Business and Technology

Finnish Business and Technology 2 2006 Joensuun seudun metalliteollisuus on hyvässä vauhdissa Millainen on houkutteleva toimintaympäristö? s. 4-5 Hitsaus- ja koneistuskeskus kouluttaa huippuosaajia s. 6-7 Sopimusvalmistus vauhdittaa Rakennustempon liikevaihdon kasvua s. 7 Hotelli uudistui perinteitä kunnioittaen s. 9 Tecwill Oy myy betoniasemia Siperiaan s. 16-17 Talvikoulu vie Venäjän markkinoille s. 16-17

Pääkirjoitus Kansainväliset investoinnit kiihdyttävät seutua vahvaan kasvuun Joensuun seutua voi hyvällä syyllä kutsua globalisaation voittajaksi. Alueelle on tehty merkittäviä kansainvälisiä investointeja. Maailmanlaajuisesti toimivat yritykset arvostavat seutua ja haluavat keskittää tänne tuotekehitystään ja tuotantoaan. Ulkomaisia sijoituksia tehdään pitkällä tähtäimellä. Kansainväliset suuryritykset hakevat kasvua ja etsivät toimintaympäristöä, joissa voi tehdä yhä parempaa tulosta. Erinomaisia esimerkkejä ovat John Deere ja Abloy. Joensuuhun sijoitetut yksiköt ovat kannattavuudeltaan konserniensa parhaimpia. John Deere'n Joensuun tehdas jopa palkittiin äskettäin maailman investointikonferenssissa parhaimpana investointina Eurooppaan. Menestystä on siivittänyt Deere n osalta metsäalan vahva tutkimus ja koulutus sekä asiantuntijaorganisaatioiden monipuoliset palvelut yritykselle ja sen alihankintaverkostolle. Abloy'n osalta huomionarvoista on puolestaan henkilöstön pysyvyys, sitoutuminen ja erikoisosaaminen. Kasvu ja menestys ei koske ainoastaan suuryrityksiä. Joensuun seutu on myös pk-yrityksille oivallinen toimintaympäristö tehdä kannattavaa bisnestä. Voimme ylpeänä todeta, että alueen pienten ja keskisuurten yritysten omavaraisuusaste on paras Suomessa. Yritysten menestystä ja tulevaisuuden uskoa on seurannut positiivinen kasvukierre. Alueen kehittyminen on houkutellut palvelualan investointeja ja saanut aikaan melkoisen rakennusbuumin. Joensuun seudulla onkin nyt meneillään vahvan kasvun vaihe. Paikallisen toimintaympäristön tekee erityisen mielenkiintoiseksi itärajan läheisyys. Joensuun seutu sijaitsee lähellä Venäjän rajusti kasvavia markkinoita. Meillä on vankkaa Venäjäosaamista ja vahvat yhteysverkostot rajan taakse. Täältä käsin on ulkomaistenkin organisaatioiden hyvä investoida Venäjälle, esimerkiksi perustamalla Joensuun seudulle markkinointi- ja kehitysyksikön ja osan tuo- Viennin kehitys Joensuun alueella 1.2000 6.2006 KOKO METALLI (tol 27-34) Euroopan mestaruus villitsi joensuulaiset 2 Talouskatsaus - metallissa positiivinen vire jatkuu Joensuun seudulla menee hyvin monella mittarilla mitattuna. Erityisesti viennin kehitys metalliteollisuudessa on ollut selkeästi muuta maata suotuisampaa. Metallituotteiden valmistuksessa viennin kasvua on ollut tammi-kesäkuu välillä yli 22 prosenttia. Positiivinen vire koko metallin viennissä on jatkunut jo pitkään, kolmen viime vuoden aikana viennin arvo on lähes tuplaantunut. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihdon kasvu Joensuun seudulla on ollut vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla suurinta rakentamisessa, jossa kasvua on ollut lähes 13 prosenttia. Muut vahvat kasvualat ovat mineraalituotteitten valmistus, tutkimus ja kehittäminen, jalostus, koko metalli ja metallituotteitten valmistus. Näiden alojen kasvu on ollut kymmenen prosentin tuntumassa. Juoksija Jukka Keskisaloa ja historiallista Euroopan mestaruutta juhlittiin näyttävästi tuhansien ihmisten voimalla Joensuun torilla elokuussa. Juhlan siimeksessä mestari kertasi juoksun vaiheet kuvanauhalta ja jakoi nimikirjoituksia. Jukka Keskisalon voitto miesten 3000 metrin esteissä Göteborissa oli Suomen kestävyysjuoksuhistorian ensimmäinen Euroopan mestaruus estematkalta. Joensuun kaupunki on tukenut Keskisalon uraa jo viiden vuoden ajan. Tontin lisäksi Keskisalo sai kaupungilta 2 000 euron stipendin.

tantoa rajan taakse. Yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään Venäjän markkinat, voivat kasvattaa toimintojaan myös Suomen puolella. Joensuun seutu Venäjän ja Euroopan välimaastossa tarjoaa oivallisen toimintakentän myös venäläisille yrityksille ja investoijille. Alueen vetovoimatekijöinä ovat osaamisen ja korkean teknologian lisäksi ympäristö ja ihmiset. Joensuun seutu tarjoaa siis myös pehmeitä arvoja: korkeaa elämisen laatua ja ystävällisyyttä. Tervetuloa elinvoimaiseen ympäristöön kehittymään ja kasvamaan! Keijo Mutanen, toimitusjohtaja, JOSEK Oy Fodescon uusi tuotantoyksikkö kansainvälisten markkinoiden tarpeisiin Fodesco Oy laajentaa tuotantoaan Kontiolahden Lehmossa. Neljä vuotta Lehmossa toimineen yrityksen laajennus tuo alueelle lisää työpaikkoja ja uutta teknologiaa. Tähän saakka Lehmossa on toteutettu markkinointia ja myyntiä sekä varastointi- ja suunnittelutehtäviä. Tuotanto on sijainnut Venäjällä. Kasvavat markkinat itänaapurissa vievät kuitenkin koko paikallisen tuotannon. Huipputekniikkaa vaativa uusi tuotantoyksikkö Lehmossa perustettiin Venäjän ulkopuolisia markkinoita varten. Fodescon tavoitteena on luoda Lehmoon maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen tuotantoyksikkö. Yritys valmistaa muotti- ja leikkaintyökalujen komponentteja muovi- ja metalliteollisuudelle. Suurimmat Fodescon asiakkaat ovat leluteollisuudessa, telekommunikaatioalalla ja kulutustavaroiden tuotannossa. Yrityksen tuotteita toimitetaan lähes kaikkiin maanosiin. Tällä hetkellä yritys työllistää 13 työntekijää Suomessa ja 70 työntekijää Venäjällä. Fodescon tuotteita ovat muun muassa standardikomponentit muottityökaluille. Sisältö: Pääkirjoitus ja uutiset...................... 2-3 Markkinat, osaaminen ja ympäristö houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia........... 4-5 Innovatiivinen oppimisympäristö luo huippuosaamista...................... 6-7 Ohutlevytuotteiden jalostamisen huippua........ 7 Ruutukaava kiikarissa....................... 8 Keskustahotelli uudistui uskollisena perinteille.... 9 Joensuussa on rakentamisen riemua......... 10-11 Yritykset uskovat Joensuun ostovoimaan........ 11 EFI valloittaa Välimeren metsät............... 12 Bioenergian puolesta....................... 13 Puuenergian mallimaakunta................. 14 Jätteissä piilee energinen mahdollisuus......... 15 Venäjä mahdollisuuksien maa............ 16-17 Betoniasemia Siperiaan ja suurkaupunkeihin.. 16-17 Koli viehättää venäläisiä.................. 18-19 IQlink kotiutuu Oasikseen................... 19 Talvikoulu vie Venäjän markkinoille........... 20 Yliopistokoulutus ylittää itärajan.............. 21 3

