VUOSIKERTOMUS 208
Vuosikertomus 208 KIHUn toiminnan yleiskuvaus 2 Johtajan ajatuksia 4 Toiminta painopistealueittain 6 Harjoittelu ja seuranta 6 Kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen 8 Innovaatiot ja uudet teknologiat 0 Urheilijaterveydenhuolto 2 Lasten ja nuorten urheilu 4 Urheilun toimintaympäristöt 6 Huippuvaiheen asiantuntijatoiminta 8 Viestintä ja verkostoituminen 20 Asiantuntijatehtävät 20 Kongressit, seminaarit ja kokoukset 2 Julkaisutoiminta 23 Verkkoviestintä 23 Training Room hanke 26 Sports Labin toimintavuosi 28 Resurssit 30 Henkilökunta 30 Hallitus 30 Talous 30 Liitteet 32 Asiantuntijatoiminta 32 Tutkimus ja kehittämisprojektit 34 Arviointiprojektit 36 Julkaisut 37 Luennot ja opetus 42 Saavutetut tunnustuspalkinnot 45 Tuloslaskelma ja tase 46
KIHUn toiminnan yleiskuvaus 2 KIHU edistää suomalaista kilpa ja huippuurheilua eettisesti vastuullisella ja korkeatasoisella soveltavalla tutkimus, kehittämis ja asiantuntijatoiminnalla. KIHUn toimintaa strategiakaudella ohjaa suomalaisen urheilun ja liikunnan menestyssuunnitelma 2020. KIHU toimii kiinteässä yhteistyössä avainkumppaniensa uuden Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Jyväskylän yliopiston kanssa. KIHUn toiminta tukee menestyvän huippuurheilun strategista päälinjaa, jonka tavoitteita ovat kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu. Näitä edistetään Akatemia, Osaamisja Huippuvaiheen ohjelmien kautta. KIHUn toimintaa ja tavoitteita on linjattu uusimmassa strategiassa, joka on laadittu vuosille 2072020. Visio vuodelle 2025 KIHU on kansainvälisesti merkittävä kilpa ja huippuurheilun osaamisen kehittäjä. Tavoitetila 2020 KIHU on yhdessä lajiliittojen kanssa toimiva, kansainvälisesti verkostoitunut näyttöön perustuvan tiedon tuottaja, jakaja ja hyödyntäjä. Suomalainen urheilu ja valmentautuminen tunnetaan korkeatasoisesta osaamisesta. Toiminnan painopistealueet KIHUn toiminta muodostuu neljästä painopistealueesta (4), joissa KIHUssa on pitkäjänteisesti kehitettyä osaamista ja vaikuttavaa toimintaa. Tämän lisäksi toimintaa on kahdella vielä kehittyvällä osaamisalueella (56), jotka ovat uudempia ja vähemmän resursoituja.. Harjoittelu ja seuranta 2. Kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen 3. Lasten ja nuorten urheilu 4. Urheilun toimintaympäristöt 5. Urheilijan terveydenhuolto 6. Innovaatiot ja uudet teknologiat Näyttöön perustuva asiantuntijuus ja osaamisen kehittäminen Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan parhaan mahdollisen tiedon vastuuntuntoista ja kriittistä käyttöä urheilun asiantuntijatoiminnassa. KIHUssa näyttöön perustuvassa asiantuntijatyössä yhdistyvät tieteellinen tutkimus, asiantuntijan osaaminen ja kokemus sekä urheilutoimijoiden oma tieto. Organisaatiotasolla näyttöön perustuvien toimintakäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää jatkuvaa yhteyttä tiedon tuottamisen, tiedon jakamisen sekä tiedon hyödyntämisen välillä. Missio KIHU edistää suomalaisen huippuurheilun menestystä tukemalla valmentautumista sekä kehittämällä ja jakamalla osaamista koko urheilijan polulla.
Vuosikertomus 208 3
Johtajan ajatuksia 4 Olympiahuumaa Vuosi 208 käynnistyi tiiviillä valmistautumisella Etelä Korean talviolympialaisiin. KIHUn toiminta rytmittyy paljolti olympiakisojen mukaan. Vaikka KIHU tekeekin jatkuvasti yhteistyötä sekä kesä että talvilajien kanssa, niin silti seuraavana vuorossa olevat olympialaiset saavat aina päähuomion. Eri urheilulajeista maastohiihto on ollut se, johon KIHUn osallistuvaa asiantuntijaresurssia on suunnattu kaikista eniten. Tätä taustaa vasten erityisen hyvältä tuntui hiihtäjien upea menestys Pyeongchangin talvikisoissa. Hiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä muisti myös tuoda KIHUn panostuksen esille lukuisissa haastatteluissa. Kilpaurheilussa ei voi jäädä kovin pitkäksi aikaa paikoilleen, niinpä varsin nopeasti ajatukset siirtyivät Pyeongchangista Tokioon. Japanin kesäolympialaisten erityispiirteenä tulevat olemaan kuumat ja kosteat olosuhteet sekä tietysti aikaero. Näihin poikkeusoloihin valmistautuminen tulee olemaan yksi avaintekijä menestyksen kanalta. KIHUn fysiologit ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat paljon vartijoina Tokioon valmentautumisessa. Valtakunta tarvitsee osaavan, luotettavan ja puolueettoman tahon, josta kysyä faktoja erilaisista kilpa ja huippuurheiluun liittyvistä asioista. KIHU pystyy tähän ja haluaa omalta osaltaan palvella sekä päättäjiä että suurta yleisöä tuottamalla luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Yläkoulutyössä suuri vaikuttavuus Strategian mukaisesti yksi KIHUn toiminnan painopistealueista on lasten ja nuorten urheilu. Vuonna 209 KIHU osallistui yläkoulujen urheiluluokkatoimintaan yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa sekä tekemällä toiminnan arviointia ja seurantaa että tuottamalla sisältöjä urheiluluokkalaisten harjoituskirjoihin. Näillä toimilla oli erittäin suuri vaikuttavuus. Kaikki kaksikymmentä urheiluluokkapilotissa mukana olevaa kuntaa ottivat harjoituskirjat välittömästi aktiiviseen päivittäiskäyttöön. Lisäksi teoksia hyödynnettiin eri urheiluopistoilla yläkoululeirityksen tukena. Lasten ja nuorten urheiluun kiinnittyy myös KIHUn Lapsi urheilee tutkimus, jossa vuonna 208 keskityttiin aineiston analysointiin ja tutkimusartikkelien kirjoittamiseen. Luotettava selvitysten tekijä Näyttöön perustuvan tiedon jakamista Vuosi 208 osoitti sen, että KIHU on vakiinnuttanut paikkansa kilpa ja huippuurheiluun liittyvien valtakunnallisten arviointien ja selvitysten ykköstekijänä. KIHUn toteuttamat urheilun arvostukseen, seuraamiseen ja rakenteisiin liittyvät selvitykset ja kansalaiskyselyt kiinnostivat suomalaista urheiluväkeä suuresti. KIHUn asiantuntemukseen nojauduttiin myös liikuntapoliittisen selonteon taustatyöstössä. Voisi melkein sanoa, että olipa teema mikä tahansa valmentautumiseen tai huippuurheilun rakenteisiin liittyvä, virkamiehet ja median edustajat kysyvät ensimmäiseksi KIHUlta tietoja. Suomalainen urheilu ei pysty haastamaan urheilussa menestyviä maita harrastajamäärissä tai valmennuksen resurssoinnissa. Lähestulkoon ainoa mahdollisuus menestyä aina vaan kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa on tehdä asiat valmentautumisprosesseissa muita paremmin. KIHUn ohjenuorana kaikessa toiminnassa on ollut näyttöön perustuvuus. Vuonna 208 otettiin merkittävä edistysaskel tieteelliseen näyttöön perustuvan tiedon jakamisessa, kun KIHU hankki käyttöoikeudet saksalaiseen Sponettietokantaan. Tässä jatkuvasti päivittyvässä tietokannassa on luettavissa yli 80 000 artikkelia olympiala
