Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä



Samankaltaiset tiedostot
Kemeralain uudistaminen

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

Metsäteiden ajankohtaisasiat. Ilppo Greis Tieisännöitsijät

Energiapuun korjuutuet

VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA

Lyhyesti valtionavustuksesta

Yksityisteiden rakentaminen ja ylläpito. Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Tien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen

Yksityistiet Maaseudun elinkeinojen turvaamisessa Suomen yhteismetsäpäivät

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Yksityisteiden sillat mahdollisuudet hyödyntää puuta Puuta infrarakenteisiin- seminaari/työpaja

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kaupungin kunnossapitämät yksityistiet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Missä kunnossa metsätie on?

HE 162/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 :n väliaikaisesta muuttamisesta

7 Valitus Lahnaniemen yksityistien tiekunnan vuosikokuksesta

Vuoden 2015 hoitokuluista laskutettu yhteisöosakkaiden maksuosuus oli ,86, alv 0 %.

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Yksityistielain keskeinen sisältö

Näin pidät yksityistiesi

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

KUNNAN TIELAUTAKUNTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Sisällys. Tiejaosto 2/2017

YKSITYISTIEN AVUSTUSHAKEMUS

Valtion avustukset yksityisteillä

o Kempeleen kunta o klo copyright Yt isännöinti Oy

Tieavustushakemus Lappeenrannan kaupungille v. 2015

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

paremmat edellytykset ratkaista jätteiden hyödyntäminen yksityisteillä.

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Yksityistieilta. Tanja Mynttinen tieisännöitsijäopiskelija

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

Yksityistielaki uudistuu Selvitysmiehen ehdotukset. Kunnan yksityistietoimintojen kehittäminen. Esko Hämäläinen


Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Kemijärven kaupunki Yt Isännöinti, Mika Rahja

Huom! Kunnantalon palvelupiste on kokonaan suljettu

Tukien pääperiaatteita

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Huom! Tiejaoston päätöksen mukaisesti vuonna 2011 tiekunnille ei myönnetä tievalaistusavustuksia.

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Yksityistielain muutokset kunnan tehtäviin v. 2019

Valtioneuvoston asetus

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

TIEAVUSTUSHAKEMUS LAPPEENRANNAN KAUPUNGILLE V LIITE 2

Erillinen läsnäololuettelo, liite Toimitusinsinööriä avusti toimitusvalmistelija Kari Allenius

Avustusta haki kaikkiaan 77 tiekuntaa.

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

57 Valtionavustukset yksityisteille/ Tuomioja-Sulkulahden yk

Yksityistielaki. jr

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Odotukset maakuntauudistukselta

Kiinteistörekisterin perusparannus. Heikki Lind Johtaja, Rekisterit -tulosyksikkö , Kiinteistötehtävien koulutuspäivä

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Paikka: Euran osuuspankin Kiukaisten konttorin kokoushuone Eurakoskentie 38, Kiukainen.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01

Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana Päättäjäseminaari klo 9-12, Helsingin Messukeskus

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

jätteenkuljetusjärjestelmä

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

Ajankohtaisia erityiskysymyksiä

Transkriptio:

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1

Metsäteiden merkitys Vähäliikenteinen tieverkko on elintärkeä metsä- ja energiateollisuudelle raakapuukuljetusten metsätalouden kone- ja henkilökuljetuksille maatalouden toiminnalle Metsätiet ovat osa maaseudun tieverkostoa Yksityisteitä noin 250 000 km, joilla elinkeinotoimintaan liittyvää kuljetusta neljällä viidestä Metsäteitä noin 130 000 km, joista pääosa metsänparannusvaroin rakennettuja Metsätalouden kannattavuuden kannalta ratkaiseva merkitys Hyvin suunnitellulla ja riittävällä tieverkolla ehkäistään puunkorjuun yhteydessä maasto- ja puustovaurioita 2

Voimassaoleva kemera -tuki metsätien tekemiseen Kemera-laki edeltäjineen tärkein väline metsätieverkoston rakentamisessa ja perusparannuksessa Vuosittain kemerasta rahoitetaan noin 1 500 km tien perusparannusta ja rakennetaan uusia teitä noin 200 km. Kemera-tukea käytetään noin 10 milj. euroa/vuosi. Tuki myönnetään yksityismetsänomistajille tieyksiköiden perusteella. tuki vaihtelee 20-60% vyöhykkeestä ja työlajista riippuen Tieoikeudet ja yksiköt tulee olla kunnossa/ei välttämättä tiekuntaa Maanmittauslaitoksen, Tapion ja Metsätehon ohjeet ja suositukset Hankkeiden perustana tieverkkosuunnitelma Viimeiset rahoituspäätökset tehtävä 30.6.2015 mennessä, mutta maksatukset jatkuvat vuoden 2019 loppuun 3