Kuvateksti, KuvatekstiKuvatekstiKuva tekstikuvatekstikuvatekst ikuvatekstikuvatekstikuv ateksti Kuvateksti Kuvate ksti KuvatekstiKuvateksti Kuvateksti Kuvateksti John Deere n metsäkonetehdas Joensuussa on hyvä esimerkki seudun vetovoimaisuudesta, toteavat Invest in Finlandin johtaja Tuomo Airaksinen, John Deeren tehtaanjohtaja Martti Toivanen ja JOSEK:in toimitusjohtaja Keijo Mutanen yhdessä. Markkinat, osaaminen ja ympäristö houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia Kansainväliset yritykset hakevat Suomesta olosuhteita, joissa tulosta voi tehdä aikaisempaa paremmin. Joensuun seudun vetovoimatekijöitä ovat lähialueiden markkinat, osaaminen sekä viihtyisä elinympäristö. Kaiken pohjustaa alueen toimijoiden yhteistyö. 4 Invest in Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Airaksisen mukaan ulkomaiset investoijat tavoittelevat yleensä voimakasta kasvua. Suomessa heitä kiinnostavat maan ja erityisesti lähialueiden markkinat. Suomesta käsin harjoitetaan liiketoimintaa paitsi Pohjoismaihin myös Baltiaan ja Venäjälle. Usein turvallisin etenemistapa on perustaa yksikkö ensin Suomeen ja laajentaa täältä käsin liiketoimintaa Itä-Eurooppaan. Joensuun seutu itärajan tuntumassa tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet, toteaa Airaksinen. Teknologia ja verkostot tuovat alan yrityksiä Kansainväliset yritykset arvostavat osaamista. Suomen korkea koulutustaso ja teknologia tunnetaan maailmalla. Airaksisen mielestä Joensuun seudun vahvat osaamiskeskittymät vetävät puoleensa alan huippuyrityksiä. Täällä on esimerkiksi monitasoista metsäteknologiaosaamista ja huippuyrityksiä metsäkoneiden ja -laitteiden valmistuksesta aina logistiikkaan ja bioenergiaan asti. Investoijia kiinnostaa erityisesti laajamittainen yritystoimintaa tukeva toimijaverkosto, johon kuuluu alihankkijoita, tuottajia, tutkimusta ja koulutusta sekä osaavaa työvoimaa, kertoo Tuomo Airaksinen. John Deere n Joensuun tehtaanjohtajan Martti Toivasen mukaan John Deere n metsäkonetehtaan ja asiakaspalvelukeskuksen sijoittuminen Joensuuhun on oiva esimerkki seudun vetovoimaisuudesta. Kilpailu tehtaan sijoituspaikasta voitettiin siinä, että täällä oltiin ammattitaitoisempia ja tehokkaampia. Kiinnostavien kotimaan ja Itä-Euroopan markkinoiden lisäksi paikallinen toimintaympäristö tuki vahvasti tehtaan toimintaa. Sijoittumiseen vaikut- TOIMINTAYMPÄRISTÖ

