Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013
Noin 20 vuoden tulosseuranta koeravustuksin RKTL:n omat koeravustukset lähinnä Hämeessä ja Uudellamaalla Kalastuspiirien, kalatalouskeskusten ja vedenomistajien istutusseurannat Etelä- Savossa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Seurantatietoja 222 jokirapujen ja 116 täplärapujen istutusvedestä. RKTL koonnut tiedot
Hämeen täplärapuvedet ja raputalous ja Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa -hankkeet Tavoitteet: Tietojen päivitys rapukantojen ja ravustuksen tilasta (tiedustelut osakaskunnille) Selvitetään kaupallisen ravustuksen esteitä ja kehitysmahdollisuuksia Arvioidaan rapukantojen tulevaa kehitystä ja saalispotentiaalia Arvioidaan matkailuravustuksen (Etelä-Savo) mahdollisuuksia Rahoitus: Hämeen ja Etelä-Savon ELYt/ EKTR ja RKTL Kesto: Häme 2009-2010, Etelä-Savo 2009-2011
Istutusten onnistuminen Tutkitut Etelä-Savon jokirapuistutukset ja Hämeen täplärapuistutukset olivat keskimäärin 16 vuotta sitten tehtyjä. Hämeen istutusten todettiin tuottaneen täplärapukannan 94% tapauksista ja niistä 89% (93 kpl) oli kehittynyt pyyntivahvaksi. Etelä-Savon istutusten todettiin tuottaneen jokirapukannan 55% tapauksista. Niistä 43 % (32 kpl) oli kehittynyt pyyntivahvaksi. Montako vuotta kulunut ensi-istutuksesta? ( niissä vesissä, joissa rapuja on ) Keskiluku jokirapu täplärapu täplärapu Savo Savo Häme Keskiarvo 16 7 16 Mediaani 17 7 15 Moodi 17 2 18 Vastauksia 89 20 104 Onko ravustuslupien myynti ja/tai ravustus aloitettu? ( niissä vesissä, joissa rapuja on ) lupia myydään jokirapu Savo % täplärapu Savo % täplärapu Häme % kyllä 63 71 93 ei 37 29 7 Yhteensä 100 100 100
Istutusvesien historialliset ja nykyiset saaliit (Häme 2008, Etelä-Savo 2009-2010) Historialliset jokirapusaaliit olivat parhaimmillaan Etelä-Savo Häme alle 1 rapua/merta/yö 13 % 8 % 1-5 rapua/merta/yö 44 % 45 % yli 5 rapua/merta/yö 42 % 47 % Vastauksia yhteensä 106 49 Yksikkösaalis 16 vuotta ensi-istutuksesta Jokirapu Täplärapu Etelä-Savo Häme alle 1 rapua/merta/yö 43 % 8 % 1-5 rapua/merta/yö 55 % 77 % yli 5 rapua/merta/yö 3 % 16 % Vastauksia yhteensä 40 49
Etelä-Savon ja Hämeen rapuistutusten onnistumisen prosenttijakaumat vesistön koon mukaisesti jaoteltuna Etelä-Savo/ jokirapu/ istutusvesistön koko Istutustulos < 50 ha 50-500 ha > 500 ha jokivedet yhteensä epäonnistui tai tuotti lyhytaikaisen hyödyn 32 45 48 69 49 istutus tuotti harvan kannan 32 16 33 13 17 istutus tuotti kasvavan tai pyyntivahvan kannan 35 38 19 19 28 Summa ( % ) 100 100 100 100 100 Vastausten lukumäärä 37 55 27 16 135 Häme/ täplärapu/ istutusvesistön koko Istutustulos < 50 ha 51-500 ha 501-5000 ha >5000 ha jokivedet yhteensä epäonnistui tai tuotti lyhytaikaisen hyödyn 22 10 2 0 17 6 istutus tuotti harvan kannan 22 13 4 0 50 10 istutus tuotti kasvavan tai pyyntivahvan kannan 56 77 94 100 33 84 Summa ( % ) 100 100 100 100 100 100 Vastausten lukumäärä 9 30 48 18 6 111
Jokiravun levinneisyysalueen järvien määrä ja kokoluokitus; jokiravuille sopivan kokoisia järviä on runsaasti 36 396 järveä (94 %)
Jokirapujen joukkokuolemien esiintyminen Etelä-Savossa. (Raputautirekisterin ja Etelä-Savon osakaskuntakyselyn tiedot yhdistetty). 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % < 50 50-100 101-500 501-1 000 1 001-10 000 joet Kaikki kokoluokat Ei joukkokuolemia ennen ist. Useita joukkokuolemia ennen ist. Puolet alle 500 ha järvistä ja joista säästynyt joukkokuolemalta (rutolta). Suuremmista järvistä vain n.15 % säästynyt rapujen joukkokuolemalta. Suurissa järvissä jopa 6 joukkokuolemaa 90 vuoden aikana.