Vuosikertomus 208 jeista. Tietokantaa ylläpitää Saksan KIHU eli IAT Leipzigissa. KIHUn välityksellä jaettiin käyttöoikeuksia edelleen Olympiakomitealla, valmennuskeskuksille, urheiluakatemioille ja lajiliitoille. Hippossuunnittelua Jyväskylän Hippoksen suunnitelmat nytkähtivät eteenpäin 208. Sekä Jyväskylän kaupunki että rakennuttajat ja sijoittajat tekivät rakentamisen kannalta ratkaisevat päätökset. KIHUn osalta Hipposhanke tarkoitti tiivistä tilasuunnittelua. Hippos2020suunnitelmissa KIHU tulee sijoittumaan voimistelutalon yläkerroksiin. Tämä sijainti aivan alueen ytimessä on erinomainen. Hippos2020 tarjoaa KIHUlle huikeita mahdollisuuksia, mutta sisältää myös pienen huolen vuokratason suuruudesta. Vaikkakin KIHUn talous on vakaa, niin kovin suuriin vuokran korotuksiin kynnet eivät pidä. Vuokraneuvottelut ja täsmentyvä tilasuunnittelu jatkuvat vuonna 209. Johtajavaihdos Oma johtajapestini KIHUlla päättyi tammikuun 209 lopussa, kun määräaikainen työsuhteeni päättyi ja saavutin (hyvin ansaitun) eläkeiän. KIHUn hallitus valitsi uudeksi johtajaksi liikuntatieteiden tohtori Aki Salon. Aki tuntee tarkkaan sekä akateemisen tutkimusmaailman että huippuurheilun. Hänen monikymmenvuotinen työskentelynsä IsoBritanniassa tarjoaa oivalliset lähtökohdat KIHUn luotsaamiselle. Toivotan omalta osaltani Akille onnea ja menestystä. Samalla tahdon lausua nöyrimmät kiitokseni yhteistyöstä upeaa työtä tekevälle KIHUn henkilökunnalle, Jyväskylän yliopistolle, Jyväskylän kaupungille, Jyväskylän urheiluakatemialle, Suomen Olympiakomitealle ja valmennuskeskuksille sekä Opetus ja kulttuuriministeriölle. Tulen kaipaamaan urheilupiirien innostavaa ja eteenpäin pyrkivää ilmapiiriä. Sami Kalaja 5
Toiminta painopistealueittain 6 Harjoittelu ja seuranta Merkittävä osa huippuurheilijan arkea ovat harjoittelu ja urheilijan kehittymisen seuranta, joiden onnistuminen on oleellinen osa menestyksekkäässä huippuurheilussa. Huippuvaiheen harjoittelussa korostuu harjoittelun yksilöllisyys ja optimointi, sillä arvokisojen mitalistit erottuvat muista kilpailijoista hyvin pienillä eroilla. Tämän vuoksi harjoittelun ja seurannan tueksi valmentajat ja urheilijat tarvitsevat asiantuntijoita, jotka voivat auttaa ominaisuuksien kehittymisen sekä kuormituksen ja palautumisen seurannassa. Harjoittelu vie tavoitteisiin vain onnistuneen palautumisen avulla, koska palautuminen mahdollistaa fyysisen kehittymisen ja alipalautuminen taas johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen. Urheilijan elimistön kuormittuminen on monitahoinen kokonaisuus, johon vaikuttavat fyysisen harjoittelun lisäksi kaikki psyykkiset ja sosiaaliset stressiä ja palautumista edistävät tekijät. KIHUn keskeisenä strategisena tavoitteena on vuonna 208 ollut käynnistää kaksi projektia, joiden tavoitteena olisi kehittää uusia menetelmiä erityisesti hermoston kuormittumisen ja palautumisen seurantaan sekä kehittää yhteistyölajien kanssa seurantajärjestelmiä, joiden avulla harjoittelun seuranta ja analysointi olisi mahdollista. Kumpaankaan projektiin ei vuoden 208 aikana saatu projektirahoitusta järjestymään. Harjoittelun seurantajärjestelmien kehittäminen kuuluu osana olympiakomitean digistrategiaan, joka perustuu Suomisportpalvelun toteutus ja kehittämissuunnitelmaan ja joka voisi sisältää urheilulle suunnattuja, arkea helpottavia digitaalisia palveluja kuten harjoittelun seuranta. Huippuurheilun datastrategian toteutusorganisaatio on muodostettu joulukuussa 208 ja siihen
Vuosikertomus 208 kuuluvat olympiakomiteasta Juha Saapunki, valmennuskeskuksista Samuli Tiensuu sekä KIHUsta Riku Valleala ja Ari Nummela. Datastrategiatyön tavoitteena on tuottaa kesään 209 mennessä toimenpidesuunnitelma suomalaisen huippuurheilun tietojärjestelmän kehittämiseksi. Harjoittelun ja kuormituksen seurannan asiantuntijatyötä KIHU on vuoden 208 aikana tehnyt useassa eri lajissa, joista suurimmat resurssit on kohdistettu maastohiihtoon, yleisurheiluun, beach volley hin ja purjehdukseen, joihin KIHUn asiantuntijoiden käyttämä työaika vuoden 208 aikana on ollut yhteensä vähintään 50 työpäivää/laji. Asiantuntijoiden työ harjoitusleireillä kotimaassa ja ulkomailla sekä KIHUlla Jyväskylässä on sisältänyt harjoittelun seurantaa, kuormituksen seurantaa ja fyysisten ominaisuuksien testausta. Vuonna 208 päättyi kaksivuotinen kestävyyslajien yhteistyöhanke, jossa olivat KIHUn lisäksi mukana, Suomen olympiakomitea, Liikuntakeskus Pajulahti ja Kisakallion urheiluopisto. Hankkeen tavoitteena oli kuvata eri kestävyyslajien valmennusta ja verrata sen tasoa kansainvälisesti sekä kehittää suomalaisen kestävyysvalmennuksen toimintamalleja ja työkaluja menestyksekkääseen kestävyyslajien harjoitteluun. Hankkeen toisessa vaiheessa vuonna 208 kerättiin tietoa harjoittelusta ja sen analysoinnista eri kestävyyslajeissa sekä rakennettiin mallia kestävyysurheilijoiden energiansaantiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja korkean paikan harjoittelun suomalaisen toimintamallin kehittämiseksi. Merkittävä osa kestävyyslajien yhteistyöhankkeen toteutusta oli kolme miniseminaaria ja Pajulahden kestävyysseminaari 26.27..208. Miniseminaarien esitysten teemana oli harjoittelu ja sen analysointi eri kestävyyslajeissa. Kaikilla kestävyyslajeilla oli oma esitys, minkä lisäksi Ville Vesterinen esitti maastohiihtäjien harjoitteluyhteenvedon eloggersovellukseen tallennettujen tietojen perusteella. Miniseminaarit olivat menestys vuonna 208, sillä maaliskuun loppuun mennessä 209 videoituja esityksiä on katsottu yhteensä peräti 5896 kertaa. Pajulahden 20. kestävyysseminaarissa oli kaksi teemaa, ensimmäisenä päivänä käytiin läpi energian riittävyyttä kestävyysurheilussa ja toisena päivän teema oli korkean paikan harjoittelu. KIHUn fysiologian ja biomekaniikan asiantuntijat toteuttivat tehtäväänsä osaamisen lisäämisessä painettujen julkaisujen ja esitysten muodossa. Harjoitteluun ja seurantaan liittyvistä julkaisuista laajimmat olivat Fyysisen kunnon mittaaminen teos (Keskinen, Häkkinen & Kallinen, toim.), jossa Ari Nummela kirjoitti kestävyyden ja nopeuskestävyyden testaamisesta, sekä Huippuuinnin vaatimuksia teos, jossa Tapani Keränen ja Ari Nummela kuuluivat toimituskuntaan ja kirjoittajiin. Näiden kahden teoksen lisäksi KIHUn fysiologian ja biomekaniikan asiantuntijat kirjoittivat yhteensä 5 erilaista valmennukseen tai tutkimukseen liittyvää artikkelia sekä olivat esiintymässä erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa 35 kertaa vuoden 208 aikana. 7
Kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen Huippuurheilun valmennustoiminta tähtää kilpailusuorituksen tai pelin kehittämiseen. Arvokisamitalien määrä on mittari, jolla tämän tehtävän onnistumista on perinteisesti arvioitu. Kilpailu ja otteluanalyysien kehittäminen sekä niiden systemaattinen toteuttaminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa, kun yksilölajien kilpailusuoritusta ja joukkueiden mahdollisuuksia menestyä otteluissa pyritään parantamaan. Kilpailu ja otteluanalyysien kehittäminen ja toteuttaminen vaativat usein erityisosaamista, jota KIHUn asiantuntijat tarjoavat yhteistyölajiensa tueksi. Yksilölajeissa kilpailusuorituksen onnistumisen edellytys on korkeatasoisen suoritustekniikan hallitseminen. KI HUn asiantuntijatoiminnan yksi painopiste onkin perinteisesti ollut huippuvaiheen urheilijoiden suoritustekniikan analysoiminen ja seurantamenetelmien kehittäminen. Suoritustekniikan analysoimisessa ja mittausmenetelmien kehittämisessä tarvitaan usein biomekaanista erityisosaamista ja mittalaitteita, joita valmentajilla itsellään ei välttämättä ole. Tämän vuoksi yhteistyölajit hyödyntävätkin KIHUn biomekaniikan asiantuntijoiden tarjoamia tukipalveluita varsin monipuolisesti urheilijoidensa suoritustekniikoiden seurannassa. Yksilölajeista kilpailusuorituksen ja suoritustekniikan analysointi ja seuranta ovat olleet keskeisessä roolissa maastohiihdossa, yleisurheilussa (keihäs, moukari, kilpakävely, pituus ja kolmiloikka), uinnissa ja kivääriammunnassa. Edellä mainituissa lajeissa KIHUn asiantuntijoiden käyttämä työaika vuonna 208 vaihteli 60290 työpäivän välillä lajista riippuen. Kyseinen työaika sisälsi kilpailusuoritusten analysoimisen ja suoritustekniikan seurannan lisäksi myös harjoittelun, fyysisten ominaisuuksien ja palautumiskuormitustilan seurantoja. Kilpailusuorituk
sen tai suoritustekniikan seurantaa tehtiin yhteensä 25 erillisessä leiri ja kilpailutapahtumassa. KIHUn osallistuminen pelin kehittämiseen joukkuelajeissa oli merkittävää beach volleyssa ja maalipallossa. Kummassakin lajissa KIHUn asiantuntijoiden työpanosta hyödynnettiin yli 50 työpäivän verran vuonna 208. Pelin analysointia tehtiin molempien lajien kansainvälisissä kilpailutapahtumissa ja arvokisoissa. Edellä mainituissa kahdessa lajissa toteutettiin vuoden 208 aikana yhteensä 46 otteluvideointia ja analyysiä. mittausmenetelmien kehittämiseen, koska aihealue on erityisesti palloilulajien kiinnostuksen kohteena. Tämä tavoite jäi kuitenkin toteutumatta, mutta pienimuotoista kehitystyötä tällä saralla KIHU kuitenkin teki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa osallistumalla useamman aihepiiriin liittyneen akateemisen opinnäytetyön suunnitteluun ja ohjaamiseen. Vuoden 208 aikana harjoittelun ja tekniikan seurantaan valmistui miesten telinevoimisteluun tavoiteliikeseurannan mobiilisovellus, jonka avulla urheilija ja valmentaja voivat seurata eri liikkeiden harjoitusmääriä, onnistumisprosentteja ja niiden kehittymistä harjoittelujakson aikana. Vuoden 208 tavoitteena oli niin ikään hakea rahoitusta havaintomotoriikan ja päätöksenteon tutkimus ja
Innovaatiot ja uudet teknologiat Urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin aloilla syntyy uusia innovaatioita ja kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita. Näillä pyritään seuraamaan ja kehittämään harjoittelua, parantamaan suoritusta, edistämään terveyttä tai tehostamaan urheilijan ja valmentajan ajankäyttöä. KIHUn asiantuntijat seuraavat aktiivisesti ja systemaattisesti oman alansa uusia innovaatioita ja teknologioita, tekevät niistä oman arvionsa ja saattavat parhaat menetelmät ja apuvälineet huippuurheilijoiden, valmentajien ja lajien käyttöön. Keväällä 208 mitattiin melojien lähtökiihdytyksiä uimaaltaassa. Nopeustutkan lisäksi mittauksissa käytettiin KI HUn tähän tarkoitukseen kehittämiä pitkän matkan laserkennoja. Kennot koostuvat neljästä lähetinvastaanotin parista ja kellolaitteesta. Laitteesta on mahdollista saada yksi tai kaksi väliaikaa, mutta järjestelmää on mahdollista käyttää myös vain yhdellä lähettimellä ja vastaanottimella. Kennojen laserlähettimet ovat paristokäyttöisiä ja keskusyksikköä voidaan käyttää USBvaravirtalähteellä. Siten kennoja voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa verkkovirtaa ei ole saatavilla. Kennojärjestelmää on käytetty myös pikajuoksussa, ratakelauksessa sekä pesäpallon syöksynopeuden mittaamisessa. Jyväskylässä heinäkuussa järjestetyissä Kalevankisoissa KIHUn toimintaa esiteltiin muun muassa keihässimulaattorilla, jossa yleisö pääsi kokeilemaan omaa heittokättään. Simulaattorissa heitetään laakeroitua keihään pätkää, joka liikkuu kevyesti oikeaan heittokulmaan ase 0
Vuosikertomus 208 tettua ja kiinnitettyä putkea pitkin. Keihään lähtönopeus mitattiin tämän noin 4 metrisen putken yläpäässä yhden metrin matkalta. Keihään suuren nopeuden vuoksi putken sisälle sijoitettiin kaksi erittäin nopeasti valon muutoksiin reagoivaa phototransistoria. Keihään kulkiessa putkea pitkin, se peittää vuorotellen pienet reiät, joiden sisältä anturit tarkkailevat vallitsevan valon määrää. Ohjausyksikkö laskee valon muutosten aikaerosta keihään nopeuden sekä teoreettisen heittopituuden ja lähettää sen tietokoneen näytölle esitettäväksi. Keihässimulaattori oli erittäin suosittu ja sitä kävikin kokeilemassa arviolta 400500 ihmistä kisojen aikana. Tapahtumakäyttöön luotiin myös porrassimulaattori, jolla simuloidaan Jyväskylän Harjun portaita ja niiden nousun aiheuttamaa rasitusta. Simulaattoria varten luotiin kaksi askelluslevyä, ohjainyksikkö, ja tietokoneohjelma. Askellusten aikana käyttäjä näkee edessään videokuvan, joka etenee Harjun portaita ylöspäin samaa tahtia askellusten kanssa. Askelluslevyissä hyödynnettiin hyvin ohuita pietsoelementtejä, jolloin saatiin askelluslevyt pidettyä riittävän matalina ja turvallisina käyttää. Askellus elementtien lähellä aiheuttaa minimaalisen muodonmuutoksen anturin materiaalissa, joka saa aikaan mitattavan sähkösignaalin. Jokainen asetetun rajaarvon ylittävä signaali vaihtaa videolla sen hetkistä yksittäistä kuvaa ja muodostaa näin illuusion etenevästä videosta. Interaktiivinen video esitetään suurelta näytöltä, joka on sijoitettu askelluslevyjen eteen. Harjun portaat kuvattiin stillkuvina porras kerrallaan, perspektiivi mahdollisimman hyvin säilyttäen. Simulaattori oli käytössä marraskuussa EduFuturan osastolla Studiamessuilla Helsingissä. Moukarin lähtönopeuden määrittäminen on suhteellisen työläs ja hidas prosessi perustuen perinteisesti videokuvan manuaaliseen liikeanalyysiin. Tämän prosessi nopeuttamiseksi aloitettiin kehitysprojekti, jonka tavoitteena oli nopean heittopalautteen tarjoaminen urheilijalle ilman tutkijoiden läsnäoloa ja työtä. Rakensimme älyrannekkeen, jota heittäjä käyttää heittosuorituksen aikana. Ranneke mittaa suorituksesta kiihtyvyysarvoja ja kulmanopeuksia. Näistä tiedoista määritetään heittäjän kiertämän kehän laajuus, jonka avulla lasketaan moukarin ratanopeus koko suorituksen ajalle. Ensimmäinen prototyyppi lähetti datan tutkijan koneelle reaaliaikaisesti, jonka jälkeen laskut suoritettiin ja verrattiin liikeanalyysiin. Tulokset olivat lupaavia, joten siirryimme seuraavaan kehitysversioon, jossa mittaus, laskut ja datan esitys suoritetaan kokonaisuudessaan urheilijan älykellossa. Algoritmien optimointi jatkuu vielä vuonna 209.