ti varmasti myös alan asiantuntijaorganisaatioiden läheinen sijainti sekä pitkälle kehittyneet palvelut eri koulutusyksiköissä. Joensuun kaupunki ja muut paikalliset toimijat tulivat mukaan yhteistyöhön tuotannon keskittämiseksi Joensuuhun. Sen jälkeen merkittävän roolin ovat saaneet alueen eri kehittämisyhtiöt, jotka ovat muun muassa olleet mukana luomassa yrityksen alihankintaverkostoa. Joensuun Tiedepuisto ja monipuoliset koulutuspalvelut ovat ratkaisevasti tukeneet yritystä tehtaan ottaessa käyttöönsä uutta teknologiaa tuotantokoneistossaan, kertoo Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n toimitusjohtaja Keijo Mutasen. Mutanen näkee huipputeknologian houkuttelevan yhä enemmän kansainvälisiä yrityksiä Joensuun seudulle. Täällä tehdään palkittua tutkimustyötä ja asiantuntemusta on muun muassa nanoteknologian, fotoniikan ja optiikkaosaamisen sekä mikrotyöstöteknologian alalla. Tulevaisuutta ovat myös komponenttituotannon kehittäminen ja tähän liittyvä tuotannollinen yhteistyö Venäjällä, uudet materiaaliyhdistelmät sekä bioenergia. Toki meillä on alueella myös hyviä palvelualan referenssejä, toteaa Mutanen. Raaka-aineiden hintojen noustua investoijia kiinnostaa kaivosteollisuus ja lisäksi matkailu nähdään mahdollisuutena. Näillä aloilla toiminta vaatii kuitenkin suurinvestointeja ja kotimaiset rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset. Tähän tarvitsemme ulkomaisia sijoittajia, jatkaa Mutanen. Elinympäristö sitoo työntekijät Tuomo Airaksisen mukaan suuryrityksen sijoituspäätöksissä pienikin tekijä voi olla merkityksellinen, eikä pehmeitä arvoja sovi unohtaa. Elinympäristön tulee olla houkutteleva ja se sitoo työntekijöitä toimipaikkaan. Puhutaan elämisen laadusta ja se on täällä korkea verrataanpa sitten Keski-Eurooppaan tai vaikka pääkaupunkiseudulle, kehuu Airaksinen. Investointipäätökset tehdään johtotasolla. Kyse on yksilöistä ja heidän mieltymyksistään. Monet tuntevat Suomen korkean teknologian, tehokkuuden ja toimivat verkostot, mutta luonto on koettava. Teemme paljon töitä sen eteen, että saamme päättäjät käymään Suomessa ja maamme eri alueilla. Vierailut muuttavat käsityksiä ja ne ovat hyvin ratkaisevassa asemassa sijoituspäätöksiä tehtäessä, valaisee Airaksinen. Päätösten tueksi sijoittajat kilpailuttavat alueet ja pyytävät eräänlaisen tarjouksen. Yleensä kysymyslista on pitkä. Kilpailussa pärjäävät ne alueet, jotka tietävät myyntivalttinsa ja pystyvät vastaamaan nopeasti. Joensuun seudulla kotiläksyt on tehty osaamisen ja vahvuuksien osalta. Täällä on hyvät valmiudet ulkomaisten investointien hankkimiseen, toteaa Airaksinen. Maailmalle ei voi viedä kuin yhden yhtenäisen viestin. Roolien on oltava selvät alueen eri toimijoiden välillä. Tässä ollaan onnistuttu Joensuun seudulla ja hyvä yhteistyö on jo kantanut hedelmää, Airaksinen muistuttaa. Uusi malli ulkomaisten investointien edistämiseen Toimitusjohtaja Tuomo Airaksisen mukaan alueelliset investointihankkeet ovat tähän saakka olleet projektimaisia. Investointien toteutuminen vie kuitenkin vuosia, eikä projektiaikataulut siihen yleensä riitä. Tarvitaan jatkuva ja yhtenäinen toimintamalli sekä selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Lähdemme nyt JOSEK:in kanssa valmistelemaan ensi vuonna käyttöönotettavaa pilottia uudesta pysyvästä toimintamallista, joka voitaisiin viedä myös muualle Suomeen. Tavoitteenamme on mallin avulla yhteistyössä säästää resursseja, lisätä tuottavuutta ja parantaa onnistumisprosenttia. Ulkomaisia investointeja haetaan varsin pienillä resursseilla ja ainoaksi järkeväksi toimintamalliksi on osoittautunut verkostomainen yhteistyö. Investointien haku verkotetaan ulkomailta Suomeen aina paikallistasolle asti. Ulkomailla Finpro etsii apunamme ulkomaisia sijoittajia. Suomessa toimimme yhteistyössä alueilla toimivien kumppaneiden kanssa. Joensuun seudulla JOSEK on meidän paikalliset kasvomme, kuvailee Airaksinen verkostoaan. Asiakas saatetaan koko yhteistyöketjun, eräänlaisen putken läpi alueelle. Kaikki toiminta keskitetään alueen vahvuuksiin. Pilotoinnin aloittaminen JOSEK:in kanssa on helppoa. Liikkeelle voidaan lähteä nopeasti, koska Joensuun seudun myyntivaltit tunnetaan. Yhteistyötä on muutenkin tehty jo neljä vuotta projektipohjalta ja uudesta toimintamallistakin on jo ehditty saada tuntumaa. Invest in Finland Info edistää suoria ulkomaisia sijoituksia Suomeen. Se toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen teollisuuden ja alueellisten organisaatioiden kanssa ja esittelee ulkomaisille yrityksille suomalaisia sijoittumiskohteita. Toimintaa rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Teemme tiivistä yhteistyötä alueen kone- ja metalliyritysten kanssa, kertoo Liisa Hiltunen. Innovatiivinen oppimisympäristö luo huippuosaamista Outokummun hitsaus- ja koneistuskeskuksen koulutus edustaa opetusmenetelmiensä ja oppimisympäristöjensä osalta maamme huippua. Keskus kouluttaa yrityksille erikoisosaajia ja tarjoaa täsmäkoulutusta. Se toimii uusien työmenetelmien testiympäristönä sekä näköalapaikkana viimeisimpään tekniikkaan. 6 Pohjois-Karjalan muovi-metalliteollisuus on kehittynyt viime vuosina mintaedellytyksiä haluttiin turvata tuta. Alueen kone- ja metallialan toi- suotuisasti ja se on maakunnan kehittämisen keskeisimpiä painopisteseen, toteaa Hiltunen. levaisuudessa satsaamalla osaamialoja. Kyse on teknologia- ja työvoimavaltaisesta alasta, joten työntekimeisintä huipputekniikkaa ja laiteva- Koneet ja laitteistot ovat viijöiden osaamisella on suuri merkitys. Pelkkä ammatillinen peruskou- yritysten tarpeita. Uusimmat hitsausrustus on suunniteltu tukemaan alan lutus ei yksin riitä vaan kovassa kilpailussa tarvitaan huipputeknologi- ja simulointiohjelmat tarjoavat oivalrobotit, viisiakseliset monitoimisorvit aan perustuvaa osaamista ja jatkokoulutustahittämiseenlisen testiympäristön toiminnan ke- Projektipäällikkö Liisa Hiltusen Kahden vuoden aikana monet mukaan näistä lähtökohdista sai alkunsa Outokummun hitsaus- ja ko- laitteistojaan tai pätevöittäneet hen- yritykset ovat esimerkiksi uusineet neistuskeskus. kilöstöään hyödyntämään nykyisiä Kehittäminen käynnistyi pari koneita entistä monipuolisemmin, vuotta sitten alan yritysten aloittees- kertoo Hiltunen. Metalli on seksikästä Aikuisopiston Outokummun yksikkö järjestää kone- ja metallialan tutkintoihin valmistavaa peruskoulutusta. Hiltusen mukaan nuoret ovat tärkeässä asemassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Metalliala tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa runsaasti monipuolisia työmahdollisuuksia. Uuden teknologian myötä tarvitsemme yhä enemmän osaamista ohjelmoinnissa, suunnittelussa ja simuloinnissa, toteaa Liisa Hiltunen. Keskuksen viisiakseliset monitoimisorvit ovat huipputekniikkaa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yli puolet tehtävistä vaatii tietotekniikkaosaamista. Uusin laitteisto ja ohjelmat tarjoavat nuorille mielenkiintoisen toimintaympäristön ja työ voi jopa muistuttaa jännittävän tietokonepelin pelaamista. Metallialan imago on jatkuvasti parantunut, koska metalli on seksikästä, väittää Liisa Hiltunen. Motivoituminen alaan ja työntekoon on tärkeää. Yritykset toivovat, että nuoret sekä heidän vanhempansa kävisivät tutustumassa toimintaan ja eri työtehtäviin. Oppilaanohjaajat ja opintosihteerit ovat kouluissa tehneet paljon työtä alan kiinnostavuuden eteen. Motivoituneilla opiskelijoilla on mahdollisuus kehittyä huippuosaajiksi ja alan opetuksen laatu halutaan pitää korkealla, luettelee Hiltunen. Hiltusen mukaan sitoutuminen Hitsaus- ja koneistuskeskukseen on vahvaa sekä koulutusorganisaatiossa että alan yrityksissä. Huippuosaamisen saavuttamiseen tarvitaan aktiivista asennetta sekä verkottumista yliopistojen ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Meillä on tulevaisuudessa kaikki eväät maailman huipulle, varsinkin moniakselisen toimintaympäristön hyödyntämisessä, hehkuttaa Hiltunen. Ohutlevytuotteiden jalostamisen huippua Joensuussa ja Pyhäselässä toimivan metalliteollisuusyhtiö Rakennustempo Oy:n liikevaihdosta noin 75 prosenttia muodostuu sopimusvalmistuksesta. Yhtiön erityisosaamista ovat korkealaatuiset ja pitkälle jalostetut ohutlevytuotteet, kuten polttoaine- ja hydrauliöljysäiliöt sekä erilaiset moottorisuojat. Olemme mukana päämiesten tuotekehitystyössä ja projekteissa. Päämiesten avulla olemme hioneet kilpailukykyämme huippuiskuun, Rakennustempo Oy:n toimitusjohtaja Timo Päivänurmi myhäilee. Sopimusvalmistuksessa Rakennustempon merkittävimpiä asiakkaita ovat metsäkonevalmistaja John Deere Forestry Oy, tavarankäsittelyyn erikoistunut Rocla Oyj sekä KONE-konserniin kuuluva Kalmar Industries Oy Ab. Päivänurmi laskee, että yhtiön sopimusvalmistuksen liikevaihto on viimeisen vuoden aikana kasvanut noin 60 prosenttia. Voimakas kasvu jatkuu erityisesti metsäkonevalmistaja Deeren vauhdissa. Yhteistyötä ajatellen etua on myös siitä, että Rakennustempon Joensuun tuotantotilat sijaitsevat aivan John Deere Forestryn tehtaan kupeessa. Deere on meille kumppanina kuin isoveli, joka on antanut käyttöömme asiantuntemusta ja jopa resursseja kehittäessämme toimintaamme ja sitä mukaa kilpailukykyämme. Rakennustempon omia tuotteita ovat Kotakeittiö sekä Joonas-pensasmarjapoimintakone. Omien tuotteiden osuus liikevaihdosta on 25 prosenttia. Hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki Vuonna 1978 perustettu Rakennustempo työllistää noin 60 henkilöä. Työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitoutumiseen kiinnitetään paljon huomiota. Parhaillaan henkilökunnalle ja myös heidän perheenjäsenilleen ollaan luomassa terveydenhuollon kokonaispakettia. Itse kahden pienen lapsen isänä tiedän, että kun työpäivä yrityksessä on takana, toinen odottaa kotona. Ja jotta työntekijämme ei tarvitse vaikkapa kuumeisen lapsen kanssa jonotella lääkäriin, pyrimme siinä auttamaan, Päivänurmi perustelee. Neuvottelemme parhaillaan myös monien muiden alennusetujen Toimitusjohtaja Timo Päivänurmi (vas.) ja hitsari Harri Tahvanainen tutkivat hydraulisäiliön hitsaussaumaa. 26-vuotias Tahvanainen on työskennellyt Rakennustempolla kolmisen vuotta. - ruokakaupasta kulutushyödykkeisiin - saamiseksi työntekijöillemme. Timo Päivänurmen mukaan palkka on toki tärkeä, muttei ainut keino henkilökunnan sitouttamiseksi. Hyvä ilmapiiri, tekemisen meininki ja edellä mainittujen kaltaiset lisäedut yhdessä ovat hyvä paketti. 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Ruutukaava kiikarissa Erkki Nordströmin mukaan Joensuun keskusta houkuttelee investointeja tulevaisuudessakin. Joensuussa rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan. Vapaista tonteista käydään kovaa kilpailua ja investoinnit halutaan nopeasti tuottamaan. Kaupungin keskusta kehittyy voimakkaasti ja ruutukaava-alue on edelleen monen rakennusyrityksen unelmakohde. nustaa Nordström. soon avataan kolme liiketilaa, kertoo Uskon, että investoinnit keskus- Nordström. taan jatkuvat edelleen. Voimme mielestäni ylpeillä sillä, että olemme saaneet tyylikkään kaupunkimaisen kes- Korjausrakentaminen kasvussa kustarakenteen ja yhä monipuoli- YIT:n tuotanto painottuu tällä hetkel- semmat palvelut asukkaille sekä yri- lä asuntorakentamiseen. Erkki Nord- tyksille, toteaa Nordström. strömin mukaan Joensuun talousalu- Joensuussa rakentaminen on een koko vaikuttaa kuitenkin siihen, Suomen vilkkainta asukaslukuun ver- että toiminnassa ei voi erikoistua. rattuna. Viime vuonna käynnistynei- Rakennamme hyvin erilaisia den hankkeiden arvo alueella oli 170 kohteita ja olemme mukana niin uu- miljoonan euron luokkaa. Monia disrakentamisessa kuin korjausraken- hankkeita on kypsytelty pitkään ja tamisessakin. Kohteita on 5-6 vuo- nyt oli otollinen aika aloittaa. den päähän, mainitsee Nordström. Osasyynä vilkkaaseen rakentami- Korjausrakentamisen osuus kas- seen on alhainen korkotaso, joka on vaa Suomessa koko ajan. Vuonna kasvattanut kysyntää omistusasunnois- 2005 koko rakennustuotannon arvo ta. Liiketilojen rakentamiseen on puo- oli 22 miljardia euroa. Tästä talonra- lestaan vaikuttanut se, että kauppaket- kentamisen osuus oli 17,7 miljardia, jut katsovat juuri nyt liikkeen perusta- joka sisältää uudisrakentamista 10,2 misen alueelle ajankohtaiseksi. Myös miljardia euroa ja korjausrakentamis- kiinteistönomistajien aktiivisuus on ta 7,5 miljardia euroa. vauhdittanut kehittämishankkeita, Uskoisin, että rakentamisen mää- YIT:n rakentamispalveluiden työpääl- Nordström luettelee. rä tulee kahden vuoden päästä hie- likkö Erkki Nordströmin mukaan in- Tällä hetkellä YIT:llä on Joensuussa man laskemaan, vaikka mistään hii- vestointipäätökset tehdään aina ta- käynnissä kaksi rakennuskohdetta, pumisesta ei kuitenkaan voi puhua. pauskohtaisesti. keskustan asuinkerrostalot Torikadul- Joensuussa rakennustuotanto on Tutkimme ja laskemme tarkkaan la ja Eteläkadulla. huippulukemissa ja ainakin toistai- sijoitusten kannattavuutta. Kohdealu- Helmikuun lopussa valmistuva seksi työvoimaa on ollut riittävästi een vetovoimaisuus vaikuttaa luon- asunto-osakeyhtiö Koskikara on suu- saatavilla, toteaa Nordström. nollisesti tuotto-odotuksiin. Emme rin asuntokohde, jonka olemme Jo- Itäsuomalaiset työntekijät ovat suosi mitään tiettyjä alueita Joen- ensuussa koskaan toteuttaneet. Tava- ammattitaitoisia ja ahkeria. Ilokseni suussa, mutta ruutukaava on toki ratalo Sokoksen viereen rakennetta- olen myös huomannut, että raken- 8 kaikkien rakentajien kiikarissa, tun- vassa talossa on 65 asuntoa ja katuta- nusala kiinnostaa nuoria. RAKENTAMINEN

