Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI 22500344-042 tiedoksi: reijo.yrjola@espoo.fi 3150 JOUSENKAAREN PÄIVÄKOTI, JOUSENJÄNNE 1, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Jousenkaaren päiväkoti on vuonna 1991 valmistunut puurunkoinen, yksikerroksinen päiväkotirakennus. Alapohjarakenteet ovat kantavia betonirakenteita. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Rakennuksessa on ollut vesikattovuotoja vuonna 2014. Seinä- ja kattohalkeamien tiivistyskorjauksia on tehty vuonna 2016, ulkoseinän ja yläpohjan sekä vesikaton tarkastus ja korjaus vuonna 2013 ja ryömintätilan kunnostus vuonna 2012. Lisäksi keittiön lattian kosteus on kartoitettu vuonna 2017. Kosteutta havaittiin rajatulla alueella lattiassa kylmiön vieressä (Delete 19.4.2017). Käyttäjäpalaute on kirjattu viimeksi 20.11.2017 sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Ensimmäiset ilmoitukset sisäilmaepäilyistä on tehty jo keväällä 2014. Useissa tiloissa on havaittu poikkeavia hajuja (viemäri, tunkkainen, makea tai pistävä). Halkeamia on havaittu pitkin taloa. Ilmanvaihto koetaan riittämättömäksi useissa tiloissa ja lattiat koetaan kauttaaltaan kylmiksi. Neljä työntekijää kokee oireilua tiloissa. Rakennusta käyttää 88 lasta ja 18 työntekijää. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen 29.5.2018. Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin 29.5.-5.6.2018. Katsastuksessa oli mukana päiväkodin johtaja Pirita Kallio. Kiinteistönhoitaja Fatmir Miftari ei ehtinyt katselmukseen osallistumaan. 1 (23) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen
RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on salaojat. Tarkastuskaivon kansi avattiin tarkastusta varten. Puutteita ei havaittu. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on mukulakivetys tai asfaltointi, eikä kasvillisuutta ole lähellä rakennusta. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista sadevesikaivoihin. Sokkelin ulkopuolella ei havaittu vedeneristettä. - Rakennuksen vierustat on tasaiset/muotoiltu loivasti viettämään poispäin rakennuksesta. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Paikoin sokkelissa havaittiin kosteusjälkiä ja sokkeli rapautunut siten, että harjateräkset paikoin näkyvissä (kuvat 1-2). Kuvat 1, 2. Paikoin betonisokkelissa oli havaittavissa kosteusjälkiä ja rapautumaa. Kuvat isänpuoleiselta (vas) ja etelänpuoleiselta (oik) seinustalta. 1.5 Alapohjat - Rakennuksessa on kantavat alapohjat (ontelolaatasto), jonka alapuolella on alustatila. Alustatilaan havaittiin kolme tarkastusluukkua eri puolilla rakennusta (varastot 103, 135 ja 144). Yksi luukku avattiin alustatilan tarkastusta varten. Levyn alapuolella oli avointa mineraalivillaa (Kuva 10), levy oli teipattu reunoilta lattiaan. Mineraalivillakuitujen on mahdollista levitä ilmavirtausten ja luukun avaamisen yhteydessä hengitysilmaan. Suositellaan eristeen korvaamista esim. PUR-levyllä ja tarkastusluukun kannen tiivistämistä ilmatiiviiksi. 2 (23)
Kuvat 3, 4, 5. Alkuperäiset leikkauskuvat A-A, C-C ja E-E. 3 (23)
