Sosiaali- ja terveyslautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTO- ALOITEET

Transkriptio

1 TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTO- ALOITEET Valtuustoaloite siirrettävän sprinklerijärjestelmän hankkimiseksi tukemaan vanhusten omaehtoista asumista kotona - Lassi Kaleva ym. (TRE: 6303/ /2016) Valtuustoaloite Yhteinen pöytä -hankkeen kehittämiseksi Tampereen kaupungissa - Jari Heinonen ym. (TRE: 4094/ /2016)

2 Valtuustoaloite siirrettävän sprinklerijärjestelmän hankkimiseksi tukemaan vanhusten omaehtoista asumista kotona - Lassi Kaleva ym. (TRE:6303/ /2016) Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Ella Suojalehto: Kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva ym. ovat tehneet valtuustoaloitteen siirrettävän huoneistokohtaisen sprinklerijärjestelmän hankinnan selvittämiseksi. Valtuustoaloitteessa viitataan syksyllä 2016 turva-asioita käsitelleeseen koulutukseen, jossa tuotiin esille dementoituneen tai muuten toimintakyvyltään alentuneen vanhuksen turvattomuus tulipalon sattuessa. Valtuustoaloitteen tekijät arvelevat, että siirrettävä huoneistokohtainen sprinklerijärjestelmä tukisi vanhusten omaehtoista kotona asumista, ja esittävät, että kaupunki tutkisi automaattisen huoneistokohtaisen sammutusjärjestelmän hankintaa, tarpeellisuutta ja kustannustehokkuutta sekä sitä, tukeeko tällainen järjestelmä omaehtoista kotona asumista. Tampereen kotihoito on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa vuosina yhteistyötä, jossa selvitettiin niitten kotona asuvien vanhusten määrää, jotka tulipalon sattuessa ovat suuressa riskissä. Tätä selvittämistä varten kehitettiin käytössä olevaan vanhusten toimintakykymittariin (RAI) oma ns. palorai osio, jonka avulla pystyttiin tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat vanhukset. Selvityksen mukaan riskiryhmässä on runsaasti vanhuksia. Tällä hetkellä 10 tamperelaisella vanhuksella on kotonaan siirrettävä automaattinen huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä, joka käynnistyessään tekee hälytyksen myös laitteiston valvomoon. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä laitteistoon eikä sitä ole koettu häiritseväksi. Varsinaista kustannustehokkuuslaskelmaa ei edellä mainitun yhteistyön puitteissa ole tehty. Valtakunnallisten viime vuosien tilastojen perusteella Suomessa kuolee keskimäärin 73 henkilöä vuosittain tulipaloissa. Ikäihmisten osuus näistä palokuolemista on noin kolmannes. Näin ollen on perusteltua selvittää huoneistokohtaisen sammutusjärjestelmän kustannustehokkuus sekä järjestelmän vaikutus vanhusten elämän laadun ja turvallisuuden lisäämiseksi. Esitetään, että vuoden 2018 aikana laaditaan kustannustehokkuuslaskelmat perustuen palorai-työkalun avulla arvioituun asiakasmäärään. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu laitteistohankintaan.

