pelkästään asetettuja tavoitteita. Nythän siinä ovat mukana suoritetut tutkinnot kolmanneksien painolla. Julkisessa keskustelussa on sekoitettu tutkintotavoitteet ja suoritetut tutkinnot; sama sekaannus näkyy tosin jo OPM:n asiaa käsittelevässä ensimmäisissä muistiossa ("Yliopistojen kokonaisrahoitus ja perusrahoituksen laskennallinen malli", Yliopistolaitoksen tulosohjauksen kehittämistyöryhmän väliraportti/ OPM 5.12.1995). Alunperin OPM:n kaavassa ei myöskään ollut nykyistä laajuustekijää. Jonkinlaista numeerista menetelmää perusrahojen jaossa käytetään 11 yliopistossa. Periaatteessa rahat jaetaan OPM:n tapaan suhteellisina osuuksina, poikkeuksena TKK, jossa jako perustuu pitkälti edellisvuosilta laskettuihin opetuksen ja tutkimuksen "suoritehintoihin". Suoraan tai lähes...rahanjaon KARTOITUS 27

suoraan OPM:n kaavaa sovelletaan JY:ssa, OY:ssa, ÅA:ssa, LaY:ssa ja LTKK:ssa. Niinikään suoritettujen tutkintojen painottaminen kolmasosalla ja tavoitteiden kahdella kolmasosalla sekä niiden laskeminen kolmen vuoden keskiarvoina on käytössä kaavaa käytävissä yliopistoissa. Aloittaneiden opiskelijoiden määriä on käytetty perusteina vain TKK:ssa nopeasti kasvavilla aloilla. Merkittävänä erona OPM:n kaavaan verrattuna on kaikilla opintoviikkojen huomioonottaminen joko kokonaan tai ainakin ns. muille annettavan opetuksen muodossa. Alemmat tutkinnot otetaan huomioon HY:ssa ja ÅA:ssa, lisensiaatin tutkinnot HY:ssa, TKK:ssa ja LTKK:ssa, erikoistumistutkinnot ainoastaan HY:ssa. Yhteenveto kaavalla jaettavan rahan määrästä ja painotekijöistä esitetään taulukossa 4. 28 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

Taulukko 4. Kaavalla jaettava rahaosuus, kaavan tekijät ja painoprosentit (Lähde: tämä kysely) Huom: opintoviikot ja yhteinen opetus laskettu perustutkintoihin. Kaavan tekijät ja paino % Kaavalla Perustut-Jatkotut-tutkimus laajuus neuvottelujaettava kinnot kinnot tekijä vara raha +sivuaine-strat.kehit. kaikesta opetus varaukset rahasta jms. HY 53 % 50 15 35 JY 50 % v. 2003 40 35 19 6 OY 30 % v. 2001 60 40 TuY Kaavaa sovelletaan vain tulosrahan ( n. 4 %) jaossa TaY Kaavaa ei sovelleta ÅA/palkat 50 % v. 2003 65 35 ÅA/muut käyttömenot: 65 % opintoviikkojen mukaan, 35 % julkaisujen mukaan JoY Kaavaa ei sovelleta KuY 48 12 40 LaY 70 % v. 2003 65 23 12 VaY 50 % 70 30 TKK 40 % 66 34 TTKK Kaavaa sovelletaan tulospisterahan (13 %) jaossa LTKK 50 % v. 2004 60 40 HKKK Kaavaa ei käytetä SHH 5 % 40 20 40 TuKKK Kaavaa sovelletaan tuloksellisuusosan jaossa SibA Kaavaa ei käytetä TaiK 2,4 % 100 TeaK Kaavaa ei käytetä KuvA Kaavaa ei käytetä OPM? 46 30 19 5 Laajuustekijä tai samantapainen muuttuja on käytössä JY:ssa, KuY:ssa, LaY:ssa ja LTKK:ssa "Historiaperustein" rahaa jaettaessa laajuustekijä on toki kuvassa vahvasti mukana....rahanjaon KARTOITUS 29

