LOPPURAPORTTI Sykettä-tiedonvälityshanke
1. Hankkeen tiedot Hankkeen toteuttaja: Hallinnoija JyväsRiihi ry, hankkeen osatoteuttajat Maaseutukehitys ry, Leader Viisari ry ja Vesuri-ryhmä ry. Hankkeen nimi: Sykettä-tiedonvälitys (13564) Toteutusaika: 1.9.2015-31.8.2018 Hankkeen kustannusarvio: 520 000 / tuki 100 % Hankkeen rahoitus: Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Keski-Suomen ELY-keskus 2. Yhteenveto hankkeesta Sykettä-tiedonvälityshankkeen päätavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa maaseutuohjelman, alueellisen maaseutusuunnitelman ja paikallisten kehittämisstrategioiden viestintää Keski-Suomessa. Se tiedotti tehokkaasti maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista sekä vahvisti ja loi toimivia yhteistyöverkostoja. Hankkeessa tuotiin esille yritys- ja hankerahoituksen mahdollisuuksia ja tuloksia erilaisin toimenpitein ja kokeiltiin alueella uusia viestintämenetelmiä. Hankkeen kautta tuotiin positiivisella tavalla esille, millaisia mahdollisuuksia Keski- Suomen maaseutualueilla on tarjolla työhön, yrittämiseen, asumiseen ja omaehtoiseen kehittämiseen. Samalla vahvistettiin yhteistyöverkostojen syntymistä. Hankkeeseen palkattiin tiedottaja toteuttamaan hankkeen tavoitteita ja tehostamaan ohjelmaviestintää. Tiedotusmenetelmiä olivat mm. verkkotiedote, sisällön tuottaminen erilaisiin viestintäkanaviin ja kotisivuille, tiedotuslehti, materiaalin tuottaminen sekä maaseuturahaston toimijoille, että tiedotusvälineille, erilaiset maakunnalliset ja alueelliset toimijoiden tapaamiset sekä hyvien hankkeiden ja käytäntöjen esille nostaminen mm. tutustumiskierrosten kautta. Hankkeen tuloksena tietoisuus hanketoiminnasta ja hankerahoituksen mahdollisuuksista ja saavutetuista tuloksista lisääntyi. Keski-Suomen maaseutuohjelmaan liittyvä tiedottaminen ja viestintä tehostuivat ja toimijat saivat käyttöön monipuolisempia tiedotusmateriaaleja ja - kanavia. 3. Raportti 3.1 Hankeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hanke toteutti Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpidettä M01 Tietämyksen siirto ja tiedotus, alatoimenpidettä 1.2. Tuki esittely- ja tiedotustoimintaan. Hankkeen
tavoitteet toteuttivat toimenpiteen M01 tavoitteita: se lisäsi tietoisuutta maaseudun kehittämisvälineistä, -mahdollisuuksista ja tuloksista; se edisti maakunnan toimijoiden verkostoitumista, yhteistyön ja verkostojen hyödyntämistä sekä kannusti toimijoita monipuolistamaan eri tiedotuskanavien ja -menetelmien käyttöä. Hanke toteutti Keski- Suomen alueellisen maaseutuohjelman suunnitelmaa maakunnan Leadereiden ja ELYkeskuksen yhteistyöstä yhteisestä maaseututiedottajasta. Hankkeen tavoitteet 1) kustannustehokas ja vaikuttava viestintä maakunnallisesti 2) lisätä viestintää Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista Keski-Suomessa 3) koordinoida, vahvistaa ja luoda toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa 4) lisätä ja vahvistaa toimijoiden viestintävalmiuksia ja osaamista 5) rohkaista maaseudun kehittäjiä käyttämään monipuolisemmin eri viestintäkanavia ja menetelmiä 6) tuoda esiin ja levittää hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä 7) tehdä näkyväksi yritys- ja hankerahoituksen tuloksia erilaisin toimenpitein 8) olla mukana luomassa positiivista kuvaa maaseudusta, siellä yrittämisestä ja toimimisesta Tiedonvälityshankkeen avulla välitetään maaseutuyrityksille ja muille toimijoille tietoa ja hyviä käytäntöjä eri teemoihin liittyen. Hankkeessa haetaan viestinnälle Keski- Suomeen uudenlaisia, kokeilevia toimintatapoja, joista kerätään tietoa seuraamalla aktiivisesti viestintään liittyvää kehitystä. Toimintatavat eivät ole välttämättä uusia valtakunnallisesti tai kansainvälisesti, mutta keskisuomalaisessa maaseutuviestinnässä vielä vähän hyödynnettyjä. Uutta on myös aktiivisempi osallistuminen valtakunnalliseen maaseutuverkoston viestintäverkoston toimintaan, yhteistyön koordinointi maakunnallisten viestintähankkeiden kanssa ja sisällön tuottaminen maaseutu.fi-sivuille. 3.2 Toteutus Toimenpiteet Hankkeessa toteutetut toimenpiteet on jaoteltu hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisin teemoihin.