Urheilijaterveydenhuolto 2 Liikuntalääketieteen koulutus KIHU on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jossa järjestetään liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta. KIHUlla on Jyväskylässä tapahtuvasta viiden vuoden koulutuksesta koordinoiva rooli Tampereen Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa. Kolmen vuoden eriytyvästä koulutuksesta erikoistuva lääkäri työskentelee KIHUlla 2 8 kuukautta. Vuonna 208 tässä toimessa työskenteli LL Mira Tuovinen. Koulutettavan lääkärin työaika jakautui KIHUn ja KeskiSuomen keskussairaalan liikuntapoliklinikan kesken. Lisäksi KIHUlla toimi erikostuvana lääkärinä LL Rauno Elokiuru ja LL Salla Rasmus, jotka suorittivat koulutusta ItäSuomen Yliopiston liikuntalääketieteen ohjelmassa. Rauno Elokiuru valmistui liikuntalääketieteen erikoislääkäriksi 8.9.208. KIHUn vastuulääkäri LT Maarit Valtonen toimii erikoistumisohjelman kouluttajana. Urheiluakatemian terveydenhuolto Erikoistuva lääkäri toimii Jyväskylän Urheiluakatemian vastuulääkärinä. Näin hän kehittää paikallisten urheilijoiden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä hoitaa potilaita traumatologian, rasitusvammojen ja muiden urheilun erityiskysymysten alueella. Lisäksi hän toimii asiantuntijana paikallisille urheiluseuroille ja osana laajempaa valtakunnallista Olympiakomitean lääkäriverkostoa. KIHUn fysiologian laboratoriossa lääkäri on osa moniammatillista työryhmää maajoukkue ja kilpaurheilijoiden suorituskyvyn testauksessa ja urheilijan terveyden seurannassa. Yhdessä Jyväskylän Urheiluakatemian kanssa KIHU tarjoaa akatemiaurheilijoille moniammatillisia urheilijaterveydenhuollon palveluja sekä urheilulääketieteen, liikuntatieteiden, fysioterapian, ravitsemustieteen ja psykologian asiantuntijatukea. Urheilun tukitoimet kohdistuvat erityisesti vammoja ja sairauksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vammakuntoutukseen sekä harjoittelun ja suorituskyvyn seurantaan ja tukemiseen. Toiminnan tavoitteena on lisätä urheilijan terveitä harjoituspäiviä ja edistää moniammatillista tiimityöskentelyä valmentajien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tätä toimintamallia on viety käytäntöön ja testattu Training Room hankkeessa, josta kerrotaan tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivuilla 2627. Yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston kanssa jatkui vuoden 208 aikana. Erikoistuva lääkäri työskenteli Kuortaneella keskimäärin yhden päivän kuukaudessa. Työjakso sisältää työskentelyä leiriolosuhteissa valmentajan ja urheilijan kanssa. Tämä antaa koulutettavalle lääkärille mahdollisuuden oppia lajista ja siihen liittyvistä terveysriskeistä urheilijan arjessa. Toiminnan painopiste on sairauksia ja vammoja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Olympiakomitean ylilääkäri ja Olympiakomitean terveydenhuollon verkosto KIHUn ylilääkäri LT Maarit Valtonen toimii myös Olympiakomitean ylilääkärinä. Toimenkuvaan kuuluu OK:n terveydenhuollon verkoston koordinointi. Verkostoon kuuluu noin 90 lääkäriä, jotka toimivat OK:n tukiurheilijoiden omalääkäreinä, lajiliittojen lääkäreinä ja urheiluakatemioiden lääkäreinä. Vuoden 207 aikana verkosto tapasi kaksi kertaa TULES Turku päivillä maaliskuussa ja Urheilulääketiedeseminaariristeilyllä huhtikuussa. Olympiakomitean terveydenhuollon verkostoon kuului vuonna 208 Ft Peter Halenin johtama fysioterapiaverkosto, urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen johtama psyykkisen valmennuksen verkosto sekä Anna Ojalan johtama urheiluravitsemuksen verkosto. Verkoston toiminnan tavoitteena on lisätä osaamista, yhteisiä toimintalinjoja ja yhteistyötä verkoston sisällä. Lisäksi syksyllä 208 aloitettiin OKM:n rahoittama Urheilijaterveydenhuollon selvitystyö, jossa selitysmiehenä toimii LitM Esko Heikkinen.
Vuosikertomus 208 Lajiliittojen ja OK:n tukiurheilijan terveydenhuolto Vuonna 208 lajiyhteistyö jatkui laajana. Maajoukkueiden vastuutehtäviä oli seuraavasti: Maarit Valtonen: maastohiihto, kilpakävely, rytminen voimistelu, uinti, purjehdus, freestyle, paini Mira Tuovinen: maastohiihto (nuorten MMjoukkueen vastuulääkäri), telinevoimistelu Rauno Elokiuru: judo, paini Salla Rasmus: mäkihyppy Lisäksi paikallista yhteistyötä kehitettiin yleisurheilun, koripallon, uinnin, voimistelun, taitoluistelun ja jalkapallon osalta Maastohiihdon ja kilpakävelyn terveydenhuollon suunnitelmaan kuuluivat säännöllinen terveyden seuranta KIHUn testileireillä. Kehitystyötä jatkettiin infektioiden ennaltaehkäisyn, rasitusvammojen ennaltaehkäisyn sekä hengitysteiden terveyden ja energiatasapainon parantamiseksi eri asiantuntijoiden kanssa. Olympiajoukkueen terveydenhuolto Vastuulääkäri johtaa ja koordinoi Olympiajoukkueen terveydenhuoltoa. Vuonna 208 LT Maarit Valtonen johti PyeongChangin talviolympiajoukkueen terveydenhuoltoa. Tiimi rakennettiin talvilajien terveydenhuollon asiantuntijoista. Olosuhteet PyeongChangissa olivat haastavat. Suomessa ja EteläKoreassa vallitsi mm. influenssa ja norovirusepidemia, jotka vaikuttivat myös Suomen joukkueen toimintaan. Uutena toimenpiteenä joukkueella oli mukana virusinfektioiden vieridiagnostiikkalaite, joka osoittautui tärkeäksi työkaluksi joukkuelääkäreille. Joukkueen virusinfektioista kerätty aineisto julkaistaan lääketieteen lehdessä. Käsikirjoitus kirjoitettiin yhteistyönä Turun Yliopiston virusopin laitoksen ja Paavo Nurmi keskuksen kanssa. Artikkeli on ensimmäinen osa tutkimussarjassa Huippuurheilijan infektioherkkyys. Muu asiantuntija ja tutkimustoiminta KIHUn lääkärit pitivät asiantuntijaesitelmiä mm. Huippuurheiluyksikön järjestämissä tapahtumissa, OK:n terveydenhuollon verkoston seminaareissa, urheiluakatemian tilaisuuksissa sekä muiden urheilun sidosryhmien seminaareissa. Lisäksi Liikuntalääketiede Suomi yhteisössä KIHU vastaa urheilijan tukitoimien kehittämisestä. KIHUn lääkärit ovat mukana seuraavissa tutkimushankkeissa: TELStutkimus (Liikuntalääketieteen keskukset, JYU) AGNEStutkimus (JYU) Huippuurheilijan infektioherkkyys, Wilma Grönroosin väitöstutkimus (KIHU, PNK, UTU) Urheilijan astma, Rikhard MäkiHeikkilän väitöstutkimus (KIHU, UTA, UKK) Naisurheilijan terveys, Suvi Ravin väitöstutkimus (KIHU, JYU) Antidoping, Sergei Iljukovin väitöstutkimus (KIHU, HULA) Vuokatti tutkimus, Christinan väitöstutkimus (KIHU, JYU) 3
