Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2018 COM(2018) 192 final 2018/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä FI FI

1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Japani on BKT:llä mitattuna maailman kolmanneksi suurin EU:n ulkopuolinen talous. Siitä huolimatta se on vasta seitsemänneksi suurin EU:n kauppakumppani. Japanissa on 127 miljoonaa asukasta, joiden ostovoima on erittäin suuri. Se on keskeinen markkina-alue Euroopan unionin viejille, palveluntarjoajille ja sijoittajille. Neuvosto valtuutti 29. marraskuuta 2012 komission aloittamaan Japanin kanssa neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Japanin kanssa tehtävä vapaakauppasopimus nimettiin talouskumppanuussopimukseksi, kun periaatteellinen yhteisymmärrys saavutettiin 6. heinäkuuta 2017. Neuvoston vuonna 2012 antamien neuvotteluohjeiden pohjalta komissio on neuvotellut Japanin kanssa kunnianhimoisen ja laaja-alaisen talouskumppanuussopimuksen, jolla pyritään luomaan uusia mahdollisuuksia ja oikeusvarmuutta osapuolten väliseen kauppaan ja sijoituksiin. Talouskumppanuussopimuksen teksti julkaistiin joulukuussa 2017 neuvottelujen loppuun saattamisen jälkeen. Talouskumppanuussopimus ei sisällä investointisuojastandardeja eikä investointisuojan riitojenratkaisua, sillä niitä koskevat neuvottelut olivat vielä meneillään siinä vaiheessa, kun neuvottelut talouskumppanuussopimuksesta saatettiin päätökseen. Kumpikin osapuoli on tiukasti sitoutunut saattamaan investointisuojaa koskevat neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian, sillä yhteisenä tavoitteena on luoda unionista ja Japanista vakaa ja turvallinen investointiympäristö. Kun investointisuojasta päästään yhteisymmärrykseen, siitä tehdään erillinen kahdenvälinen investointisopimus. Komissio ehdottaa neuvostolle seuraavien päätösten antamista: - Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta; ja - Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä. Samanaikaisesti näiden ehdotusten kanssa komissio ehdottaa horisontaalista suojatoimia koskevaa asetusta, joka kattaa muiden kauppasopimusten ohella tämän talouskumppanuussopimuksen. Liitteenä oleva ehdotus neuvoston päätökseksi muodostaa oikeudellisen välineen, jolla valtuutetaan Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekeminen. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Talouskumppanuussopimusneuvottelujen rinnalla Euroopan ulkosuhdehallinto kävi neuvotteluja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisestä strategisesta kumppanuussopimuksesta. Strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut ovat loppusuoralla. Talouskumppanuussopimus ja strateginen kumppanuussopimus ovat olleet osa samoja neuvotteluja. Tultuaan voimaan strateginen kumppanuussopimus tarjoaa oikeudellisen kehyksen EU:n, sen jäsenvaltioiden sekä Japanin jo ennestään pitkäaikaisen ja vahvan kumppanuuden kehittämiselle monilla eri aloilla, kuten poliittisessa vuoropuhelussa ja FI 1 FI

energian, liikenteen, ihmisoikeuksien, koulutuksen, tieteen ja teknologian, oikeuden, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen aloilla. Strategisen kumppanuussopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää, jos sen olennaisia osia, kuten ihmisoikeuslauseketta tai joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevaa lauseketta, rikotaan. Tällaisissa tapauksissa jompikumpi osapuoli voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä strategisen kumppanuussopimuksen kehyksen ulkopuolella kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Talouskumppanuussopimus on kaikilta osin johdonmukainen suhteessa Euroopan unionin muuhun politiikkaan eikä edellytä EU:lta säänneltyjä aloja koskevien sääntöjen, säännösten tai standardien (esim. tekniset määräykset ja tuotestandardit, terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä elintarvikkeita ja turvallisuutta koskevat määräykset, terveys- ja turvallisuusstandardit, muuntogeenisiä organismeja koskevat säännöt, ympäristönsuojelu ja kuluttajansuoja) muuttamista, lukuun