1) kustannustehokas ja vaikuttava viestintä maakunnallisesti Sykettä-hankkeessa maaseutuohjelman mahdollisuuksia ja vaikutuksia on tuotu yleisön tietouteen eri keinoja hyödyntäen. Hankkeessa on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tehty asioita uudella tavalla, positiivisessa hengessä. Viestinviejinä on käytetty bloggareita ja vloggareita, ihmisiä on kohdattu toreilla sekä kauppojen pihoissa. Maaseututoimijoita on opetettu viestimään somessa ja käyttämään älykännyköitä tehokkaasti. Monenlaista on siis kokeiltu ihmisten huomion saamiseksi ja näkyvyyttä on saatukin niin paikallislehdissä kuin somessa. Kaikki hankkeen tekemisen ydin on ollut tiivis yhteistyö muiden maaseututoimijoiden kanssa ja koko verkoston kannustaminen viestintään. Hankkeessa tehty viestintä on ollut monipuolista. Käyttöön on otettu uusia nykyaikaisia viestintävälineitä ja -kanavia, toisaalta perinteistä printtimediaa ei ole unohdettu. Kuitenkin viestinnän keinoista tärkein eli ihmisten kohtaaminen on ollut hankkeessa tekemisen keskiössä. Järjestettyjä tilaisuuksia ja tapaamisia on ollut lukuisia ja niihin on saatu innostettua osallistujia runsaasti, kaiken kaikkiaan hankkeen järjestämissä tilaisuuksiin on osallistunut lähes 3000 henkilöä. Keski-Suomessa on oltu valtavan innovatiivisia viestijöitä. Uusia keinoja kohderyhmien tavoittamiseen on kehitetty jatkuvasti. Sykettä-hanke on hyödyntänyt valtakunnallisesti valmisteltuja välineitä ja jakanut osaamistaan muille. Muun muassa road showt, Pöllöparlamentti ja tavat hankevaikutusten esiin tuomiseksi kiinnostivat koko maaseutuverkostoa. - Annukka Lyra, maa- ja metsätalousministeriö 2) lisätä viestintää maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista Keski-Suomessa Maaseutuohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu eri viestintäkanavissa, kuten www.keskisuomenmaaseutu.fi -sivustolla, some-kanavissa, uutiskirjeessä ja useissa tilaisuuksissa. Tiedottaja on kirjoittanut useita juttuja myös valtakunnalliselle maaseutu.fi sivustolle. Keski-Suomen maaseutu.fi sivustolle tiedottaja on koonnut viikoittain ajankohtaisia uutisia, tapahtumia ja kirjoituksia. Tiedottaja on pyytänyt hanketoimijoilta ja asiantuntijoilta kirjoituksia ja julkaissut niitä sekä nettisivustolla että some-kanavissa. Keski-Suomen maaseudun uutiskirje on lähetetty keskimäärin viisi kertaa vuodessa. Uutiskirjeissä on käsitelty ajankohtaisia rahoitusuutisia, tulevia tilaisuuksia ja esimerkkejä maaseutuhankkeista ja yritystuensaajista. Monet sidosryhmät ovat jakaneet omissa uutiskirjeissään, internet-sivuillaan tai some-kanavissaan Sykettähankkeen tuottamia ajankohtaisia uutisia. Keski-Suomen maaseudun facebook-sivuilla on viestitty maaseutuohjelmasta, Leaderryhmien ajankohtaisista uutisista ja Keski-Suomen maaseutua koskettavista uutisista ja ilmiöistä. Facebook-päivityksiä on tehty lähes päivittäin. Facebook-sivuilla on 770 tykkääjää, joiden määrä on kasvanut 450 henkilöllä hankkeen aikana. Hankkeen aikana on luotu Keski-Suomen maaseudun Youtube kanava, johon on tuotettu hankkeen aikana yhteensä 45 videota ja katselukertoja on ollut lähes 5000.
Facebook-sivuille ladatuilla videoilla on ollut noin 15 000 katselukertaa. Uutena viestintäkanavana on otettu käyttöön myös Keski-Suomen maaseudun Instagramkanava, jossa viestitään maaseuturahoitukseen liittyvistä asioista. Instagram-tilillä on tällä hetkellä 420 seuraajaa. Myös Maaseutukehitys, JyväsRiihi ja Vesuri-ryhmä ovat ottaneet käyttöön Instagramin. Kaiken kaikkiaan näkyvyys sosiaalisen median kanavissa on lisääntynyt merkittävästi uusien kanavien ja niiden aktiivisemman päivittämisen myötä. Sähköisten kanavien lisäksi rahoitusmahdollisuuksia on esitelty monissa messu- ja markkinointitapahtumissa sekä tilaisuuksissa, joista mainittakoon mm. Metsämessut, WeenMaanWiljaa, Keksintöjen viikko, Keski-Suomen maaseutugaala ja Keski-Suomen Liiton järjestämä Torikokous. KoneAgriassa oltiin yhteisosastolla maaseutuverkostopalveluiden kanssa. Messuosallistumisten kautta saavutettiin laajempaa näkyvyyttä ns. suuren yleisön keskuudessa ja tavattiin keskisuomalaisia, joita ei välttämättä tavoiteta muilla hankkeen kanavilla. Yhdessä eri toimijoiden kanssa on osallistuttu myös Kasvun vuosi rahoituskiertueelle. Mediayhteistyötä tehtiin kutsumalla mediaa tilaisuuksiin sekä tiedottamalla tilaisuuksista ja ajankohtaisista asioista sekä tuottamalla valmiita juttuja. Hankkeen juttuja on julkaistu lähes kaikissa paikallislehdissä ja maakunnan medioissa yhteensä noin 100 kappaletta. Mediatiedotusta on tehty lisäksi yhdessä ELY-keskuksen kanssa lähettämällä kolmen kuukauden välein mediatiedote ja koonti rahoituspäätöksen saaneista toimijoista. Hankkeen aikana on osallistuttu erilasiin viestintäkampanjoihin yhteistyössä valtakunnallisen maaseutuviestinnän kanssa, mm. Leader-20-vuotta, maaseudun hyvinvoinnin teemakampanjat, Leader-joulukalenteri jne. Yksi merkittävimmistä ja näkyvimmistä viestintäkampanjoista on ollut maakunnan oma maaseuturahoituksen Keski-Suomi Roadshow-kiertue. Kiertueella kerrottiin maaseuturahoituksesta ja samalla jututettiin ihmisiä oman paikkakunnan kehittämistarpeista. Kuntakiertue pysähtyi jokaisessa keskisuomalaissa kunnassa, yhteensä 24 etapilla. Jokaisella etapilla väkeä oli paikallisista Leader-ryhmistä, Keski- Suomen ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta. Kiertueen pysähdyspisteillä piipahti kunnanjohtajia, päättäjiä, yrittäjiä, yrittäjäjärjestöjen edustajia, kehittämisyhtiöiden väkeä, kylä- ja hanketoimijoita sekä yhdistystoimijoita. Kiertueella tavoitettiin paljon ns. suurta yleisöä ja niitä, joilla ei ollut entuudestaan tietoa maaseutuohjelmasta.