Tieteellinen toiminta vaikuttaa perusrahanjakokaavaan suoraan ÅA:ssa, TKK:ssa, HKKK:ssa ja SHH:ssa. HY:ssa tieteellisen toiminnan vaikutus tulee arvioinnin kautta, joten julkaisutoiminta ja vastaava tulee tätä kautta huomioon otetuksi. Useissa monialaisissa yliopistoissa (HY, JY, OY, ÅA, KuY, LaY) käytetään erilaisia alakohtaisia kertoimia. Numeroarvot ovat taulukossa 5. Ne ovat lähes samat kuin OPM:n käyttämät. Suurimmat poikkeamat ovat HY:n lääke- ja hammaslääketieteen kertoimet. LTKK käyttää alakertoimia myös tekniikan alan sisällä. Kaikilla tavoin rahoja jaettaessa näyttää kuitenkin olevan tarve sisällyttää prosessiin mukaan joko suoraan tai piilotettuna jonkinlainen "korjauserä". Tätä kutsutaan yleisesti strategiseksi eräksi, muitakin nimityksiä käytetään. Sitä sovelletaan kun joku yksikkö näyttäisi joutuvan rahanjaon perusteella kohtuuttomaan tilanteeseen. Muutamassa yliopistossa (HY, JoY) sovelletaan myös tietynlaista, yleensä parin prosentin suuruista, rajoitinta: yksikön saamien rahamäärien vaihtelut sovitetaan vuosittain tiettyjen minimi- ja maksimimäärien sisälle. 30 YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

Taulukko 5. Yliopistojen rahanjaossa käyttämät perustutkintojen alakertoimet (Lähde: tämä kysely ja OPM/yliopistoyksikkö) hum kau oik teo ter yht kas psy lii tek mlu mam far elä lää tai mus tea ja ham ja kuv HY 1,70 1,10 1,15 1,25 1,3 1,25 2,40 2,15 5,80 4,10 JY 1,25 1,25 1,50 1,25 1,50 1,50 1,75 1,75 2,75 OY 1,25 1,25 1,25 1,75 1,75 3,25 TuY TaY ÅA 1,25 1,25 1,00 1,25 1,00 1,25 1,50 1,50 1,75 1,75 1,75 JoY KuY 1,25 1,25 2,00 3,25/2,00* 3,25 LaY 1,00 1,25 1,25 2,75 OPM/vanha 1,25 1,25 1,00 1,25 1,00 1,25 1,50 1,50 1,75 1,75 1,75 1,75 1,75 3,50 3,50 3,75 3,75 5,50 OPM/uusi 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,50 1,50 1,50 1,75 1,75 1,75 3,25 3,25 3,25 3,75 4,50 5,50 LTKK: kauppatieteet 1,25; tietotekniikka ja tuotantotalous 1,50; energia-, kemian-, kone- ja sähkötekniikka 2,00...RAHANJAON KARTOITUS 31