- Alustatila on kunnostettu vuonna 2012 (puhdistus, uudet sepelit, IV-kanavisto). Kosteutta ja poikkeavia hajuja ei alustatilassa tarkastusluukusta käsin havaittu. - Alkuperäisten leikkauskuvien (Kuvat 3-5) mukaan pintabetonilaatan ja ontelolaatan välissä on lämmöneriste (EPS). Alustatila on koneellisesti tuuletettu. Tuuletusputkia havaittiin ympäri rakennusta. - Liiikuntatilassa 137 havaittiin lattiapinnalla kohonneita vertailuarvoja pintakosteudenilmaisimella patteriläpivientien lähettyvillä (kuva 8 n.40*40 cm alueella, kohta merkittynä pohjakuvaan liitteessä 1). Ko. kohdassa oli päiväkodin johtajan mukana ollut patterivuoto muutama vuosi aiemmin. Linoleumlattiapinnoitetta ei oltu vuotoalueella uusittu. Suositellaan lattiapinnoitteen ja alapuolisten liima- ja tasoiteaineiden poistamista kastuneelta alueelta. Tarvittaessa lattiarakennetta tulee kuivata ennen uusien pintarakenteiden asentamista. - Putkiläpiviennit alapohjaan on pääosin tiivistämättä (Kuvat 6, 8, 14-15). Kuvat 6, 7. Putkiläpivientejä ei ole tiivistetty alapohjaan. Seinän lattianrajaan laitettu lattialistan eteen tiivistysmassa. 4 (23)
Kuva 8. Liiikuntatilassa 137 havaittiin lattiapinnalla kohonneita vertailuarvoja pintakosteudenilmaisimella patteriläpivientien lähettyvillä. Ko. kohdassa oli päiväkodin johtajan mukana ollut patterivuoto muutama vuosi aiemmin. Kuvat 9, 10, 11. Varastotiloissa 144 ja 103 oli tarkastusluukut alustatilaan. Levyn alla pinnoittamatonta mineraalivillaa. Luukun reunat tiivistetty teipillä. 5 (23)
Kuvat 12, 13. Alustatilassa ei havaittu kosteusjälkiä. Alustatila on kunnostettu vuonna 2012, eikä siellä havaittu puutteita tarkastusluukusta havainnoituna. Kuvat 14, 15. Putkiläpiviennit alapohjaan oli tiivistämättä varastotiloissa 117 ja 108. Tilassa on ajoittain havaittu maan hajua. Katselmushetkellä poikkeavaa hajua ei ollut tilassa havaittavissa. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin puutteita. 6 (23)
1.7 Yläpohjat - Yläpohjat ovat puurakenteiset. Katto on pulpettikatto, jonka katteena on konesaumattu pelti. Peltikatteen kuntoa ei päästy tarkastamaan, sillä katolle ei ollut kulkua (ei kattotikkaita eikä kulkusiltoja). Kulku katolle tulee järjestää. - Vesikatolla on ollut vuoto vuonna 2014 pesuhuoneen 122 kohdalla. Kastuneet rakenteet on uusittu toukokuussa 2014. Pinnoilla ei havaittu kohonneita kosteuslukemia. Kuva 16. Kodinhoitohuoneessa 118 havaittiin kattolevyssä vanha kosteuden aiheuttama jälki. 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sen takana on tuuletusväli. Julkisivulaudoituksessa havaittiin varsinkin seinän alaosissa sekä ikkunoiden vierustoilla lahovaurioita (Kuvat 19-22). Pahimmat vauriot havaittiin eteläpäädyssä sekä tilan 142 eteläseinustalla. - Ulkoseinän sisäkuoressa havaittiin paikoin levyseinissä halkeilua ja ikkunaliittymissä epätiiveyskohtia (kuvat 17-18). Epäpuhtaudet voivat päästä halkeamien ja mahdollisten muiden epätiiviyskohtien kautta sisäilmaan. - Ulkoseinärakenteen kuntoa ei todennäköisesti ole ryhmätilassa 142 vesivahinkoalueella tarkastettu. Suositellaan tarkastamaan ulkoseinärakenteen kunto ryhmätilassa 142 sekä ryhmätiloissa 143 ja 145 (poikkeavaa, imelää hajua sisäilmassa). 7 (23)
Kuvat 17, 18. Ryhmätilassa 142 on aiemmin ollut vesivahinko ulkoseinässä. Tilassa havaittiin paikoin levyseinissä halkeamia. Poikkeavia hajuja tai ilmavirtauksia ei ryhmätilassa seinän ja lattianrajasta tai pistorasioista tarkastushetkellä havaittu. Viereisessä tiloissa 143 ja 145 havaittiin sisäilmassa poikkeavaa, imelää hajua, jonka alkuperää ei pystytty selvittämään. 8 (23) Kuvat 19, 20. Julkisivulaudoituksen alaosat ovat paikoin lahonneet. Pahimmat vauriot olivat etelänpuoleisella seinustalla (vas), mutta lahovaurioita havaittiin myös muilla seinustoille oik, idän puoleinen seinusta). 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat puukarmisia 3-lasisia tai eristyslasillisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden pielilaudoissa havaittiin kosteus/lahovaurioita.
- Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät. Vesipellit olivat reunoista epätiiviitä (kuva 21), jolloin sadevesi voi päästä ulkoseinärakenteeseen. Kuvat 21, 22, 23. Ikkunat ovat alkuperäisiä, puukarmisia 3-lasisia tai eristyslasisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden pielilaudoissa havaittiin kosteus/lahovaurioita. Vasemmalla kuva idän puoleiselta seinustalta ja keskellä tilan 143 kohdalta, jossa on ollut aiemmin kosteusvaurio. Vesipellit ovat epätiiviitä. Oikealla kuva etelänpuoleiselta seinustalta. 1.10 Ulko-ovet - Puu- ja vaneripäällysteiset ulko-ovien pinnat huonokuntoiset idänpuoleisella seinustalla ja ne tulisi kunnostaa. 1.11 Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on pulpettikatto, jonka katteena on konesaumattu pelti. 9 (23)
Kuvat 24, 25. Vesikatolle ei ollut pääsyä (ei kattotikkaita tai kulkusiltoja. Maasta käsin tarkasteltuna pinnoitteessa ei havaittu vaurioita 1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Sähköpääkeskuksessa havaittiin runsaasti pölyä ja roskaa lattiapinnoilla. Ylätasopinnoilla havaittiin paikoin runsaasti pölyä (Kuvat 26-27). Kuvat 26, 27. Sähköpääkeskus oli erittäin likainen. Paikoin ylätasopinnoilla havaittiin runsaasti pölyä. 10 (23)
1.13 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. 1.14 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Suositellaan lattiapinnoitteen ja alapuolisten liima- ja tasoiteaineiden poistamista kastuneelta alueelta liikuntatilasta 137. Kohta merkittynä pohjakuvaan liitteessä 1. Tarvittaessa lattiarakennetta tulee kuivata ennen uusien pintarakenteiden asentamista. - Suositellaan tarkastusluukun päällä olevan mineraalivillaeristeen korvaamista esim. PUR-levyllä ja tarkastusluukun tiivistämistä ilmatiiviiksi varastotiloissa 103, 135 ja 144. - Tarkastetaan ulkoseinärakenteen kosteustekninen kunto ryhmätiloihin 142 (vanha vesivahinkoalue), 143 ja 145 tehtävistä rakenneavauksista poikkeavan hajun selvittämiseksi. - Putkiläpivientien tiivistäminen alapohjarakenteeseen - Ikkunaliittymien ja halkeamien tiivistyskorjaukset - Sokkelissa olevien rapautumien korjaus - Julkisivulaudoituksen ja ikkunan pielilaudoituksen uusiminen vähintään lahovaurioituneilta alueilta. Ikkunan vesipeltien tiivistäminen ulkoseinärakenteeseen. - Sähköpääkeskuksen ja yläpölyjen puhdistus säännöllisesti. - Katolle tulee järjestää turvallinen kulku (kattotikkaat, kulkusillat) - Puu-ovien ja vaneripäällysteisten ulko-ovien kunnostus 11 (23)
1 SISÄILMAOLOSUHTEET 1.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset Tila Ryhmähuone 105 (Pillipiiparit) Ryhmähuone 107 (Pelimannit) Ryhmähuone 128 (Viulut) Liikuntatila 137 (toimii ruokailutilana) Ryhmähuone 142 (Eskari) Ryhmähuone 154 (Tuohitorvet) - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 105, 107, 128, 142 ja 154 sekä liikuntatila 137. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 2.1-2.6. - Alla olevaan taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuoden 1990 ilmanvaihtopiirustuksista, ilmavirtojen mittauspöytäkirjojen tuloksia sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet: Suurin käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v. 1990 1) Mittauspöytäkirja 10.2.2015 1) Mittauspöytäkirja 18.3.2016 1) 16 +70/-70 dm 3 /s +66/-52 dm 3 /s tuloa ei mitattu / -68 dm 3 /s Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm 376-815 17 +70/-70 dm 3 /s +76/-52 dm 3 /s ei mitattu 385-999 14 +70/-70 dm 3 /s +65/-53 dm 3 /s ei mitattu 384-842 41 +140/-90 dm 3 /s +115/-88 dm 3 /s tuloa ei mitattu / -105 dm 3 /s 25 +110/-90 dm 3 /s +91/-70 dm 3 /s tuloa ei mitattu / -88 dm 3 /s 375-1071 371-925 24 +110/-100 dm 3 /s +102/-83 dm 3 /s ei mitattu 375-802 1) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. - Päiväunet on keskitetty ryhmähuoneisiin 105 ja 128 klo 12-14 väliseksi ajaksi, jolloin hiilidioksidipitoisuus ei kuitenkaan kohonnut korkeaksi; tiloissa 105 ja 128 hiilidioksidipitoisuus oli päiväunien aikana ja muulloinkin koko ajan alle 850 ppm. - Ryhmähuoneessa 107 hiilidioksidipitoisuus oli kahtena päivänä hetkellisesti korkeimmillaan 800-1000 ppm. Ryhmähuoneessa 142 pitoisuus oli korkeimmillaan tasolla 800-925 ppm. Ryhmähuoneessa 154 pitoisuus oli kahtena päivänä vähän aikaa korkeimmillaan 700-800 ppm. - Liikuntatila 137 toimii ruokailutilana, jossa on kaksi kattausta hoitopäivän aikana. Tämä näkyy myös hiilidioksidipitoisuuden kuvaajassa. Tilan käytön aikana pitoisuus oli korkeimmillaan tasolla 800-1070 ppm. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 380 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1530 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. 12 (23)
- Asumisterveysasetus 2015:n mukaan tuloilmaa(ulkoilmaa) tulisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Mitattujen tilojen tuloilmavirta on kuitenkin suurimmalla käyttäjämäärällä vain 3,4-5 dm 3 /s henkilöä kohden, kun ilmanvaihto on vuoden 1990 suunnitelmien mukainen. 1.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 105, 107, 128, 142 ja 154 sekä liikuntatilassa 137. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 3.1-3.6. Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Ryhmähuone 105 (Pillipiiparit) 21,1-26,6 17-44 Ryhmähuone 107 (Pelimannit) 21,8-29,3 11-41 Ryhmähuone 128 (Viulut) 21,3-27,0 16-44 Liikuntatila 137 (toimii ruokailutilana) 20,8-26,0 19-42 Ryhmähuone 142 (Eskari) 21,7-26,0 18-46 Ryhmähuone 154 (Tuohitorvet) 20,9-26,0 18-44 - Mittaukset tehtiin lämmityskauden ulkopuolella. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan lasten päivähoitopaikoissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskauden ulkopuolella 20 32 C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat em. toimenpiderajojen mukaisia. (lämmityskaudella toimenpiderajat ovat 20 26 C) - Sisäilman lämpötila oli usein iltapäivien aikana yli 25 C mitatuissa tiloissa. - Sisäilman lämpötila kohosi ryhmähuoneissa 107 ja 128 huomattavan korkeaksi päiväkotipäivien jälkeen. Tällöin lämpötila oli klo 17-23 välisenä aikana korkeimmillaan 30-39 C ryhmähuoneessa 107 ja 27-29 C ryhmähuoneessa 128. Lisäksi ryhmähuoneessa 154 todettiin lämpötilan kohoamista klo 17 jälkeen tasolle 26-26,5 C. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä 11-46 % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto sekä tilojen käyttö ja lämpötilavaihtelut huomioon ottaen. 13 (23)
1.3 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Mitattujen tilojen suunniteltu ilmanvaihto ei kuitenkaan ole suurimmalla käyttäjämäärällä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (tuloilmaa vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden). Ilmanvaihdon riittävyyttä voidaan parantaa välttämällä koko hoitoryhmän kokoontumista yhteen tilaan. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuutta tehostaa ilmanvaihtoa. Nykyisen ilmanvaihdon mittaaminen ei kuulunut katsastuskäyntiin. Nykyinen ilmanvaihto ei kuitenkaan voi olla paljon suunniteltua suurempi, koska kanavat ja päätelaitteet ovat vuonna 1990 suunnitellun ilmanvaihdon mukaisia. Rakennuksessa on aiemmin mitattu eri tilojen tulo- ja poistoilmavirtoja. Koko rakennuksen kattava ilmavirtojen mittauspöytäkirja on päivätty 10.2.2015, jonka mukaan osassa rakennuksen tiloja ilmavirtoja ei ole saatu säädettyä vuonna 1990 suunnitellun mukaiselle tasolle. Myöhemmässä mittauspöytäkirjassa (18.3.2016) on esitetty vain viiden tilan poistoilmavirrat, pöytäkirjan mukaan tilojen 105, 137 ja 142 mitatut poistoilmavirrat olivat vähintään suunnitteluarvojen suuruisia. - Sisäilman lämpötila oli usein iltapäivien aikana yli 25 C, mikä vaikuttaa sisäilman tunkkaisuuden tunteeseen. Rakennuksen LVI-järjestelmillä ei voi tiloja jäähdyttää kesäaikaan. Lämpötilaan voidaan vaikuttaa käyttämällä ikkunoihin jo asennettuja sälekaihtimia. - Ryhmähuoneissa 107 ja 128 sisäilman lämpötila nousee usein kesäaikaan todella korkeaksi klo 17 jälkeen, mikä on seurausta auringonpaisteesta (ikkunat länteen päin). 1.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ryhmähuoneiden ja ruokailutilana toimivan liikuntatilan 137 ilmanvaihtoa pyritään lisäämään tehostamalla ilmanvaihtokoneen 4TK/4PK toimintaa, jotta ilmanvaihto olisi riittävää tilojen käytön aikana. Ilmanvaihdon riittävyyden kannalta suositellaan myös, että hoitoryhmiä ei kokonaisuudessaan sijoiteta yhteen ryhmähuoneeseen. Toimenpide-ehdotusten tavoitteena on vähintään suunnitteluarvojen mukainen ilmanvaihto sekä Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden. - Ryhmähuoneissa laitetaan ikkunoiden sälekaihtimet kiinni kesäisin lämpimällä auringonpaisteella. 14 (23)
2 ILMANVAIHTOLAITTEET 2.1 Päiväkotitilat: Ilmanvaihtokone 4TK/4PK - Ilmanvaihtokone 4TK/4PK (tulo- ja poistoilmakone) palvelee päiväkotitiloja. Kone on alkuperäinen ja otettu käyttöön v. 1991. Kone sijaitsee vesikatolla olevassa IVkonehuoneessa 201. Konehuoneen seinissä reikäpellin takana on mineraalivillalevyjä, joiden reunat ovat pinnoittamattomia. - Kone on ohjelmoitu toimimaan joka päivä ympäri vuorokauden. Aikaohjelman mukaan 2-nopeuksinen kone toimii täydellä teholla ma-pe klo 5-18. Muina aikoina kone toimii puolella teholla. Lisäksi koneen pakkasrajaksi on valvontajärjestelmästä asetettu -11 C, jota kylmemmällä ulkoilman lämpötilalla kone voi käydä vain puolella teholla. - Toimintaselostuksen mukaan tuloilman lämpötilaa säädetään siten, että poistoilman lämpötila pysyy asetusarvossaan. - Ulkoilmasäleikkö sijaitsee vesikatolla IV-konehuoneen ulkoseinällä. Säleikössä ei ollut merkittävästi epäpuhtauksia. Ulkoilmakammion veden poistoputken pää on asennettu lattialle 10 cm päähän IV-konehuoneen lattiakaivosta. Konehuoneen lattia oli kostea lattiakaivon ympäristössä. - Tulo- ja poistoilmasuodattimet olivat M6-tasoisia pussisuodattimia. Kummankin suodattimen kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa suodattimen ohi. Tulo- ja poistoilmasuodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi joulukuussa 2017. Tuloilmasuodatinosassa oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä konekotelon pohjalla. - Koneessa on levylämmöntalteenottolaite. Lämmöntalteenottolaitteen kohdalla konekotelossa on veden poistoputki, jonka pää on asennettu lattialle 10 cm päähän IV-konehuoneen lattiakaivosta. Lattia oli kostea lattiakaivon ympäristössä. - Koneessa on nestekiertoinen lämmityspatteri, jonka lamellien pölyn määrä oli vähäinen. Koneessa ei ole jäähdytyspatteria. - Tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat olivat löystyneet. Pyöriessään tuloilmapuhaltimesta kuului kovaa ääntä, joka viittaa esim. löytyneeseen hihnaan tai kuluneeseen laakeriin. Vastaavia ääniä ei kuulunut poistoilmapuhaltimesta. Tuloilmapuhaltimen jälkeen on pinnoitettuja äänenvaimennuselementtejä (lamelliäänenvaimennin). Niiden jälkeen konekotelon sisäpinnassa on reikäpelti, jonka takana on pinnoittamaton mineraalivilla. - Yleisesti konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen suodattimien jälkeen. Kotelon luukkujen tiiveys oli hyvä. Kuva 28. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee vesikatolla IV-konehuoneen ulkoseinällä. 15 (23)
