KÄRSÄMÄEN PERHEKESKUS

Transkriptio

1 KÄRSÄMÄEN PERHEKESKUS

2 PERHEKESKUSTOIMINNAN TARKOITUS Perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut yhteen. Lapsi- ja perhepalvelujen uudistus tuo palvelut lähelle lapsiperheitä ja heidän arkeaan. Perhekeskukset verkostoivat lapsiperheiden palvelut toimivaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi. Perhekeskukset otetaan käyttöön osaksi kuntien, tulevien maakuntien sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintaa kaikkialla Suomessa. Perheiden tarpeiden ja kansallisten linjausten mukaisia perhekeskusmalleja kehitetään parhaillaan kaikissa maakunnissa. Lähde:

3 PERHEKESKUSTOIMINNAN TAVOITTEET Tukea ja vahvistaa vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä Vahvistaa lapsen kasvua ja kehitystä suojaavia tekijöitä sekä tukea perheen arkea Vahvistaa lasten ja vanhempien sosiaalisia verkostoja Tarjota kohtaamispaikka alueen lapsille, perheille ja asukkaille Vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta Tunnistaa varhaisessa vaiheessa lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijöitä Tarjota lapsille ja perheille tukea ja palveluja ilman kynnystä Kehittää monialaista, hallinnonalat ylittävää yhteistyötä palvelujen kesken Rakentaa kumppanuusyhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Toimia tieto- ja osaamiskeskuksena Välittää tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa, arvioitua tietoa (Kekkonen, Montonen & Viitala 2011) THL.FI

4 MITÄ PERHEKESKUS TEKEE Lähde: LAPE- hanke

5 KÄRSÄMÄEN PERHEKESKUKSEN TOIMINTAMUODOT VERKOSTOI KEHITTÄÄ TARJOAA KOHTAAMIS -PAIKAN Perhekeskus kokoaa alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi. Verkostoon kuuluu lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivia kunnan, seurakunnan, yritysten, järjestöjen toimijoita. Toimijaverkostolle on luotuna yhteistyön käytännöt ja rakenteet. Verkostoi alan ammattilaisia yhteen sekä kehittää palveluja, perhekeskustyötä sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työkäytäntöjä. Tarjoaa perheille avoimen kohtaamispaikan. Jossa perheet voivat kohdata muita vanhempia ja lapsia, osallistua kerhoihin, lapsiparkki- sekä avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan. Perhekeskuksessa toimii Hyvinvointineuvolan moniammatillinen tiimi, jonka tavoitteena paljon palvelua tarvitsevien perheiden palveluiden räätälöinti ja oikeanlaisten palveluiden löytäminen.

6 KÄRSÄMÄEN PERHEKESKUKSEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI JOHTAMINEN: Attendo kuntaturva Tarkoitus: KOORDINAATTORI: Tarkoitus: Vastata tiimien kokoontumisesta, toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta, yhdessä tiimien kanssa. Kutsuu koolle. Toimii sihteerinä. Tiedottaa. HYVINVOINTINEUVOLA HYVINVOINTINEUVOLAN MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ Tarkoitus: Konsultatiivinen yhteistyöfoorumi Toimii perheen kohtaajana Osana palveluohjauskäytäntöä KEHITTÄMISTIIMI : Tarkoitus: Toimintasuunnitelmien Tekeminen Toteutus Seuranta Arviointi ASIAKOHTAISET TYÖRYHMÄT Työryhmien ja verkostoiden luominen esille nousseiden tarpeiden/ yksittäisten tavotteiden mukaan esim. kouluterveyskyselyn tuloksiin reagointi? TOIMIJAVERKOSTO Tarkoitus: Osallistaaa Tiedottaa toiminnasta. Kerätä tietoa kehittämistarpeista Yhteistyön lisääminen ja parantaminen

7 KÄRSÄMÄEN PERHEKESKUKSEN JOHTAMINEN Palveluverkoton toimintaa johtaa: Kärsämäen kunnan Sivistystoimi. Sivistysjohtaja Ira Toppinen Tehtävät: Toimii linkkinä kunnan hallintoon sekä HYTE- ja opetustoimen lautakuntiin. Huolehtii että, tarvittavat asiat siirtyvät päätöksentekoon. Toimeenpanee sovitut asiat Sivistystoimessa Tiedottaa Sivistystoimen alaisia työntekijöitä sovituista asioista Osallistuu Perhekeskuksen kehittämistiimin kokouksiin Tämä sopimus on laadittu ja on voimassa saakka

8 KOORDINAATTORI Nimi ja yhteystiedot: Mimmi Seppä p Tehtävät: Vastaa kokonaisuutena Perhekeskuksen tehtävien koordinoinnista. Huolehtii että toimintasuunnitelmat ja arvioinnit tulevat tehtyä ajallaan, ja että toimintasuunnitelmiin kirjatut suunnitelmat viedään käytännön tasolla eteenpäin. Ottaa vastaan palautteita ja vie niitä eteenpäin kehittämistiimeissä Kutsuu tiimit koolle Laatii asialistat palavereihin Kirjaa muistiot Vastaa sähköpostiin tuleviin yhteydenottopyyntöihin. Mikäli on estynyt vastaamasta huolehtii jonkun varahenkilöistä tilalle. Pitää hallinnoivan tahon sekä kunnan ajantasalla toiminnasta mm. käymällä läpi toimintasuunnitelmia ja toiminnan arviointia. Vastaa arviointitiedon hyödyntämisestä ja tuomisesta Kehittämistiimissä käsiteltäväksi. Tämä sopimus on laadittu ja on voimassa saakka

9 KEHITTÄMISTIIMI Kehittämistiimin jäsenet: Perhetyöntekijät Tarja Lehtinen ja Sara Isokoski, Varhaiskasvatusvastaava Riikka Sarjanoja, avoimenvarhaiskasvatuksen vastaava Katja Malila, neuvola- ja kouluterveydenhoitaja Ulla Lehtola, koulukuraattori Laura Tikka, opinto-ohjaaja Paula Snellman ja omakumppani Mimmi Seppä Lisäksi tarvittaessa aihekohtaisesti pyydetään mukaan myös muita palveluverkostoon kuuluvia tahoja ja toimijoita. Kokoontumistiheys: Kerran kuussa. Vuodelle 2018 kokoontumiskerroiksi on sovittu seuraavat ajankohdat: 28.8, 25.9, ja klo Kokoontumispaikka: Koolle kutsuja ja vetäjä :Mimmi Seppä p Kehittämistiimin tarkoitus ja tavoitteet: Vastaa Perhekeskustoiminnan koordinoinnista Laatii toimintasuunnitelmat, toteutunutta toimintasuunnitelmiin kirjattuja asioita ja arvioi toiminnan toteutumista. Vastaa että toiminnan tavoitteeksi ja tehtäväksi kirjatut asiat ( Dia 3) toteutuvat omalta osalta käytännön tasolla Etsii uusia menetelmiä ja työtapoja (Dia 9) joilla tavoitteisiin ja tehtäviin voidaan vastata paremmin. Edistää ja seuraa terveyttä ja hyvinvointia. Reagoi esille nousseisiin asioihin esim. erilaisten hyvinvointibarometrien esille nostamiin haasteisiin. Esim. nimeämällä työryhmän miettimään keinoja Kouluterveyskyselyn esille tuomiin haasteisiin. Huolehtii muiden palveluverkostoon kuuluvien tahojen mukana olosta, osallistamalla heitä mukaan palveluiden kehittämiseen. Kehittää palveluverkostoon kuuluvien tahojen välistä yhteistyötä. Järjestää tarvittaessa koulutuksia, luentoja ja työnohjausta tarvittavan osaamisen lisäämiseksi. Tekee esityksiä Hyvinvointisuunnitelmaan ja kertomukseen. Vastaa Lapset puheeksi toimintakokokonaisuudesta. Käsiteltävien asioiden valikoituminen: Toiminnan tavoitteiksi ja tehtäväksi kirjattujen asioiden kehittäminen Palveluverkostoon kuuluvien tahojen esille nostamat kehityshaasteet. Asiakkailta saadut palautteet. Teetetään asiakastyytyväisyys kyselyitä tarvittaessa, tai osallistetaan palveluiden suunnitteluun muilla keinoin. Erilaisten kyselyiden ja Hyvinvointibarometrien tulokset Toimintasuunnitelmien laatiminen: Tämä diasarja toimii pohjana arvioinnille ja toimintasuunnitelmalle. Kerran vuodessa käydään läpi nykytilanne ja pohditaan mitkä asiat otetaan tulevan vuoden kehittämistehtäviksi ja kirjataan ne toimintasuunnitelmaksi. Dioihin lisätään nykytilanteeseen ja toimintasuunnitelmaan päivämäärät. Toimintasuunnitelman lisääminen mukaan Hyvinvointisuunnitelmaan: lähtien on sovittu, että toimintasuunnitelmat voidaan kirjata mukaan Hyvinvointisuunnitelmaan. Tämä tiimisopimus on laadittu ja se on voimassa saakka.