% jakson vesistä Rapuruton käymien seurantavesien osuus jakson seurantavesistä kunkin 3-vuotiskauden lopussa 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 1-3 4-6 7-9 10-12 13-15 16-18 Vuosia 1. istutuksesta Jokirapu Täplärapu
Uusia ruttohavaintoja % Täplärapujen 3-vuotisten seurantajaksojen keskisaaliin suhde uusien ruttotapausten suhteelliseen osuuteen 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % y = 0,2267x 0,533 R² = 0,8181 10 % 0 % 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 Keskiyksikkösaalis
Täpläravut rapuruton kantajina Täpläravuille melanisaatiotäplät keskimäärin 5-8 vuodessa. Täplärapukanta romahtaa? Seuranta-aineistossa 6 romahtanutta täplärapukantaa, osa pysyvästi? Jokiravut häviävät 18 (12%) Etelä-Savon jokirapuvedessä oli joukkokuolemaa seurattavan istutuksen jälkeen (rutto?). Lisäksi 9 muuta tapausta, jossa ravut hävisivät yllättäen (ei havaittu joukko-kuolemaa) ja 9 kroonisen ruton epäilyä. Samanaikaisesti kun Hämeen ja Pirkanmaan täplärapusaalis on noussut 1997-2009 olemattomasta 5 miljoonaan yksilöön, alueen jokirapusaalisarvio on laskenut 762 000 yksilöstä 158 000 yksilöön ja täplärapukantojen ruttoisuusprosentti lähes nollasta noin 75 prosenttiin.
Täplärapuistutusten tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ruotsalaistutkijoiden (Petterson & Sjöstrand 1989) mukaan Istukastyyppi ja määrä vaikuttavat alkukehitykseen (< 7 v) Vesistön ravinteisuus on eduksi täplärapujen kannankehitykselle ja tuotannolle jos happitaso pysyy hyvänä, eikä liettyminen aiheuta ongelmia pohjanlaadulle. Muista vedenlaatutekijöistä ph:n, alkaliniteetin, sähkönjohto-kyvyn sekä Ca- ja Mgpitoisuuksien kasvu näyttäisi parantavan täplärapujen kannankehitystä ja saalistasoa => suurissa keskusjärvissä paremmat olosuhteet kuin latvavesillä. Täplärapuistutusten tuloksiin voimakkaimmin vaikuttanut tekijä oli veden väri (humuspitoisuus). Mitä enemmän väriä, sitä heikompi täplärapukanta. Aiemman jokirapukannan saalistaso ~1/1 tr saalistaso.
Johtopäätöksiä Vesistön koko: täpläravulle suuri on parempi, jokiravulle pieni (taustasyynä rapurutto, lajikohtaiset istukasmäärät/ha ja vedenlaatutekijät). Yli kolmannes alle 500 ha järviin tehdyistä jokirapuistutuksista onnistui hyvin. Vielä parempiin tuloksiin voidaan päästä istutusvesien huolellisella valinnalla (pohjan ja veden laatu) ja istutusveden ja istukkaiden ruttostatuksen määrittämisellä (krooninen rutto). Täplärapuistutukset suuriin järviin onnistuivat lähes aina. Pienvesistä vielä vähän kokemuksia. Humuspitoisuus sekä syksy- ja talvikauden matala lämpötila (virtavedet) heikentävät lisääntymistulosta. Lajin levittämisessä latva ja virtavesiin ja kohti pohjoista oltava varovainen. Täplärapukannoista valtaosa (75 %) on saanut ruttotartunnan, mikä on lisännyt myös jokirapujen ruttokuolemia => lajien alueellinen eriyttäminen ja ruttotiedotus/ -valistus tärkeää!!! Jos jokirapuja jo on vesistössä, niitä ei kannata istuttaa lisää! Mitä vähemmän jokirapuja vesistössä entuudestaan sen parempi istutustulos! Jokirapukantojen suojelussa pienimmillä vesillä on suurin merkitys (lukumäärä, koskemattomuus, uusiutuminen). Ravustukseen liittyvään elinkeinotoimintaan on Etelä-Suomessa edellytyksiä lähinnä suurilla tr-järvillä. Parhaat edellytykset kaikkein suurimmilla, joilla ranta-asutusta on suhteellisesti vähiten ja vähiten kilpailua vapaa-ajan pyynnin ja ansiopyynnin kesken. Riittävän laajat pyyntialueet ovat myös tarpeen.
Istutustulosjakaumia eri kokoluokituksilla Pinta-ala (ha) epäonnistui tai lyhytaikainen harva kanta kasvava tai pyyntivahva kanta Kaikki yhteensä Vesien lkm < 26 40 % 33 % 27 % 100 % 15 26-50 30 % 30 % 39 % 100 % 23 26-75 30 % 27 % 42 % 100 % 33 51-100 40 % 27 % 33 % 100 % 15 76-175 41 % 23 % 36 % 100 % 22 101-200 32 % 16 % 53 % 100 % 19 151-300 50 % 0 % 50 % 100 % 18 176-375 59 % 6 % 35 % 100 % 17 50-500 45 % 16 % 38 % 100 % 55 301-600 36 % 36 % 29 % 100 % 14 401-800 47 % 27 % 27 % 100 % 15 501-1000 50 % 36 % 14 % 100 % 14 >500 48 % 33 % 19 % 100 % 27 >775 50 % 33 % 17 % 100 % 18 joki 69 % 13 % 19 % 100 % 16