Kristian Ikosen mukaan yksilöllisyys ja laatu näkyy uudistuneissa hotellihuoneissa. Esimerkiksi jokaiseen huoneeseen teetettiin varta vasten oma taulu. Ikosen perheen omistamassa hotelli Kareliassa on takana mittavat remontit. Joensuun kävelykadun varrella sijaitsevan hotellin huoneet ja ravintolatilat uusittiin kokonaan pitkäaikaisia perinteitä ja historiallista miljöötä kunnioittaen. Keskustahotelli uudistui uskollisena perinteille Hotellinjohtaja Kristian Ikosen mukaan historia määrittelee hyvin paljon mitä hotelli Karelia tänä päivänä on. Ennen remonttia kävimme läpi niitä perinteitä ja hyväksi koettuja ratkaisuja, joista emme halunneet luopua. Yksilöllisyys ja asiakaspalvelu ovat tunnettuja vahvuuksiamme ja olemme palanneet hyvässä hengessä taaksepäin. Muun muassa naulakko siirrettiin katutasoon entiselle paikalleen ja baari tilan taka-osaan, kertoo Ikonen. Halusimme olla uskollisia miljöölle. Hotelli sijaitsee kuuluisassa Teräskulman talossa. Se on Joensuun ensimmäinen viisikerroksinen kivikerrostalo, johon myös rakennettiin kaupungin ensimmäinen hissi. Tämä funkkistalo on tehty toimivaksi ja sen ehdoilla olemme edenneet myös uudistuksissa, Ikonen jatkaa. Aloitimme remontin ravintolasta sekä keittiöstä, jonka yhteyteen teimme kaivatun kabinetin yksityistilaisuuksiin ja kokouskäyttöön. Hotellihuoneet valmistuivat maaliskuussa ja sitä seurasi alakerran baarin sekä aula- ja vastaanottotilojen uudistus. Viimeisintä viestintätekniikka emme myöskään unohtaneet. Koko talon kattaa langaton lähiverkko, huomauttaa Ikonen. Kyseessä on ensimmäinen perusteellinen uudistus perheyhtiömme historiassa ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Paikallisuus on mielestämme voimavara ja käytimme tietoisesti mahdollisimman paljon alueen yrittäjiä rakennustöissä, mainitsee Ikonen. Kehittyvä keskusta lisää asiakkaita Kristian Ikonen näkee Joensuun vireänä maakuntakeskuksena, joka vetää puoleensa yhä enemmän asukkaita ja yrityksiä. Kehitys kasvattaa myös hotellin asiakasvirtaa. On luontevaa, että keskustaa kehitetään, koska se on täällä kulttuurin ja liike-elämän sydän. Uudistukset lisäävät kysyntää ja kaupungin viihtyisyyttä kokonaisuutena. Kun palvelut paranevat, keskustaan tullaan myös viettämään aikaa, tuumaa Ikonen. Kävelykatu on meille ehdoton vetovoimatekijä. Haluamme omalta osaltamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä Joensuun keskustaa. Olemme muun muassa jo kauan osallistuneet kaupunkikeskustayhdistyksen toimintaan. Uudistukset olivat perheyhtiöllemme merkittävä panostus tulevaisuuteen ja hotelliremontti kuuluu käynnissä olevaan sukupolvenvaihdosprosessiin. Nyt kun rakenteet ovat kunnossa, voimme keskittyä itse liiketoimintaan ja sen kehittämiseen, toteaa Ikonen. 9 RAKENTAMINEN

Joensuussa on rakentamisen riemua Rakennusliike A. Taskisen toimitusjohtaja Ari Laamanen on kiireinen mies. Työn alla Joensuussa on useita eri rakennuskohteita. Uudeksi maamerkiksi nousee 14-kerroksinen asuintalo joen varteen. 10 Ari Laamasen johdolla Penttilään valmistuu 14- kerroksinen Tähtitorni. Toimitusjohtaja Ari Laamasen mukaan Joensuun alue on hyvä paikka investoida ja rakentaa. Tähän on suurelta osin vaikuttanut eri toimijoiden yhteistyö ja usko alueen tulevaisuuteen sekä myönteiseen kehitykseen. Joensuussa kaikilla osapuolilla tuntuu olevan halu kehittää aluetta. Yhteistyö on sujunut loistavasti niin julkisella puolella kuin yksityishenkilöidenkin kanssa. Olen saanut hämmästyksekseni kokea jopa tekemisen riemua, myhäilee Laamanen. Alueella vallitsee avoin luottamuksen ilmapiiri, eikä kaikkea välttämättä edes tarvitsisi laittaa paperille. Täällä on myös ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on korkea työmoraali, Laamanen kehuu. Toimitusjohtaja Ari Laamasen mukaan rakennusyrityksiltä vaaditaan tänä päivänä yhä enemmän innovatiivisuutta ja rohkeutta poiketa perinteisistä rakennustavoista. Haluamme olla kehityksessä mukana ja kokeilla uusia asioita. Metlan rakentaminen on tästä oiva esimerkki. Puurakentaminen nähdään usein suurena riskinä, mutta me otimme haasteen vastaan ja onnistuimme, toteaa Laamanen. Jokainen rakennushanke on erilainen. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen suhde vaihtelee vuosittain ja esimerkiksi tällä hetkellä remontoimme paljon kouluja. Selkeä painopistealueemme on nyt kuitenkin asuntorakentamisessa, kertoo Ari Laamanen. RAKENTAMINEN

Aluerakentamisesta jatkuvuutta Rakentaminen on perinteisesti hyvin syklistä ja talvi tuo omat haasteensa töiden jaksottamiseen. Hyvistä rakennuspaikoista käydään kovaa kilpailua ja investointeja tehdään vuosiksi eteenpäin. Olemme kiinnostuneita aluerakentamisesta, koska se tuo toimintaamme jatkuvuutta. Kun työskentelemme laajemmalla alueella ja teemme useampia taloja, meillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia ratkaisuja, Ari Laamanen kertoo. Toistuvuuden kautta myös tehokkuus paranee, koska työtä tekevät samat suunnittelijat, työntekijät ja aliurakoitsijat. Pyrimme erottautumaan muista rakennusliikkeistä siinä, että meillä on hankkeita tiedossa pidemmälle tulevaisuuteen, jopa 8-10 vuoden päähän. Pyrkimällä jatkuvuuteen yritystä ja henkilöstöä on helpompi kehittää, selittää Laamanen. Tällä hetkellä mielenkiintoisin kohde aluerakentamisessa on Laamasen mukaan Penttilän asuinalue ja erityisesti rakenteilla oleva asuintalo Tähtitorni. Poikkeavaksi rakennuksen tekee Joensuun mittakaavassa juuri sen korkeus, 14 kerrosta. Penttilä tarjoaa muutenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden asua joen varrella lähellä keskustaa. Asuntoalue kehittyy luonnostaan keskivertoa tasokkaammaksi ja tämä näkyy myös rakenteissa ja materiaaleissa, kertoo Laamanen. Tulevaisuudessa aivan uuden aluevaltauksen teemme Vehkalahdella. Tämän merkittävän kehittämishankkeen aloitamme parin vuoden sisällä ja rakennamme yli sata asuntoa käsittävän omakotitalo- ja pientaloalueen, vihjaa Laamanen. Yritykset uskovat alueen ostovoimaan Liikerakennuksia nousee kiihtyvään tahtiin asiakaspula ei pelota sijoittajia. Joensuun liikerakentaminen on lähtenyt viime vuosina merkittävään nousuun. Joensuuhun on noussut tai nousemassa uutta liiketilaa kymmenientuhansien neliöiden edestä. Se on enemmän, kuin osasimme aikoinaan ennakkokaavailuissa odottaa, kaupungin kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen kertoo. Kaavoituspäällikön mukaan rakennusbuumin takana on viime vuosikymmenen hiljaiselo. 1990-luku oli liiankin rauhallista aikaa rakentamisen suhteen. Nyt patouma purkautuu, Vartiainen arvioi. Suomen suurin Prisma Joensuun Prisma laajenee vuonna 2008 Suomen suurimmaksi. Talvella alkavien laajennustöiden myötä liikerakennuksen pinta-ala kasvaa nykyisestä 15 000 neliömetristä peräti 26 000 neliömetriin. Kyseessä on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan historian suurin yksittäinen hanke. Joka toinen Joensuun maitopurkki ostetaan meiltä, mutta käyttötavarakaupan alalla meillä on vielä kehittämisen varaa. Haluamme lisätä vetovoimamme myös tulevaisuudessa, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen taustoittaa. Kehittyvään alueeseen panostetaan Carlsonin uusi tavaratalo nousee aivan Joensuun ydinkeskustaan. Varsinaista myymäläpinta-alaa on luvassa noin viidentuhannen neliömetrin verran, minkä lisäksi rakennuksessa on varasto- ja paikoitustilaa sekä ulkopuolisten käyttöön vuokrattavia toimistoja. Rakentaminen on kallis investointi, mutta päätös on lähes sataviisikymmentä vuotta toimineen yrityksen pitkäaikaisen suunnittelun ja laskelmien tulos. Joensuun alue ja samalla myös ostovoima kehittyy, mikä tekee investoinnista järkevän, Joensuun tavaratalonjohtaja Hannu Koponen perustelee. Joensuussa on nyt otollinen hetki rakennusinvestoinneille. Aika on ajanut ohi vanhoista liikekiinteistöistä, ja myös kaupungin kaavoitustoimet kannustavat rakentamaan. Joensuun yliopistolla ja muilla oppilaitoksilla on pitkäjänteistä vaikutusta, sillä opiskelijat ja henkilöstö takaavat osaltaan ostovoiman pysymisen kaupungissa. Keväällä avautuvan Carlsonin johtaja Hannu Koponen kertoo, että sijainti on ensiarvoisen tärkeä asia tavaratalolle. 11 RAKENTAMINEN