ottamatta poikkeusta, joka koskee alkoholijuoma-asetuksessa 1 vahvistettua pullokokoa, jolla pyritään helpottamaan perinteisen shoshun vientiä Japanista. Shoshu on alkoholijuoma, jota Japani vie perinteisissä neljän gon( 合 )tai yhden shon( 升 ) 2 pulloissa. Kaikkien muiden komission neuvottelemien vapaakauppasopimusten tavoin EU Japanitalouskumppanuussopimuksessa turvataan täysimittaisesti julkiset palvelut ja varmistetaan valtioiden oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Heinäkuussa 2015 komissio pyysi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 11 kohdan mukaisesti EU:n tuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko unionilla riittävä toimivalta Singaporen kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi yksin vai edellyttävätkö tietyt sopimuksen kattamat alat EU:n jäsenvaltioiden osallistumista. Tuomioistuin vahvisti 16. toukokuuta 2017 antamassaan lausunnossa 2/15 EU:n yksinomaisen toimivallan kaikilla Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen kattamilla aloilla, lukuun ottamatta muita kuin suoria sijoituksia ja investoijan ja valtion välistä riitojenratkaisua, jossa jäsenvaltiot ovat vastaajia. Niiden tuomioistuin katsoi kuuluvan Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin. Tuomioistuin perusteli EU:n yksinomaisen toimivallan SEUT-sopimuksen 207 artiklan 1 kohdassa määritellyllä kauppapolitiikan soveltamisalalla ja SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdalla (vaikutus sekundaarilainsäädäntöön sisältyviin voimassa oleviin yleisiin sääntöihin). Lausunnon 2/15 perusteella katsotaan, että kaikki talouskumppanuussopimuksen kattamat alat kuuluvat Euroopan unionin toimivallan piiriin ja SEUT-sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan soveltamisalaan. 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta. 1 sho ( 升 ) on 1 800 ml ja 1 go( 合 ) on 180 ml. FI 2 FI

Euroopan unioni allekirjoittaa talouskumppanuussopimuksen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla ja tekee sen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla satuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Lisäksi oikeusperustaan on lisätty SEUT-sopimuksen 218 artiklan 7 kohta, sillä neuvoston on aiheellista valtuuttaa komissio hyväksymään unionin kanta tiettyjen talouskumppanuussopimukseen tehtävien muutosten osalta, koska talouskumppanuussopimuksessa määrätään tällaisten muutosten hyväksymiseen liittyvistä nopeutetuista ja yksinkertaistetuista menettelyistä. Sen vuoksi komissiolle olisi annettava valtuutus tehdä päätös viinialan tuotteita koskevien omien vahvistusten hyväksymisen tilapäisestä keskeyttämisestä sopimuksen 2.29 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä päätös tällaisen tilapäisen keskeytyksen päättämisestä saman artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissiolle olisi lisäksi annettava valtuutus hyväksyä unionin kanta sopimuksen liitteessä 10 olevassa 2 osassa vahvistettujen sitoumusten muuttamisesta tai oikaisemisesta 10.14 artiklan (Soveltamisalan muutokset ja oikaisut) mukaisesti sekä liitteen 14-A (Maantieteellisiin merkintöihin liittyvät osapuolten lait ja määräykset) ja 14-B (Maantieteellisten merkintöjen luettelo) muuttamisesta. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Talouskumppanuussopimus, sellaisena kuin se on esitetty neuvostolle, ei kata aloja, jotka eivät kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Suhteellisuusperiaate Ehdotus talouskumppanuussopimuksen tekemisestä on yhdenmukainen Eurooppa 2020 - strategian näkökohtien kanssa ja edistää EU:n kauppaan ja kehitykseen liittyviä tavoitteita. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintatavan valinta Tämä ehdotus noudattaa SEUT-sopimuksen 218 artiklaa, jonka mukaan kansainvälisten sopimusten tekemistä koskevat päätökset tekee neuvosto. Ei ole olemassa muuta oikeudellista välinettä, jota voitaisiin käyttää tässä ehdotuksessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi. 3. SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Sidosryhmien kuuleminen Ennen Japanin kanssa käytyjen neuvottelujen saattamista päätökseen ulkopuolinen toimeksisaaja teki talouskumppanuussopimuksesta kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin, jossa tarkasteltiin EU:n ja Japanin tiiviimmän talouskumppanuuden mahdollisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Tämän arvioinnin puitteissa toimeksisaaja kuuli sisäisiä ja ulkoisia asiantuntijoita ja järjesti julkisia kuulemisia sekä kahdenvälisiä tapaamisia ja haastatteluja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Arvioinnin puitteissa järjestetyt kuulemiset tarjosivat foorumin, jolla keskeiset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta voivat osallistua kauppapolitiikkaa koskevaan vuoropuheluun. Komissio sai arviointiraportista ja sen valmistelun yhteydessä järjestetyistä kuulemisista arvokasta tietoa. Neuvoston kauppapoliittinen komitea tiedotti sekä ennen neuvotteluja että niiden jälkeen jäsenvaltioille säännöllisesti neuvottelujen eri näkökohdista ja kuuli niitä suullisesti ja FI 3 FI

kirjallisesti. Myös Euroopan parlamentille tiedotettiin säännöllisesti, ja sitä kuultiin sen kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) ja EU Japani-vapaakauppasopimuksen seurantaryhmässä. Neuvottelujen tuloksena syntyviä tekstejä toimitettiin koko prosessin ajan molemmille toimielimille. Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö Talouskumppanuussopimuksesta tehdyn kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin teki London School of Economics Enterprise. Vaikutustenarviointi Ulkopuolisen toimeksisaajan tekemässä, huhtikuussa 2016 valmistuneessa kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa todettiin, että talouskumppanuussopimus vaikuttaisi erittäin positiivisesti (BKT:n, tulojen, kaupan ja työllisyyden osalta) sekä EU:hun että Japaniin. Soveltuvimmassa skenaariossa (jossa tullien vapauttaminen toteutuu täysimääräisesti ja muita kuin tariffitoimenpiteitä alennetaan symmetrisesti) EU:n pitkän aikavälin BKT:n kasvun arvioidaan olevan +0,76 prosenttia. Kahdenvälisen viennin voidaan olettaa kasvavan +34 prosenttia ja EU:n globaalin viennin +4 prosenttia. Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen Talouskumppanuussopimukseen ei sovelleta REFIT-ohjelman menettelyjä. Se sisältää kuitenkin joitakin säännöksiä, joilla helpotetaan kauppa- ja investointimenettelyjä ja vähennetään vientiin ja sijoituksiin liittyviä kustannuksia, minkä ansioista yhä useammat pienet yritykset voivat käydä kauppaa molemmilla markkinoilla. Odotettavissa olevia hyötyjä ovat avoimuuden lisääntyminen, teknisten sääntöjen, vaatimustenmukaisuusvaatimusten, tullimenettelyjen ja alkuperäsääntöjen keventyminen, teollis- ja tekijänoikeuksien ja maantieteellisten merkintöjen suojelun parantuminen ja julkisiin hankintamenettelyihin osallistumisen helpottuminen. Lisäksi sopimuksessa on erillinen luku, jonka tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä maksimoimaan talouskumppanuussopimuksesta saatavat hyödyt. Perusoikeudet Ehdotus ei vaikuta unionin perusoikeuksien suojeluun. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talouskumppanuussopimuksella on rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion tulopuoleen. Talouskumppanuussopimuksen voimaantulo johtaa noin 970 miljoonan euron tullimaksujen menetykseen. Kun talouskumppanuussopimusta sovelletaan kokonaisuudessaan (noin 15 vuotta voimaantulon jälkeen), vuotuisten tullimaksujen menetyksen arvioidaan saavuttavan 2,084 miljardia euroa. Arvio perustuu kaupan kehitysennusteeseen seuraavan 15 vuoden aikana ilman minkäänlaista sopimusta. Talouskumppanuussopimuksella ei uskota olevan rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion menopuoleen. 5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Talouskumppanuussopimukseen sisältyy institutionaalisia määräyksiä, joissa vahvistetaan täytäntöönpanoelinten rakenne. Elinten tehtävä on sopimuksen täytäntöönpanon, toiminnan ja vaikutusten jatkuva seuraaminen. FI 4 FI