Kuvat 29, 30. Ulkoilmakammio (vasemmalla) ja lämmöntalteenotto ovat viemäröityjä. Veden poistoputkien päät on asennettu lattialle 10 cm päähän IV-konehuoneen lattiakaivosta. Lattia oli kostea lattiakaivon ympäristössä. Kuva 31. Tuloilmasuodattimena oli M6-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa suodattimen ohi. Tuloilmasuodatinosassa oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä kotelon pohjalla. Kuvat 32, 33. Tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat olivat löystyneet. Tuloilmapuhaltimesta (vasemmalla) kuului kovaa ääntä, joka viittaa esim. löytyneeseen hihnaan tai kuluneeseen laakeriin. Oikealla tuloilmapuhaltimen jälkeisiä pinnoitettuja äänenvaimennuselementtejä, joiden jälkeen konekotelon sisäpinnalla reikäpellin takana on pinnoittamaton mineraalivilla. 16 (23)
2.2 Keittiötilat: Tuloilmakone 5TK - Tuloilmakone 5TK palvelee keittiötiloja. Kone on alkuperäinen ja otettu käyttöön v. 1991. Konetta vastaa vesikatolla oleva keittiötilojen huippuimuri 5PF. Kone 5TK sijaitsee vesikatolla olevassa IV-konehuoneessa 201. Konehuoneen seinissä reikäpellin takana on mineraalivillalevyjä, joiden reunat ovat pinnoittamattomia. - Kone on ohjelmoitu toimimaan joka päivä ympäri vuorokauden. Aikaohjelman mukaan 2-nopeuksinen kone toimii täydellä teholla ma-pe klo 5-17. Muina aikoina kone toimii puolella teholla, jolloin konetta on kuitenkin mahdollista käyttää täydellä teholla keittiössä olevasta käsikytkimestä. Koneen pakkasrajaksi on valvontajärjestelmästä asetettu -11,5 C, jota kylmemmällä ulkoilman lämpötilalla kone voi käydä vain puolella teholla. - Toimintaselostuksen mukaan tuloilman lämpötilaa säädetään siten, että huoneilman lämpötila pysyy asetusarvossaan. - Ulkoilmasäleikkö sijaitsee vesikatolla IV-konehuoneen ulkoseinällä. Säleikössä oli paljon puiden lehtiä ja muita epäpuhtauksia. Ulkoilmakammiota ei ole viemäröity. - Tuloilmasuodattimena oli M6-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatin vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi joulukuussa 2017. Suodatinosassa oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä konekotelon pohjalla. - Koneessa ei ole lämmöntalteenottoa. Koneessa on nestekiertoinen lämmityspatteri, jonka lamellien pölyn määrä oli vähäinen. Koneessa ei ole jäähdytyspatteria. - Tuloilmapuhaltimen hihna oli kunnossa. - Koneen sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Koneen jälkeisessä tuloilmakanavassa. on pinnoitettuja äänenvaimennuselementtejä (lamelliäänenvaimennin). Niiden jälkeen kanavan sisäpinnassa on reikäpelti, jonka takana olevaan äänenvaimennusmateriaaliin ei saatu tarkempaa näköyhteyttä. - Yleisesti konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen suodattimen jälkeen. Kotelon luukkujen tiiveys oli hyvä. Kuva 34. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee vesikatolla IV-konehuoneen ulkoseinällä. 17 (23)
Kuvat 35, 36. Säleikössä oli paljon puiden lehtiä ja muita epäpuhtauksia. Ulkoilmakammiota ei ole viemäröity. Kuva 37. Tuloilmasuodattimena oli M6-tasoinen pussisuodatin, jonka kehys oli tiivis. Suodatinosassa oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä kotelon pohjalla. Lämmityspatterin lamellien pölyn määrä oli vähäinen. Kuvat 38, 39. Vasemmalla olevan tuloilmapuhaltimen hihna oli kunnossa. Oikealla näkyvässä koneen jälkeisessä tuloilmakanavassa (oikealla) on pinnoitettuja äänenvaimennuselementtejä (lamelliäänenvaimennin). Niiden jälkeen kanavan sisäpinnassa on reikäpelti, jonka takana olevaan äänenvaimennusmateriaaliin ei saatu tarkempaa näköyhteyttä. 18 (23)