10 HYVINVOINTINEUVOLAN MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ Tiimin jäsenet: Tiimeihin osallistutaan tapauskohtaisesti. Asiakas määrittelee ketä olisi hyvä pyytää paikalle. Tiimin tarkoitus ja tavoitteet: Paljon palveluita tarvitsevien perheiden palveluiden räätälöinti ja oikeanlaisten palveluiden löytäminen perheille. Konsultaatiotuki haastavissa asiakastapauksissa. Asiakkaiden ohjautuminen tiimiin: Lapsi ja perhepalveluiden toimijat havaitsevat tarpeen. Lapset puheeksi keskustelussa havaitaan tarve neuvonpidolle. Asiakas ottaa itse yhteyttä. Tiimin kokoonkutsuja ja vetäjä: Kokoonkutsujan ja vetäjän tehtävät: Keskustelee yhdessä alkuperäisen yhteydenottajan ja perheen kanssa sopivasta ryhmästä, jossa asiaa käsitellään. Määrittelee käsiteltävät asiat. Varaa tilan ja sopii ajankohdan. Kutsuu olennaiset ihmiset paikalle käsittelemään asiaa. Johtaa keskustelua. Asiakkaan vastuuhenkilö: Toimi alkuperäinen yhteydenottaja. Tiimikokousten tiheys ja kesto: Tarvittaessa. Kokoontumispaikka: Sovitaan tapauskohtaisesti, riippuen osallistujien määrästä. Kuka kirjaa ja mihin kirjataan? Tiimityön arviointi: Määrällistä arviointia voidaan tehdä kirjaamalla ylös montako kertaa palveluohjausta ja konsultaatiota tehdään. Laadullista arviointia Tämä tiimisopimus on laadittu ja on voimassa saakka

11 HYVINVOINTINEUVOLAN MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ 1. Palvelulle syntyy tarve: Lapsi- ja perhepalveluiden toimijoilla Lapset puheeksi keskustelussa Perheessä tuen tarve 2. Lupa perheeltä jatkotoimiin / kutsutaan palveluohjaaja tapaamiseen. 3. Yhteydenottaja ottaa yhteyttä palveluohjaustiimiin ensisijaisesti sähköpostilla palveluohjaus@kärsämäki.fi tai puhelimella ma-pe klo 6. Palveluohjaajavastaa, että olennaiset ihmiset kutsutaan paikalle käsittelemään asiaa. 5. Palveluohjaaja keskustelee yhdessä alkuperäisen yhteydenottajan ja perheen kanssa sopivasta ryhmästä, jossa asiaa käsitellään. Määritellään käsiteltävät asiat 4. Palveluohjaustiimi käsittelee tapaukset palveluohjaustiimillä, joka kokoontuu viikottain. Työtä jatketaan yksin tai erikseen sovitusti työparin kanssa. 6. Neuvottelu Sovitaan konkreettiset toimenpiteet. Tarkistetaan onko LP-keskustelut käyty. 7. Seurantaneuvottelu. Tarkistetaan, että sovitut toimenpiteet on tehty, ja mitä niistä on opittu. Tehdään uudet sopimukset. Pohditaan, onko oikeat ihmiset paikalla. 8. Seurantaneuvottelu. Tarkistetaan, että sovitut toimenpiteet on tehty, ja mitä niistä on opittu. Tehdään uudet sopimukset. Pohditaan, onko oikeat ihmiset paikalla. 9. Tuen tarvetta ei ole

12 TOIMIJAVERKOSTO Verkoston jäsenet: Kokoontumistiheys: Koolle kutsuja: Vetäjä: Muistioiden pitäminen: Palveluverkoston tarkoitus ja tavoitteet: Palveluverkoston tiedottaminen:

13 TOIMIJAVERKOSTO Lastensuojelun Avohuolto Lasten psykiatria Nuoriso psykiatria OT-keskus Perhetyöntekijät Tarja Lehtinen ja Sara Isokoski Lapsiperheiden kotipalvelu Yhteyshenkilö: Minja Ahonen Psykologi / Nina Keränen Koulupsykologi Aikuissosiaalityö: Airi Puttonen Päihde- ja mielenterveystyö: Elli Pesonen Etsivä nuorisotyö/ Anne-Mari Teppo Perhe- ja Kasvatusneuvola Sosiaalityö/ Rauni Huotari Toimintaterapia: Sanna Vehkala Coronaria Fysioterapia: Oili Kaisto Ravitsemusterapia Puheterapia: Maria Herva Coronaria Neuvola: Ulla Lehtola Lastentalo Kuusipiha ja Ryhmäperhepäiväkoti Satukontti / Varhaiskasvatusvastaava Riikka Sarjanoja Avoin varhaiskasvatus: Katja Malila Kouluterveydenhoitaja Ulla Lehtola Koulukuraattori Laura Tikka Oppilaanohjaus Paula Snellman Liikunta- ja nuorisosihteeri Riitta Manninen Kulttuuritoimi Yhteyshenkilö: Ira Toppinen Kirjastot Yhteyshenkilö: Koulut / opettajat Yhteyshenkilö: Juha Korkiakoski Yksityiset palvelun tuottajat Järjestöt: 4H Martat, Vanhempain yhdistykset Seurakunta Perhekerho: Eeva Tulppo Diakoni: Aila Helander Nuorisotyö:

14 Palvelut Yhteinen toimitila Verkostomainen toiminta Äitiysneuvola Lastenneuvola Lääkäripalvelut Puheterapia Toimintaterapia Psykologipalvelut Muut lasten kuntoutuspalvelut Kotipalvelu Perhetyö Lapsiperheiden sosiaalityö Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelu Vammaispalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Erityispalvelujen konsultointi/ tiedon jakaminen erityispalveluista Varhaiskasvatus Koulut Nuorisotyö Muu oppilaitosyhteistyö, keiden kanssa? Kuntien muu toiminta, mitkä (esim. Hyte)? Uskonnolliset yhteisöt, mitkä? Järjestöt, yhdistykset, mitkä? Yksityiset palveluntuottajat, mitkä? Muuta Jalkautuva toiminta Avoimet kohtaamispaikat Lähde: LAPE- hanke