Talouskumppanuussopimuksen sisältämällä instituutioita käsittelevällä luvulla perustetaan sekakomitea, jonka tärkein tehtävä on valvoa ja helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Sekakomitea muodostuu EU:n ja Japanin edustajista, jotka tapaavat kerran vuodessa tai kiireellisissä tapauksissa jommankumman osapuolen pyynnöstä. Sekakomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Japanin ministeritason edustaja ja kulloinkin käsiteltävänä olevasta asiasta vastaava Euroopan komission jäsen tai heidän nimeämänsä edustajat. Sekakomitea vastaa kaikkien sopimuksella perustettujen erikoistuneiden komiteoiden ja työryhmien työn valvonnasta (tavarakauppakomitea, palvelukauppaa, sijoitusten vapauttamista ja sähköistä kauppaa käsittelevä komitea, julkisia hankintoja käsittelevä komitea, kaupan ja kestävän kehityksen komitea, terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä komitea, alkuperäsääntöjä ja tulliasioita käsittelevä komitea, teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevä komitea, sääntely-yhteistyökomitea, kaupan teknisten esteiden komitea ja maatalousalan yhteistyökomitea). Kaikkien kauppa -tiedonantonsa mukaisesti komissio panostaa yhä enemmän kauppa- ja sijoitussopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan. Komissio julkaisi ensimmäisen vuotuisen kertomuksensa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta vuonna 2017. Kertomuksen tarkoituksena on antaa objektiivinen kuva EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta ja tuoda esiin sekä saavutettu edistyminen että puutteet, joihin on syytä puuttua. Kertomuksen tavoitteena on toimia pohjana avoimelle keskustelulle ja saada jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja koko kansalaisyhteiskunta osallistumaan laajemmin keskusteluun vapaakauppasopimusten toiminnasta ja täytäntöönpanosta. Kertomuksen julkaiseminen vuosittain antaa mahdollisuuden seurata säännöllisesti vapaakauppasopimusten kehittymistä ja raportoida siitä, miten esille otettuihin seikkoihin on puututtu. Myös käsillä oleva talouskumppanuussopimus tulee voimaan tultuaan olemaan osa kertomusta. Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta) Ei ole. Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Talouskumppanuussopimuksessa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti EU:n talouden toimijat voivat hyötyä täysimääräisesti maailman kolmanneksi suurimpien kansallisten markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Puheenjohtaja Juncker ja pääministeri Abe totesivat neuvottelujen lopuksi, että EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus on yksi tärkeimmistä ja kattavimmista taloussopimuksista, joita EU ja Japani ovat tähän mennessä tahoillaan tehneet. Talouskumppanuussopimus luo huomattavan suuren talousalueen, joka kattaa 600 miljoonaa ihmistä ja noin 30 prosenttia maailman BKT:stä. Se avaa valtavia kaupankäynti- ja investointimahdollisuuksia ja lujittaa osaltaan sekä EU:n että Japanin taloutta ja yhteiskuntaa. Se myös tiivistää taloudellista yhteistyötä EU:n ja Japanin välillä ja lisää niiden kilpailukykyä kehittyneinä ja innovatiivisina talouksina. Sopimusneuvotteluissa komissio pyrki saavuttamaan EU:n talouden toimijoille parhaat mahdolliset edellytykset Japanin markkinoilla. Tavoite on toteutunut kokonaisuudessaan. Sopimuksessa mennään WTO-sitoumuksia pidemmälle monilla aloilla (palvelut, hankinnat, tullien ulkopuoliset esteet sekä teollis- ja tekijänoikeuksien ja maantieteellisten merkintöjen suojelu). Kaikilla näillä aloilla Japani on tehnyt uusia sitoumuksia, joissa mennään huomattavasti pidemmälle kuin Japani on tähän saakka ollut valmis menemään. FI 5 FI