Kuva: Saku Ruusila Katalonia on rahoittanut sekä Antonio Trasobareksen, José Ramónin että Marc Palahin työskentelyä Joensuussa. Miehet ovat väitelleet tohtoreiksi Joensuun yliopistosta. EFI valloittaa Välimeren metsät Barcelonan aluetoimisto jatkaa Joensuun ja Katalonian menestyksekästä yhteistyötä metsäntutkimuksessa. Euroopan johtavan metsäntutkimuk- koordinoida ja markkinoida Välime- tion strategisesta kehityksestä ja toi- sen verkoston ensimmäinen aluetoi- ren metsien laadukasta ja merkittä- minnasta. misto aloittaa toimintansa Barcelo- vää tutkimusta. Se auttaa alueen tut- Palahi kertoo Joensuun vuosien nassa. European Forest Instituten eli kijoiden ja tutkimusorganisaatioiden opettaneen hänelle paljon paitsi met- EFI:n paikallinen hankekeskus muut- verkostoitumista, Palahi toteaa. säntutkimuksesta, myös elämästä. tuu kiinteäksi osaksi verkoston orga- Katalonian maakunta on luonteva Löysin itseni Pohjois-Karjalassa. nisaatiota. paikka EFI:n ensimmäiselle aluetoi- Tapasin siellä nykyisen vaimonikin. EFI:n kanssa asiaa on valmistellut mistolle, sillä Joensuu ja Katalonia Mielestäni me katalonialaiset voisim- Joensuun yliopistosta filosofian toh- ovat tehneet yhteistyötä metsäntutki- me ottaa pohjoiskarjalaisilta oppia toriksi väitellyt katalonialainen Marc muksessa jo seitsemän vuoden ajan. monissa asioissa. Olemme hyvin dip- Palahi. Hän toimi jo Suomessa Katalonia on rahoittanut edustajiensa lomaattisia, mutta välillä turhankin asuessaan EFI:n ja Katalonian välisen työskentelyä ja opiskelua Joensuussa taiteellisia. Ihailen suomalaisten inno- metsäyhteistyön koordinaattorina. ja hyötynyt Marc Palahin mukaan yh- vatiivista, tutkimuksellista asennetta. Uskon, että aluetoimisto paran- teistyöstä huomattavasti. 12 taa Välimeren alueen metsäntutkimusta ja edistää tietoisuutta metsiemme erityispiirteistä ja ongelmista. EFI:lle aluetoimisto merkitsee suoraa yhteyttä Välimeren metsäasioihin, Palahi puntaroi. Mallia Joensuusta European Forest Institute toimii ulkomailla vahvasti jo nyt seitsemän hankekeskuksensa kautta. Joensuusta käsin johdettu EFI saa aluetoimiston avulla entistä enemmän näkyvyyttä ja osoittaa yhä vahvemmin, että se toimii koko Euroopan hyväksi. Aluetoimiston tavoitteena on Joensuun yliopistossa kehitetyt metodit ja työkalut on otettu menestyksekkäästi käyttöön Kataloniassa. Viiden viime vuoden aikana katalonialaiset ja pohjoiskarjalaiset kirjoittajat ovat tehneet yhteistyössä yli kaksikymmentä julkaisua. Oppia suomalaisista Marc Palahi muutti Joensuuhun vuonna 1998 ja aloitti työnsä EFI:n ja Katalonian yhteistyön koordinaattorina vuotta myöhemmin. EFI oli meille esimerkki monin tavoin. Tärkeimmän eli tutkimuksen ohella oppia otettiin sen organisaa- Turkki liittyi EFIn yleissopimukseen Turkki on ratifioinut yleissopimuksen Euroopan metsäinstituutista. EFI:n yleissopimukseen on liittynyt tähän mennessä kaksitoista valtiota, joilla on korkein päätäntävalta instituutin toiminnassa. Yleissopimuksen ovat tähän menessä ratifioineet Bulgaria, Espanja, Itävalta, Kroatia, Romania, Ruotsi, Norja, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Turkki. Maat tapaavat kolmen vuoden välein EFI:n neuvostossa, jonka puheenjohtajana toimii Suomi vuoteen 2008 saakka. EFI:n pääkonttori sijaitsee Joensuussa. METSÄ

Bioenergian puolesta Itämeren alueet yhdistävät voimansa Baltic Biomass Network -hankkeessa. Pohjois-Karjala on mukana kansainvälisessä verkostossa, joka tekee monipuolista työtä bioenergian käytön edistämiseksi. Itämeren seudun luonnonvarat antavat hyvät edellytykset bioenergian käyttämiselle. Tietoa alueen bioenergiapotentiaalista ei kuitenkaan ole tarpeeksi, ja logistiikka sekä biomassan tuotantoon tarvittava infrastruktuuri ovat puutteellisia. Baltic Biomass Network -hankkeen (BBN) tavoitteena on luoda suunnitelmia optimaaliseen biomassan tuotantoon, korjuuseen ja kuljetukseen sekä pitkäaikaisten bioenergiasijoitushankkeiden toteuttamiseen, maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta kertoo. Tunnettuutta lisättävä Suunnitelmien teossa hyödynnetään paikkatietojärjestelmiä. Paikkapohjaiset tietokannat auttavat kartoittamaan esimerkiksi biomassavarantoja ja käyttöpaikkoja. Voimme arvioida käytön lisäysmahdollisuuksia alueittain. Kartoitamme ja suunnittelemme tulevaisuuden bioenergiamaisemia, Pitkänen selvittää. Konkreettisten suunnitelmien lisäksi BBN:n tehtävänä on luoda verkostoja, jotka edistävät bioenergian tunnettuutta ja käyttöä. Tietoa välitetään päättäjille, kansalaisille ja maanomistajille. Kansainvälisessä yhteistyössä merkittävintä on tietojen ja käytäntöjen vaihto. Hankkeessa on luotu paikkatiedon yhtenäinen tietokantarakenne, jota voidaan hyödyntää yhdessä ja yksin. Meillä on myös useita yhteisiä seminaareja ja konferensseja vuosittain. Voimme kerätä kokoon eri maiden, maakuntien ja yritysten osaamista. Raaka-ainetta riittämin Kolmivuotinen Baltic Biomass Network -hanke on poikinut Pohjois- Karjalaan bioenergiapotentiaalin kartoitusta ja tuonut esiin tietämystä, osaamista ja uusia mahdollisuuksia. Oppia on saatu muilta ja sitä on myös annettu eteenpäin. Hankkeen pilottikunnissa Enossa, Polvijärvellä ja Ilomantsissa asukkaita aktivoidaan bioenergian käyttöön kuntakohtaisesti, Pitkänen kertoo. Piilevää bioenergiapotentiaalia on vielä runsaasti. Lämmöntuotannossa Pohjois-Karjalan bioenergian osuus lähentelee jo sataa prosenttia, ja siinä suhteessa maakunta on tiennäyttäjänä koko valtakunnassa. Sen sijaan sähköntuotannon ja erityisesti liikenteen polttoaineiden suhteen Pohjois-Karjalassa on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi pelloilta bionergian raaka-aineita löytyisi huimasti. Pohjois-Karjalassa on jopa kymmenentuhatta hehtaaria kesannolla olevia peltoja, Pitkänen toteaa. Maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen kertoo, että Pohjois-Karjalassa on vielä runsaasti piilevää bioenergiapotentiaalia. Baltic Biomass Network Partnerit: alueita Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta ja Virosta sekä Pohjois-Karjalasta Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. BBN toimii alueellisella suunnittelutasolla paikallisten viranomaisten sekä biomassantuottajien ja sijoittajien kanssa. 13 BIOENERGIA

Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Timo Tahvanainen kuvailee Pohjois-Karjalaa puuenergian mallilapseksi. Koneita ja laitteita energiapuun hankintaan ja käsittelyyn valmistavat konepajat, kuten John Deere, Kesla, Antti Ranta, Mantsinen ja Pentin Paja ovat jo nyt kehityksen kärjessä. Myös NunnaUuni ja Tulikivi sekä teknologiaa ja osaamista siirtävä Wenet-verkosto ovat takaamassa Pohjois-Karjalan menestystä. Energiantuotannosta syntyneet tuhkatkin voidaan kierrättää lannoitteeksi takaisin metsään FA Forest Oy:n kehittämien ratkaisujen avulla. Suurimmat mahdollisuudet piilevät jalostetuissa biopolttoaineissa ja energian tuottamisessa osana metsäteollisuutta. Palvelu- ja liiketoimintakonseptit, kuten lämpöliiketoiminta ja konsultointi, voidaan tuotteistaa, Tahvanainen arvioi. Puuenergian mallimaakunta Pohjois-Karjalan bioenergiastrategia tähtää osaamisen, teknologian ja energiapuun vientiin. Pohjois-Karjalan bioenergiaosaaminen on kansainvälistä huipputasoa. Puuenergia on tärkeässä roolissa Pohjois-Karjalan vuosille 2006-2015 tehdyssä bioenergiastrategiassa. Strategiassa määritellään bioenergian nykytila kokonaisvaltaisesti. Lisäksi listataan tavoitteita ja toimenpiteitä sekä arvioidaan vaikutuksia, Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Timo Tahvanainen kertoo. Suuria mahdollisuuksia Bioenergiateknologian kysynnän uskotaan kasvavan voimakkaasti ja maailmanlaajuisesti. Pohjois-Karjala aikoo olla eturivissä tarjoamassa osaamistaan. Puuenergiaa teollisuudesta Vuoden 2004 tilaston mukaan yli kuusikymmentä prosenttia Pohjois- Karjalan käyttämästä energiasta on biovoimaa, josta suurin osa tuotetaan puusta. Puolet energiakäyttöön tulevasta puuaineksesta on sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää. Toiseksi tärkein rooli on teollisuuden kiinteillä sivutuotteilla, puunkuorella ja sahanpurulla. Hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun käyttöä on mahdollista lisätä olennaisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Niiden hyödyntäminen voitaisiin jopa kolminkertaistaa, Tahvanainen arvioi. Jos energiapuun tuotantoa nostetaan valtakunnallisten tavoitteiden tahdissa, Pohjois-Karjala ei voi käyttää kaikkea tuottamaansa metsähaketta. Tavoitteena on viedä energiapuuta maakunnan rajojen ulkopuolelle pellettien, polttonesteiden tai biosähkön muodossa, Tahvanainen sanoo. Nyt täytyy panostaa kestävään energian tuotantoon sekä osaamisen vahvistamiseen. Tätä kautta avautuu mahdollisuus myös teknologian ja tietämyksen vientiin. Ammattikorkeakoulusta bioenergiaoppia maailmalle 14 Bioenergia on tärkeällä sijalla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetus- ja kehitystoiminnassa. Pääpaino on puupolttoaineiden hankinnan ja niiden käyttöön pohjautuvan lämmöntuotannon sekä yrittäjätoiminnan kehittämisessä. Vuonna 2007 alkaa uusi bioenergia-alan insinöörikoulutus, ja tarjolle tulee myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ne ovat ainutlaatuisia Suomessa. Voi sanoa, että olemme kehityksen kärjessä, projektipäällikkö Asko Puhakka kertoo. Bioenergiaan panostaminen on ammattikorkeakoululta tietoinen valinta. Tällä hetkellä 6-7 henkilöä keskittyy työssään bioenergiaan. Määrä kasvaa reiluun kymmeneen seuraavien parin vuoden aikana, Puhakka paljastaa. Bioenergia on tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus tuottaa energiaa omista raaka-aineista ja olla omavarainen. Ympäristöystävällisyys ja työllistävä vaikutus painavat myös vaakakupissa. Hinta on kohtuullinen ja eurot jäävät omaan maakuntaan, Puhakka perustelee. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on kehittynyt kansainvälisesti tunnetuksi bioenergiaosaajaksi. Koulutuksellamme on ollut kysyntää ulkomailla asti. Menestyksen salaisuus on mielestäni erityisen innostunut ja innovatiivinen tiimimme, Puhakka iloitsee. BIOENERGIA

Jätteissä on piilevää energiaa Raaka-aineita riittäisi biokaasupotentiaalin hyödyntäminen vielä vähäistä. Biokaasua syntyy luonnossa koko ajan. Yksinkertaisimmillaan sitä voi tuottaa laittamalla orgaanista jätettä tiiviiseen astiaan. Yleisimmin biokaasun raaka-aineina käytetään lantaa, kasveja ja biojätteitä. Vain pieni osa biokaasun potentiaalista hyödynnetään. Meni kauan, ennen kuin biokaasua alettiin pitää käyttökelpoisena vaihtoehtona, Joensuun yliopiston biokaasututkija Ville Kuittinen miettii. Biokaasun tuotannolla ei todennäköisesti tulla ratkaisemaan koko Suomen energian tarvetta, vaan se soveltuu parhaiten esimerkiksi hajautettuun energian tuotantoon. Sen avulla voidaan varmistaa haja-asutusalueiden energian saanti ja lisätä niiden elinvoimaisuutta. Muusta bioenergiasta poiketen biokaasun raaka-aineena voidaan käyttää jätettä. Ilman biokaasun tuotantoa biojätteiden energiapotentiaali jää käyttämättä. Nyt niistä voidaan tehdä uusiutuvaa, puhdasta energiaa. Suomi on maatilalaitosten suhteen puhdistamon kahdella biokaasureaktorilla käsitellään vuosittain yli 46 jälkijunassa, sillä esimerkiksi Saksassa niitä on tuhansia. 000 kuutiometriä jätevedestä erotettua lietettä. Kolmasosa jäteveden- Tällä hetkellä laitoksen perustaminen on pitkälti viljelijän oman kiinnostuksen varassa. Tänne pitäisi saada ta saadaan laitoksen omasta biokaapuhdistamon tarvitsemasta energias- yksi selkeä koulutuspaikka, joka antaisi puolueetonta tietoa asiasta. Hyvä Biokaasun ekologisuus nousee susta. vaihtoehto olisi Kiteen laitos, jonka rakentamista suunnittelee Pohjois-Karna, sillä sen käytöstä ei synny juuri esiin myös ajoneuvojen polttoaineejalan koulutuskuntayhtymä. lainkaan hiukkaspäästöjä. Biokaasu tuottaa muihin bioenergiavaihtoehtoihin verrattuna par- Paras sato tankkeihin Helpoiten biokaasua voi hyödyntää haan sadon auton tankkeihin. Energiakasveja viljelemällä saisi tuotettua lämmöntuotannossa. Joensuussa lämpövoimaa syntyy Kontiosuon jäteasemalla, josta kerätty biokaasu myydään sua voi käyttää polttoaineena sarja- suuria määriä raaka-ainetta. Biokaa- läheiselle kaukolämpövoimalalle. valmisteisissa kaasuautoissa, Kuittinen toteaa. Joensuun kaupungin jäteveden- Ville Kuittinen tutkii biokaasun tuotantomahdollisuuksia. Maatilalaitos Kiteelle Kuittinen tutkii tällä hetkellä biokaasun mahdollisuuksia myös Baltic Biomass Network -hankkeessa, jossa hänen tehtävänään on selvittää pohjoiskarjalaisten maatilojen potentiaalia biokaasun tuottamiseen. Maatilat ovat luontevia paikkoja biokaasulaitoksille, sillä raaka-aineita löytyy lannasta apilasta ja viljoista. Kiteellä kaavaillaan suuren, 500 000 kilowatin laitoksen perustamista maaseutuopiston yhteyteen, Kuittinen kertoo. 15 BIOENERGIA