15 TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma laaditaan aina valtuustokausittain. Perhekeskustoiminnan käynnistettyä kesken valtuustokauden, tämä toimintasuunnitelma on tehty ajalle Toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteiksi vuosille Perhekeskustoiminnalle asetettujen tehtävien edistäminen. Näitä tehtäviä ovat: Edistää ja seuraa lapsen ja perheiden hyvinvointia ml. Lapsen kasvua Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, tarjoaa vertaistuen Auttaa sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuteen Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa Ymmärtää ottaa huomioon lasten ja perheiden monikulttuurisuuden ja moninaisuuden Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa Toimintasuunnitelman edistämiseksi laaditaan aina vuosittaiset toimenpiteet, jotka kulkevat samassa aikataulussa Hyvinvointisuunnitelman kanssa. Toimintasuunnitelman eteneminen tarkistetaan aina vuosittain elokuussa, jolloin laaditaan myös uudet toimenpiteet tulevalle vuodelle. Toimenpiteitä suunniteltaessa hyödynnetään erilaisia kuntalaisille tehdyistä kyselyistä saatua tietoa. Näitä kyselyitä ovat mm. kouluterveyskyselyt ja kuntakyselyt. Näiden lisäksi reagoidaan tarvittaessa akuutteihin toimenpiteitä vaativiin tilanteisiin.

16 TOIMENPITEET VUODELLE Perhekeskuksen tehtävä Miten Toimenpiteet vuodelle Edistää ja seuraa lapsen ja perheiden hyvinvointia Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, tarjoaa vertaistuen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kuntien tehtävää Palveluista tiedottaminen Lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen. Lapsi ja perhelähtöinen toimintakulttuuri Palveluohjaus on joustavaa ja nopeaa, ja mahdollistaa viiveettömän pääsyn palveluihin sekä ohjautumisen oikealle työntekijälle Perheitä tuetaan tunnistamaan paremmin omia tarpeitaan. Tarpeiden arviointi ja siihen liittyvää osaamista on kehitetty kaikissa palveluissa ja tarvittaessa se toteutetaan monialaisesti Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan tukea Perheiden tarpeiden mukaisia kohtaamispaikkoja. Tarjoaa vertaistuen Perhekeskustoiminnan kehittäminen Harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen keskitetysti Nuorisovaltuustolle esitetään tehtäväksi tiettyjen esille nousseiden haasteiden työstämistä. Mietitään keinoja Lapsi vaikutusten arvioinnin käyttöönotossa Kärsämäellä. Pyydä apua- nappi ja keskitetty palveluohjaus Lapset puheeksi neuvonpitoihin rohkaiseminen Hyvinvointineuvolan moniammatillisen tiimin käytön aktiviointi Luettelo mitä varhaisia tukimuotoja löytyy ja olemassa olevien resurssien läpikäyminen. Uusien tilojen löytäminen avoimelle kohtaamispaikalle. Käynnistetään tarpeiden mukaan syksyllä 2018 seuraavia vertaisryhmiä: ensimmäisen lapsen-, haastavasti käyttäytyvien-, ja masentuneiden lasten vanhemmille sekä isäryhmä

17 TOIMENPITEET VUODELLE Perhekeskuksen tehtävä Miten Toimenpiteet vuodelle Auttaa sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuteen Sähköiset palvelut apuaeroon.fi Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa Riittävä osaaminen Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan parisuhteen tukea Tehdään perheille näkyväksi vanhemmuutta tukevat palvelut Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan tukea Varmistetaan työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Perheasiansovittelu - koulutus Ero perheiden palveluista tiedottaminen perheitä kohtaaville työntekijöille, jotta he osaavat kertoa vanhemmille olemassa olevista palveluista Keskustellaan ja pohditaan kehittämistiimissä keinoja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Ja käydään läpi tarkemmin, mitä palveluita ja keinoja on tällä hetkellä on käytössä. Selvitetään tilanne MARAKkoulutuksen osalta, ja koulutetaan tarvittaessa. Varmistetaan koulun, varhaiskasvatuksen sekä muiden perheitä kohtaavien työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Varmistetaan, että kaikki työntekijät tuntevat toimintakäytännöt ja toimivat niiden mukaisesti

18 TOIMENPITEET VUODELLE 8/2018-8/2019 Perhekeskuksen tehtävä Miten Toimenpiteet vuodelle Ymmärtää ottaa huomioon lasten ja perheiden monikulttuurisuuden ja moninaisuuden Sovitaan yhtenäiset linjaukset ja roolit joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan tukea. Maahanmuuttaja ja monimuotoisten perheiden tarpeisiin vastaamisen nykytilan ja perheiden tukien tarpeen selvittäminen. Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa Sovitaan yhtenäiset linjaukset ja roolit, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan vanhemmuuden ja parisuhteen tukea. Käydään läpi tarkemmin, miten perhekeskuksen palveluissa tarjotaan vanhemmuuden ja parisuhteen tukea, sekä määritellään eri toimijoiden roolit. Vanhemmuuden tukemisen resepti.

19 PERHEKESKUKSEN TEHTÄVÄ: 1. EDISTÄÄ JA SEURAA LAPSEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIA ML. LAPSEN KASVUA

20 EDISTÄÄ JA SEURAA LAPSEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIA ML. LAPSEN KASVUA Miksi Perhekeskuksen ydintehtävänä on edistää lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistaa heidän voimavarojaan Lapsella oikeus kasvaa ja kehittyä terveenä ja hyvinvoivana ja vanhemmilla oikeus saada tietoa ja tukea oman lapsensa kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen Kuuluu kaikille toimijoille, korostuu neuvolapalveluissa ja varhaiskasvatuksessa Mitä Sisältää mm. lapsen kasvun sekä fyysisen, psyykkisen ja psykososiaalisen terveyden ja kehityksen seurannan ja edistämisen mielenterveys, vanhemmuuden, parisuhteen ja lähiverkoston tukemisen sekä terveellisten elintapojen edistämisen Tehtävä perustuu tutkimustietoon kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia suojaavista tekijöistä ja niiden vahvistamisesta sekä riskiä aiheuttavista tekijöistä ja niiden vähentämisestä ja ehkäisemisestä Perheen aikuisia ohjataan heidän tarvitsemiinsa palveluihin (jos näitä ei ole perhekeskuksen yhteydessä) kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai työterveyshuoltoon Miten Sovitaan yhtenäisistä linjauksista ja toimintatavoista, joiden mukaan palveluissa edistetään ja seurataan lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia raskauden ajalta lähtien (ml tarpeiden tunnistaminen, dialoginen kohtaaminen) Määritellään yhdessä eri toimijoiden, ml. järjestöt ja seurakunta, roolit lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä (lähtökohtana lakisääteiset tehtävät mm. neuvolan ja kouluterveydenhuollon koko perheen laajat terveystarkastukset) ja huolehditaan riittävästä osaamisesta Sovitaan, miten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan perhekohtaisesti ja ryhmämuotoisesti sekä osana kuntien ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävää Lähde: LAPE- hanke