Sopimus täyttää niin GATT-sopimuksen XXIV artiklan (poistetaan käytännössä katsoen kaikki osapuolten välisen tavarakaupan tullit ja muut rajoittavat säännökset) kuin GATSsopimuksen V artiklan (jossa määrätään samasta palvelujen osalta) kriteerit. Neuvotteluohjeiden tavoitteiden mukaisesti komissio saavutti muun muassa seuraavaa: 1) Japani vapauttaa tulleista 91 prosenttia EU:sta tulevasta tuonnista sopimuksen tullessa voimaan. Sopimuksen eri vaiheiden päätyttyä 99 prosenttia EU:sta Japaniin tulevasta tuonnista on vapautettu tulleista, ja jäljelle jäävä osa (1 %) vapautetaan osittain tulleista kiintiöillä ja tullien alentamisella (maatalous). Sopimuksen voimaantulopäivänä Japani vapauttaa tulleista 86 prosenttia tullinimikkeistään; 15 vuoden kuluttua 97 prosenttia tullinimikkeistä on vapautettu tulleista kokonaan. Erityisen positiivisia saavutuksia EU:n kannalta ovat muun muassa viinien ja kuohuviinien vapauttaminen kaikista tulleista voimaantulopäivänä ja muiden merkittävien elintarvikkeiden (kova juusto, makaronivalmisteet, suklaa, makeiset) viennin vapauttaminen kaikista tulleista siirtymäajan kuluessa, erittäin merkittäväksi katsottava sianlihan viennin vapauttaminen tulleista lähes kokonaan ajan kuluessa, merkittävä parannus EU:sta tulevan naudanlihan ja kaikkien muiden juustojen markkinoillepääsyä koskeviin ehtoihin sekä eurooppalaisten teollisuustuotteiden viennin vapauttaminen tulleista, mukaan lukien perinteiset prioriteettituotteet kuten jalkineet ja nahkatuotteet. 2) EU:n tarjoajille avautuu uusia tarjouskilpailumahdollisuuksia, kun Japani myöntää EU:lle pääsyn keskustasoa alemmalle hankintatasolle, johon kuuluvissa 48:ssa yli 300 000 asukkaan ydinkaupungeissa asuu noin 15 prosenttia Japanin väestöstä, ja suostuu poistamaan toiminnallista turvallisuutta koskevan lausekkeen EU:n rautatieliikenteen yritysten osalta yhden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. 3) Tavarakaupan teknisiä ja sääntelyesteitä (esimerkiksi päällekkäiset testit) poistetaan etenkin edistämällä EU:ssa käytettyjen teknisten ja sääntelystandardien käyttöä moottoriajoneuvojen, elektroniikan, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden sekä vihreän teknologian osalta. Sopimuksessa on myös erillinen moottoriajoneuvoja koskeva liite, joka sisältää suojalausekkeen, jonka avulla EU voi ottaa tullit uudelleen käyttöön, jos Japani lakkaa soveltamasta E-sääntöjä tai ottaa uudelleen käyttöön poistetut tullien ulkopuoliset toimenpiteet (tai ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä). 4) Talouskumppanuussopimuksessa on palvelukauppaa, sijoitusten vapauttamista ja sähköistä kauppaa sekä niitä koskevia sitoumuksia käsittelevä luku, jossa mennään huomattavasti pidemmälle kuin kummankaan osapuolen WTO-sitoumuksissa. Luku sisältää kotimaan sääntelyä ja vastavuoroista tunnustamista koskevia monialaisia sääntöjä sekä alakohtaisia sääntöjä, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille. EU suojaa julkiset palvelut niin kuin muissakin tekemissään kauppasopimuksissa. Luvun sähköistä kauppaa koskevat määräykset ovat kunnianhimoisemmat kuin missään muussa EU:n tekemässä kauppasopimuksessa ja kattavat kaiken sähköisesti tapahtuvan kaupan. Siinä otetaan huomioon niin eurooppalaisten kuin japanilaisten yritysten ja kuluttajien digitaaliseen kauppaan liittyvät edut ja suojellaan samalla täysimääräisesti oikeutettuja poliittisia tavoitteita. 5) Talouskumppanuussopimus sisältää (ensimmäistä kertaa EU:n sopimusten yhteydessä) yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä määräyksiä, jotka sisällytetään erilliseen lukuun. Määräysten innoittajana on OECD:n hallinnointi- ja FI 6 FI

ohjausjärjestelmän säännöstö, ja niissä otetaan huomioon EU:n ja Japanin parhaat käytännöt ja säännöt tältä alalta. 6) Talouskumppanuussopimuksella varmistetaan korkeatasoinen teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu, mukaan lukien näiden oikeuksien täytäntöönpanon valvonta ja yksityiskohtaiset tekijänoikeusmääräykset, joilla suojaa parannetaan. 7) Talouskumppanuussopimuksella varmistetaan korkeatasoinen EU:n maantieteellisten merkintöjen suojelu, mukaan lukien TRIPS-sopimuksen 23 artiklan mukainen suojelu, ja suojataan yli 200 elintarvikkeelle ja viinille ja alkoholijuomalle annettua EU:n maantieteellistä merkintää. 