2.3 Ilmanjako, tuloilman päätelaitteet, tuloilmakanavat - Tiloissa on sekoittava ilmanjako, jota havainnoitiin pistokokein ryhmähuoneissa 107, 127 ja 154. Merkkisavulla todettiin, että tuloilmasäleiköiden tuloilma kulkeutuu vastakkaiselle ulkoseinälle asti tai lähelle ulkoseinää. Tuloilma sekoittuu hyvin huoneilmaan. Tuloilmasäleiköissä on vaakasäleet, joilla tuloilman suuntausta voi ohjata. Kuva 40. Viulujen ryhmähuone 127. Tuloilmasäleikkö ja poistoilmaventtiilit ovat samalla seinällä. Merkkisavulla todettiin, että tuloilmasäleiköstä tuloilma kulkeutuu vastakkaiselle ulkoseinälle asti tai lähelle ulkoseinää. Tuloilma sekoittuu hyvin huoneilmaan. - Tuloilman päätelaitteiden sisäosia havainnoitiin Pelimannien ryhmähuoneessa 107 ja työhuoneessa 146. Päätelaitteissa ja niiden takana olevissa tuloilmakanavissa ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Kuva 41. Tuloilman päätelaitteissa ja niiden takana olevissa tuloilmakanavissa ei pistokokein todettu näkyvää mineraalivillaa. Kuva on Pelimannien ryhmähuoneesta 107. 19 (23)
- Tuloilmakanavien sisäosia havainnoitiin Pelimannien ryhmähuoneessa 107, työhuoneessa 146 ja IV-konehuoneessa 201. Koneen 4TK/4PK alueella olevien tilojen 107 ja 146 tuloilman päätelaitteiden takana olevien tuloilmakanavien sisäpinnan pölykertymäksi arvioitiin 3-5 g/m 2 tilassa 107 ja 2-3 g/m 2 tilassa 146. Koneen 5TK jälkeisessä tuloilmakanavassa sisäpinnan pölykertymäksi arvioitiin alle 1 g/m 2. Ilmanvaihtokanavat on puhdistettu vuonna 2009. - Katsastuksessa ei tutkittu ryhmähuoneiden lähellä ilmanvaihtokanavissa mahdollisesti olevia äänenvaimennusmateriaaleja. 2.4 Erillispoistot - Rakennuksessa on seuraavat alkuperäiset erillispoistot: - 5PF: Keittiötilojen huippuimuri (toimii) - 6PF: Lämmönjakohuoneen poistoilmapuhallin (ei tutkittu) - 7PF: WC-tilojen ja kuivauskaappien huippuimuri (toimii) - 8PF: Tuulikaapin 120 huippuimuri (toimii) - Lisäksi rakennuksessa on seuraava uudehko erillispoisto: - 15PF01: Alapohjan tuuletus. Sähköpääkeskuksessa 134 oleva tuuletuksen käyttökytkin oli asennossa 1 (päällä). Puhaltimen toimintaa ei voitu havainnoida, koska puhaltimen sijainti ei selvinnyt. Merkkisavu meni paikoin alapohjan tuuletusputkista alapohjaan päin ja paikoin ei mennyt, tuuli haittasi havainnointia. 2.5 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mittauspisteet sijaitsivat ryhmähuoneissa 105, 107, 128, 142 ja 154 sekä liikuntatilassa 137. - Mitatuissa tiloissa painesuhteiden vaihtelut olivat melko samankaltaisia. Painesuhteet vaihtelivat ilmanvaihdon toiminnan, sääolosuhteiden (tuuli) ja rakennuksen käytön mukaan. - Seurantajakson aikana tilat olivat keskimäärin noin -1-2 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. - Seurantajakson aikana tilojen painesuhteet vaihtelivat enimmäkseen -7 Pa alipaineisuudesta 3 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan nähden. Seurantajakson lopussa tiloissa esiintyi myös alipaineisuutta -7-10 Pa. Lisäksi Tuohitorvien ryhmähuone 154 oli kahtena päivänä 1-2 tunnin ajan 5 15 Pa ylipaineinen. - Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 4.1-4.6. 20 (23)
2.6 Johtopäätökset - Vuodelta 1991 peräisin olevat alkuperäiset ilmanvaihtokoneet 4TK/4PK ja tuloilmakone 5TK ovat käyttöönottovuotensa perusteella teknisen käyttöikänsä lopussa ja ne tulisi uusia. Päällisin puolin tarkasteltuna koneiden arvioidaan toimivan melko tyydyttävästi nykyisessä päiväkotikäytössä. IV-konehuoneen seinissä reikäpellin takana olevan reunoiltaan pinnoittamattoman mineraalivillan merkitys on vähäinen. Koneiden 4TK/4PK ja 5TK nykyiset käyntiajat ovat sopivia. Pakkasrajan takia kylmällä säällä koneet 4TK/4PK ja 5TK toimivat vain puolella teholla. - Koneen 4TK/4PK