21 EDISTÄÄ JA SEURAA LAPSEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIA ML. LAPSEN KASVUA Nykytilanne / elokuu 2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistetään ja seurataan mm. peruspalveluissa Äitiys- ja lastenneuvolassa perheitä tuetaan raskauden ajalta lähtien. Vauva perheisiin tehdään kotikäyntejä yhdessä perhetyöntekijöiden kanssa. Vauvoille tehdään neuvolatarkastukset kuukausittain ja alle kouluikäisille kerran vuodessa. Mikäli perhe jättää neuvolatarkastukset väliin, heidät kutsutaan erikseen paikalle. Haasteena on tiedonkulun katkeaminen, kun perhe vaihtaa paikkakuntaa, tieto ei tule neuvolaan. Varhaiskasvatuksessa perheitä tuetaan mm. päivittäisten kohtaamisten muodossa, LAPE- ja VASU keskusteluiden kautta, sekä ennen varhaiskasvatuksen käynnistymistä tehtävien kotikäyntien avulla. Kouluilla tehdään LAPE-keskustelut ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaille. Usein oppilaiden tuen tarve havaitaan erilaisissa nivelvaiheissa. Kouluilla hyvinvointia edistetään ja seurataan myös oppilashuollon palveluiden kautta, joita ovat kouluterveydenhoito, oppilaanohjaus, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Koululla on käytössä myös oppilashuoltoryhmä, joissa käsitellään myös oppilaan koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä. Oppilaiden hyvinvointia kouluilla seurataan myös kouluterveyskyselyiden tuloksien kautta, ja tuloksiin reagoidaan erilaisten toimenpiteiden avulla. Vuonna 2018 kouluterveyskyselyiden tuloksien johdosta kouluilla järjestettiin mm. huume- ja ravitsemusterapeutin luennot. Jatkossa Perhekeskustoiminta mahdollistaa sen että, kouluterveyskyselyiden tuloksiin voidaan reagoida laaja-alaisemmin, ja Perhekeskusverkoston kaikki toimijat yhdessä etsiä keinoja esille nousseisiin haasteisiin. Hyvinvoinnin seuraaminen Pohdintaa herätti, saadaanko lapsista, nuorista ja perheistä riittävästi tietoa, jotta heitä voitaisiin tukea tarvittaessa? Entä ne lapset jotka eivät kuulu varhaiskasvatuksen piiriin? Varhaiskasvatuksen avoimen kohtaamispaikan toiminta; perhekahvila, lapsiparkki, ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhot, ovat yksi keino tavoittaa myös varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jääviä lapsia ja vanhempia. Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein, miten oppilaiden hyvinvoinnista kerätään reaaliaikaista tietoa? Harrastustoiminnan tukeminen Harrastustoimintaa Kärsämäellä järjestävät mm. seuraavat tahot; Jokihelmen opisto, Kärsämäen 4H, Tanssiopisto Uusikuu, Tarpojat ja Samoajat, partio, seurakunta, VPK sekä koulun tarjoamat kerhot ( n. 10 kpl). Todettiin että, harrastustoimintaa on tarjolla hyvin haasteena on tiedonkulku. Mihin voitaisiin saada tiedot eri harrastusmahdollisuuksista keskitetysti? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien tehtävänä Perhekeskustoiminta Attendon Hyvinvointineuvola toiminta toiminut vuodesta 2015 lähtien. Keväällä 2018 Hyvinvointineuvola toiminta päätettiin muuttaa ja nimetä Perhekeskustoiminnaksi, toimintojen päällekkäisyyksien välttämiseksi, Perhekeskustoiminnaksi, sillä tavoitteet ja toimijat ovat pääpiirteittäin samoja. Keväällä 2018 lähdettiin toimintaa suunnittelemaan eteenpäin vastaamaan Perhekeskukstoiminnalle asetettuja tavoitteita ja luomaan toiminnalle rakenteita ja pelisääntöjä. Kärsämäen Perhekeskuksen rakenteet alkavat olla kunnossa, jotta voidaan nyt keskittyä itse tavoitteiden edistämiseen. Rakenteiden osalta pitää vielä miettiä, miten osallistetaan mukaan kaikki ne muut lasten- ja perheiden palveluita tuottavat tahot, jotka eivät ole mukana kehittämistiimissä. Miten osallistetaan ja tiedotetaan muuta toimijaverkostoa? Syksystä 2018 Perhekeskustoimintasuunnitelma päätettiin lisätä mukaan Hyvinvointisuunnitelmaan.

22 EDISTÄÄ JA SEURAA LAPSEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIA ML. LAPSEN KASVUA Toimintasuunnitelma: Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien tehtävänä Perhekeskustoiminnan kehittäminen. Toimijaverkoston osallistaminen ja tiedottaminen Perhekeskustoiminnasta. Hyvinvointitietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa Vastuutaho: Perhekeskuksen kehittämistiimi ja Perhekeskuksen koordinaattori Perhekeskuksen kehittämistiimissä on edustettuna seuraavat tahot: koulu, varhaiskasvatus, perhepalvelut, valtuusto ja LAPEhanke. Perhekeskukselle nimettynä koordinaattori, jolla käytettävissä työaikaa. Perhekeskusta johtaa Sivistystoimi. Muu perheitä tukeva toimijaverkosto on tietoinen ja osallisena Perhekeskuksen toiminnasta. Palautekyselyt. Hyvinvointi tietoa hyödynnetään toimenpiteitä suunniteltaessa. Palveluista tiedottaminen Harrastustoiminnan tiedottaminen kohdennetusti Perhekeskuksen kehittämistiimi Perhekeskuksen kehittämistiimi, sivistystoimi, koulu, Wilma. KAIKU- kuntatiedote. Kärsämäen harrastusmahdollisuudet löytyvät keskitetysti ja helposti yhdestä paikasta. Lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistetaan nuoria palveluiden suunnitteluun, esittämällä nuorisovaltuustolle tiettyjen teemojen käsittelemistä. Perhekeskuksen kehittämistiimi Perhekeskuksen kehittämistiimi, sivistystoimi, koulu, nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuusto on käsitellyt Perhekeskuksenkehittämis-tiimin nimeämää teemaa. Nuorisovaltuuston muistio/ pöytäkirja Lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen. Mietitään keinoja Lapsi vaikutusten arvioinnin käyttöönotossa Kärsämäellä Perhekeskuksen kehittämistiimi Perhekeskuksen kehittämistiimi, sivistystoimi Lapsivaikutusten arviointia hyödynnetään päätöksien teossa.