Lasten ja nuorten urheilu Lasten ja nuorten urheiluun liittyvän tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja monipuolista tietoa lasten ja nuorten urheilu ja liikuntaharrastuksiin liittyvistä tekijöistä. Viime vuosina keskeisiä aihealueita ovat olleet motivaatiotekijät, yksilölliset urheilupolut, dropoutilmiö, motoriset taitovalmiudet, fyysinen aktiivisuus sekä valmentajien ja ohjaajien valmennusosaaminen. Yksikön tutkijat Niilo Konttinen, Minna Blomqvist sekä Kaisu Mononen ovat olleet mukana myös muissa yhteishankkeissa, sekä osallistuneet aktiivisesti eri tutkimusverkostojen toimintaan. Esimerkkinä voidaan mainita Jyväskylän yliopiston koordinoima Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU tutkimushanke. kohteena ovat urheiluseuroissa urheilua ja liikuntaa harrastavat lapset. Vuonna 208 Kallinen on keskittynyt yhtäältä ensimmäisen osatutkimuksen raportointiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella urheiluseurassa harrastamista tavoiteorientaation sekä koetun pätevyyden näkökulmasta katsottuna. Toisaalta Kallinen on keskittynyt myös vuosina 206 207 kerätyn laadullisen haastatteluaineiston analysointiin. Mielenkiinnon kohteina ovat olleet sekä lasten itsensä että heidän vanhempiensa kokemukset urheilusta ja liikunnasta. 4 Käyttäytymistieteiden yksikön tutkimustoiminnan viime vuosien tärkein ja laajin hanke on ollut Achievement motivation and motor performance as determinants of sustained involvement in sport and physical activity tutkimusprojekti (206 8). Projektin tarkoituksena on ollut kerätä tietoa lasten suoritusmotivaatiosta, motorisista taitovalmiuksista sekä fyysisestä aktiivisuudesta. Kyseessä on seurantatutkimus ja sitä rahoittaa opetus ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet Rovaniemen, Turun, Jyväskylän, Tampereen, Lohjan, Mikkelin, Lahden ja Joensuun kaupunkien 2005 syntyneet oppilaat. Tutkimusmenetelminä on käytetty kyselylomakkeita, motorista koordinaatiota mittaavaa KTKtestiä, heittokiinniotto testiä sekä kouluviikon aikana suoritettavaa fyysisen aktiivisuuden seurantaa. Vuonna 208 tutkimusryhmä on keskittynyt ennen kaikkea tutkimusaineiston tilastollisiin analysointeihin sekä tulosten raportointiin. Osana edellä kuvattua tutkimushanketta on tohtoriopiskelija Ville Kallisen väitöskirjatyö Motor performance, achievement motivation, and experiences in sports among Finnish children (Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta). Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa liittyen suomalaisten lasten urheilu ja liikuntaharrastuksiin. Erityisen mielenkiinnon
Vuosikertomus 208 Käyttäytymistieteiden yksikössä toteutettavan näyttöön perustuvan kehittämis ja asiantuntijatoiminnan yhtenä päätavoitteena on edistää lapsuus ja valintavaiheen asiantuntijatöissä määriteltyjen sisältöjen toteutumista urheilevien lasten ja nuorten arjessa. Vuonna 208 yksikön lasten ja nuorten urheilun kehittämis ja asiantuntijatoiminta on aiempien vuosien tapaan keskittynyt urheilijan polun alkupään laatu ja menestystekijöihin, joita ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus sekä urheilullinen elämäntapa. Käytännössä tämä on tarkoittanut polun laatu ja menestystekijöiden syventämistä sekä uuden tutkimus ja asiantuntijatiedon tuottamista, suodattamista, tiivistämistä ja yksinkertaistamista urheilutoimijoiden käyttöön. Vuonna 208 kehittämis ja asiantuntijatoiminnan vaikuttavuutta on pyritty vahvistamaan myös osallistumalla asiantuntijan ominaisuudessa erilaisten urheilu ja liikuntaalan toimijoiden keskinäiseen vuoropuheluun. Asiantuntija ja kehittämistoiminnan keskeisinä foorumeina ovat olleet erilaiset urheilu ja liikuntayhteisöjen julkaisut, kokoukset, seminaarit, verkostotapaamiset ja koulutustilaisuudet. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että yksikön asiantuntijat ovat toimineet omien alojensa työryhmien ja verkostojen jäseninä, kirjoittajina, luennoitsijoina ja kouluttajina. 5
Urheilun toimintaympäristöt 6 Tutkimuskatsauksia ja väestön mielipiteitä huippuurheilusta Urheilun toimintaympäristöjen tarkastelu siirtää painopisteen yksittäisen urheilijan kyvyistä ja tekemisistä taustalla vaikuttaviin urheilemisen laajempiin edellytyksiin. Kuluneella toimintakaudella KIHUn yhteiskuntatieteilijöiden työpanos kohdistui erityisesti kolmeen teemaan:. Tutkimuskatsaukset 2. Suomen Olympiakomitean yläkouluhankkeen arviointi sekä 3. Väestökyselyt huippuurheilusta ja liikuntaharrastamisesta. Näiden lisäksi yksikössä käynnistettiin urheilun ammattimaistumisen tutkimusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä toteutettiin moninaisia asiantuntija ja palvelutehtäviä yhteistyössä urheilujärjestöjen kanssa. Toimintavuonna 208 toteutettiin varsin nopealla rytmillä kolme erilaista tutkimuskatsausta, joihin yksikkö osallistui. Laajin työ tehtiin keväällä 208, jolloin Jyväskylän yliopiston, LIKESin ja KIHUn tutkijaryhmä kokosi ja koosti tutkimustietoa liikunnasta ja urheilusta valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon taustaaineistoksi. Toiseksi KIHUn tutkijat koostivat tutkimustietoa huippuurheilun yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, myönteisiin tai kielteisiin, liittyen. Kansainvälinen tutkimustoiminta huippuurheilun yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa on kiihtynyt 200luvulla valtioiden panostaessa aiempaa enemmän huippuurheilun kehittämiseen sekä urheilun suurtapahtumiin. Tutkimuskooste toteutettiin osana Suomen Olympiakomitean huippuurheilun yhteiskunnallinen perustelu hanketta. Kolmantena työnä kartoitettiin kansainvälisistä tietokannoista urheilun eettisiin kysymyksiin liittyvien tutkimusten määrää ja tutkimusten käsittelemiä teemoja. Myös tämän alueen tutkimustoiminta on laajentunut voimakkaasti 200luvulla. Hanke toteutettiin yhteistyössä KIHUn ja Suomen urheilun eettisen keskuksen, SUEKin kanssa. Toiseksi KIHU toteuttaa arviointia Suomen Olympiakomitean toteuttamasta urheiluyläkoulukokeilusta. Kokeilun tavoitteena on luoda valtakunnallinen yläkoulumalli, jonka avulla helpotetaan urheilun ja koulunkäynnin yhdistämistä. Kokeilussa on mukana 25 koulua yhteensä 4 eri kunnasta. KIHU toteuttaa kokeilun arviointia kehittävän arvioinnin periaatteella, eli tarkoitus on tukea tiedolla kokeilun toimijoita, jotta he voivat parantaa omaa toimintaansa kokeilun aikana. Kokeilun ensimmäisenä toimintavuonna arviointitietoa kerättiin valtakunnalliselta ohjelmatasolta, kokeiluun osallistuvilta kouluilta sekä kokeilussa mukana olevilta oppilailta. Puolet kouluista