Kiertue sai paljon näkyvyyttä paikallislehdissä ja jopa maakunnan medioissa, yhteensä noin 30 mediajuttua. Tärkeitä kohtaamisia, sitä päivä oli. Lisää tällaista aktiivisuutta, sitä tarvitaan. 3) koordinoida, vahvistaa ja luoda toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa Pöllöparlamentti on Sykettä-hankkeen koolle kutsuma maaseutuohjelman maakunnallisten kehittämishankkeiden toimijoiden tapaaminen. Pöllöparlamenttitapaamiset ovat koonneet säännöllisesti keskimäärin noin 20-30 henkilöä, parhaimmillaan jopa 50 osallistujaa. Tapaamisia on järjestetty hankkeen aikana yhteensä 15 kertaa. Tapaamisten myötä hankevetäjien tietoisuus olemassa olevista kehittämis-, rahoitus-ja koulutusmahdollisuuksista sekä meneillään olevista maaseudun kehittämistoimenpiteistä on lisääntynyt. Hankevetäjien yhteistapaamiset ovat toimineet tehokkaana verkostoitumisen edistäjänä ja helpottaneet yhteisten tilaisuuksien ja koulutusten suunnittelua, markkinointia ja toteutusta. Pöllöparlamenttitoiminta on herättänyt monissa maakunnissa kiinnostusta ja vastaavanlaista toimintaa on käynnistetty Pöllöparlamentin innoittamana jo muutamassa muussakin maakunnassa, mm. Hämeessä. Pöllöparlamentti on nostettu useaan otteeseen valtakunnallisesti esimerkiksi onnistuneesta kehittäjien verkostotyöstä. Sykettä-hanke on järjestänyt kahtena vuonna Keski-Suomi OnGo seminaarin ja verkostopäivän, jossa on tuotu esille mm. maaseutuhankkeiden vaikutuksia ja hyötyjä Keski-Suomessa. Tilaisuudet ovat kumpanakin vuonna koonneet lähes 100
keskisuomalaista yrittäjää, päättäjää ja kehittäjää yhteen. Seminaari on auttanut uusien kehittäjäkumppanien löytämisessä, nostattanut maaseututoimijoiden yhteishenkeä ja lisännyt tietoisuutta maaseutuohjelman toteutuksesta. Sykettä-hanke on kutsunut koolle myös Keski-Suomen Leader-nuorisohankkeiden vetäjät ja kylätaloja ylläpitävät toimijat yhteisiin teematapaamisiin, joissa jaettiin hanketoimijoiden välillä hyviä toimintatapoja, onnistumisia ja viestintäkeinoja. Kun kysyttiin tapaamiseen osallistuneista hankevetäjiltä, mitä hyötyä tapaamisesta oli, he kommentoivat mm. seuraavasti: Verkostoituminen ja keskustelu toisten hanketoimijoiden kanssa oli tärkeää Käytännön toiminnasta vinkkejä omaan hanketyöhön Viestintäasiat Paljon uusia ideoita ja vertaistuki Sykettä on kutsunut vuosittain koolle Keski-Suomen Leader-hallitukset työntekijöineen yhteiseen verkostopäivään, jonka teemoina ovat olleet mm. hallitusjäsenten viestintä, vaikuttavuus, maakuntauudistuksen vaikutukset maaseudun kehittämistyöhön ja Leader-tulevaisuustyö. Sykettä-hanke oli keskeisenä kumppanina järjestämässä yhdessä maaseutuverkostopalveluiden kanssa Euroopan maaseutuverkostojen (ENRD) tapaamista Keski-Suomeen. Tapaamiseen osallistui 60 Euroopan maaseutuverkostojen ja Euroopan komission edustajaa 25 eri maasta eri puolilta Eurooppaa. Tapaamisessa saatiin kertoa keskisuomalaisesta maaseudun kehittämisestä ja esimerkkejä onnistuneesta verkostotyöstä Keski-Suomessa.