23 PERHEKESKUKSEN TEHTÄVÄ: 2. TARJOAA VARHAISTA TUKEA, HOITOA JA KUNTOUTUSTA

24 TARJOAA VARHAISTA TUKEA HOITOA JA KUNTOUTUSTA Miksi Lapset ja vanhemmat saavat tarpeidensa mukaista apua aikaisempaa nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä varhaisempi havaitseminen ja hoito on keskeinen haaste. Palvelujen saavutettavuus paranee, kun perhe ohjautuu oikealle työntekijälle viiveettä. Asiakkaiden palvelukokemukset parantuvat, kun tukea ja apua tarvitsevat perheet tulevat tunnistetuiksi ja autetuiksi. Perhekeskustoimintamallin mukainen toiminta näkyy taloudellisina ja hyvinvoinnin hyötyinä, kun painopistettä siirretään varhaisempaan tukeen ja hoitoon ja näin vähennetään ongelmien vaikeutumista ja korjaavien palvelujen tarpeen kasvua. Mitä (1) Kuvataan lapsen, vanhempien ja muun perheen varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut, toiminta sekä niille tarvittava tuki. Sovitaan eri tahojen roolit ja määritellään tarvittava osaaminen. Kuvataan lasten ja perheiden osallisuus. Varhainen tuki Neuvolan tuki mm. varhainen tuki kasvatuksellisiin kysymyksiin ja laajat terveystarkastukset Varhaiskasvatuksen tuki osana lapsen hoitopäivää Kotipalvelu ja perhetyö Vertaisryhmät esim. erilaiset vanhempainryhmät Neuvolan ja erityispalveluiden tuki varhaiskasvatukselle Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhdessä antama tuki Lähde: LAPE- hanke

25 TARJOAA VARHAISTA TUKEA HOITOA JA KUNTOUTUSTA Varhainen hoito ja kuntoutus Varhainen hoito yhdessä lapsiperheiden perhetyön ja kotipalvelun sekä aikuisten palveluiden kanssa Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen konsultaatiotuen avulla Varhainen tuki ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnassa Perheasioiden sovittelu tarvittaessa monialaisesti Varhainen kuntoutus mm. varhaiskasvatuksessa (puheterapia, fysioterapia, ravitsemusterapia sekä toimintaterapia) Erityispalveluiden jalkautuva ja konsultoiva tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskustoiminnassa Lasten ja perheiden lääkäripalvelut nyt ja sote-uudistuksessa Miten Perhekeskuksen toiminta järjestetään siten, että Palveluohjaus on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa viiveettömän pääsyn palveluihin sekä ohjautumisen oikealle työntekijälle. Tarpeiden arviointia ja siihen liittyvää osaamista on kehitetty kaikissa palveluissa ja tarvittaessa se toteutetaan monialaisesti. Perheitä tuetaan tunnistamaan paremmin omia tarpeitaan; toiminta on lasten ja perheiden näkökulmasta hyödyllistä Tuen ja hoidon muodoista on sovittu ml. erityispalvelujen konsultaatiot ja jalkautuminen Lähde: LAPE- hanke

26 TARJOAA VARHAISTA TUKEA HOITOA JA KUNTOUTUSTA Nykytilanne/ elokuu 2018 Neuvolassa tehdään Lene testejä ja nyt reittejä mihin ohjata. Tukimuotoja on nyt paremmin tarjolla kuin aiemmin, on tarjolla mm. psykologin ja toimintaterapeutin palveluita, mutta resurssit ovat minimaalisia. Sairaanhoitopiiri palauttaa erikoissairaanhoidon lähetteitä takaisin, mutta Kärsämäelle ei ole riittäviä resursseja ja mahdollisuuksia. Perhepalveluissa Lapsiperheille tarjotaan varhaista tukea tarjoamalla ennaltaehkäisevää perhetyötä. Uutena perheiden tukimuotona on Huhtikuussa aloitettu Omakumppani palvelu, jonka avulla perheitä tuetaan tunnistamaan paremmin omia tarpeitaan ja osallistetaan perheitä oman hyvinvointinsa vahvistamiseen. Varhaiskasvatuksessa varhaisen tuen muotoina ovat VAKA paikka tarjolla kaikille sekä virikepaikat. Tämän lisäksi tehdään Lapset puheeksi keskusteluita. Kouluilla Varhaisen tuen osalta tilanne on parempi kuin aiemmin. Tämän hetkiseen lapsiperheiden tilanteeseen voi vaikuttaa menneet vuodet, jolloin oli vuosia välissä ettei koulupsykologia ollut tarjolla ollenkaan ja ryhmäkoot olivat suuria. Pienissä ryhmissä on helpompi havaita ja puuttua tuen tarpeisiin. Koko henkilökunnalla on vahva tahtotila ja halu auttaa lapsia, mutta haasteena on riittämättömien resurssien puute. Toiveena olisi tilanne, ettei tarvisisi toimia viimetingassa vaan tukea voitaisiin antaa ajoissa. Kaivattaisiin nopeasti saatavaa paikallista apua ja tukea, esimerkiksi viiltelyiden ja syömishäiriöiden osalta voi tapahtua lumipalloefekti ja asiat vain suurenee. Koululle on saatu uusi loistava psykologi, joka on saanut purettua pois jonoista opiskelijoita lisäpäivien ansioista Mikäli oppilaista on olemassa huolia asiat käsitellään oppilashuoltoryhmissä. Lapset puheeksi keskustelut. Kärsämäellä pidetään todella hyvin Lapset puheeksi keskusteluita, mutta keskustelut johtavat harvoin neuvonpitoihin. Lapset puheeksi keskustelut ovat vapaaehtoisia ja kaikki perheet eivät halua osallistua niihin.

27 TARJOAA VARHAISTA TUKEA HOITOA JA KUNTOUTUSTA Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Palveluohjaus on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa viiveettömän pääsyn palveluihin sekä ohjautumisen oikealle työntekijälle Pyydä apua- nappi ja keskitetty palveluohjaus Attendo perhepalvelut Attendo perhepalvelut, perhekeskuskoordinaattori Pyydä apua nappi- on käytössä. Palveluohjaus toimii keskitetysti. Perheitä tuetaan tunnistamaan paremmin omia tarpeitaan. Riittävä osaaminen Lapset puheeksi neuvonpitoihin rohkaiseminen Perhekeskuksenkehittämistiimi Perhekeskuksenkehittämistiimi, koulut, varhaiskasvatus Mikäli Lapset puheeksi keskusteluissa on tullut esille haavoittuvuuksia, sen pohjalta on pidetään neuvonpitoja. Neuvonpitojen määrä. Tarpeiden arviointi ja siihen liittyvää osaamista on kehitetty kaikissa palveluissa ja tarvittaessa se toteutetaan monialaisesti Hyvinvointineuvolan moniammatillisen tiimin käytön aktiviointi Attendo perhepalvelut Perhekeskuskoordinaattori Hyvinvointineuvolan moniammatillinen tiimi on otettu hyötykäyttöön. Kokoontumiskertojen määrä. Luettelo mitä varhaisentuenmuodoista Perhekeskuksenkehittämistiimi Perhekeskuksenkehittämistiimi, Attendo perhepalvelut, perhekeskuskoordinaattori Varhaisentuen muodot löytyvät luetteloidusti.

