Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Samankaltaiset tiedostot
Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Karhijärven kalaston nykytila

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

9M UPM Kymmene Oyj

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Vesijärven ötököitä. kasveja

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Keski-Suomen luontomuseo

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Nuorten SM-toimintakisa Hollola, Upilan leirikeskus

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

NUORTEN JOUKKUEKYSYMYS 1. Yhdistä oikea ominaisuus oikeaan siimaan. (0,5p/oikea ominaisuus) A. Fluorocarbon Venyy enemmän

Kalat. Vesieläin kenttäkurssi, luennot Kirsti Leinonen

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Istutussuositus. Kuha

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Vesiluonto ja ennallistaminen

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Näin käytät oppikirjaa

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

TOIMIVATKO KALATIET?

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen


Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

FORTUM POWER AND HEAT OY

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Puulaveden villi järvitaimen

Transkriptio:

Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan Rintaevä Selkäevä Vatsaevä Pyrstö Peräevä

3. Kalastusristikko Ratkaise ristikko kuvavihjeiden avulla 1 VINKKI: Nuolen kohdalle muodostuu kalan nimi ja ammatti 2 1 3 4 2 3 6 5 7 4 6 7 5 Mikä kalan nimi ja ammatti muodostui nuolen kohdalle:

4. Etsi ruudukosta 7 kalalajia Sanat ovat vinottain ja pysty- tai vaakasuunnassa. KALALAJIT TAIMEN SIIKA LOHI AHVEN T G V B M K Ö Z X C F N Y N S Ä R K I J U I G R T E K S D G H L K T Ö K A S Q M E T T U B U H A U K I S S L R U Y V N E H R L R V E A R J D A S A Y J F F P U H O E R H V J D K U S O J N P G A V Q T U N K F S F A I T Y E R M M L A K K S R U A H N F V F Ö O L W A T Y S K D S T Y M P H A R U E A A T F N K J R A I B S I I K A N V M H T I T M J T A V N H U T K F K I Ö H R M S B A S T M N S L T F J U V M B X J A D A K G A H T I V L K I I S K I D E I Y S M Ö Ä S R U J H A L N M N X C D R W Y H I E M H U E I O Ö P K Y T W Y K L I K N J E H S H R D HAUKI LAHNA KIISKI SÄRKI BONUStehtävä Voit kirjoittaa kalastustarinan tai piirtää kalan tai kalastusreissusi. Visan tekoon on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.

Kalasta tietoa -visa Vastaukset 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI LISÄTIETOA AHVEN: Ahven on Suomen yleisin kala, lisäksi se on myös meidän kansalliskala. Ahventa tavataan koko Suomen alueella, lukuunottamatta tunturilampia ja avomerta. Ahven käyttää ravinnokseen muun muassa kaloja, eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. Ahven kutee keväällä heti jäiden lähdön jälkeen matalissa vesissä. HAUKI: Suomessa hauki on erittäinen yleinen koko maan alueella, lukuunottamatta tunturiylänköjä ja avomerta. Hauki käyttää ravinnokseen jo muutaman sentin pituisena muita kaloja. Ne saattavat syödä myös oman lajin yksilöitä. Hauki kutee keväällä mataliin rantavesiin. Hauki kutee mielellään tulvarannoille pian jäiden lähdön jälkeen. SÄRKI: Särki on ahvenen ja hauen jälkeen yleisin kalalajimme. Särkeä esiintyy koko Suomessa, lukuunottamatta pohjoisinta Lappia. Särki viihtyy rehevöityneissä vesissä, joissa on paljon rannikkovesien kasvillisuutta. Särjen parhain tuntomerkki on punaiset silmät. Särki käyttää monenlaista ravintoa, muun muassa eläinplanktonia, pohjaeläimiä, hyönteisiä ja vesikasveja. Särki kutee keväällä touko-kesäkuussa, kun vedet ovat lämmenneet noin kymmenen asteiseksi.