Tämä innovaatioleiri oli paras maaseutuverkostojen kokous, jossa olen ollut. Ja olen ollut mukana jo useassa - Vija Veisa Latvian maaseutuverkostoyksiköstä. 4) lisätä ja vahvistaa toimijoiden viestintävalmiuksia ja -osaamista 5) rohkaista maaseudun kehittäjiä käyttämään monipuolisemmin eri viestintäkanavia ja menetelmiä Yhdistyksille, yrityksille ja alueen muille maaseututoimijoille suunnatut viestintätyöpajat ovat omalta osaltaan vieneet viestinnän taitoa ja tietoa eteenpäin. Sykettä-viestintähanke on järjestänyt ympäri Keski-Suomessa yhteensä 12 viestintätyöpajaa. Työpajojen teemoina ovat olleet sosiaalinen media ja verkkonäkyvyys, älykännykän hyödyntäminen viestinnässä sekä visuaalinen viestintä. Työpajojen avulla on lisätty yhteensä 350:n ihmisen viestintävalmiuksia ja osaamista. Viestintäosaamisen lisäksi tilaisuuksissa on jaettu tietoa maaseutuohjelman mahdollisuuksista ja edistetty toimijoiden välistä verkostoitumista. Lisäksi hankkeiden toteuttajia on kannustettu viestimään aktiivisesti hankkeista ja niiden tuloksista, jotta saadaan laajasti maaseutuohjelman hyvät käytännöt esille. Hanke järjesti yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen kanssa kolmella paikkakunnalla uuteen tietosuoja-asetukseen liittyvät infot, näihin tilaisuuksiin osallistui 120 maaseudun yhdistystoimijaa. Hanketoimijoille on koottu Hanketoimijan viestintäohjeet ja kannustettu myös niiden avulla hankevetäjiä maaseutuohjelman viestintään. Sykettä-hankkeessa koottua viestintäohjeistusta on käytetty myös valtakunnallisessa Hanketoimijan käsikirjassa. Leader-hallitusjäsenille tiedottaja on koonnut hallitusjäsenen viestintään liittyviä vinkkejä ja ohjeita.
Leader-ryhmien työntekijöille hanke järjesti kaksipäiväisen viestintäleirin, jossa mm. työstettiin keskisuomenmaaseutu.fi-sivustoa. Leirillä saimme kuulla esimerkillisestä hankeviestinnästä ja some-asiantuntijan sosiaalisen median vinkkejä, joita Leaderviestinnässä kannattaa hyödyntää. Hankkeen aikana on tuotettu Keski-Suomen Leader-ryhmille yhteiset viestintäohjeet ja luotu yhteinen kansio yhteisille materiaaleille. Lisäksi tiedottaja on auttanut Leader-ryhmiä mm. eri viestintäkanavien käyttöön otossa ja niiden päivittämisessä. Keskisuomenmaaseutu.fi sivuston hankerekisteriin on koottu maaseutuohjelman hankkeita ja rekisteriä päivitetään sitä mukaa kun uusia hankkeita on käynnistynyt. Lisäksi keskisuomalaiset Leader-hankkeet ja yritystuet on koottu GoogleMapskarttaan. Kartasta on helppo tutustua esimerkiksi tietyn alueen tai vaikka kunnan hankkeisiin. 6) tuoda esiin ja levittää hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä Sykettä Keski-Suomen maaseudulle lehti on julkaistu kaksi kertaa hankkeen aikana ja sitä on jaettu laajasti maaseutuverkostossa ja sidosryhmille. Lisäksi tiedotuslehti on ollut hyvä väline esimerkiksi messuilla ja kiertueella ns. suurelle yleisölle viestittäessä. Lehdissä on esitelty maaseuturahoituksen yritys- ja hanketarinoita. Näiden lisäksi lehdissä on kerrottu maaseudun hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista, mm. Leaderin vaikutuksia 20-vuoden ajalta sekä maaseutuohjelmakyselystä poimittuja maaseutuohjelman vaikutuksia. Lehti on ilmestynyt sekä printtilehtenä että verkkolehtenä. Hanke on tehnyt lehtien lisäksi julkaisuja, joissa hyviä toimintamalleja ja kehittämisen tapoja on tuotu esille. Hankkeen loppujulkaisu, Viestintää ja verkostoja, kokoaa maaseudun kehittämisen ja viestinnän hyviä käytäntöjä yhteen. Julkaisussa on myös vinkkejä, kuinka hyvä käytäntö on toteutettu, joten se toimii hyvänä oppaana kehittäjille esimerkiksi eri maakunnissa. Myös keskisuomalaiset yritystarinat on koottu yhdeksi Yritystarinoita Keski-Suomesta julkaisuksi, jossa keskeiset yrityskentällä toimivat henkilöt ovat kommentoineet
maaseuturahoituksen hyötyjä ja yrittäjät rahoitusta nimenomaan vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansainvälisille sidosryhmille on tuotettu esite, jossa on esitelty maaseuturahoituksen kohteita ja kehittämistyötä Keski-Suomessa. Esitteeseen on valittu esimerkeiksi kiinnostavia matkailukohteita, joiden avulla toivotetaan kansainväliset sidosryhmät tervetulleeksi maakuntaan ja yhteistyöhön. Hankkeen päätösseminaari oli myös yksi tärkeä tapa tuoda esille hankkeessa tehtyä työtä ja hyviä toimintatapoja. Hankkeen päätösseminaari kokosi yhteensä 100 osallistujaa (ja lisäksi 250 henkilöä Youtube-tallenteen kautta) viestinnän ja vaikuttavuuden pariin. Tärkeää oli, että hankkeen tuloksia oli kuulemassa toimijoita eri maakunnista ja jopa ministeriöstä ja maaseutuverkostopalveluista. Hyviä käytäntöjä on vaihdettu eri Leader-ryhmien ja kehittäjien kanssa myös yhteisissä tapaamisissa ja vierailuilla. Hankeen puitteissa on käyty mm. tutustumassa Leader Liiverin vaikuttavuustyöhön, KeskipisteLeaderin toimintaan ja Pohjois- Karjalan onnistuneisiin yritysrahoituksen käytäntöihin. Lisäksi keskisuomalaiset Leader-ryhmät ovat tavanneet Hämeen Leader-ryhmät ja jakaneet hyviä arkityön ja viestinnän kokemuksia. Näillä vierailuilla ja tapaamisilla on saatu reilusti hyviä vinkkejä puolin ja toisin maaseudun kehittämistyön tuloksista ja viestintätavoista ja samalla on verkostoiduttu laajemmin toimijoiden kesken. Myös osallistumiset valtakunnalliseen Maaseutuparlamenttiin ja kansainväliseen Linctapahtumaan ovat olleet tärkeitä verkostoitumis- ja kohtaamispaikkoja, joissa on jaettu hyviä toimintatapoja niin Leader-ryhmien, maaseutuverkostopalveluiden, ministeriön, eri maakuntien ja jopa eri maiden maaseudun kehittäjien kanssa.