28 PERHEKESKUSTOIMINNAN TEHTÄVÄ 3. TOIMII YHTEISÖLLISENÄ KOHTAAMISPAIKKANA, MAHDOLLISTAA VERTAISTUEN

29 TOIMII YHTEISÖLLISENÄ KOHTAAMISPAIKKANA, MAHDOLLISTAA VERTAISTUEN Miksi? Vanhemman osallisuus toimintaan vahvistaa vanhempaa ja perhettä selviytymään arjessa. Lapsen osallistuminen leikki- ja vertaistoimintaan edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Lapsiperheiden hyvinvointia voidaan vahvistaa tarjoamalla matalan kynnyksen vertaisyhteisö. Ennalta ehkäistään syrjäytymistä tarjoamalla perheille paikka kysyä apua, neuvoa ja saada palveluohjausta varhain. Mahdollistaa vapaaehtoisena toimimisen Mitä? Vahvistaa paikallisyhteisöä ja vanhemmuutta Turvaa vanhempien ja lasten osallisuuden Mahdollistaa lasten ja perheiden kohtaamisen, vertaistoiminnan ja vertaistuen Vahvistaa hyvinvointia ja voimavaroja lisäämällä vertaistukea, vähentämällä yksinäisyyttä ja ohjaamalla tarvittaessa muun avun ja tuen piiriin Tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille monipuolista toimintaa, ryhmiä, palveluohjausta Miten Kootaan olemassa olevat kunnan, maakunnan, järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoisten palvelut ja toiminnot yhteensopivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan perheiden tarpeiden mukaisia uusia kohtaamispaikkoja Tunnistetaan järjestöt ja seurakunnat ja kuntien avoimet varhaiskasvatuspalvelut keskeisiksi toimijoiksi, ml. Vapaaehtoistoimijat Varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden esteetön pääsy (fyysinen, ajallinen, psyykkinen, sosiaalinen, vakaumuksellinen, ideologinen, taloudellinen jne.) ja palveluista tiedottaminen Otetaan lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen Luodaan lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri ja koko yhteisön hyväksyvä asenne ja ilmapiiri Lähde: LAPE- hanke

30 VARHAISKASVATUKSEN AVOIN KOHTAAMISPAIKKA Nykytilanne / elokuu 2018 VARHAISKASVATUKSEN AVOIN KOHTAAMISPAIKKA Lapsiparkki Kärsämäellä on tarjolla avoimen varhaiskasvatuksen osalta, avoin varhaiskasvatuskerho, lapsiparkki ja perhekerho. Uutena kerhona on käynnistymässä syksyllä 2018 naperokerho. Avoin varhaiskasvatuskerho ja lapsiparkki toimivat Satukontissa ja perhekerho kokoontuu Konttilassa. Konttilan tila koetaan liian kylmäksi ja kolkoksi paikaksi perhekerhon käytöön, ja avoimelle kohtaamispaikalle haluttaisiin saada käyttöön toiset tilat. Perhekerho Avoin varhaiskasvatuskerho

31 TOIMII YHTEISÖLLISENÄ KOHTAAMISPAIKKANA, MAHDOLLISTAA VERTAISTUEN Toimintasuunnitelma: Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Perheiden tarpeiden mukaisia kohtaamispaikkoja. Uusien tilojen löytäminen avoimelle kohtaamispaikalle. Sivistystoimi / Varhaiskasvatus Nahkurintalo. Avoinvarhaiskasvatus Sivistystoimi Avoimella on kohtaamispaikalla on uudet tilat. Tarjoaa vertaistuen Käynnistetään tarpeiden mukaan syksyllä 2018 seuraavia vertaisryhmiä: ensimmäisen lapsen-, haastavasti käyttäytyvien-, ja masentuneiden lasten vanhemmille sekä isäryhmä Attendo perhepalvelut/ Omakumppani Kokoontuvien vertaisryhmien määrät ja osallistujamäärät Attendo / Perhepalvelut

32 PERHEKESKUSTOIMINNAN TEHTÄVÄ: 4. AUTTAA SOVINNOLLISEEN EROON JA VANHEMMUUTEEN

33 AUTTAA SOVINNOLLISEEN EROON JA VANHEMMUUTEEN Miksi Sovinnolliseen eroon auttaminen turvaa lapsen etua ja oikeuksia ja auttaa varmistamaan, että lapsi ei joudu vanhempien kiistelyn välittäjäksi tai kiistakapulaksi Tukee myös vanhempien hyvinvointia Tukee vanhempien vanhemmuutta ja sen jatkumista erotilanteessa sekä sen jälkeen Mitä Tuetaan yhteistyövanhemmuutta erotessa ja eron jälkeen Vastataan vanhempien avuntarpeisiin Autetaan perhettä tunnistamaan ja rakentamaan tukiverkkoja Miten Tarjotaan vanhemmille tukea ja välineitä sovinnollisen eron eri vaiheisiin mm. vanhemmuussuunnitelma Vahvistetaan työntekijöiden kykyä kohdata lapset sekä vanhemmat erotilanteissa kaikissa palveluissa Otetaan käyttöön sähköiset palvelut ja tiedotetaan niistä esim. apua eroon.fi sivusto Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kuten eron ensiapupiste Tarjotaan vertaistukea, ammatillisesti ohjattua ryhmätoimintaa sekä ohjattua toimintaa aikuisille ja lapsille avoimissa kohtaamispaikoissa (mm. lasten eroryhmät) Tuetaan etävanhemman vanhemmuutta Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lähde: LAPE- hanke

34 AUTTAA SOVINNOLLISEEN EROON JA VANHEMMUUTEEN Nykytilanne: Eroperheiden tukeminen on yksi suurimmista kehittämisenkohteista. Tällä hetkellä Perheneuvola on käytännössä psykologi Nina Keränen. Mikäli perheet kaipaavat parisuhde neuvontaa heidät ohjataan ottamaan yhteyttä psykologi Nina Keräseen tai Ylivieskan seurakunnan perheasian neuvottelukeskukseen. Lastenvalvojana toimii Rauni Huotari. Ennaltaehkäisevää parisuhdetyötä tarjoaa ennaltaehkäisevä perhetyö ja uutena palveluna huhtikuussa aloitettu Omakumppani toiminta.

35 AUTTAA SOVINNOLLISEEN EROON JA VANHEMMUUTEEN Toimintasuunnitelma Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Sähköiset palvelut Kokoontuvien vertaisryhmien määrät ja osallistujamäärät Attendo perhepalvelut apuaeroon.fi sähköinenpalvelu löytyy Kärsämäen sosiaali-ja terveyspalveluiden nettisivuilta Riittävä osaaminen Perheasiansovittelu koulutus Attendo/ perhepalvelut Attendo perhepalvelut Joku työntekijöistä on suorittanut perheasian sovittelu koulutuksen Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan parisuhteen tukea Ero perheiden palveluista tiedottaminen perheitä kohtaaville työntekijöille, jotta he osaavat kertoa vanhemmille olemassa olevista palveluista Perhekeskuksenkehittämistiimi varhaiskasvatus, koulut, perhepalvelut. Työntekijät tunnistavat paremmin eropeheiden palvelut. Palautekysely Tehdään perheille näkyväksi vanhemmuutta tukevat palvelut Perhekeskuksenkehittämistiimi

36 P E R H E KESKU STO I MI NNAN T E H TÄVÄ: 5. EHKÄISEE LÄHISUHDEVÄKIVALTAA

37 EHKÄISEE LÄHISUDEVÄKIVALTAA Miksi Perheen piirissä tai muussa lähisuhteessa tapahtuva väkivalta koskettaa kaikkia, jotka elävät sen vaikutuspiirissä. Altistuminen vanhempien tai muiden perheenjäsenten väliselle fyysiselle, seksuaaliselle tai henkiselle väkivallalle ja hyväksikäytölle vaikuttaa vakavasti lapsiin. Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen avulla pystytään vaikuttamaan väkivallan jatkumiseen ja ongelman jatkumiseen ylisukupolvisesti Mitä Perhekeskuksen työntekijät tunnistavat väkivallan lähisuhteissa ja se osataan ottaa puheeksi asiakkaan kanssa. Tarvittavat tukitoimenpiteet voivat olla moninaisia ja vaihdella terveys- ja sosiaalipalvelujen välillä. Miten Varmistetaan, että kaikki työntekijät tuntevat toimintakäytännöt ja toimivat niiden mukaisesti lapsen kaltoinkohtelu- tai lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Varmistetaan työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Madalletaan perheiden kynnystä hakea apua kaikkina vuorokauden aikoina. Lähde: LAPE- hanke

38 EHKÄISEE LÄHISUHDEVÄKIVALTAA Nykytilanne: Käytössä kartoituslomakkeita. Lähimmät ensi- ja turvakodit löytyvät Oulusta ja Raahesta. Lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen käsittely kokonaisuudessaan päätettiin siirtää käsiteltäväksi tulevan vuoden toimintasuunnitelman toimenpiteinä.