4 % 3 % 2 % 22 % 8 % 40 % Rio de janeiro 9/206 56 % PyeongChang 5/208 75 % Ei suurkilpailuja /208 80 % Taloustutkimus n= 690 8 69vuotiaat Kantar TNS n= 569 5 74vuotiaat Kantar TNS n= 672 5 74vuotiaat Kiinnostaa Ei kiinnosta En osaa sanoa oli kyennyt rakentamaan oppilaille 0 tunnin liikunnan ja urheilun kokonaisuuden osaksi kouluviikkoa ja valtakunnallinen soveltuvuuskoe oli otettu käyttöön suurimmassa osassa kouluja. Jatkossa toiminnan kehittämisen ja arvioinnin painopistettä kohdennetaan koulujen ja seurojen yhteistyöhön sekä oppilaiden hyvinvointiin. Arviointi ja tutkimustiedolla on vahva rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kolmanneksi toimintavuonna 208 KIHUn yhteiskuntatieteet kartoitti väestön mielipiteitä niin huippuurheilua, liikuntaharrastamista kuin vapaaehtoistyötä koskien. KIHU osallistui aiemmin vuonna 206 kansainväliseen vertailututkimukseen, jossa tarkasteltiin väestön suhtautumista huippuurheiluun viidessä eri maassa. Tutkimuksen toteuttaminen poiki ajatuksen vastaavan kyselyn systematisoinnista ja kansalaismielipiteen esiin nostamisesta säännöllisesti liittyen huippuurheilun arvostukseen, seuraamiseen ja menestykseen. Tämä toteutui vuonna 208, jolloin kartoitettiin väestön mielipiteitä kahtena eri otoksena ensimmäinen huhtikuussa talviolympialaisten jälkeen ja toinen marraskuussa. 5 74vuotiaille suomalaisille kohdennetuissa kyselyissä teemana oli huippuurheilun lisäksi aikuisväestön liikuntaharrastaminen ja vapaaehtoistyö. Kyselyyn vastasi yhteensä 324 henkilöä TNS Kantar Oy:n paneelin kautta. Huippuurheilun osalta väestökyselyillä pyritään systemaattisesti kartoittamaan suomalaisen huippuurheilun tilaa aikuisväestön silmissä. Tässä suhteessa vuosien 206 ja 208 välillä on tapahtunut merkittävä positiivinen kehitys. Kun Rio de Janeiron Olympialaisten jälkeen vain 56 prosenttia vastaajista oli kiinnostuneita suomalaisten urheilijoiden menestyksestä, on vastaava osuus noussut 80 prosenttiin vuoden 208 jälkimmäisessä kyselyssä. Positiivisuus heijastuu kaikkiin kyselyn teemoihin. Suomalaisten huippuurheilijoiden menestyksen uskotaan aikaansaavan Suomi brändin paranemista maailmalla ja hyvää mieltä kansalaisille. Lisäksi yli puolet uskoo, että huippuurheilumenestys vahvistaa kansallista identiteettiä ja lisää osallistumista urheiluun. Urheilun talousvaikutuksiin uskoo sen sijaan vain kolmasosa vastaajista. Tulos kertoo myös ammattiurheilun ohuudesta Suomessa. Kahdeksan kymmenestä (82 %) suomalaisesta seurasi PyeongChangin Talviolympialaisia ja yli puolet (57 %) vastaavia talviparalympialaisia mediasta. Muutoin noin 40 prosenttia aikuisväestöstä seuraa urheiluuutisia mediassa vähintään viikoittain ja yli puolet (57 %) seuraa urheilutapahtumia paikan päällä vähintään kerran vuodessa. Lajeista jääkiekon asema suomalaisen urheilun johtavana yleisölajina on kyseisten tutkimusten mukaan erittäin vahva. Myös yleisurheilun, maastohiihdon, ampumahiihdon ja jalkapallon suosio on laajaa. Suosiotaan ovat lisänneet autourheilu ja koripallo. KIHU jatkaa huippu ja kilpaurheiluun liittyvien väestökyselyjen sarjaa myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on monipuolistaa kyselyjen sisältöjä ja jaksottaa eri asioiden tarkastelua niin, että niiden avulla voimme muodostaa nykyistä tarkemman ja monipuolisemman kuvan suomalaisen kilpa ja huippuurheilun arvostuksesta sekä siinä tapahtuvista muutoksista. 7
Huippuvaiheen asiantuntijatoiminta KIHU osallistuu eri lajien huippuurheilijoiden valmennuksen tukemiseen suuntaamalla asiantuntijoidensa työpanosta Olympiakomitean Huippuurheiluyksikön (HUY) määrittämien painopistelajien toimintaan. HUY määrittelee tehostamistukipäätöksissään, minkälaista asiantuntijatukea ohjataan lajien huippuvaiheen toimintaan. KIHUn biomekaniikan, fysiologian ja psykologian asiantuntijat ovat osa tätä asiantuntijaresurssia, jota kärkilajien on mahdollisuus saada. Käytännössä HUY:n lajiryhmävastaavat, lajien huippuvaiheen vastuuhenkilöt ja päävalmentajat sopivat yhteistyöstä KIHUn asiantuntijoiden kanssa lähtökohtaisesti olympiadiksi kerrallaan. Asiantuntijatoiminnan periaatteena on, että KIHUn asiantuntijat ovat tiiviisti mukana vaikuttamassa lajin asiantuntijatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyölajien lisäksi KI HUn asiantuntijat tekevät yhteistyötä myös HUY:n tukiurheilijoiden kanssa. Yhteistyö tukiurheilijoiden kanssa tehdään Jyväskylästä tai Helsingistä (Tapani Keränen) käsin. Vuonna 208 KIHUn painopistelajeja oli yhteensä 6, joihin pyrittiin kohdistamaan asiantuntijatyötä vähintään yksi kuukausi. Näiden lisäksi asiantuntijatyötä kohdistettiin yhteensä 2,8 henkilötyökuukautta seitsemään muuhun lajiin erillisprojekteissa. Tuen piirissä oli yhteensä 3 kesälajia (ammunta: kivääri ja haulikko, beach volley, koripallo, lentopallo, maalipallo, paini, purjehdus, ratamelonta, uinti ja yleisurheilu: keihäs, kilpakävely, moukari ja paralajit) ja talvilajeja kolme (maastohiihto, yhdistetty KIHUN ASIANTUNTIJATOIMINNAN RESURSSIEN KOHDISTUMINEN PAINOPISTELAJEIHIN VUONNA 208 8 Lajit kk pv % Vastuuasiantuntija + muut Maastohiihto 3,9 290 22,9 % Mikkola + 6 henkilöä Yleisurheilu 3,2 274 2,6 % henkilöä Keihäs 4,0 84 6,6 % Ihalainen + 3 henkilöä Kilpakävely 3,9 82 6,5 % Hynynen + 9 henkilöä Moukari 2,5 5 4,0 % Vänttinen T + 3 henkilöä Pituus 2,0 4 3,2 % Keränen Paralajit 0,8 6,2 % Joutsen + henkilö Beach Volley 5,0 05 8,3 % Häyrinen + 2 henkilöä Uinti 3,4 72 5,7 % Nummela + 2 henkilöä Ammunta (kivääri & haulikko) 3, 65 5, % Ihalainen + 7 henkilöä Purjehdus 2,5 53 4,2 % Vesterinen + 3 henkilöä Yhdistetty,5 3 2,5 % Mikkola + 3 henkilöä Paini,0 22,7 % Vänttinen T + 6 henkilöä Ratamelonta 0,5 0 0,8 % Hynynen + 2 henkilöä Maalipallo,8 36 2,9 % Häyrinen + 2 henkilö Jääkiekko,4 29 2,3 % Konttinen N + 3 henkilöä Lentopallo 0,5 0,9 % Häyrinen + henkilö Koripallo* 0,0 0 0,0 % Karjalainen + henkilöä Muut lajit 2,8 59 4,7 % 6 henkilöä Huippuyksilöt 0, 20 6,6 % 0 henkilöä Yhteensä 60,9 267 00,0 % Yhteensä yksilölajit 5,0 06 83,7 % Yhteensä joukkuelajit 9,9 206 6,3 % Yhteensä kesälajit 33,7 70 55,3 % Yhteensä talvilajit 7, 356 28, % *Koripallosta puuttuu ostopalveluna hankitun Aki Karjalaisen työtunnit.
