Mitä perhekeskus tekee? versio

Samankaltaiset tiedostot
Mitä perhekeskus tekee? versio

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan ja vanhemmuuden & parisuhteen tuen palveluiden kehittämisen työryhmien tapaaminen 25.4.

Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen malli

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Mitä perhekeskus tekee lapsiperheiden auttamiseksi ja tukemiseksi: Perhekeskuksen tehtävät

Kohtaamispaikkatoiminnan ja maahanmuuttaja/ monikulttuurisuuden kehittämistyöryhmien yhteiskokous klo 9-12, Nalkalan Setlementtitalo

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kohti alueellista perhekeskustoimintamallia - Näin sen teemme

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Perhekeskus mukana elämässä - mikä on perhekeskus?

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

KÄRSÄMÄEN PERHEKESKUS

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia. Seinäjoki Johtava asiantuntija, Arja Hastrup, THL

Rovaniemen lapset ja perheet

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskuskehittämisen valtakunnalliset linjaukset

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Perhekeskukset Suomessa

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA Seinäjoki

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Mikä on perhekeskustoimintamalli?

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Peruspalveluiden raaka-aineet perhekeskusverkosto lasten ja perheiden arjessa

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Vanhemmuuden tuen mallin rakentaminen Pohjois-Savossa

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Tarja Kahiluoto, OKM Minna Tuominen, Kirkkohallitus

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Perhekeskustoimintamallin maakuntapäivä Pieksämäki

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Mikä ihmeen perhekeskustoimintamalli? - työkirja

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Perhekeskukset Suomessa

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Taina Karvonen, Vantaankosken srk

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Perheiden palvelujen asiakasprosessi Ritva Olsén

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Transkriptio:

Mitä perhekeskus tekee? 19.03.2018 versio

Edistää ja seuraa lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia ml. lapsen kasvua (1) Miksi Perhekeskuksen ydintehtävänä on edistää lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistaa heidän voimavarojaan Lapsella oikeus kasvaa ja kehittyä terveenä ja hyvinvoivana ja vanhemmilla oikeus saada tietoa ja tukea oman lapsensa kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen Kuuluu kaikille toimijoille, korostuu neuvolapalveluissa ja varhaiskasvatuksessa

Edistää ja seuraa lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia ml. lapsen kasvua (1) Mitä Sisältää mm. lapsen kasvun sekä fyysisen, psyykkisen ja psykososiaalisen terveyden ja kehityksen seurannan ja edistämisen ml mielenterveys, vanhemmuuden, parisuhteen ja lähiverkoston tukemisen sekä terveellisten elintapojen edistämisen Tehtävä perustuu tutkimustietoon kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia suojaavista tekijöistä ja niiden vahvistamisesta sekä riskiä aiheuttavista tekijöistä ja niiden vähentämisestä ja ehkäisemisestä Perheen aikuisia ohjataan heidän tarvitsemiinsa palveluihin (jos näitä ei ole perhekeskuksen yhteydessä) kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai työterveyshuoltoon

Edistää ja seuraa lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia ml. lapsen kasvua (2) Miten Sovitaan yhtenäisistä linjauksista ja toimintatavoista, joiden mukaan palveluissa edistetään ja seurataan lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia raskauden ajalta lähtien (ml tarpeiden tunnistaminen, dialoginen kohtaaminen) Määritellään yhdessä eri toimijoiden, ml. järjestöt ja seurakunta, roolit lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä (lähtökohtana lakisääteiset tehtävät mm. neuvolan ja kouluterveydenhuollon koko perheen laajat terveystarkastukset) ja huolehditaan riittävästä osaamisesta Sovitaan, miten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan perhekohtaisesti ja ryhmämuotoisesti sekä osana kuntien ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävää

Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta (1) Miksi Lapset ja vanhemmat saavat tarpeidensa mukaista apua aikaisempaa nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä varhaisempi havaitseminen ja hoito on keskeinen haaste. Palvelujen saavutettavuus paranee, kun perhe ohjautuu oikealle työntekijälle viiveettä. Asiakkaiden palvelukokemukset parantuvat, kun tukea ja apua tarvitsevat perheet tulevat tunnistetuiksi ja autetuiksi. Perhekeskustoimintamallin mukainen toiminta näkyy taloudellisina ja hyvinvoinnin hyötyinä, kun painopistettä siirretään varhaisempaan tukeen ja hoitoon ja näin vähennetään ongelmien vaikeutumista ja korjaavien palvelujen tarpeen kasvua.

Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta (1) Mitä (1) Kuvataan lapsen, vanhempien ja muun perheen varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut, toiminta sekä niille tarvittava tuki. Sovitaan eri tahojen roolit ja määritellään tarvittava osaaminen. Kuvataan lasten ja perheiden osallisuus. Varhainen tuki Neuvolan tuki mm. varhainen tuki kasvatuksellisiin kysymyksiin ja laajat terveystarkastukset Varhaiskasvatuksen tuki osana lapsen hoitopäivää Kotipalvelu ja perhetyö Vertaisryhmät esim. erilaiset vanhempainryhmät Neuvolan ja erityispalveluiden tuki varhaiskasvatukselle Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhdessä antama tuki

Mitä (2) Varhainen hoito ja kuntoutus Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta (2) Varhainen hoito yhdessä lapsiperheiden perhetyön ja kotipalvelun sekä aikuisten palveluiden kanssa Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen konsultaatiotuen avulla Varhainen tuki ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnassa Perheasioiden sovittelu tarvittaessa monialaisesti Varhainen kuntoutus mm. varhaiskasvatuksessa (puheterapia, fysioterapia, ravitsemusterapia sekä toimintaterapia) erityispalveluiden jalkautuva ja konsultoiva tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskustoiminnassa lasten ja perheiden lääkäripalvelut nyt ja soteuudistuksessa

Miten (1) Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta (3) Perhekeskuksen toiminta järjestetään siten, että palveluohjaus on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa viiveettömän pääsyn palveluihin sekä ohjautumisen oikealle työntekijälle tarpeiden arviointia ja siihen liittyvää osaamista on kehitetty kaikissa palveluissa ja tarvittaessa se toteutetaan monialaisesti perheitä tuetaan tunnistamaan paremmin omia tarpeitaan; toiminta on lasten ja perheiden näkökulmasta hyödyllistä tuen ja hoidon muodoista on sovittu ml. erityispalvelujen konsultaatiot ja jalkautuminen

Miten (2) Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta (4) Perhekeskuksen toiminta järjestetään siten, että uusia hoitomuotoja kehitetään aktiivisesti monialaisen yhteistoiminnan käytännöistä on sovittu on varmistettu palvelujen jatkuvuus, koordinointi ja nimetty vastuuhenkilö yhteistyö Kelan kanssa on käynnistynyt, toimitaan yhdessä järjestöjen ja seurakuntien kanssa sähköisten palveluiden kautta palveluihin pääsy on helppoa ja nopeaa johtaminen mahdollistaa varhaisen tuen ja hoidon tarjoamisen

Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa vertaistuen (1) Miksi Vanhemman osallisuus toimintaan vahvistaa vanhempaa ja perhettä selviytymään arjessa. Lapsen osallistuminen leikki- ja vertaistoimintaan edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Lapsiperheiden hyvinvointia voidaan vahvistaa tarjoamalla matalan kynnyksen vertaisyhteisö. Ennalta ehkäistään syrjäytymistä tarjoamalla perheille paikka kysyä apua, neuvoa ja saada palveluohjausta varhain. Mahdollistaa vapaaehtoisena toimimisen.