39 EHKÄISEE LÄHISUHDEVÄKIVALTAA Toimintasuunnitelma: Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan tukea Keskustellaan ja pohditaan kehittämistiimissä keinoja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Ja käydään läpi tarkemmin, mitä palveluita ja keinoja on tällä hetkellä on käytössä. Perhekeskuksenkehittämistiimi Perhekeskuksenkehittämistiimi Attendo perhepalvelut Perhekeskuksen-kehittämistiimin muistio Varmistetaan työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Ja, että kaikki työntekijät tuntevat toimintakäytännöt ja toimivat niiden mukaisesti. Varmistetaan koulun, varhaiskasvatuksen sekä muiden perheitä kohtaavien työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Perhekeskuksenkehittämistiimi Varhaiskasvatus, koulut, sivistystoimi, Attendo perhepalvelut, Perhekeskuksenkehittämistiimi Työntekijöiden tietämisen lisääntyminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan suhteen. Riittävä osaaminen Selvitetään tilanne MARAKkoulutuksen osalta, ja koulutetaan tarvittaessa. Attendo / perhepalvelut Attendo perhepalvelut MARAK- koulutus on hankittuna (tai suunnitelmissa) jollakin työntekijöistä

40 PERHEKESKUSTOIMINNAN TEHTÄVÄ 6. YMMÄRTÄÄ OTTAA HUOMIOON LASTEN JA PERHEIDEN MONINAISUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN

41 MAAHANMUUTTAJA JA MONIMUOTOISTEN PERHEIDEN TARPEISIIN VASTAAMINEN Miksi Kaikilla on oikeus saada yhdenvertaisesti palveluja. Mitä Työntekijät tunnistavat ja ottavat tietoisesti huomioon perheiden moninaisuuden ja monimuotoisuuden sekä erilaiset tarpeet Kaikki kotouttaa -toimintakulttuurin kehittäminen; maahanmuuttajataustaiset asiakkaat luonteva osa peruspalveluiden erilaisia asiakasryhmiä Avoin ja hyväksyvä asenneilmasto sekä sukupuolisensitiivinen työote Maahanmuuttoon ja perheiden kotoutumisprosessiin liittyvien tekijöiden tunnistaminen Miten Mm. kieliversiot ohjeissa ja neuvontamateriaaleissa, kieliversiot viestinnässä (sähköinen viestintä, www-sivut), selkokielen osaamisen lisääminen, vuorovaikutus, kirjoittaminen, säännölliset koulutukset ja työntekijöiden perehdytys, perheen kotoutumissuunnitelma tarvittaessa Huolehditaan palveluiden saavutettavuudesta (huomioidaan mm. vieraskielisyys, luku- ja kirjoitustaidottomuus, palvelujärjestelmän outous) Otetaan käyttöön sähköisiä palveluita myös eri kielillä toteutettuna Esteetön pääsy palveluihin ilman fyysisiä esteitä Työntekijöiden asenteiden ja osaamisen kehittäminen koulutuksella ja työnohjauksella Tulkkien ja muiden kommunikaation apuvälineiden käyttö ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen Lähde: LAPE- hanke

42 MAAHANMUUTTAJIEN JA MONIMUOTOISTEN PERHEIDEN TARPEISIIN VASTAAMINEN Nykytilanne: Kärsämäellä asuu maahanmuuttajalapsia, monikulttuurisia- ja monimuotoisia perheitä. Erityisiä palveluita ei ole tällä hetkellä olemassa, mutta etuna on pieni kunta ja vähäisten toimijoiden määrä, jolloin asioihin reagointi on helpompaa. Maahanmuuttajien ja monimuotoisten perheiden tarpeiden vastaaminen päätettiin kokonaisuudessaan siirtää käsiteltäväksi tulevan vuoden toimintasuunnitelman mukaisena toimenpiteenä.

43 MAAHANMUUTTAJIEN JA MONIMUOTOISTEN PERHEIDEN TARPEISIIN VASTAAMINEN Toimintasuunnitelma: Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan tukea. Maahanmuuttaja ja monimuotoisten perheiden tarpeisiin vastaamisen nykytilan ja perheiden tukien tarpeen selvittäminen Perhekeskuksenkehittämistiimi Attendo / perhepalvelut Sivistystoimi Muistio Perhekeskuksenkehittämistiimin kokouksesta. Perhekeskuksenkehittämistiimi

44 PERHEKESKUSTOIMINNAN TEHTÄVÄ: 7. TUKEE VANHEMMUUDESSA JA PARISUHTEESSA

45 TUKEE VANHEMMUUDESSA JA PARISUHTEESSA Miksi Vanhempien toiminta ja suhde lapseen on lapsen hyvinvoinnin ja mielenterveyden perusta Vanhempien toimiva parisuhde edistää koko perheen hyvinvointia Vanhemman hyvinvointi vaikuttaa hänen toimintaansa kasvattajana ja parisuhteen osapuolena. Moninaisten perhemuotojen yleistyessä kiinnitetään erityistä huomiota vanhempana jaksamiseen ja vanhemman oman toimijuuden vahvistamiseen perheen luontaiset tukiverkot huomioiden Mitä Vanhemmuuden tuki sisältää vanhemman sekä perheen voimavarojen, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistamista, sekä monipuolista ja ymmärrettävää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä niitä tukevista käytännöistä Parisuhteen tuella vahvistetaan vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta ja tunneilmaisua sekä kykyä ratkoa ristiriitatilanteita ennaltaehkäisevästi painottuen. Miten Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan vanhemmuuden tukea tarjotaan perhekeskuksen kaikissa palveluissa raskauden ajalta lähtevänä jatkumona lapsen eri ikävaiheissa ja toimintaympäristöissä sekä muuttuvissa elämäntilanteissa ja vaiheissa. Sovitaan, miten vanhemmuuden tukea tarjotaan lapsi- ja perhekohtaisena tukena (voimavaroja vahvistavat käytännöt), ryhmämuotoisena tukena ja vanhemmuustaitojen vahvistamisena strukturoituja ohjelmia käyttäen. Tehdään perheille näkyväksi vanhemmuutta tukevat palvelut (ml. järjestöt, seurakunnat ja yksityiset) siten, että asiakkaat voivat itse hakeutua niiden pariin. Samalla huolehditaan palveluohjauksen toimivuudesta. Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan parisuhteen tukea Varmistetaan laadukkaat digitaaliset palvelut ja niiden saatavuus tarvittaessa 24/7. Seurataan ja arvioidaan suomalaisen vanhemmuuden tilaa yhdessä sovittavien kriteereiden avulla. Lähde: LAPE- hanke

46 TUKEE VANHEMMUUDESSA JA PARISUHTEESSA Nykytilanne: Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen kuuluu vahvasti sekä sivistys, että sosiaalipuolelle. Vanhemmuutta tuetaan peruspalveluiden ja erityistentuen palveluiden kautta. Toimintasuunnitelman tulevan vuoden toimenpiteissä päätettiin käydä läpi tarkemmin, miten perhekeskuksen palveluissa tarjotaan vanhemmuuden ja parisuhteen tukea, sekä määritellään eri toimijoiden roolit.