Vuosikertomus 208 ja jääkiekko). Henkilötyökuukaudet kohdistuivat 55,3 % kesälajeihin, 28, % talvilajeihin ja loput 6,6 % huippuyksilöihin eri lajeissa. yhteistyölajeissa saavutti ammunta kiväärilajeissa. EMkisoissa KIHUn yhteistyölajeista pääsivät palkintokorokkeelle paini, haulikkoammunta ja uinti. KIHUn asiantuntijatyö pitäisi näkyä myös urheilijoiden menestymisessä. Vuonna 208 päättyi talvilajien 204 8 olympiadi Pyeongchangin talviolympialaisiin Etelä Koreassa helmikuussa 208. KIHUn yhteistyölajeille Pyeongchangin talviolympialaiset olivat menestys, sillä kuudesta mitalista viisi tuli KIHUn yhteistyölajeille maastohiihtoon ja jääkiekkoon (Taulukko 2). MMkisoissa vuosi 208 oli suomalaisittain vaisu, sillä olympialajeista vain painissa tuli MMmitali. Kaksi muuta mitalia KIHUn Paralympialaisissa Pyeongchangissa kolmesta mitalista yksi tuli KIHUn yhteistyölajiin maastohiihtoon (Taulukko 3). MMkisoissa myöskään vammaisurheilulajit eivät menestyneet, sillä saavutuksena oli vain yksi MMmitali ammunnassa. EMkisoissa sen sijaan Suomen aikaisempien vuosien menestyslaji parayleisurheilu oli menestyksekäs myös vuonna 208 ja tuloksena oli peräti 4 mitalia, joista kahdeksan kultaista. Olympialaiset MMKisat Emkisat Ammunta Maastohiihto Jääkiekko Paini Uinti KIHUn yhteistyölajit Olympialajeissa yht. 2 3 4 Yht. 4 5 6 2 3 0 0 0 0 Yht. 2 3 3 0 3 3 Yht. 2 4 7 9 paralympialaiset MMKisat Emkisat Ammunta Maastohiihto uinti yleisurheilu KIHUn yhteistyölajit Paralympialajeissa yht. 0 0 0 2 Yht. 3 0 0 0 0 Yht. 8 8 4 4 5 6 2 3 8 Yht. 2 4 6 28
Viestintä ja verkostoituminen Asiantuntijatehtävät 75 00 Perinteisten raporttien ja julkaisujen lisäksi tiedon jakaminen painottuu nykyään yhä enemmän asiantuntijatoiminnan kautta tapahtuviin kohtaamisiin urheilijoiden, valmentajien ja muiden toimijoiden kanssa. Lapsuus ja 45 467 66 000 valintavaiheiden toiminnassa kihulaiset osallistuivat monien eri työryhmien ja verkostojen toimintaan ja jakoivat siellä tietoa sekä osaamistaan. 50 000 03 000 20 000 Huippuvaiheen toiminnassa KIHUn asiantuntijaresurssia käytettiin merkittävimmin 6 eri lajin valmennuksen kehittämiseen harjoituksissa, leireillä ja kilpailuissa ympäri maailman. Näissä kohtaamisissa tietoa siirtyi molempiin suuntiin ja yhteinen ymmärrys ja osaaminen eri lajeissa kehittyivät. Mistä resurssimme koostuivat 20 Okm:n toimintaavustus Muut avustukset ja tuotot Jyväskylän kaupunki Olympiakomitean huippuurheilutuki n Okm:n projektirahoitus Paralympiakomitean asiantuntijatuki OsallistuIMME valmennukseen ja tapahtumiin 36 vrk KOTIMAA 434 vrk 60 vrk 38 vrk 278 vrk 75 00 45 467 20 000 66 000 50 000 03 000 43 47 vrk ULKOMAAT 409 vrk 84 vrk 8 43 8 MISSÄ KAIKkIALLA teimme töitä 20 MISSÄ KAIKkIALLA teimme töitä LAJIYHTEISTYÖ ja Asiantuntijatoiminta SEMINAARIT ja OPETUS KOKOUKSET JA MUU VERKOSTOITUMINEN i 20 Viestintä, it ja tekninen
Vuosikertomus 208 Kongressit, seminaarit ja kokoukset KIHUn henkilökunta osallistui vuoden aikana useisiin seminaareihin ja kongresseihin niin koti kuin ulkomailla. Ulkomaista verkostoitumista tapahtui lisäksi mm. Scandinavian Network for Elite Sportin asiantuntijaryhmien toimintaan osallistumisen kautta. Lisäksi KIHU oli vahvasti mukana useiden urheiluseminaarien järjestelyissä, kuten kestävyyslajien miniseminaareissa sekä Huipulla Tuulee tapahtumassa. Näissä tapahtumissa tietoa jaettiin ja omaa osaamista kehitettiin erilaisten esitysten sekä henkilökohtaisten keskustelun kautta eri alojen osaajien kanssa. Verkostoituminen ulkomailla erilaisten kokousten ja seminaarien kautta lisääntyi yhteensä lähes sadalla vuorokaudella vuoteen 207 verrattuna. Lajiyhteistyön ja asiantuntijatoiminnan vuorokaudet pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. 3 28 434 4 6 8 6 2 40 32 4 2 9 4 33 37 52
KIHUn julkaisusarja 59 LOPETTANEIDEN AMMATTIJÄÄKIEKKOILIJOIDEN ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA VALMISTAUTUMINEN URAN JÄLKEISEEN ELÄMÄÄN SUOMESSA Roslund P., Bertram R. ja Konttinen N. 208. ISBN 9789525676945, KIHU, Jyväskylä, 208. KIHUn julkaisusarja 60 HOW TO SCORE GOALS IN FLOORBALL ANALYSIS OF GOAL SCORING IN THE IFF MEN'S WORLD FLOORBALL CHAMPIONSHIPS 206 Kauppi K.,Vänttinen T., Häyrinen M. Speldewinde D., Kettunen P., Liljelund J., Ollikainen J. 208. ISBN 9789525676952 (PDF), KIHU, Jyväskylä, 208. KIHUn julkaisusarja 6 URHEILUYLÄKOULUKOKEILUN ARVIOINTI LUKUVUOSI 207208 22 Nieminen M., Aarresola O., Mononen K. ja Pusa S. 208. ISBN 9789525676969, ISSN 2489837, KIHU, Jyväskylä, 208. KIHUn julkaisusarja 62 LIIKUNNAN JA URHEILUN TUKI JA RAKENTEET SUOMESSA, RUOTSISSA, NORJASSA JA TANSKASSA Stenbacka W., Mäkinen J., Lämsä J. ja Nieminen M. 208. ISBN 9789525676990 (PDF), ISSN 2489837 (PDF) KIHU, Jyväskylä, 208. KIHUn julkaisusarja 63 HUIPPUURHEILUN ARVOSTUS JA LAJIEN SEURAAMINEN; VÄESTÖKYSELYN 208 TULOKSIA Mäkinen J., Lämsä J., Pusa S. 208. ISBN 9789527290002, ISSN 24898309. Jyväskylä 208.
Vuosikertomus 208 Julkaisutoiminta Verkkoviestintä KIHUn tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa valmentautumisen, päätöksen teon ja johtamisen tueksi suomalaisessa urheilussa. Tietoa hankitaan oman ja verkostojen kanssa toteutettavan tutkimus ja arviointitoiminnan lisäksi kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista sekä osallistumalla kongresseihin ja tapahtumiin. Isona tavoitteena on näyttöön perustuvan asiantuntijuuden ja osaamisen kasvattaminen suomalaisessa huippuurheilussa. KIHUn tuottamaa ja hankkimaa tietoa jaettiin vuonna 208 monin eri keinoin ja erilaisten kanavien kautta. Erilaiset raportit, julkaisut ja artikkelit niin tieteellisissä kuin valmennuksellisissa julkaisuissa on iso osa KIHUn tuottaman tiedon jakelua. Painetut julkaisut ovat nykyään kuitenkin korvautuneet pääasiassa sähköisillä pdfjulkaisuilla sekä kirjoituksilla eri verkkosivustoilla. KIHUn julkaisusarja Tärkeimmät KIHUn julkaisut ja raportit julkaistaan yleensä KIHUn julkaisusarjassa sähköisenä pdfjulkaisuna ja ajoittain lisäksi myös painettuna julkaisuna. Vuonna 208 julkaisusarjassamme ilmestyi yhteensä 5 julkaisua, joista tarkemmat tiedot löytyvät viereiseltä sivulta. Mediaseurannan mukaan KIHUsta julkaistiin eri verkkomedioissa vuoden aikana yhteensä 834 juttua, joka on yli tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä kertonee osaltaan KIHUn toiminnan vaikuttavuuden lisääntymisestä ja toisaalta median kiinnostuksesta KIHUn toimintaa kohtaan. Mediaseurannassa käytetään Liana Techonolgiesin Viidakkomonitoruutisseurantaa. Perinteisiä mediatiedotteita julkaistiin KIHUn toimesta vuoden aikana yhteensä 9 kpl, jotka liittyivät pääasiassa isoimpien tutkimusraporttien julkaisuun, yhteistyöhankkeisiin tai nimityksiin. Tietoja ja osaamista jaettiin vuoden 208 aikana entistä aktiivisemmin myös sosiaalisen median kautta sekä erilaisten videoiden ja seminaarikoosteiden muodossa. Facebook toimi edelleen sosiaalisen median pääkanavana tavoittaen lukijoita uutisesta riippuen sadoista useisiin tuhasiin. Seuraajien määrä lisääntyi Facebookissa edelliseen tasaiseen tahtiin ollen 2694 seuraajaa vuoden lopussa. Niin ikään, myös Twitterseuraajien määrä kasvoi yhteensä 223:een vuoden kuluessa, vaikka twiittaustoiminta olikin hieman vähäisempää kuin vuonna 207. 23 Seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa (2/208) 2 694 Seuraajaa 2 23 Seuraajaa 045 Seuraajaa
KÄYNNIT KIHUN Verkkopalveluissa www.kihu.fi 4 569 www.urheilututkimukset.fi 9 506 www.valmennustaito.info 30 749 Käyntiä Käyntiä Käyntiä 24 Instagram on osoittautunut hyväksi kanavaksi erityisesti urheilijoiden tavoittamiseen ja heidän kanssaan verkostoitumiseen. Myös Instagramin seuraajamäärä kasvoi olle vuoden 208 lopussa 045. Käyttäjien suurin ikäryhmä on 2534vuotiaita. Parhaiten katselukertoja keräsivät KIHUn toiminnasta kertovat lyhyet videot. Verkkosivujen (www.kihu.fi ja urheilututkimukset.fi) kävijämäärä väheni selvästi vuoteen 207 verrattuna. Tämä heijastanee viestinnän muuttumista nopeammaksi ja tiiviimmäksi. Harvemmin halutaan ja jaksetaan enää lukea pitkiä tekstejä tai uutisia verkkosivuilla, ja usealle käyttäjälle riittääkin sosiaalisen median kautta tuleva visuaalinen ja nopea tiedonjako. Tämä on asia, joka kannattaa huomioida jatkossa verkkoviestintämme suunnittelussa. Kotimaisten huippuurheiluun liittyen tutkimusten, raporttien ja opinnäytetöiden julkaisemista jatkettiin urheilututkimukset.fisivuston kautta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Lisäksi KIHU piti yllä Valmennustaito.infosivustoa, jonka Taitotohtorin (Sami Kalaja) blogit saivat kiitettävästi lukijoita vuoden varrella. Sports Lab Jyväskylän sivustolle kirjoitti blogia puolestaan Juoksutohtori, biotieteiden yksikön johtaja Ari Nummela. Vuoden 208 aikana KIHU osti lisäksi käyttöoikeuden saksalaisen IAT:n ylläpitämään Sponettietokantaan, jonka suomenkielisellä käyttöliittymällä varustettu versio toimii nyt osoitteessa www.sponet.fi. Kyseinen tietokanta sisältää huippuurheiluun liittyviä julkaisuja, artikkeleita, raportteja ja esityksiä yhteensä noin 80 000 kpl kaikkien vapaasti luettavissa. Tuomalla tietokannan suomalaisten käyttöön uskomme tutkitun ja näyttöön perustuvan tiedon saavutettavuuden paranevan, ja sitä kautta myös suomalaisten valmentajien osaaminen kasvaa.