4.1 TIIVISTELMÄT YLIOPISTOJEN VASTAUKSISTA HY Mallilla jaetaan 53 %, ulkopuolelle jäävät valtakunnalliset yksiköt (6 %), mallin ulkopuolelta rahoitettavat erät (mm. poolivirat, henkilökohtaiset professuurit, harjoittelu, kv-tukiraha, tukityöllistetyt yht. 4 %), hankkeet (12 %), tuloksellisuus 12 %, tilat (23 %). Mallissa jaetaan 50 % perustutkintojen perusteella, 15 % jatkotutkintojen perusteella ja 35 % tutkimuksen perusteella.. Perustutkintoihin lasketaan sovitut ja suoritetut alemmat (kerroin 0,6) ja ylemmät perustutkinnot sekä toisen tiedekunnan suorittamista opintoviikoista ns. laskennalliset tutkinnot eli opintoviikot jaettuna 160:llä. Alakohtaiset kertoimet: teo 1,15, oik 1,10, älä 4,10, hum 1,70, ml 2,40, kas 1,30, val 1,25, mam 2,15 elä 5,80). Kaikki laskennat siten, että viimeisen vuoden tutkintojen painoarvo on 3, edellisen 2 ja sitä edellisen 1 ja summa jaetaan 6:lla. Jatkotutkintoihin lasketaan sovitut ja suoritetut tohtorin tutkinnot, suoritetut lisensiaatin tutkinnot painoarvolla 0,4 (tavoite = 0) sekä eräät erikoistumistutkinnot eri painoarvoilla. Tutkimuksen perusteella suoritettava jako pohjautuu v. 1999 suoritettuun tutkimuksen arviointiin, missä 24 tieteellistä paneelia arvioi kaikki yliopiston tutkimusalat. Arvioinnin tuloksena kukin ala sai numeron skaalalla 1-7. Tieteellinen neuvosto johti näistä tiedekuntakohtaiset tutkimuksen kertoimet ( teo 1.08, oik 0,86, kää 1,06, hum 1,06, ml 1,06, kas 0,91, val 0,93, mam 0,89 ja elä 0,80). Kertoimilla lasketaan kunkin tiedekunnan tutkimuksen perusluku, joka on yliopiston v. 1997 rahanjaon perusteella laskettu kunkin tiedekunnan suhteellinen osuus tutkimusrahaosuudesta (35 % perusrahoituksesta). Minkään tiedekunnan perusrahoitus ei voi kasvaa eikä pudota edellisestä vuodesta enempää kuin 4 %. Malliin kuuluu myös HY:n omista varoista varattu sopeutumisrahasto. Se oli 25 Mmk v. 1998 ja pyritään nollaamaan vuoteen 2003 mennessä. JY 32 Tiedekuntiin pyritään ohjaamaan niin paljon resursseja kuin on mahdollista. Erillisenä käsitellään hankkeet ja tulosrahat. Rahanjaossa sovelletaan yliopiston hallituksen 13.9.2000 hyväksymää laskentamallia, joka perustuu rehtorin asettaman perusrahoituksen kohdentamista ja tuloksellisuuskriteerejä valmistelevan työryhmän muistioon. Perusrahoitus jaetaan kaavalla. Kaava YLIOPISTOJEN SISÄISEN...

otetaan käyttöön asteittain; v. 2001 30 %, v. 2002 50 % ja v. 2003 70 %. Kaavassa peruskoulutuksen perusteella jaetaan 36 %. Tästä puolet kolmena vuonna suoritettujen maisteritutkintojen perusteella ja puolet kolmen vuoden tutkintotavoitteiden perusteella. Alakohtaiset kertoimet ovat hum, kau ja yht 1,25, kas, psy ja te 1,5, ml ja lii 1,75 sekä musiikkikasvatus 2,75. Sivuaineopetuksen perusteella jaetaan 4 %. Jatkokoulutuksen perusteella jaetaan 35 %. Puolet suoritettujen tohtorin tutkintojen mukaan ja puolet tavoitteiden mukaan; laskenta samalla tavalla kuin perustutkinnoissa, alakerroin kaikilla aloilla 1. Laajuustekijän mukaan jaetaan 19 % ja sen perusteena on tiedekuntien edellisen vuoden henkilöstön palkkasumma. Strategiseen kehittämiseen varataan 6 % jaettavaksi hallituksen strategialinjauksen perusteella esim: puskurina, mikäli malli aiheuttaa liian nopeita muutoksia sekä yliopiston sisäisiin kehittämishankkeisiin. OY TuY TaY Perusrahat ovat noin 78 % ja niihin kuuluvat toimintarahat + vuokrat, valtakunnallisiin ja alueellisiin tehtäviin varataan 2 %, tulosrahoihin 2 % ja hankkeisiin 18 %. Vuokrat jaetaan erikseen käytössä olevien tilojen perusteella. Perusrahat jaetaan v. 2001 osaksi v. 2000 rahanjaon perusteella (70 %) ja osaksi tutkintopohjaisella kaavalla (30 %). Myös tietty neuvotteluraha varataan. Kaavassa 60 % jaetaan koulutuksen (maisteritutkintojen) perusteella ja 40 % tutkimuksen (tohtoritutkintojen) perusteella. Kaavassa tutkintotavoitteiden paino on 2/3 ja suoritettujen tutkintojen 1/3 kolmen vuoden keskiarvoina. Sivuaineopetus otetaan huomioon kaavassa niin, että 240 ov sivuaineopintoja vastaa yhtä tutkintoa. Alakohtaiset kertoimet ovat OPM:n käyttämät eli: hum, kau ja te 1,25, kas 1,5, ml ja tek 1,75 sekä ham ja älä 3,25. Tohtorintutkinnoissa kaikilla aloilla kerroin on 1. Jaettava raha jakaantuu perusrahoihin 75 %, hankkeisiin 21 % ja tuloksellisuusrahaan 4 %. Kiinteistömäärärahat ( 26 % perusmäärärahoista) käsitellään omana osionaan. Jaon perustana on edellisen vuoden määräraha. Laskennallista kaavaa käytetään vain tuloksellisuusrahan jaossa. Siinä otetaan huomioon SA:n rahoitus, opintoviikot, suoritetut tutkinnot ja kansainvälistyminen. V. 2000 toimintamenoista 92 % jaettiin perusvoimavaroina, 7 % hankerahoina ja 1% tulosrahoina. Perusvoimavarat myönnetään yhtenä summana,...rahanjaon KARTOITUS 33