47 TUKEE VANHEMMUUDESSA JA PARISUHTEESSA Toimintasuunnitelma: Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Sovitaan yhtenäiset linjaukset ja roolit, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan vanhemmuuden ja parisuhteen tukea. Käydään läpi tarkemmin, miten perhekeskuksen palveluissa tarjotaan vanhemmuuden ja parisuhteen tukea, sekä määritellään eri toimijoiden roolit. Vanhemmuuden tukemisen resepti Perhekeskuksenkehittämistiimi Attendo/ perhepalvelut Vanhemmuuden tukemisen resepti on otettu käyttöön

48 TYÖKALUPAKKI :MITEN EDISTÄÄ JA SEURAA LAPSEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIA Sovitaan yhtenäisistä linjauksista ja toimintatavoista, joiden mukaan palveluissa edistetään ja seurataan lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia raskauden ajalta lähtien. Määritellään roolit lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisessa ja edistämisessä. Lähde: LAPE- hanke Riittävä osaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perhe ja ryhmämuotoisesti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien ja maakuntien tehtävänä. TARJOAA VARHAISTA TUKEA, HOITOA JA KUNTOUTUSTA Palveluohjaus on nopeaa ja joustavaa. Viiveetön pääsy palveluihin ja oikealle työntekijälle. Tarpeiden arviointi ja siihen liittyvä osaaminen ja palveluiden tuottaminen monialaisesti. Perheitä tuetaan tunnistamaan paremmin omia tarpeitaan. Tuen ja hoidon muodoista on sovittu ml. erityispalvelujen konsultaatiot ja jalkautuminen TOIMII YHTEISÖLLISENÄ KOHTAAMISPAIKKANA JA TARJOAA VERTAISTUEN Perheiden tarpeiden mukaisia kohtaamispaikkoja Tunnistetaan keskeiset toimijat Esteetön pääsy ja palveluista tiedottaminen Lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen. Lapsi ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. Hyväksyvä asenne ja ilmapiiri. SOVINNOLLINEN ERO JA VANHEMMUUDEN JATKUMINEN Tukea ja välineitä sovinnollisen eron eri vaiheisiin. mm. vanhemmuussuunnitelmat. Sähköiset palvelut kuten esim. apua eroon.fi Uudet toimintamallit kuten eron ensiapupiste Vertaistuki ja ammatillisesti ohjattu ryhmätoiminta. Etävanhemmuuden tukeminen EHKÄISEE LÄHISUHDEVÄKIVALTAA Varmistetaan, että kaikki työntekijät tuntevat toimintakäytännöt ja toimivat niiden mukaisesti lapsen kaltoinkohtelu- tai lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Varmistetaan työntekijöiden osaaminen kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja niihin puuttumisessa. Madalletaan perheiden kynnystä hakea apua YMMÄRTÄÄ OTTAA HUOMIOON LASTEN JA PERHEIDEN MONINAISUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN Mm. kieliversiot,selkokielen osaamisen lisääminen, vuorovaikutus, kirjoittaminen, säännölliset koulutukset ja työntekijöiden perehdytys, perheen kotoutumissuunnitelma Huolehditaan palveluiden saavutettavuudesta Otetaan käyttöön sähköisiä palveluita myös eri kielillä toteutettuna Esteetön pääsy palveluihin Työntekijöiden asenteiden ja osaamisen kehittäminen Tulkkien ja muiden kommunikaation apuvälineiden käyttö ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen TUKEE VANHEMMUUDESSA JA PARISUHTEESSA yhtenäiset linjaukset lapsi- ja perhekohtaisena tuki, ryhmämuotoinen tuki ja vanhemmuustaitojen vahvistamisena strukturoituja ohjelmia käyttäen. Tehdään perheille näkyväksi vanhemmuutta tukevat palvelut Sovitaan yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan perhekeskuksen palveluissa tarjotaan parisuhteen tukea Varmistetaan laadukkaat digitaaliset palvelut ja niiden saatavuus tarvittaessa 24/7. Seurataan ja arvioidaan suomalaisen vanhemmuuden tilaa yhdessä sovittavien kriteereiden avulla.

49 KEINOJA JA MENETELMIÄ

50 LASTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Osaava henkilöstö Verkostoyhteistyö Moniammatillinen työskentely ja parityöskentely Kuntastrategia Hyvinvointisuunitelma Asiakasosallisuus toimintamalli Osallisuuden arviointi asiakastyössä Salapoliisit- lapset lastensuojelua kehittämässä Lapsiperheiden kansalaisraati Verkostoituva perhekeskus Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen koulun ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä Perhelinkki: moniammatillinen perhetyön yhteistyöverkosto Hyvinvointineuvola Kunnan Kouluterveyskyselytyöryhmästä suunnitelmallisuutta nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

51 VARHAINEN TUKI, HOITO JA KUNTOUTUS Lapset puheeksi Varhaisen puuttumisen toimintamalli Luo luottamusta- suojele lasta Perheentuki sivusto Ahma- lastensuojelun ja päivystyksen arviointimalli Varhaisen vanhemmuuden tuki Kuusamon malli Pikkulapsityöryhmä Lainaa kirjastosta perhevalmentaja palvelu Ennaltahekäisevä Nopsa- toiminta Ennaltahekäisevä perheohjauspalvelu Lasten ja nuorten ehkäisevän työn pienryhmätoimintahttps:// Voimavaramittaristot ja erilaiset lomakkeet Vastuuhenkilö useita palveluita tarvitseville Sujuvat hoitopolut Kohdennettu tuki Palvelutarpeen monialainen arviointi Palveluohjaus Pyydä apua nappi Palvelukartta

52 YHTEISÖLLINEN KOHTAAMISPAIKKA Valjakko toimintamalli Vauva kahvilat Osallisuutta lisäävät menetelmät Kumppanuussopimukset Vertaisryhmät

53 SOVINNOLLISEN ERON JA VANHEMMUUDEN JATKUMINEN Perheasioiden sovittelu koulutus Apua eroon.fi Vanhemmuussuunnitelma Eroneuvo Yhteistyökeskustelu lapsilähtöisenä eroauttamisen toimintamallina Huomatkaa minut" - vanhempiensa eron kokeneiden nuorten ohjattu vertaisryhmä Minusta pidetään huoli" - Vanhempiensa eron kokeneiden lasten ohjattu vertaisryhmä Vertaistuki Eron ensiapupiste Etävanhemman vanhemmuuden tukeminen

54 LÄHISUHDEVÄKIVALLAN ENNALTAHEKÄISY JA VÄHENTÄMINEN LÄHISUHDEVÄKIVALLAN ENNALTAHEKÄISY JA VÄHENTÄMINEN Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Väkivalta puheeksi kortti Seurusteluväkivallan ehkäisyohjelma MARAK eli moniammatillinen riskinarviointikokous on työväline parisuhdeväkivallan uusiutumisriskin arviointiin LASTA toimintamalli Katkaise väkivalta Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen äitiys- ja lastenneuvolassa Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen malli- peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa. Lähisuhdeväkivalta sovittelussa MARAK Väkivallan ehkäisytyön koordinaattori LASTA toimintamalli