Vuosikertomus 208 25
Training Room hanke Kilpa ja huippuurheilun tutkimuskeskukselle myönnettiin keväällä 208 Training Room konseptin kehittämiseen ja pilotointiin Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus. Hankeajaksi määriteltiin huhtikuu 208 toukokuu 209. Hankkeen tavoitteena on kehittää Kilpa ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) johdolla urheiluvalmennuksen, kuormituksen ja palautumisen osaamiskeskittymän toimesta Training room konsepti Jyväskylän Hippoksen kampukselle. Termillä Training room tarkoitetaan urheilijoiden kokonaisvaltaisten tukipalveluiden kokonaisuutta, joiden tehtävänä on edistää urheilijan terveyttä ja valmentautumisen laatua harjoitukseen valmistauduttaessa, harjoituksen aikana ja harjoituksen jälkeen palauduttaessa. Hankkeessa luotiin tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan verkostoa, lisättiin valmennuksen ja koulutuksen asiantuntijaosaamista, kehitettiin palveluketjun toimintaa, muodostettiin kansallista ja kansainvälistä toteuttajakumppaniverkostoa ja edistettiin urheilijoiden valmentautumisen tukipalveluja erilaisten pilottihankkeiden kautta. Hankkeen toiminta jatkuu vuonna 209 konseptia edelleen kehittäen. Training Room hankkeessa oli vuonna 208 mukana urheilijoita seitsemästä eri lajista. Lajit oli valittu Hippoksen alueella harjoittelevien lajien joukosta painottaen tavoitteellisesti urheilevia urheilijoita. Lajien urheilijat valittiin yhteistyössä lajien, valmentajien ja seurojen kanssa. Hankkeessa oli vuonna 208 mukana yhteensä noin 20 urheilijaa jalkapallosta, jääkiekosta, koripallosta, taitoluistelusta, telinevoimistelusta, uinnista ja yleisurheilusta. Hankkeeseen osallistuminen oli urheilijoille vapaaehtoista. 26 Urheilijat saivat hankkeessa hyödyntää fysioterapeutin, lääkärin sekä fysiologin palveluja. Fysioterapeutit kehittivät urheilijoille harjoituksiin valmistavia toimenpiteitä (alkulämmittelyohjelma, valmistavat harjoitteet), kuntoutusprotokollia loukkaantumisten jälkeen sekä kehonhuollollisia toimenpiteitä. Fysiologin vastuulla oli kuormituksen ja palautumisen seuraaminen ja ohjeistaminen. Lääkärit toteuttivat osalle hankeurheilijoista terveystarkastuksia, konsultaatioita sekä vastaanottotoimintaa. Fysioterapeuttien ja fysiologin palvelut olivat hankeurheilijoille ilmaisia, samoin lääkärien konsultaatiot. Lääkärien vastaanottokäynnit ja terveystarkastukset urheilijat kustansivat itse. Training Room on paitsi konsepti, myös fyysinen tila. Fyysisesti Training Room Jyväskylä sijaitsee KIHUn, Monitoimitalon ja Hipposhallin välissä olevassa entisessä kokoustilassa. Tila on siis urheilijoiden kannalta ihanteellisessa paikassa lähellä harjoittelupaikkoja. Tila tarjoaa mahdollisuudet omatoimiseen harjoitteluun, oleskeluun sekä hankkeen työntekijöiden tapaamiseen. Aivan vieressä ovat myös KIHUn asiantuntijat. Training Room tilan lisäksi urheilijoilla oli käytössä erillisessä tilassa oleva kylmäallas palautumiseen. Tila oli avoinna pääosin arkisin 9 8, mutta urheilijoilla oli mahdollisuus käyttää tilaa
Vuosikertomus 208 myös aukioloaikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin omatoimisesti. ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä entistä tarkemmin lajija urheilijakohtaisesti. 27 Training Roomin valmentajille ja urheilijoille pidettiin erilaisia koulutustilaisuuksia ja luentoja muun muassa infektioiden torjunnasta, unesta, kipulääkkeistä ja tyyppivammoista eri lajeissa. Luentoja pidettiin fysioterapeuttien, fysiologin ja lääkäreiden toimesta. Urheilijoilla ja valmentajilla oli mahdollisuus konsultaatioihin ja luentoihin aina pyydettäessä. Hankkeessa toteutettiin hankeurheilijoille vamma ja oiremonitorointia, jonka avulla kartoitettiin ja seurattiin eri lajeille ilmaantuvia vammoja ja sairauksia. Urheilijat täyttivät joka sunnuntai kyselyn edellisen viikon aikana esiintyneistä vammoista ja sairauksista. Kunkin lajin fysioterapeutti sai alkuviikosta yhteenvedon lajissa edellisellä viikolla esiintyneistä vammoista ja kontaktoi tarvittaessa urheilijan tämän pohjalta. Sairauksista yhteenvedon sai lääkäri, joka myös tarvittaessa kontaktoi urheilijan. Vamma ja oiremonitoroinnin pohjalta on osattu kohdistaa Hankkeen toiminnasta on viestitetty aktiivisesti hankkeen omalla Instagramtilillä, hankkeen nettisivuilla sekä KIHUn viestintäkanavissa. Training Room tilan avajaiset pidettiin syyskuussa ja niistä julkaistiin juttu Keskisuomalaisessa. Hankkeen kaikki tuotokset ja tulokset ovat julkisia. Hankkeen henkilökuntaan kuului vuoden 208 aikana eri ammattiryhmien työntekijöitä. Hankkeen toimintaa suunnitteli ja valmisteli projektipäällikkö ja KIHUn vastuulääkäri Maarit Valtonen, projektivastaava (TtM) Johanna Lehto sekä fysiologi Ari Nummela. Heidän lisäkseen hankkeessa työskenteli elokuusta 208 lähtien fysioterapeutti Jesse Pajari, fysioterapeutti Suvi Pajunen, fysioterapeutti Juuso Sillanpää sekä fysiologi Aku Nikander. Syyskuussa 208 KIHUlle siviilipalvelustaan tuli suorittamaan valmennuksen ja testauksen asiantuntija Eero Savolainen, joka avusti hankkeen tehtävissä.