2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan Rintaevä Selkäevä Vatsaevä Pyrstö Peräevä LISÄTIETOA Evien avulla kala säilyttää tasapainon ja ohjaa uintia. Rinta- ja vatsaevät ovat parillisia ja vastaavat selkärankaisten raajoja. Selkä-, pyrstö-, perä- ja rasvaevä ovat parittomia, ja niiden avulla kala säilyttää tasapainon, ohjailee uintiaan ja pysäyttää liikkeen. Joillakin kaloilla (esimerkiksi ahven ja kuha) on piikkiset evät, jotka suojaavat niitä petokaloilta. Lohensukuisilla kaloilla, esimerkiksi lohella, taimenella, siialla ja muikulla, on rasvaevä.

3. Kalastusristikko Ratkaise ristikko kuvavihjeiden avulla 1 VINKKI: Nuolen kohdalle muodostuu kalan nimi ja ammatti 3 2 4 1 K A L A S T A J A 2 K O U K K U 3 L A I T U R I 4 E V Ä Ä T 5 M A T O 6 Ä M P Ä R I 7 O N K I 5 6 7 Mikä kalan nimi ja ammatti muodostui nuolen kohdalle: LISÄTIETOA SUUTARI: Suutari elää merenrannikon ja rehevien järvien matalissa kasvillisuusrannoilla Etelä-Suomessa. Suutarit käyttävät ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia, matoja, kotiloita, kasvinosia, mätiä ja muita kaloja.

4. Etsi ruudukosta 7 kalalajia Sanat ovat vinottain ja pysty- tai vaakasuunnassa. T G V B M K Ö Z X C F N Y N S Ä R K I J U I G R T E K S D G H L K T Ö K A S Q M E T T U B U H A U K I S S L R U Y V N E H R L R V E A R J D A S A Y J F F P U H O E R H V J D K U S O J N P G A V Q T U N K F S F A I T Y E R M M L A K K S R U A H N F V F Ö O L W A T Y S K D S T Y M P H A R U E A A T F N K J R A I B S I I K A N V M H T I T M J T A V N H U T K F K I Ö H R M S B A S T M N S L T F J U V M B X J A D A K G A H T I V L K I I S K I D E I Y S M Ö Ä S R U J H A L N M N X C D R W Y H I E M H U E I O Ö P K Y T W Y K L I K N J E H S H R D KALALAJIT TAIMEN SIIKA LOHI AHVEN HAUKI LAHNA KIISKI SÄRKI BONUStehtävä Voit kirjoittaa kalastustarinan tai piirtää kalan tai kalastusreissusi.

LISÄTIETOA: TAIMEN: Taimenta esiintyy maamme joissa ja puroissa sekä meren ja järvien vapaan veden alueella. Taimen käyttää ravintonaan muun muassa eläinplanktonia, hyönteisiä ja muita kaloja. Taimen on vaelluskala, joka elää pääasiassa vapaan veden alueella ja nousee kutemaan virtaaviin vesiin syksyllä. SIIKA: Siikaa esiintyy koko Suomen alueen joissa,ja puhdasvetisissä järvissä sekä rannikkoaluueella. Siika käyttää ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia, kotiloita, hyönteisen toukkia ja vesiperhosia. Siika kutee syksyllä. LOHI: Lohi elää merialueella ja joissa sekä muutamissa järvissä Vuoksen vesistöalueella. Lohi käyttää ravintonaan selkärangattomia eläimiä ja muita kaloja. Lohi on vaelluskala, joka elää pääasiassa vapaan veden alueella ja nousee kutemaan syksyllä jokien koskialueille. LAHNA: Lahna elää kaikentyyppisissä järvissä ja meren rannikolla pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Lahna käyttää ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia, hyöteisen toukkia, simpukoita ja kotiloita. Lahna kutee keväällä. KIISKI: Kiiski elää järvissä ja meren rannikolla pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Kiisken ravintoa ovat muun muassa hyöteisen toukkia ja eläinplanktonia. Kiiski kutee pian jäiden lähdön jälkeen. Visan tekoon on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.