7) tehdä näkyväksi yritys- ja hankerahoituksen tuloksia erilaisin toimenpitein Sykettä-hankkeessa on toteutettu videoprojekti yhdessä neljän keskisuomalaisen kunnanjohtajan kanssa. Tuotetuilla videoilla kunnanjohtajat kertovat maaseuturahoituksen ja Leader-toiminnan hyödyistä omille paikkakunnille. Videoiden kautta saatiin tärkeää viestintämateriaalia, joiden avulla voidaan viestiä esimerkiksi kuntapäättäjille. Viestintähankkeen myötä on tavattu myös Keski-Suomen kansanedustajia, joille on kerrottu maaseuturahoituksen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Järjestetyillä hankeretkillä on myös viestitty siitä, mihin rahoitusta on alueella käytetty ja mihin sitä on saatavilla. Nämä hankeretket ovat osoittautuneet hyväksi ja konkreettiseksi keinoksi osoittaa maaseuturahoituksen vaikutuksia ja tehdä Leadertoimintaa tutuksi ja jakaa hyviä kehittämisen käytäntöjä. Hankeretkiä on järjestetty hankkeen aikana kaiken kaikkiaan kymmenkunta ja niihin on osallistunut yli 200 henkilöä. Sykettä-viestintähanke teetti kevään aikana maaseutuohjelmakyselyn maaseuturahoituksen tuensaajille ja Leader-ryhmien keskeisille sidosryhmille. Saaduissa vastauksissa oli paljon hyviä kommentteja tuensaajilta rahoituksen vaikutuksista. Näitä kommentteja ja vastauksia on hyödynnetty monessa viestintämateriaalissa. 8) olla mukana luomassa positiivista kuvaa maaseudusta, siellä yrittämisestä ja toimimisesta Viestinnässä on nostettu jatkuvasti esille keskisuomalaisia hyviä käytäntöjä, onnistumisia ja positiivisia ilmiöitä. Sosiaalisessa mediassa on jaettu uutisia mm. maaseudun innovaatioita, menestystarinoita ja yritysten kasvutarinoita.
Sykettä-hankkeessa on jalkautettu valtakunnallisia maaseutuverkoston teemoja, kuten Leader 20 vuotta, yritysten kasvun vuosi kiertue ja hyvinvoinnin teemavuosi. Lisäksi olemme osallistuneet valtakunnallisten teemapäivien, esimerkiksi Avoimet kylät ja Osta tilalta päivien viestintään alueellamme. Sykettä-viestintähanke osallistui Amazing Keski-Suomi-tempauksen järjestelyihin ja viestintään. Tempauksella tehtiin maakuntaa ja sen maaseutukohteita tutuksi suurelle yleisölle yhteistyössä somettajien ja bloggareiden kanssa. Tempaus toteutettiin Amazing Race-kilpailuna. Aikataulu Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2015-31.8.2018. Hanke käynnistyi käytännössä tammikuussa 2016, kun projektipäällikkö aloitti työt. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa kahdesti, syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Jatkoaikaa ei kuitenkaan myönnetty kummallakaan kertaa. Kustannuslajien muutokseen ja tuen siirtoon haettiin ja saatiin muutos keväällä 2018. Toteutuksen organisaatio ja resurssit Hanketta hallinnoi JyväsRiihi ry. Muita hankkeen osatoteuttajia ovat Maaseutukehitys ry, Leader Viisari ry ja Vesuri-ryhmä ry. Hankkeelle palkattiin kokopäiväiseksi projektipäälliköksi/tiedottajaksi Jenni Tiainen, joka oli päävastuussa hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta. Tiedottajan tehtäviin kuuluivat hankkeen toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus yhdessä hankkeen osatoteuttajien kanssa. Lisäksi työntekijä vastasi hankkeeseen liittyvästä raportoinnista ja hankkeen maksatuksista. Hän osallistui myös maakunnalliseen ja valtakunnalliseen maaseudun kehittämiseen sekä maaseutuohjelmaan ja Leadertyöhön liittyviin ajankohtais- ja koulutustilaisuuksiin. JyväsRiihessä hankkeen vastuuhenkilönä toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen. Hänen tehtäviään olivat hankkeeseen liittyvät hallinnolliset tehtävät, kuten hankkeen rahoitusneuvottelut, taloudenseuranta sekä projektihenkilöstön työn ja hankkeen toteutuksen ohjaus. JyväsRiihen hankeneuvojan Leena Karjalaisen