ulkoilmasäleikkö on kunnossa, mutta koneen 5TK ulkoilmasäleikkö tulisi puhdistaa. - Koneen 4TK/4PK ulkoilmakammion ja lämmöntalteenottolaitteen veden poistoputkien päät tulisi olla asennettuna kiinni lattiakaivoon, jotta putkista tuleva vesi ei kastele IV-konehuoneen lattiaa. Lattiakaivon toiminta on syytä tarkistaa. - Koneissa 4TK/4PK ja 5TK on M6-tasoiset tuloilmasuodattimet. Nykyisin suositellaan parempaa F7-tasoista tuloilman suodatusta. Tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtoväli on sopiva (2 kertaa vuodessa). Koneen 4TK/4PK tulo- ja poistoilmasuodattimen kehysten vähäinen ilmavuoto ei ole merkityksellistä. - Koneiden 4TK/4PK ja 5TK suodattimien jälkeiset pinnat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. - Koneen 4TK/4PK tulo- ja poistoilmapuhaltimien löytyneet hihnat tulisi kiristää. Tuloilmapuhallin tulisi huoltaa, jolloin puhaltimen kovan äänen tulisi vaimeta. - Koneen 4TK/4PK tuloilmapuhaltimien jälkeen on reikäpellin takana pinnoittamatonta mineraalivillaa, josta voi irrota kuituja tuloilmaan. Näin voi olla myös koneen 5TK jälkeisessä tuloilmakanavassa sekä paikoin ryhmähuoneiden lähellä olevissa tuloilmakanavissa. - Ilmanjaosta tehtyjen havaintojen mukaan ryhmähuoneiden ilmajako on hyvä käytössä olevat tulo- ja poistolaitteet huomioon ottaen. Pistokokein tuloilman päätelaitteissa ei todettu mineraalivillaa. Pistokokein tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakanavia ei vielä tarvitsisi puhdistaa, havainnot kattavat vain pienen osan tuloilmakanavista. Puhdistus on tulossa ajankohtaiseksi, koska edellinen puhdistus on tehty vuonna 2009. - Painesuhteiden seurantamittausten perusteella ilmanvaihtolaitteiden toiminta ei aiheuta tiloihin suurta alipainetta eri vuorokaudenaikoina. Ilmanvaihdon tulee olla Asumisterveysasetus 2015:n mukaista. - Alkuperäisten erillispoistojen uusiminen olisi ajankohtaista viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa. - Kiinteistönhoidon tulisi tarkistaa, että alapohjan koneellinen tuuletus on toiminnassa (erillispoisto 15PF01). 21 (23)
2.7 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Koneen 5TK ulkoilmasäleikkö puhdistetaan. Jatkossa ulkoilmasäleiköiden puhtaus tarkistetaan esim. kerran vuodessa. - Koneen 4TK/4PK veden poistoputkien päät asennetaan kiinni lattiakaivoon. Lattiakaivon toiminta tarkistetaan. - Koneiden 4TK/4PK ja 5TK sisällä ja tuloilmakanavien sisäpinnoilla paikoin oleva pinnoittamaton mineraalivilla suositellaan pinnoitettavaksi. - Koneen 4TK/4PK tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat kiristetään. Tuloilmapuhallin huolletaan poikkeavan kovan äänen vaimentamiseksi. - Koneiden 4TK/4PK ja 5TK suodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Vaihdon yhteydessä tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. Tuloilmasuodattimien osalta harkitaan siirtymistä F7-tasoiseen suodatukseen nykyisen M6-tasoisen suodatuksen sijaan. - Kiinteistönhoito tarkistaa alapohjan koneellisen tuuletuksen on toiminnan (erillispoisto 15PF01). Myöhemmin tehtäviä: - Vanhat alkuperäiset ilmanvaihtolaitteet uusitaan (mm. koneet 4TK/4PK ja 5TK, erillispoistot ja päätelaitteet) seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. - IV-konehuoneen seinien mineraalivillalevyjen reunat pinnoitetaan tai korvataan materiaaleilla, joissa ei ole mineraalivillaa. Ajankohta esim. seuraava peruskorjaus. - Ilmanvaihtokanavat suositellaan puhdistettaviksi noin 1-3 vuoden kuluessa. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija 22 (23)
LIITTEET Liite 1 Liitteet 2.1-2.6 Liitteet 3.1-3.6 Liitteet 4.1-4.6 Mittauspisteet pohjakuvassa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 23 (23)