Ruoka-apu osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

Samankaltaiset tiedostot
Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

EU-ruokajakelun tulevaisuuden näkymät

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira

Seurakunnan tuki talouden hallinnassa

67 Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen sekä määrärahan myöntäminen uuden toimintamallin käynnistämiseen

Köyhyyden monet kasvot

Keitä leipäjonossa olevat ovat? Millaisia ongelmia heillä on? Tutkimusten tuloksia leipäjonoista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 46/ (8) Kaupunginhallitus Asia/

Yhteinen keittiö -hankkeen aloitusseminaari

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.

PARHAAT KÄYTÄNNÖT RUOKA- APUTOIMINNASSA Identification of best practice models for enhanced food redistribution

Terhi Mäkinen ja Marjatta Rämö. Jokapäiväinen leipä

SEURAKUNNAN ELINTARVIKEAPU Näkymätöntä kerjäämistä

AVUSTUSTOIMINNAN JULKAISUJA. Avun tilkkutäkki. suomalaisen ruoka-apukentän monimuotoisuus

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Köyhyys ja osallisuus

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

Perhe-etuuksilla leipäjonossa. ruoka-apua käyttävien pikkulapsiperheiden pärjääminen ja hyvinvointi

Leipäjonossa. Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Aikuisten palvelujen vastuualue

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

HELSINGIN KAUPUNKI SUUNNITELMA 1 (12) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Perhe- ja sosiaalipalvelut Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö 5.6.

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Ruokahävikin seuranta ja toimet hävikin vähentämiseksi Suomessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (9) Sosiaali- ja terveyslautakunta Asia/

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTO- ALOITEET

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Mistä rosoisia miehiä tulee?

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta

Köyhyydestä? Jouko Karjalainen , Jyväskylä. Jouko Karjalainen

YHTEISKUNNAN MURROS JA DIAKONIA. Irene Roivainen Murroskauden diakonia Diakonian tutkimuksen päivä Helsinki

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

NÄLKÄONGELMA TAUSTAA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA

Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

Puhutaan rahapelaamisesta - Tietoisku. Mun talous- toiminnan Verkostopäivä Leena Taavila

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus. Luonnos toimintamalliksi

Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta

Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND TUOMO LAIHIALA. KOKEMUKSIA JA KÄSITYKSIÄ LEIPÄJONOISTA Huono-osaisuus, häpeä ja ansaitsevuus

Ruoka-apuun ja -hävikkiin liittyvää uutisointia vuonna koonnut Maria Ohisalo (Itä-Suomen yliopisto - UEF)

Toimeentulotukiuudistus: vaikutuksista aikuissosiaalityölle. Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät Erikoistutkija Paula Saikkonen

Kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä SoTe-uudistuksen jälkeen

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere

Kämmen-elintarvikejakelussa käyvien elämäntilanteen selvittäminen

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Näkökulmia köyhyyteen

Kaapeli-valmennus yhteisöjen rakentajana. Matti Helin

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Motivan hankintapalvelu Ohjeita ja neuvontaa. Ma Satu Hyrkkänen, asiantuntija (kestävät hankinnat), Motiva Oy

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

Voiko osallisuuteen velvoittaa

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta

TOINEN PERHE. Tanja Niemelä. Ruoka-avun asiakkaiden kokemuksia ruoka-avussa asioinnista ja sen tuottamasta sosiaalisesta hyvinvoinnista

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Kokemuksia kuntien ja Kelan yhteistyöstä käytäntöjen kehittäminen Marja-Leena Valkonen, etuuspäällikkö, etuuspalvelujen lakiyksikkö

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-TVY ry Finlands Arbetslösas Samarbetsorganisation - TVY rf

Talous- ja velkaneuvonta

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelma. Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TE TAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

SUOMI SYÖ 2016 KASVAAKO KIINNOSTUS KOTIMAISEEN RUOKAAN EDELLEEN? VIELÄKÖ PROTEIINIMYÖNTEISYYS KASVAA? Suomi Syö 2016, Taloustutkimus Oy

Aaro rakastaa Inkaa tai Ullaa

Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

Kelan palvelukanavat. Asko Riihioja Kela Keskinen asiakaspalveluyksikkö ja vakuutuspiiri

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Transkriptio:

9.5.2019 Ruoka-apu osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Jouko Karjalainen STEA/Arvokas-hanke Jouko Karjalainen 1

Aiheita 1990- luvun syvä lama synnytti leipäjonot Nälkä-äläkkä 1993 1994 EU-ruoka-apu 1996 - Kirkon ruokapankit 1996 - Nälkäryhmä 1998 ja köyhyyspaketit Ruoka-apu vakiintuneina käytänteinä, avun laajuus Ruokahävikin vähentäminen Vaihtoehtoiset, täydentävät toimintatavat Leipäjonot kasvottoman avun saannin mahdollisuutena Pirstoutuneen sosiaaliturvan yksi tulos, poiskäännyttäminen 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 2

1990- luvun alun syvä lama synnytti leipäjonot 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 3

Nälkä-äläkkä 1993 1994 huomiosyklin prosessina (Downs 1971) I vaihe 1980- luvun talousbuumin raju vaihdos, työttömyyden kasvu, leipäjonojen synty II vaihe joulukuu 1993 Ulkomaisen median kiinnostus herää Laman terveysvaikutukset II- tutkimus Nälkä Ongelman vähättely, jopa kieltäminen suomalaisessa lehdistössä Selityksenä uusavuttomuus 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 4