työaikaa on kohdennettu myös hankkeelle, mm. maksatusten valmisteluun ja muihin projektin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi hankkeeseen palkattiin määräaikainen projektisihteeri Helmi Yli-Knuuttila tiedottajan työpariksi aikavälille joulukuu 2017- elokuu 2018. Hankkeen osatoteuttajat ovat osallistuneet projektiryhmän ja ohjausryhmän työskentelyyn. Lisäksi he ovat osallistuneet hankkeen toimenpiteiden toteutukseen, mm. hankkeen järjestämien infotilaisuuksien, messutapahtumien, hankeretkien jne. valmisteluun yhdessä tiedottajan kanssa. Osatoteuttajat ovat lisäksi osallistuneet hankkeen koordinoimaan Pöllöparlamenttitoimintaan. Tehtäviin on lisäksi kuulunut tiedon kerääminen/tuottaminen hankkeen julkaisuja varten yhdessä projektipäällikön kanssa. Hankkeen projektiryhmään kuuluivat hankkeen toteuttajat eli Leader-ryhmien edustajat. Projektiryhmä kokoontui 6-8 krt/vuodessa. Projektiryhmän tehtäviä olivat mm. viestintään liittyvien tavoitteiden ja aikataulujen yhteensovitus, viestintämenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä projektin toteutuksen seuranta ja ohjaus. Projektiryhmä toimi tiedottajan käytännön työn tärkeänä tukena ja ohjaajana. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuosittain kaksi kertaa ja sen tehtäviin on kuulunut hankkeen seuranta ja arviointi. Ohjausryhmän työskentely on ollut toimivaa ja ryhmältä saatu palaute on edistänyt hankkeen toimenpiteiden suuntaamista. Hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet Anja Kettunen, MTK Keski-Suomi (pj) Veli Koski Keski-Suomen ELY-keskus Hilkka Laine/Tuulia Nieminen, Keski-Suomen liitto Inkeri Pasanen, Sanomalehti Keskisuomalainen Leena Kuhno/Niina Vuori, Maaseudun Sivistysliitto Vesa Laitinen, ProAgria Keski-Suomi Tiina Martelius-Louniala, Jamk Ari Piesala, Karstulan seudun kehittämisyhtiö Pirjo Ikäheimonen, Leader JyväsRiihi Tiina Seppälä, Leader Maaseutukehitys Raisa-Saarilahti-Kulju, Leader Vesuri Marja Salonen, Leader Viisari Osa hankkeen viestintään liittyvistä toimenpiteistä, kuten videot ja julkaisujen taitto, on toteutettu ostopalveluna. Lisäksi opintoihin liittyvät harjoittelujaksot hankkeessa ovat suorittaneet painoviestinnän opiskelija Taru Rahkonen Jyväskylän ammattiopistosta ja agrologiopiskelija Minna Häkkinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisrahoitus on 520 000, josta yhteinen osuus on 411 000 ja osatoteuttajien osuus on 39 000 (Maaseutukehitys) ja 35 000 (Viisari ja Vesuri). Hankkeen kustannukset koostuivat palkoista, vuokrista, ostopalveluista, matkakuluista ja muista kuluista. Kustannuslaji Julkinen tuki Toteuma Palkat 307 230 308 584 Palkkiot 1 000 260 Vuokrat 20 800 20 201 Ostopalvelut 108 800 106 389 Matkakulut 31 000 30 019 Muu kulut 51 170 46 375 Kulut yhteensä 520 000 511 828 Leader-ryhmien osuus Julkinen tuki Toteuma JyväsRiihi 411 000 403 047 Maaseutukehitys 39 000 38 988 Viisari 35 000 34 794 Vesuri-ryhmä 35 000 35 000 Yhteensä 520 000 511 828 Raportointi ja seuranta Hankkeen toiminnasta on tiedotettu säännöllisesti Keski-Suomen ELY-keskukselle, Leader-ryhmille, alueen toimijoille ja sidosryhmille nettisivujen, uutiskirjeiden, lehtien ja sähköpostien välityksellä. Myös hankkeen ja muiden yhteistyötahojen järjestämissä tilaisuuksissa on kerrottu hankkeen toiminnasta ja sen etenemisestä. Leader-ryhmien hallituksille on käyty kertomassa hankkeen työstä muutaman kerran. Hankkeesta maksatukset on tehty kaksi kertaa vuodessa. Toimintaraportit ja seurantatiedot on toimitettu rahoittajan edellyttämällä tavalla. Hankkeen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteutumista on seurattu ja arvioitu maksatusten yhteydessä puolivuosittain tehtyjen toimintaraporttien yhteydessä. Seurantaa ja arviointia on tehty myös ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksissa. Seurattavien määrällisten tietojen perusteella hanke on ylittänyt sille asetetut tavoitteet selkeästi. Julkaistun materiaalin (sis. verkkojulkaisut) lukumäärä tavoite 65 kpl toteuma 172 kpl, tuettujen infotilaisuuksien lukumäärä tavoite 50 kpl toteuma 91 kpl, tuettujen esittelytilaisuuksien (demonstraatio) lukumäärä tavoite 8 kpl toteuma 6 kpl.