Mitä Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa vertaistuen (1) Vahvistaa paikallisyhteisöä ja vanhemmuutta Turvaa vanhempien ja lasten osallisuuden Mahdollistaa lasten ja perheiden kohtaamisen, vertaistoiminnan ja vertaistuen Vahvistaa hyvinvointia ja voimavaroja lisäämällä vertaistukea, vähentämällä yksinäisyyttä ja ohjaamalla tarvittaessa muun avun ja tuen piiriin Tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille monipuolista toimintaa, ryhmiä, palveluohjausta

Miten Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa vertaistuen (2) Kootaan olemassa olevat kunnan, maakunnan, järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoisten palvelut ja toiminnot yhteensopivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan perheiden tarpeiden mukaisia uusia kohtaamispaikkoja Tunnistetaan järjestöt ja seurakunnat ja kuntien avoimet varhaiskasvatuspalvelut keskeisiksi toimijoiksi, ml. vapaaehtoistoimijat Varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden esteetön pääsy (fyysinen, ajallinen, psyykkinen, sosiaalinen, vakaumuksellinen, ideologinen, taloudellinen jne.) ja palveluista tiedottaminen Otetaan lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen Luodaan lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri ja koko yhteisön hyväksyvä asenne ja ilmapiiri

Auttaa sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuden jatkumiseen (1) Miksi Sovinnolliseen eroon auttaminen turvaa lapsen etua ja oikeuksia ja auttaa varmistamaan, että lapsi ei joudu vanhempien kiistelyn välittäjäksi tai kiistakapulaksi Tukee myös vanhempien hyvinvointia Tukee vanhempien vanhemmuutta ja sen jatkumista erotilanteessa sekä sen jälkeen Mitä Tuetaan yhteistyövanhemmuutta erotessa ja eron jälkeen Vastataan vanhempien avuntarpeisiin Autetaan perhettä tunnistamaan ja rakentamaan tukiverkkoja

Miten Auttaa sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuden jatkumiseen (2) Tarjotaan vanhemmille tukea ja välineitä sovinnollisen eron eri vaiheisiin mm. vanhemmuussuunnitelma Vahvistetaan työntekijöiden kykyä kohdata lapset sekä vanhemmat erotilanteissa kaikissa palveluissa Otetaan käyttöön sähköiset palvelut ja tiedotetaan niistä esim. apua eroon.fi sivusto Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kuten eron ensiapupiste Tarjotaan vertaistukea, ammatillisesti ohjattua ryhmätoimintaa sekä ohjattua toimintaa aikuisille ja lapsille avoimissa kohtaamispaikoissa (mm. lasten eroryhmät) Tuetaan etävanhemman vanhemmuutta

Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa (1) Miksi Perheen piirissä tai muussa lähisuhteessa tapahtuva väkivalta koskettaa kaikkia, jotka elävät sen vaikutuspiirissä. Altistuminen vanhempien tai muiden perheenjäsenten väliselle fyysiselle, seksuaaliselle tai henkiselle väkivallalle ja hyväksikäytölle vaikuttaa vakavasti lapsiin. Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen avulla pystytään vaikuttamaan väkivallan jatkumiseen ja ongelman jatkumiseen ylisukupolvisesti Mitä Perhekeskuksen työntekijät tunnistavat väkivallan lähisuhteissa ja se osataan ottaa puheeksi asiakkaan kanssa. Tarvittavat tukitoimenpiteet voivat olla moninaisia ja vaihdella terveys- ja sosiaalipalvelujen välillä.

Miten Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa (1) Varmistetaan, että kaikki työntekijät tuntevat toimintakäytännöt ja toimivat niiden mukaisesti lapsen kaltoinkohtelu- tai lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Varmistetaan työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Madalletaan perheiden kynnystä hakea apua kaikkina vuorokauden aikoina.

Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa (2) Miten Vanhemmuutta ja vanhempien jaksamista tuetaan tarjoamalla tarvittavia palveluita, tukea ja tietoa lapsen kasvua tukevista ja väkivallattomista kasvatustavoista Lapsen ja perheen ympärille verkostoidaan heidän tarvitsemansa palvelut Perhekeskuksissa on luotu toimintamallit kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen sekä perheen tukemiseen. Sähköisten palveluiden hyödyntäminen esim. itse täytettävät lomakkeet ja suora ajanvaraus.