страна возможностей Россия Venäjä on noussut viime vuosina Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi. Maiden välisen kaupan arvo on yli kaksinkertaistunut Venäjän talouskriisin ajoista vuodesta 1998. Pohjois- Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Esa Komulaisen mukaan paikalliset yritykset ovat yhä kiinnostuneem- Venäjä mahdollisuuksien maa Markkinat ovat Venäjällä valtavat ja luonnonrikkaudet suunnattoman suuret. Joensuun seudun yrityksille Venäjä on lähin ja samalla myös kiinnostavin markkina-alue. Itänaapuri tarjoaa elinkeinoelämälle monia mahdollisuuksia, jotka odottavat vielä hyödyntäjäänsä. pia Venäjän kasvavista markkinoista. Venäjä tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja kansainvälistymiseen ja itärajan läheisyys antaa selkeän etulyöntiaseman Joensuun seudun yrityksille. Kiinnostuneita on paljon, mutta rohkaisua ja tukea selvästi tarvitaan ensi askelten ottamiseksi. Vuonna 2005 Venäjälle ja IVY-maihin suuntautuneen viennin osuus Pohjois-Karjalassa oli 4,4 prosenttia, kertoo Komulainen. Luonnonvarojen hyödyntämiseksi Venäjän öljy- ja maakaasualueilla rakennetaan paljon teitä ja kokonaisia kaupunkeja. Tähän tarvitaan ra- Betoniasemia Siperiaan ja suurkaupunkeihin Tecwill Oy myy siirrettäviä betoniasemia ja ohjausjärjestelmiä ympäri maailmaa. Ensimmäisiä Venäjä-kontakteja haettiin jo vuonna 1996 Pietarin ja Moskovan alueelta. Tänä päivänä yritys toimittaa betoniasemia näiden kaupunkien lisäksi Uralille sekä eri puolille Siperiaa. Tecwill Oy:llä on pitkä kokemus ve- keelle, mutta ruplan romahtaminen emme käytä edustajia Venäjällä. Ha- näjänkaupasta. Kun potentiaalisten vuonna 1998 lamautti vientitoimin- luamme pitää asiakkaat sekä toimituk- asiakkaiden kartoittaminen aloitet- tamme muutamaksi vuodeksi, Tuo- set omissa käsissä. Toisaalta tuot- tiin, ensimmäinen kauppa toteutui jo mikko jatkaa. teemme on niin tekninen ja kallis suh- vuotta myöhemmin. Talouden tasapainottumisen teessa kilpailijoihin, että se tuo omat Lähdimme liikkeelle hyvin yksin- myötä kaupankäynti vilkastui pikku vaatimuksensa myyntiin, selvittää Tuo- kertaisesti kontaktoimalla potentiaa- hiljaa uudelleen ja kysyntä on kasva- mikko. lisia asiakkaita Suomesta käsin. Et- nut koko ajan. Asiakkaamme ovat Siirrettävä Cobra-betoniasema simme rakennusliikkeitä Pietarin ja suuret rakennusliikkeet sekä betoni- on turvallinen tuote toimittaa Venä- Moskovan alueelta ja tarjosimme ja öljy-yritykset. Vienti on laajentu- jälle. Se on helppo kuljettaa ja nopea tuotteitamme puhelimitse, sähköpos- nut lähempänä sijaitsevien suurkau- asentaa. Kun tuotteen käyttöönotto tilla sekä faksilla, muistelee Tecwill punkien lisäksi Uralille ja Siperiaan. ei vaadi rakentamista paikan päällä, Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Janne Tuomikko. Myynti ilman välikäsiä ei myöskään tarvita erikoislupia viranomaisilta. Myimme ensimmäisen betoni- Yrityksellä on omat myyntihenkilöt Myynnin kasvaessa suunnitte- asemamme Venäjälle vuonna 1997. Pietarissa, Moskovassa ja Uralilla. lemme parhaillaan oman tytäryhtiön 16 Kauppa näytti lähtevän hyvin liik- Olemme tehneet linjauksen, että perustamista Venäjälle, koska näissä VENÄJÄ

kennusmateriaaleja ja osaamista. ensimmäisinä vuosina. Toiminnan rakentamista sekä tytär- tai osakkuus- Naapurimaassamme on lisäksi lukui- käynnistyminen vie aikaa, joten tar- yhtiön perustamista Venäjälle. Liik- sia suurkaupunkeja, joissa ostovoi- vitaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumis- keelle voi lähteä myös venäläisen ma kasvaa koko ajan. Se näkyy myös ta, kertoo Kankaanpää. henkilöstön rekrytoinnilla, kielen, Suomeen suuntautuneen matkailun Uusien markkinoiden etsimises- kulttuurin ja kauppatapojen opiske- kehittymisessä. sä henkilösuhteet ja paikallisten ta- lulla tai vaikka venäjänkauppaa te- Venäjällä on paitsi suuret mahdol- pojen tunteminen korostuvat. Yritys kevien yritysten benchmarkkauksel- lisuudet, myös kilpailu on kovaa. Suo- tarvitsee kasvot ja mielellään pai- la, luettelee Rähmönen. malainen tietotaito ja laatu kiinnosta- kan päälle. Kielitaito on luonnolli- Kun kansainvälistyminen tulee vat, mutta tuotteiden ja palveluiden sesti tärkeää kommunikoinnin onnis- yritykselle ajankohtaiseksi, kannattaa on oltava kilpailukykyisiä myös hin- tumiseksi. Ennen kaikkea vaaditaan pyytää ulkopuolista apua. Joensuun naltaan, Esa Komulainen toteaa. kuitenkin avointa asennetta sekä kil- seudulla voi huoletta kääntyä eri Pohjois-Karjalan kauppakamarin pailukykyiset ja markkinoille sopivat asiantuntijaorganisaatioiden puo- projektiassistentti Risto Kankaanpääl- tuotteet, Kankaanpää lisää. leen. Tarjolla on paljon kokemusta lä on pitkäaikainen kokemus idän- JOSEKin kansainvälistymisen kehi- ulkomaankaupasta, valmis kontakti- kaupasta. tyspäällikkö Pentti Rähmönen muis- verkosto sekä runsaasti esimerkkejä Jalansijan saaminen Venäjällä tuttaa, ettei vienti ole ainoa tapa kan- onnistuneesta Venäjä-yhteistyöstä, edellyttää aikaa, rahaa ja läsnäoloa. sainvälistyä naapurimaahan. Pentti Rähmönen lupaa. Yrityksen talouden on oltava kunnos- Yhtä hyvin voi harkita tuontia, sa, jotta kulut pystytään kattamaan alihankintaa ja yhteistyöverkoston mittasuhteissa on edullisempaa toi- mamme toimivat ääriolosuhteissakin, mamme mukaan tietynlaista kaaok- mia paikan päällä. Palkkaamme ty- kuten Siperian talvessa, kertoo Janne senhallintaa ja asioiden toteutumista täryhtiöön työntekijöitä, jotka vastaa- Tuomikko. on mahdotonta ennustaa. Aina on vat jatkossa betoniasemien käyt- Venäläiset arvostavat laatua, mut- syytä suhtautua tietyllä varauksella töönottotehtävistä sekä huolto- ja va- ta ovat kovia tinkimään. Saimme kuulemaansa, koska henkilökohtai- raosapalveluista Venäjällä. asiakkaaksemme suuryrityksiä ja teh- set mielipiteet eivät välttämättä pidä Yrityksen perustaminen Venäjälle dyt kaupat ovat poikineet uutta yhtä yrityksen linjausten kanssa. on yhtä helppoa kuin Suomessa. Lii- myyntiä. Venäjällä referensseillä on Venäjänkaupan erikoispiirteet ja ketoiminnan harjoittaminen puoles- suuri merkitys, muistuttaa Tuomikko. haasteet eivät kuitenkaan myynti- ja taan on erittäin vaikeaa. Kirjanpito Kaupankäyntikulttuuri ovat Venäjäl- markkinointijohtaja Janne Tuomik- on monimutkaista ja byrokratian lä Tuomikon mukaan hyvin poikkeava koa enää hätkäytä. vuoksi tarvitaan erikseen henkilö verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin. Liiketoiminta Venäjällä ei lopulta huolehtimaan luvista ja muista pa- Henkilösuhteet merkitsevät pal- ole sen kummempaa kuin muualla- pereista. jon ja kauppaa tehdään kasvokkain. kaan. Kun tuntee kauppatavat ja kult- Kyllä vientiinkin liittyy jonkin Kauppakumppanit on tunnettava tuurin, osaa suhtautua oikein ja va- verran pakollisia paperitöitä, mutta käytännössä henkilökohtaisesti tai on rautua tulevaan, toteaa Tuomikko. tuotteelle hankittu sertifikaatti hel- oltava yhteisiä tuttuja ja suosituksia. pottaa toimintaa. Se on Venäjän vaa- Perinteisesti päätöksen tekee aina tima tuontilupa, jonka yhteydessä johtaja mielensä mukaan. Jos kes- tarkastetaan tuotteen normien mu- kustelua käy väärien ihmisten kans- kaisuus, selvittää Tuomikko. sa, voi tehdä paljon turhaa työtä, toteaa Tuomikko. Referenssit tärkeitä, päätökset nopeita Kaupantekotilanteessa ei Venäjällä jaaritella vaan päätökset teh- Tecwill Oy:n kanssa Venäjällä kilpai- dään nopeasti. Johtaja voi esimerkik- levat saksalaiset, italialaiset, turkki- si soittaa johonkin referenssiyrityk- laiset, kiinalaiset ja kauempana idäs- seen ja tehdä ostopäätöksen siltä is- sä myös korealaiset toimittajat. tumalta. Myös tarjoukset on toimitet- Erotumme kilpailijoistamme tava nopeasti, ettei putoa kilpailusta. tuotteen luotettavuudella. Betoniase- Venäjällä toimiminen on koke- Tecwill vie Venäjälle siirrettäviä Cobra-betoniasemia. 17 VENÄJÄ