Hankkeen kohderyhmiltä on pyydetty palautteita, joiden perusteella voidaan arvioida hankkeen järjestämien tilaisuuksien ja infojen hyötyä kohderyhmille. Pääosin osallistujat ovat olleet järjestettyihin tilaisuuksiin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Hankkeeseen osallistuneet Leader-ryhmien antamaa palautetta hankkeen hyödyistä: Kaiken kaikkiaan Sykettä-hankkeella on saatu vaikuttavuutta viestintään, uutta tietoa ja osaamista sekä näkyvyyttä somessa ja muussa mediassa yli omien rajojen. Sykettä on mahdollistanut laadukkaamman ja ammattimaisen viestinnän. Hanke on vahvistanut maakunnallisesti maaseuturahoituksen hankkeiden yhteistyötä ja tehnyt sen valtakunnallisesti näkyväksi ja arvostetuksi toiminnaksi! Viestijän apu on ollut tarpeen ja hyvä että joku "paimentaa meitä tekemään viestintää enemmän kuin ehkä muutoin tulisi tehtyä Hankkeiden välinen yhteistyö ja tieto toisten hankkeista parantunut (Pöllöparlamentti) Viestinnässä on otettu käyttöön uusia konsteja, jotka helpottavat arkea - esim. videot ja hankekartta. Sykettä-hankkeen ansiosta meillä on käytössä youtube- ja instagram viestintäkanavat. Sykettä-hanke teki yhdessä HighwaySavo-viestintähankkeen kanssa kahden maakunnallisen viestintähankkeen vertaisarvioinnin keväällä 2018. Arvioimme viestintähankkeiden onnistumista tavoitteisiin nähden ja vaihdoimme arkityön hyviä käytäntöjä. Tässä muutamia poimintoja viestintähankkeiden vertaisarvioinnista Sykettä-viestintähanke on onnistunut monipuolisesti viestimään maaseutuohjelmasta, alueellista maaseutusuunnitelmasta ja paikallisista kehittämisstrategioista. Se on tuottanut julkaisuja, lehtijuttuja, videoita ja viestinyt nettisivuilla ja somekanavissa. Myös hankkeen määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet ja jopa ylittyneet. Pöllöparlamentti on ehdottomasti hyvä käytäntö, jota kannattaa levittää muuallekin; ja sitä on myös nostettu useissa yhteyksissä esille hyvänä käytäntönä. Ylipäänsä hankkeen puitteissa järjestetään todella paljon erilaisia kokoontumisen foorumeita hanketoimijoille ja myös viestinnällisiä työpajoja. Kaikenlainen kokoontuminen vahvistaa yhteistyötä maakunnassa ja antaa välineitä hanketoimijoiden viestintään sekä myös ns. lähettiläisyyteen hanke- ja yritysrahoituksesta. Hankkeen fokus on selkeästi yhteisessä tekemisessä ja toiminnassa. HighwaySavo-viestintähanke, Hannakaisa Markkanen Sykettä-viestintähanke teetti kevään aikana maaseutuohjelmakyselyn maaseuturahoituksen tuensaajille ja maaseudun kehittäjiltä Keski-Suomessa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tietoa maaseutuohjelmasta sekä sen viestinnästä ja vaikuttavuudesta. Kysely muodostui neljästä osa-alueesta, joista olivat maaseutuohjelman viestintä, maaseudun kehittäjien välinen yhteistyö,
maaseutuohjelman vaikuttavuus ja Leader-toiminnan rooli. Kyselyyn vastasi yhteensä 185 vastaajaa kolmen viikon aikana. Arviointiraportti antoi tärkeää tietoa viestinnän onnistumisista ja kehittämistarpeista. Toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa hankkeen riskeiksi oli arvioitu mm. henkilöstöriskit, jotka on kuitenkin vältetty huolellisella rekrytoinnilla, johon osallistuvat kaikki osatoteuttajat. Hyvällä perehdyttämisellä ja ohjauksella on ollut myös tärkeä merkitys. Toisena riskinä hankkeen alussa oli arvioitu, että useamman toimijan välisessä yhteistyössä voi olla esimerkiksi aikataulutusongelmia. Nämä on kuitenkin pääosin vältetty tiiviillä projektiryhmän välisellä viestinnällä. Hankkeen tiedottaja on lähettänyt säännöllisesti ryhmiin ajankohtaistiedotteita, jotta kaikki toteuttajat ovat pysyneet hyvin ajan tasalla hankkeen toteutuksessa ja ovat voineet osallistua siihen omien resurssien mukaan. 3.3 Yhteistyökumppanit ja kohderyhmä Sykettä-hanke on tehnyt yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa. Leader-ryhmien kanssa vuorovaikutus on säännöllistä ja tiivistä. Viestintähankkeen myötä ryhmien keskinäinen yhteistyö on myös tiivistynyt ja yhteydenpito säännöllistynyt. Leaderhallitusjäsenet ovat hankkeen keskeinen yhteistyötaho, jolle on tiedotettu säännöllisesti ja järjestetty yhteistyöpäiviä. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen toimijoiden kanssa on tehty useita yhteisiä viestintätoimenpiteitä. Sykettä-hankkeen koordinoima Pöllöparlamentti on koonnut säännöllisesti maaseudun kehittäjät koolle. Säännölliset tapaamiset ovat taanneet sen, että hanketoimijat ovat tutustuneet toisiinsa. Pöllöparlamentti on mahdollistanut hankevetäjille myös verkostoitumista eri toimijoihin, sillä tapaamisiin on kutsuttu mm. kunnanjohtajia, kehittämisyhtiöiden edustajia, valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden vetäjiä, median, maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntaliiton edustajia. Hanketoimijat ovat olleet Sykettä-hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja. Heille on järjestetty lukuisia infoja ja työpajoja ja heidän kanssaan on tehty monia kirjoitettuja juttuja ja videoita. Tiedottaja on osallistunut maakunnan maaseuturahaston tiedonvälityshankkeiden säännöllisiin tapaamisiin ja esimerkiksi Keski-Suomen ruokakoordinaatio -hankkeen työryhmään. Tiedottaja on osallistunut myös Keski-Suomen Leader-ryhmien ja ELYkeskuksen yhteistyötapaamisiin. Myös valtakunnallisesti eri maakuntien ohjelmatiedottajien kanssa on tavattu useita kertoja vuodessa yhteisissä tapaamisissa ja videokoulutuksissa. Tiedottaja on nostanut