3

4 Valtuustoaloite Yhteinen pöytä -hankkeen kehittämiseksi Tampereen kaupungissa - Jari Heinonen ym. (TRE: 4094/ /2016) Sosiaalipalvelupäällikkö Maritta Närhi: Jari Heinonen esittää valtuustoaloitteessaan , että Tampereen kaupunki selvittää viipymättä Yhteinen pöytä -idean käyttöönoton mahdollisuudet yhdessä Tampereen seurakuntayhtymän ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Valtuustoaloitteen ovat allekirjoittaneet myös Ossi Aho, Anna Kontula, Aarne Raevaara ja Ilmari Rostila. Aloitteessa kerrotaan, että Vantaalla kehitetty Yhteinen pöytä - hanke luo verkostoa ja mallia yhteisölliselle ruoka-aputoiminnalle sekä hävikkiruoan keskitetylle jakelulle ( Eurooppalaisessa tarkastelussa Yhteinen pöytä -idea on saatu yhteisöllisesti toimivasta Berliner Tafel -konseptista. Aloitteessa tuodaan esiin ristiriita sen suhteen, miten toisaalta ruoka-avun tarve, köyhyys ja yksinäisyys lisääntyvät niin Suomessa kuin Tampereellakin ja, miten toisaalta ruokaa vuosittain heitetään roskiin jopa 15 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta (n. 400 miljoonaa kiloa). Vantaan mallissa hävikkiruoan hyötykäyttö on Suomen mittakaavassa toistaiseksi ainutlaatuisella tavalla yhdistetty asukaslähtöiseen ja yhteisölliseen kansalaistoimintaan. Ruoka-apu jaetaan verkostossa ja Yhteinen pöytä -konseptia hallinnoivat yhteistyössä Vantaan kaupunki, Vantaan seurakunnat sekä Diakonia -ammattikorkeakoulu. Yhteisen pöydän tarjoamat palvelut ovat kylmätilat, kuljetus sekä hävikkiruokaterminaali. Valtuustoaloitteessa esitetyn mukaisesti Tampereen kaupungin aikuissosiaalityöstä on keväällä 2017 aloitettu yhteistyö Tampereen seurakuntayhtymän kanssa ruokahävikkitoiminnan kartoittamiseksi ja kehittämiseksi Tampereella. Tampereella hävikkiruoan keräilyä ja jakelua on tähän asti toteutettu Tampereen seurakuntayhtymän koordinoiman Ruokapankin toimesta. Seurakuntayhtymän tukena on ruoan ja ruokakassien jakelusta huolehtinut seurakuntien omien toimintapaikkojen sekä Ruokanyssen lisäksi järjestöä. Vapaaehtoisia on ollut mukana vuosittain henkilöä. Tampereen kaupunki ja Tampereen seurakuntayhtymä ovat yhteistyössä tavanneet Tampereella toimivien järjestöjen edustajia tavoitteena selvittää mahdollisuuksia lisätä eri toimijoiden välistä

5 yhteistyötä ruoan jakelun osalta. Tapaamisten perusteella tähän mennessä jo A-kilta, A-klinikkasäätiö/Jeesi, HDL/Viadia, Kuntoutuspolku ry, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Nauha ry, Silta-Valmennusyhdistys ry sekä Sopimusvuori ry ovat sitoutuneet olemaan mukana jakelussa. Kartoituksen perusteella tullaan Tampereen malliksi esittämään laajennettua Ruokapankkia, joka toteutetaan seurakunnan sekä kaupungin yhteistoimintana ja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ruokapankilla on Tampereella vankka kokemus hävikkiruoan keräilyn ja jakelun järjestämisestä ekologisesti. Samalla yhteisöllisen ja työllistävän toiminnan avulla ehkäistään syrjäytymistä. Ruokapankilla on valmiit verkostot ja tilat. Toisaalta kuitenkin esim. vanhentunut kuljetuskalusto, tilojen remontointitarpeet sekä henkilöstöresurssien niukkuus aiheuttavat enenevässä määrin haasteita Ruokapankin toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle. Seurakuntayhtymän talousarvioesityksessä 2018 Ruokapankin kokonaisbudjetti on euroa. Seurakunnan kokonaisbudjetin lisäksi esitetään Tampereen kaupungin osuudeksi vuodesta 2018 alkaen euroa. Kaupungin osuudella katettaisiin vuonna 2018 yhteensä neljän palkkatuella työllistetyn palkkakulut, uuden kylmäauton leasingkulut sekä laajentuvan toiminnan alkaessa kylmätilojen remontti. Ruokapankin kokonaisbudjetti vuodelle 2018 olisi siten euroa. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu hävikkiruokatoiminnan rahoittamiseen.

6