8) Talouskumppanuussopimus sisältää kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kattavan luvun, jolla pyritään varmistamaan, että kaupalla tuetaan ympäristönsuojelua ja sosiaalista kehitystä ja edistetään metsä- ja kalatalouden kestävää hallinnointia. Luvussa käsitellään myös sitä, miten kansalaisyhteiskunta on mukana täytäntöönpanossa ja seurannassa. Siihen sisältyy lisäksi sitoumus panna täytäntöön Pariisin ilmastosopimus sekä erityinen tarkastelumekanismi. 9) Kattavassa uudessa luvussa keskitytään pk-yrityksiin sen varmistamiseksi, että ne hyötyvät täysimääräisesti talouskumppanuussopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista. 10) Talouskumppanuussopimukseen sisältyvällä kattavalla jaksolla helpotetaan vastavuoroisesti viinin vientiä ja annetaan hyväksyntä erinäisille viininvalmistusmenetelmille, mukaan lukien kummankin puolen tärkeimmät ainesosat. FI 7 FI

2018/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unionin ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus, jäljempänä sopimus, allekirjoitettiin neuvoston päätöksen N:o [XX] mukaisesti [XX XXX 2018]. (2) Sopimus olisi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta. (3) Jotta sopimuksessa tarkoitettu viinialan tuotteiden viennin helpottamisjärjestelmä toimisi tehokkaasti, neuvoston on aiheellista valtuuttaa komissio hyväksymään unionin puolesta sopimuksen 2.29 artiklan (Tarkasteleminen, neuvottelut ja oman vahvistuksen tilapäinen keskeyttäminen) 3 kohdan mukaisesti 2.28 artiklassa tarkoitettujen viinialan tuotteita koskevien omien vahvistusten hyväksymisen tilapäinen keskeyttäminen. Neuvoston olisi lisäksi valtuutettava komissio lopettamaan omien vahvistusten hyväksymisen tilapäinen keskeyttäminen sopimuksen 2.29 artiklan 4 kohdan mukaisesti. (4) SEUT-sopimuksen 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti neuvoston on aiheellista valtuuttaa komissio hyväksymään unionin puolesta tiettyjä muutoksia sopimukseen. Komissiolle olisi siksi annettava valtuutus hyväksyä muutoksia sopimuksen 10.14 artiklan (Soveltamisalan muutokset ja oikaisut) mukaisesti sopimuksen liitteessä 10 olevan 2 osan osalta sekä muutoksia liitteisiin 14-A ja 14-B. (5) Sopimuksen 23.5 artiklan mukaisesti minkään tässä sopimuksessa ei pidä tulkita luovan oikeuksia tai määräävän velvollisuuksia millekään henkilöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisen julkisoikeuden mukaisia henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimuksella ei siten ole välitöntä oikeusvaikutusta unionin tai jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään Euroopan unionin ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus. FI 8 FI

2 artikla 1. Päätöksen sopimuksen 2.28 artiklassa tarkoitettujen viinialan tuotteita koskevien omien vahvistusten hyväksymisen tilapäisestä keskeyttämisestä 2.29 artiklan 3 kohdan mukaisesti tekee komissio. 2. Päätöksen sopimuksen 2.28 artiklassa tarkoitettujen viinialan tuotteita koskevien omien vahvistusten hyväksymisen tilapäisen keskeyttämisen lopettamisesta 2.29 artiklan 4 kohdan mukaisesti tekee komissio. 3 artikla Sopimuksen 10.14 artiklaa (Soveltamisalan muutokset ja oikaisut) sovellettaessa päätöksen unionin kannasta sopimuksen liitteessä 10 olevassa 2 osassa vahvistettujen sitoumusten muuttamiseksi tai oikaisemiseksi tekee komissio. 4 artikla Teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän komitean suosituksesta sekakomitean päätöksillä sopimuksen liitteisiin 14-A ja 14-B tehtävät muutokset hyväksyy unionin puolesta komissio. Jos asianomaiset osapuolet eivät maantieteellistä merkintää koskevien vastaväitteiden esittämisen jälkeen pääse keskenään sopimukseen, komissio vahvistaa asiaa koskevan kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 57 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 5 artikla Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön tai henkilöt, jolla/joilla on valtuutus antaa unionin puolesta sopimuksen 23.3 artiklassa tarkoitettu ilmoitus, jolla unioni ilmaisee sitoutuvansa noudattamaan sopimusta 3. 6 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 3 Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä. FI 9 FI