jossa on otettu huomioon tulosyksikön (laitoksen) tilakustannukset, muita kustannuslajeja ei eritellä. Tuloksellisuusrahassa on mukana yliopiston koulutuksen laatuyksiköiden perusteella saamaa ja ao. yksiköille edelleen jaettua tuloksellisuusrahaa. Määrärahojen jaossa laskennallisena pohjana on ollut yksikön (laitoksen) edellisen vuoden perusrahoitus, johon tehdään vuosittain tarvittavat toiminnallisista muutoksista ja palkankorotuksista johtuvat oikaisut. Mikäli em. tavalla laskettu määrärahatarve oli suurempi kuin käytettävissä olevat määräraha, suoritettiin tarpeellinen sovitus. Vuosina 1999-2000 perusrahoituksessa oli mukana ns. tuloksellisuuselementti, jonka osuus oli maksimissaan -1,5 % - +3 % edellisen vuoden perusrahoitukseen verrattuna. Tämä tuloksellisuusosuus siirtyy perusvoimavarapohjaan. Laitosten arvioinnissa käytetään keskustelevaa arviointia. Numeerisen ja kirjallisen aineiston sekä arviointikeskustelujen perusteella yliopiston arviointilautakunta sijoittaa kaikki laitokset joka toinen vuosi johonkin luokista 1-5. Luokissa 4 ja 5 laitokset saavat lisäystä määrärahoihinsa, luokat 1-2 merkitsevä rahoituksen vähenemistä ja luokassa 3 rahoitus pysyy ennallaan, edellyttäen että yliopiston perusrahoitus pysyy ennallaan. Tällä hetkellä kaikki laitokset sijaitsevat luokissa 2-5. ÅA JoY 34 Perusvoimavaroina jaetaan 63 %, hankerahoina 21 % ja tuloksellisuusrahana 16 %. Kiinteistökustannukset budjetoidaan keskitetysti. Toimintamenoista 90 % budjetoidaan palkkamenoihin ja 10 % muihin käyttömenoihin. Palkkamenot jaetaan v. 2001 70%:sti "historiallisin" perustein ja 30 % tutkintojen perusteella. V. 2003 jako suhde on 50-50. Tutkinnoissa otetaan huomioon tutkintotavoitteet 2/3 painolla ja 1/3 kolmena edellisenä vuonna suoritettujen tutkintojen perusteella. Tutkinnoissa 65 % lasketaan perustutkintojen ja 35 % tohtoritutkintojen perusteella. Perustutkintojen painokertoimet ovat: hum kau, yht ja teo 1,25, psy ja kas 1,5, oik ja te 1,0, ml, tek ja far 1,75. Tohtorintutkinnoilla ei ole alakertoimia. Muut käyttömenot jaetaan 65 % kolmena edellisenä vuonna suoritettujen opintoviikkojen mukaan ja 35 % julkaisujen mukaan. Jatkokoulutusopintoviikolla on painokerroin 2 ja monografiajulkaisulla on painokerroin 3. Opintoviikoilla on samat alakertoimet kuin perustutkinnoilla, julkaisuilla ei alakertoimia ole. Uudessa sisäisen määrärahajaon mallissa on kolme vaihetta: YLIOPISTOJEN SISÄISEN...