Nälkä-äläkkä 1993 1994 huomiosyklin prosessina III vaihe kesä 1994 Nälkäongelman myöntäminen Nälkä on sittenkin totta! (Lapin Kansa 28.6.1994) Viranomaisilta vaadittiin toimenpiteitä IV vaihe vuosi 1995 Vuorovaikutuksen suunnan muutos, aiheen arkipäiväistyminen, häviäminen etusivujulkisuudesta EU-ruoka-avun vastaanottaminen käynnisti uuden vaiheen. Avun tarve kyseenalaistettiin V vaihe 2000- Toiminta, ei erityistä uutisarvoa, sisäpiirissä (vrt. Hursti 2017) 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 5

EU-ruoka-apu 1996 - Kirkon ruokapankit 1996 - Kirkon ruokapankit käynnistyivät 1995 (Tampere) ja 1996 Tällä hetkellä ev.-lut. kirkolla noin 150 ruokapankkia Suomi (MMM) ottanut vastaan EU:n ruoka-apua koko ajan vuonna 2018 jakelu siirrettiin Ruokavirastolle Jakelijoina 22 kumppaniorganisaatiota mm. Pelastusarmeija, muita uskonnollisia yhteisöjä ja mm. TVY, SPR, MTKL, Hyvä Arki 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 6

Nälkäryhmä 1998 ja köyhyyspaketit Kirkon nälkäryhmä 1998 Poliittinen interventio Nälkäryhmässä puolueiden edustajat, puheenjohtajina puhemies Riitta Uosukainen ja piispa Eero Huovinen Asiantuntijaryhmä taustalla Tuotti yhden lauseen Lipposen kakkoshallittuksen ohjelmaan ja Köyhyyspaketit (mm. toimeentulotuen etuoikeutettu tulo) 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 7

Ruoka-apu vakiintuneina käytänteinä, avun laajuus viikoittain yli 20 000 henkilöä, ja ruokaa jakavat sadat eri toimijat (Ohisalo ym. 2013 2,3 prosenttia suomalaisista oli turvautunut ruoka-apuun vähintään kerran vuoden 2013 mikä tarkoittaa yli 80 000 ihmistä (THL, Lehtelä & Kestilä 2014) vuositasolla noin 1,7 miljoonaa käynti, joista 1,2 miljoonaa oli vakituisesti ruoka-avussa käyvien käyntejä (Ohisalo ym. 2013) ev-lut kirkko jakoi vuonna 2015 yli 156 000 ruokakassia. Lisäksi EU-ruokaa ja järjestivät lähes 10 000 ilmaista tai edullista ruokailua, joissa oli yli 582 000 ruokailijaa. (Kirkkohallitus 2016.) 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 8

Ruoka-avun pysyvyys Leipäjonot syntyivät äkillisen taloudellisen romahduksen myötä 1990-luvun alussa ilmiöön vaikuttavat myös ruoan hinnanmuodostus (Lehtelä & Kestilä 2014, 279), ruoka-aputoiminnan vakiintuminen, uudet ja tehokkaammat käytännöt, tuttuus ja tottumus (Silvasti 2015). Myös median merkitystä olisi arvioitava Leipäjonot ovat tapaa huono-osaisuuden ja hyvinvointivaltion epäonnistumisen merkki 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 9

Ruokahävikin vähentäminen Yksi keskeinen perustelu ruoka-avun jakamiselle EVIRA joustanut jonkin verran säädöksistä Saanut uusia muotoja, myös kaupallisia Ruoka-avulle voidaan sallia kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja. Elintarvikkeiden turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, ja vastuu siitä on sekä ruokaa lahjoittavilla yrityksillä että ruokaa jakavilla hyväntekeväisyysjärjestöillä. 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 10

Vaihtoehtoiset ja täydentävät toimintatavat leipäjonoille Kauppojen mobiilisovellukset Wastefood- liike, mm. Wefood kauppakeskus Redissä Ravintoloiden ylijäämäruoka hyötykäyttöön Ruokapankit (ei yleensä tarvitse jonottaa) Sosiaalitoimen maksusitoumukset Diakoniatyön maksusitoumukset Yhteisruokailut Päiväkeskukset Yhteinen keittiö 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 11

(Ruoka-)avun ongelmat 1. riittävyys 2. sopivuus 3. vähäarvoisuus 4. vaikuttavuus 5. saavutettavuus 6. tehottomuus 7. ravitsemus Vrt. Towsend 1979, köyhyyden hyödyllisyys 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 12

Leipäjonot kasvottoman avun saannin mahdollisuutena Voi asioida nimettömänä Ei kysytä avun tarvetta Voi toimia toisen henkilön puolesta Muutoin poisheitettävä ruoka käyttöön Ei vähennä toimeentulotukea Monelle tositarpeeseen Toisilla säästää rahaa muihin tarkoituksiin 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 13

Frieden 2010 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 14

Käytettävissä olevien tulojen kasvu 1966 1990 ja 1990 2014 (Riihelä, Sullström, Tuomaala 2016) 9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 15

9.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 16