Hankkeiden suunnittelu Kemera-lain nojalla on säädetty suunnittelun enimmäiskustannuksista melko yksityiskohtaisesti Uusia teitä suunniteltaessa on käytettävä hyödyksi jo olemassa olevia kulku-uria, jotta yhtenäisiä erämaa-alueita ei pirstota Kuluvana vuonna tiet, joilla on sillan korjaustarpeita, tulee asettaa etusijalle (eduskunnan kanta) Metsäkeskus edeltäjineen on ollut pääasiallinen hankkeiden suunnittelija ja toteuttaja. vuodesta 2012 alkaen metsäkeskuksessa on selkeästi eriytetty liiketoimintayksikkö/otso nykyään vapaa kilpailu ja laajempi rakentajajoukko 4

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki Esitystä käsitellään parhaillaan eduskunnassa käsittely ensi vuoden valtion talousarvioesityksen yhteydessä tukijärjestelmän laajuus on sidottu v. 2015 määrärahoihin Tulee voimaan asetuksella, kun komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän, mutta aikaisintaan 1.7.2015 Tukijärjestelmä on lähetetty komissiolle hyväksyttäväksi Lain tarkoituksena lisätä metsien kasvua pitää yllä metsätalouden tieverkkoa turvata metsien biologista monimuotoisuutta edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. 5

Uudistuksen tavoitteet Kannustaa yksityismetsänomistajia heidän monipuolisista tavoitteistaan lähtevään hyvään metsänhoitoon Lisätä metsätalouden tukien vaikuttavuutta selkeyttää ja yksinkertaistaa tukijärjestelmää nykyiseen verrattuna Sopeuttaa tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä oleviin määrärahoihin Uudistaa rahoituksen määräytymisperusteita 6

Metsätieverkoston tukemisen tavoitteet Metsäteiden rahoituksen tavoitteena on käyttöä vastaava teiden kunto, jotta teitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti Metsätiet ovat monitavoitteisia teitä Päätavoitteena on ympärivuotinen puunkuljetus kelirikkoaikoja lukuun ottamatta Erikoistapauksissa myös kelirikon kestäviä teitä Metsätalouden muut kuljetustarpeet Muun elinkeinotoiminnan tarpeet Maaseudun asukkaiden ja vapaa-ajan asujien kulku- ja kuljetustarpeet Virkistyskäyttö Pelastustoimi Valtion rahoituksella voidaan ohjata töitä siten, että ympäristönäkökohdat ja metsätalouden ulkoisvaikutukset otetaan huomioon Kuljetusketju kuntoon metsästä kaukokuljetukseen 7

Metsätiehankkeiden rahoitusehdot uudessa laissa Tuki myönnetään hankkeen nettokustannuksiin sisältäen suunnittelun Tuki porrastetaan tukivyöhykkeittäin, jotka ovat yhden mukaiset metsälain kanssa Alemman asteisen tieverkon kehittäminen edellyttää, että rahoitettava uusi tie tai perusparannettava yksityistie liittyy saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tiestöön. Tietoimituksessa perustettu tiekunta ja pysyvät tieoikeudet, vaatimus ei koske yhteismetsää Perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % tulee olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Vähintään varsiteitä Riittävä tien leveys ja toimivuus kääntö- ja ohituspaikat siltojen korjaaminen perusparannuksissa 3,6 m uusissa teissä 4 m, jotta soveltuvat uudelle kalustolle erilliset varastopaikat ja paremmat varastopaikat (sähkölinjat tulevat metsistä teiden varsiin ja vaikeuttavat varastointia, varastoinnin vaikeutuminen yleisten teiden varsissa sekä energiapuun varastoinnin ja haketuksen uudet vaatimukset) Hankkeen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus 10 vuotta 8

Kehittämistarpeita Alemman asteisen tieverkoston kartoitus, jotta tiedetään mihin valtion tukea on tarkoituksenmukaista suunnata perusparannuksen minimitason määrittäminen rahoitusta varten ja laajempi luokitus toiminnan tuotteistuksen ja pelisääntöjen edistämiseksi kenen tehtävänä olisi kartoituksen tekeminen ja muodostettavan rekisterin ylläpito ja tiedon luovutukset? miten elinkeinotoiminnan kuljetustarpeet otetaan huomioon tieavustuksia tai kemeratukea myönnettäessä? Metsätien hoito- ja kunnossapitotöitä tulisi tehdä säännöllisesti osakkaille taloudellisesti edullisinta edellyttää toimivaa tiekuntaa lisää neuvontaa ja koulutusta tiekunnille Tulisiko tieyksiköiden määräytymistä ja perusteita tarkistaa? 9