Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU
Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi on ehkä tehty uudesta näkökulmasta. Itse huippu-urheilun kehittämisen perusasiat ja ongelmat ovat itse asiassa lähes ennallaan. Huippuurheilua luotaavien aikaisempien työryhmien perusteltuja parannusehdotuksia, joissa käytännöllisesti katsoen kaikissa on oma hintalappunsa, on kuitenkin vain rajoitetusti sovellettu käyttöön. Strategisia avauksia, keskustelua ei konkreettisia ehdotuksia!
Huippu-urheiluun ei voi vain hypätä mukaan 16 -vuotiaana Kehitys Valinta- ja panostusvaihe Huippuvaihe Siirtymä normaalilämään Lasten ja nuorten urheilun vaihe Ikä
Visiot LAPSET VALINTA Lahjakkuusreservi on huippuurheilun perusta. Huippu-urheilu on mielekäs ja arvostettu valinta Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat paljon ja monipuolisesti. Lasten valmennus tapahtuu hyvässä ilmapiirissä se tuottaa iloa ja aikaansaa innostuksen urheilla. Huippu-urheilu on mielekäs valinta lahjakkaalle ja motivoituneelle urheilijalle. Urheilujärjestelmä tukee ja kannustaa urheilijaa sekä hänen lähipiiriään siten, että urheilijaa pystyy omistautumaan huippu-urheilulle oman suorituskykynsä äärirajat tavoittaakseen.
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Suurin osa lapsista ja nuorista liikkuu huippuurheilun näkökulmasta riittävästi vähintää 18 tuntia viikossa.
Suuri osa seuroista on edelleen huippuurheilun kasvualustoja
Lasten ja nuorten ohjaajien ja valmentajien osaamistaso mahdollistaa yksilöllisen lahjakkuuden kehittämisen Huippu-urheilu huomioidaan lasten ja nuorten ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa Kehitetään tutor- ja mentor toimintaa hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirtämiseksi Rekrytoidaan ammattitaitoisia valmentajia seuratasolle Ratkotaan aikaista erikoistumista vaativien lajien valmennuksen erityiskysymyksiä
Koululaitos tukee lasten ja nuorten urheiluharrastusta Urheilu ja opiskelu limittyvät entistä Paremmin urheiluakatemioiden ja Urheiluoppilaitosten avulla Urheilu kantaa vastuuta urheilijan Ammattiin valmistumisessa Lisää liikuntaaja urheilua koulupäivään Hyödynnetään koulujen urheilu- ja liikuntaosaamista kilpa- ja huippu-urheilun tukemiseksi Koulujen liikuntatilojen tehokas hyödyntäminen Urheiluakatemia- ja urheiluoppilaitostoiminnan kehittäminen Liikunta-alan oppilaitosten hyödyntäminen huippu-urheilijoiden kouluttamisessa Valmennusosaamisen jalkauttaminen oppilaitoksiin Omien koulutusohjelmien räätälöiminen esim. Ammattiurheilijoille uran jälkeen
Yksilön kehitys ja mahdollisuus harrastaa monipuolisesti ovat urheilutoiminnan ohjenuoria Harrastamisen olosuhteet kehittyvät Alle 10-vuotiaiden yleislisenssi Kustannusten kurissa pitäminen Kehitetään urheiluseurojen ja kuntien yhteispeliä kattavan perusurheilutarjonnan varmistamiseksi
Lahjakkaan urheilijan on mahdollista omistautua unelmalleen. Urheilija nousee keskiöön valmennus ja tukitoimet urheilijalähtöisesti. Valintavaihe Lajiliitot tekevät pitkäjänteiset kilpa- ja huippu-urheilun kehittämissuunnitelmat Urheilijoiden roolia huippu-urheilun kehitystyössä vahvistetaan Kehitetään ja tarjotaan koordinoituja valmennus- ja tukipalveluja lahjakkaille urheilijoille Toimintamallien kehitystyötä arvioidaan Huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo huippu-urheilun kehittämisessä
Kokonaisvaltainen lähestymiskulma valmentamiseen henkinen valmennus! Suomalaisen valmennuskulttuurin kehitystyön (tiedon, taidon ja kokemuksen) Yhteensulauttaminen kokonaisvaltaiseksi valmennukseksi. Valmentajakoulutuksen kehittäminen
Yhteinen sisällöllinen tavoite ja selvät roolit kaikille toimijoille. Urheiluseurat 9 000 Urheiluoppilaitokset Lukiot 13 + 29 Ammatillinen 11 + 14 Urheilu-akatemiat (15) TUL CIF OK Lajiliitot 74 SLU KU Alueet Liikunnan koulutuskeskukset (11+3) Urheilukoulu, puolustusvoi mat Valmennus keskukset (4+2) Toimialat NS KO EL Liikuntalääketieteen keskukset (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö KIHU UKK
Athlete centred - Coach driven administration, sport science and sponsor supported LTAD
Soveltuuko malli Suomeen?