Ymmärtää ja ottaa huomioon lasten ja perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden (1) Miksi Kaikilla on oikeus saada yhdenvertaisesti palveluja. Mitä Työntekijät tunnistavat ja ottavat tietoisesti huomioon perheiden moninaisuuden ja monimuotoisuuden sekä erilaiset tarpeet Kaikki kotouttaa -toimintakulttuurin kehittäminen; maahanmuuttajataustaiset asiakkaat luonteva osa peruspalveluiden erilaisia asiakasryhmiä Avoin ja hyväksyvä asenneilmasto sekä sukupuolisensitiivinen työote Maahanmuuttoon ja perheiden kotoutumisprosessiin liittyvien tekijöiden tunnistaminen

Miten Ymmärtää ja ottaa huomioon lasten ja perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden (2) Mm. kieliversiot ohjeissa ja neuvontamateriaaleissa, kieliversiot viestinnässä (sähköinen viestintä, wwwsivut), selkokielen osaamisen lisääminen, vuorovaikutus, kirjoittaminen, säännölliset koulutukset ja työntekijöiden perehdytys, perheen kotoutumissuunnitelma tarvittaessa Huolehditaan palveluiden saavutettavuudesta (huomioidaan mm. vieraskielisyys, luku- ja kirjoitustaidottomuus, palvelujärjestelmän outous)

Miten Ymmärtää ja ottaa huomioon lasten ja perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden (2) Otetaan käyttöön sähköisiä palveluita myös eri kielillä toteutettuna Esteetön pääsy palveluihin ilman fyysisiä esteitä Työntekijöiden asenteiden ja osaamisen kehittäminen koulutuksella ja työnohjauksella Tulkkien ja muiden kommunikaation apuvälineiden käyttö ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

Miksi Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa (1) Vanhempien toiminta ja suhde lapseen on lapsen hyvinvoinnin ja mielenterveyden perusta Vanhempien toimiva parisuhde edistää koko perheen hyvinvointia Vanhemman hyvinvointi vaikuttaa hänen toimintaansa kasvattajana ja parisuhteen osapuolena. Moninaisten perhemuotojen yleistyessä kiinnitetään erityistä huomiota vanhempana jaksamiseen ja vanhemman oman toimijuuden vahvistamiseen perheen luontaiset tukiverkot huomioiden.

Mitä Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa (1) Vanhemmuuden tuki sisältää vanhemman sekä perheen voimavarojen, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistamista, sekä monipuolista ja ymmärrettävää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä niitä tukevista käytännöistä Parisuhteen tuella vahvistetaan vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta ja tunneilmaisua sekä kykyä ratkoa ristiriitatilanteita ennaltaehkäisevästi painottuen.

Miten Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa (2) Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan vanhemmuuden tukea tarjotaan perhekeskuksen kaikissa palveluissa raskauden ajalta lähtevänä jatkumona lapsen eri ikävaiheissa ja toimintaympäristöissä sekä muuttuvissa elämäntilanteissa ja vaiheissa Sovitaan, miten vanhemmuuden tukea tarjotaan lapsi- ja perhekohtaisena tukena (voimavaroja vahvistavat käytännöt), ryhmämuotoisena tukena ja vanhemmuustaitojen vahvistamisena strukturoituja ohjelmia käyttäen.

Miten Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa (2) Tehdään perheille näkyväksi vanhemmuutta tukevat palvelut (ml. järjestöt, seurakunnat ja yksityiset) siten, että asiakkaat voivat itse hakeutua niiden pariin. Samalla huolehditaan palveluohjauksen toimivuudesta. Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan parisuhteen tukea Varmistetaan laadukkaat digitaaliset palvelut ja niiden saatavuus tarvittaessa 24/7. Seurataan ja arvioidaan suomalaisen vanhemmuuden tilaa yhdessä sovittavien kriteereiden avulla.