aktiivisesti esille yhteisissä tilaisuuksissa ja maaseutuohjelman viestintäverkosto facebook-ryhmässä esimerkkejä Keski-Suomessa tehdystä maaseutuviestinnästä. Viestijöiden välinen verkosto on ollut työn kannalta erittäin arvokas. Lisäksi esimerkiksi kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, Keski-Suomen kylät, MTK, Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry ovat olleet keskeisiä yhteistyötahoja, joiden kanssa on tehty monia yhteisiä viestintään liittyviä asioita tai tilaisuuksia. Lisäksi hanke on verkostoitunut valtakunnallisesti muiden Leader-ryhmien, maaseutuverkostoyksikön, Maaseutuviraston ja sekä Maa-ja metsätalousministeriön kanssa. Maaseutuverkoston toimintaan on osallistuttu mm. Leader-ajankohtaispäivillä, viestintäverkoston videoneuvotteluissa ja koulutuksissa. Lisäksi olemme yhteistyössä Maaseutuverkoston kanssa järjestäneet kansainvälisen ENRD-tapaamisen vuonna 2017 Keski-Suomessa. Hankkeen toiminta-alueena on Keski-Suomi ja hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvat käytännössä kaikki Keski-Suomen asukkaat. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat keskisuomalaiset yritykset ja maaseuturahoituksesta kiinnostuneet kehittäjätahot. Vaikka hankkeen kohderyhmä on hyvin laaja, on kuitenkin pystytty toimimaan ja näkymään paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja jopa oltu mukana kansainvälisen verkostotapaamisen järjestelyissä. Hankkeen tilaisuuksia on järjestetty maakunnan jokaisessa kunnassa ja yhteistyötä on tehty monien maakunnallisten toimijoiden kanssa. Aktiivisesti on oltu mukana myös valtakunnallisessa kehittämisessä ja viestinnässä. 3.4 Tulokset ja vaikutukset Hankkeessa tehty viestintä ja verkostotyö ovat tukeneet toisiaan vahvasti. Hyvin toimivan verkoston ansiosta viestintä on ollut helpompaa. Verkoston vahvuus edistää myös maakunnallisesti hanketoiminnan vaikuttavuutta, kun toimijat oppivat toisiltaan, asioita tehdään ja kehitetään yhdessä. Verkostomainen työtapa edistää myös sitoutumista uusien viestinnän työtapojen käyttöön ottamisessa. Tietoisuus maaseuturahoituksesta on lisääntynyt. Leader-ryhmissä rahoitus on käynyt hyvin kaupaksi. Voidaan osoittaa, että esim. Roadshow:n ja julkaistujen videoiden myötä Leader-ryhmiin on tullut uusia rahoituskyselyitä, jotka ovat johtaneet rahoitushakemuksiin asti. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksessa rahoitushakemusten määrä on lisääntynyt. Hankkeen aikana on koulutettu yhteensä 350 henkilöä viestintätyöpajoissa, joten viestintäosaaminen tulee näkymään aktiivisempana maaseutuviestintänä ja monipuolisempana eri viestintäkanavien hyödyntämisenä. Maakunnassa tehty maaseudun kehittäjien välinen verkostotyö näkyy jo nyt monina toimijoiden yhdessä järjestäminä tilaisuuksina ja toimijoiden välisenä yhteydenpitona.
Maakunnalliset hankkeet ovat järjestäneet paljon tilaisuuksia yhteistyössä yhden tai useamman hankkeen yhteistyönä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pystyä juurruttamaan toimintatapoja hyvinä käytäntöinä, jotka ovat vapaasti kopioitavissa muuallekin. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä Sykettä-viestintähankkeessa tehtyjä toimenpiteitä näyttää leviävän hyvällä vauhdilla eri maakuntiin. Mm. Roadshow-kiertueita on järjestetty Keski-Suomen innoittaman jo Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa. Maaseudun kehittäjien verkostotyö on myös kiinnostanut merkittävästi eri maakunnissa. Keski-Suomen Pöllöparlamenttitoimintaan on käynyt tutustumassa jo Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Hämeen maaseudun kehittäjiä. Ainakin Kainuussa on käynnistynyt Pöllöparlamentin innoittamana Puluparlamentti, Hämeessä Raittiriihi ja Kaakkois-Suomessa Hankecon-hanketapaamiset. Hankkeessa tuotettuja viestintämateriaaleja on hyödynnetty useassa yhteydessä valtakunnallisessa viestinnässä ja myös ministeriön edustajat ovat esitelleet niitä Leader-ajankohtaispäivillä. Tiedottaja on aktiivisesti kirjoittanut juttuja maaseutu.fi sivuille ja muihin somekanaviin. Oikealla tavalla paketoidut ja ammattimaisesti tuotetut videot, julkaisut ja toimintatavat on pystytty nostamaan valtakunnallisesti hienosti esiin, mikä lisää toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta myös maakunnallisesti. Sykettä-hankkeen ohjausryhmän lausunto hankkeesta: Ohjausryhmän mielestä Sykettä-hanke on ollut hyvin onnistunut ja se on päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Hanke on luonut onnistuneita viestinnän ja verkostotyön käytäntöjä, joista on otettu mallia myös muissa maakunnissa. 4. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Maakunnallisesti maaseutuohjelman tehokkaaseen viestintään ja tiedotukseen tarvitaan jatkossakin asiantuntijaa, joka pystyy keskittymään täysipainoisesti maakunnalliseen ohjelmaviestintään. Tuloksellinen viestintä tarvitsee selkeää ja vastuullista koordinointia. Sähköisen viestinnän välineet uudistuvat jatkuvasti ja niiden käyttö vaatii perehtymistä ja testausta. Verkostot eivät kehity eikä niiden toiminta vakiinnu ilman koordinointia. Tähän pyritään vastaamaan Sykettä 2-jatkohankeella, jolla edistetään maakunnallisesti maaseutuohjelman tulosten ja vaikutusten esille tuomista. Jatkossa on tärkeää viestiä myös kansainvälisille verkostoille nykyistä enemmän, jotta oman maakuntamme hienot esimerkit, hankekohteet ja maaseutuyritykset pääsevät esille myös Euroopan tasolla.
Jyväskylässä 31.8.2018 Pirjo Ikäheimonen, toiminnanjohtaja JyväsRiihi ry Jenni Tiainen, projektipäällikkö/tiedottaja, Sykettä-hanke/JyväsRiihi ry