Johtopäätökset Työryhmä ei usko että suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuuteen voitaisiin merkittävästi vaikuttaa yksittäisin toimenpitein ja/tai nykyresursseja keskittämällä. Ilman muutosta urheilumenestys on tulevaisuudessa yhä selvemmin sidoksissa enemmän tai vähemmän satunnaiseen yksilöiden onnistumiseen valmennus- ja kilpailutilanteissa. Kunnianhimoinen siirtyminen uudelle tasolle edellyttää toimintatavan muutosta. Kuten edellä on kuvattu, toimintatavan muutos koskee kaikkea huippu-urheilun johtamista urheilun lajiliitoissa, Olympiakomiteassa sekä huippu-urheilua tukevissa organisaatioissa.
Huippu-urheilun uusi toimintatapa a) Lajiliitoilla on yhä vastuu oman lajinsa huippuurheilusta. kuitenkin niin, että valmennus- ja valmentautumisen tukijärjestelmät rakennetaan urheilijan ja hänen lähipiirinsä ympärille ja ehdoilla. b) Urheilun lajiliitot ja urheiluseurat pystyvät käyttämään tehokkaasti suomalaista huippuvalmennusosaamista, jota kootaan, kehitetään ja jaetaan systemaattisesti, kunnianhimoisesti ja tehokkaasti valmennuskeskuksiin ja urheiluakatemioihin; c) Lasten ja nuorten liikkumisen ohjausta ja valmennusta kehitetään ohjaamalla ammattitaitoisia henkilöresursseja suoraan urheiluseurojen käyttöön esimerkiksi paikallisten urheiluakatemioiden avulla; d) toiminta perustuu pitkälle vietyyn horisontaaliseen yhteistyöhön huippu-urheilun ehdoilla lajisiiloissa tapahtuvan toiminnan sijasta, urheiluliitoilla ja kaikilla huippu-urheilun toimijoilla on vahva yhteinen johtamisjärjestelmä, rikastava, vuorovaikutteinen ja osaava toimintakulttuuri; e) Huippu-urheilu kykenee uskottavasti osoittamaan haluamiensa resurssilisäysten kohdistuvan suoraan huippu-urheilun kehittämiseen siten, että huippu-urheilija ja hänen valmentajansa voivat omistautua valmentautumiseen otollisissa olosuhteissa ja taloudellisesti turvatusti ja että huippu-urheilija ja hänen lähipiirinsä urheilulajista riippumatta - voi luottaa siihen, että käytettävissä on aina paras osaaminen ja tietous; f) Lajiliitot hakevat jatkuvassa strategisessa yhteistyössä, jo aloitettujen kehittämisprojektienkin puitteissa, oman toimintansa tehostamista, kansalaistoiminnan, vapaaehtoistyön ja operatiivisen toiminnan hedelmällistä työnjakoa g) Suomen Olympiakomitealla on vastuu suomalaisen huippu-urheilun valmennusosaamisen, resurssien ja muiden edellytysten koordinoinnista ja toimintatavan seurannasta ja kehittämisestä, tämä edellyttää ensimmäisessä vaiheessa myös Olympiakomitean oman toimintamallin ja toiminnan sisällön uudistamista;