Tonttikauppa kiihtyy, kun Koli houkuttelee sijoittajia myös itärajan takaa. Koli viehättää venäläisiä Jo sadan vuoden ajan matkailuvaltti- läisten osalta jo lähes kolmenkym- lee tyytyväisenä. na tunnettu Koli on panostanut uu- menen prosentin kasvuvauhdissa, Kolin kauniin luonnon ja harras- della vuosituhannella yhä enemmän Kolin Matkailuyhdistyksen toimin- tusmahdollisuuksien lisäksi venäläi- matkailuun. Voimakkaan kehitysvai- nanjohtaja Heikki Hamunen kertoo. set arvostavat hyvää palvelutasoa. heen aikana on käytetty jopa 32 miljoonaa euroa pelkästään infrastruk- Investoinnit jatkuvat Haluamme tarjota entistä parempaa palvelua, esimerkiksi opastukset tuurin investointeihin. Tonttikauppa Kolin tonteista on tullut haluttu sijoi- myös venäjäksi. Toiveissamme on ra- ja loma-asuntorakentaminen ovat tuskohde niin yksityisille kuin yrityk- kentaa lauttayhteys Kolin ja Vuonis- jatkuvassa kasvussa. sillekin. Tänä vuonna pelkästään ve- lahden välille nykyisen Koli-Lieksa - Venäläiset ovat Kolin markkinoin- näläiset ovat ostaneet nelisenkym- yhteyden lisäksi, Lehto toteaa. nin tärkeä kohderyhmä. Vuonna 2004 alkanut Koe se Kolilla -teemal- mentä tonttia Lieksan kaupungilta, Kolikeskukselta ja yksityisiltä myyjiltä. Yksityisille ja yrityksille la toteutettu venäläisille kohdistettu Tilanne muuttui Koe se Kolilla Zander Port Oy on ostanut Lieksan markkinointikampanja pyrkii kasvat- markkinoinnin ja viimekesäisten lo- kaupungilta jo yksitoista tonttia. Mat- tamaan nimenomaan venäläisten ma-asuntomessujen myötä ratkaise- kailualan yritys ei panosta Koliin het- kiinnostusta tonttien ja loma-asunto- vasti. Kiinnostusta on ollut niin Venä- ken mielijohteesta, vaan tarkkojen, jen ostamiseen sekä alueen matkai- jän Karjalassa, Pietarissa kuin Mosko- potentiaalisia asiakkaita kartoittanei- lupalveluihin. Tavoitteet ovat täytty- vassakin. Tonttikauppojen määrä ei den markkinatutkimusten ansiosta mässä. ole ainakaan laskusuunnassa, Lieksan Koli valittiin sijoituskohteeksi sel- 18 Matkailu on tänä vuonna venä- kaupunginjohtaja Esko Lehto myhäi- vitysten perusteella. Se on matkailun VENÄJÄ

kannalta erittäin kehityskykyistä aluetta, Zander Portin hallituksen jäsen Paavo Heinonen kertoo. Zander Port rakentaa yhdestätoista tontista muodostamilleen kahdelle tontille yhdeksän paritaloa, joita vuokrataan venäläisille matkailijoille. Yritys tarjoaa asiakkailleen majoituksen lisäksi erilaisia matkailupalveluja. Tonttikauppoja aiotaan tehdä tulevaisuudessakin. Laajennussuunnitelmat ovat olemassa, mutta tarkat toimet eivät ole vielä selvillä. Paritalojen rakentaminen alkaa ensi talven tai kevään aikana, Heinonen paljastaa. Kovat tavoitteet Menestyksekkään Koe se Kolilla - markkinoinnin puitteissa on perustettu alueen matkailuyrittäjien yhteistyöorganisaationa toimiva Kolin Matkailuyhdistys. Prosessi poiki myös Koli Visio 2015 -kehittämisstrategian. Vaikka matkailun kehitys on ollut jo tähän mennessä huimaa, tavoitteet vain kovenevat jatkossa. Vuoteen 2015 mennessä halutaan luoda sata uutta työpaikkaa, 225 loma-asuntoa sekä parituhatta vuode- ja 750 ravintolapaikkaa. Alueliikevaihdon ja matkailijamäärien kasvutavoitteena on huimat 150 prosenttia. Tahtoa ainakin riittää. Seuraava vuosi näyttää, miten tavoitteet konkretisoituvat investoinneiksi, Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hamunen miettii. Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hamunen kertoo alueen matkailutavoitteiden vain kovenevan jatkossa. IQlink kotiutuu Oasikseen Uusi työympäristö toimii kansainvälisen konsulttiverkoston kohtauspaikkana. Kansainvälinen konsultointiyritys IQlink on kolmen suomalaisen ja yhden venäläisen partnerin sekä noin sadan asiantuntijan muodostama kansainvälinen verkosto. IQlinkilla on yhteistyökumppaneita Moskovassa ja Montrealissa, mutta se toimii Joensuusta käsin. Olemme enemmän kuin konsultteja. Olemme linkki tutkimusryhmistä syntyvien uusien teknologioiden ja sijoittajien välillä, IQlinkin venäläispartneri Georg Cheremisin kuvailee. Vuosi sitten perustettu IQlink auttaa teknologian kehittäjiä kaupallistamaan projekteja kansainvälisille markkinoille. Se konsultoi sijoittajia lupaavien sijoituskohteiden suhteen ja tarjoaa asiantuntemusta Venäjän markkinoille tähtääville yrityksille. IQlinkin toimipaikka on network Oasiksessa, joka on avannut ovensa Joensuun Tiedepuistossa nelivuotisen suunnittelutyön tuloksena. Monimuotoinen työ-, kehitys- ja oppimisyhteisö murtaa raja-aitoja ja saattaa yhteen erilaisia toimijoita. Oasis vastaa verkostoituneen, globaalin toimintaympäristön haasteeseen. Oasiksessa tapaavat teknologian luojat, yrittäjät, johtajat, tutkijat ja sijoittajat. Siellä syntyy uusia ideoita, keskustelua ja yhteistyötä, Cheremisin luettelee. Georg Cheremisin ihastui Oasiskonseptiin melkeinpä ensisilmäyksellä. Oasis sopi tavoitteisiimme niin hyvin, etten voinut vastustaa sitä. Myöhemmin pääsin tutustumaan myös Pohjois-Karjalan kauniiseen luontoon sekä ihmisten vieraanvaraisuuteen ja ystävällisyyteen. Joensuu on yliopistokaupunki metsien ja järvien keskellä. Se kuulostaa ja näyttää minun unelmaltani, Cheremisin naurahtaa. IQlinkin venäläinen partneri Georg Cheremisin viihtyy Pohjois-Karjalan metsien keskellä. 19 VENÄJÄ

Henri Inkinen opiskeli viime kevään Pietarissa. Pietarilainen Anna Myshkina tuli puolestaan syyskuussa vaihto-opiskelijaksi Joensuuhun. Talvikoulu vie Venäjän markkinoille Ammattikorkeakouluopiskelijat idänkaupan opissa Pietarissa. 20 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun International Business -koulutusohjelma on kirjaimellisesti kansainvälinen. Lähes puolet opiskelijoista tulee ulkomailta, ja opetuskielenä on englanti. Opiskelu sisältää kaksi työharjoittelujaksoa ulkomailla. Kansalliset juhlapäivät kokoavat Pietarin pääkadulle, Nevskille, kymmeniätuhansia ihmisiä. Lisäksi opetusohjelmaan on kuulunut jo viiden vuoden ajan Winter School eli Talvikoulu Venäjällä, Pietarin talous- ja finanssiyliopiston alaisessa kauppakorkeakoulussa. Talvikoulu -opinnoista on saatu niin hyviä kokemuksia, että viime keväänä opiskelijat viettivät Pietarissa neljän kuukauden jakson aikaisemman kolmen sijasta. Kansainvälisyys on aina läsnä IBpuolella. Ideana on, että opiskelijat ymmärtävät sekä läntisiä että itäisiä markkinoita. Parhaiten opitaan, kun asioihin perehdytään käytännössä ulkomailla, koulutusohjelmanjohtaja Ari Stenroos toteaa. Muotoiluala mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun idänkaupan opetustarjontaa ei löydy muualta Suomesta vastaavassa laajuudessa. Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä paitsi kansainvälisten korkeakoulujen, myös suomalaisyritysten kanssa. Venäjän markkinat kiinnostavat yrityksiä, ja suuri osa IB -opiskelijoiden opinnäytetöistä liittyy idänkauppaan. Suosittuja ovat myös markkinatutkimukset, jotka toteutetaan usein yhteistyössä pietarilaisten opiskelijoiden kanssa. Viime keväänä Talvikoulussa tehtiin yhteensä 18 opinnäytetyötä ja markkinatutkimusta. Kansainvälisiä yhteistyökuvioita pyritään kehittämään koko ajan. Jatkossa yhteistyö ammattikorkeakoulun muotoilun englanninkielisen koulutusohjelman mahdollistaa monialaiset projektit. Uudistus tukee yritysten markkinointisuunnitelmien tekoa täysin uudella tavalla. Voimme ottaa mukaan tuotekonseptien testauksen eli tutkia venäläisiä design- ja laatuvaatimuksia, Pk-yritysten Venäjä-osaamisen kehittämisohjelman projektipäällikkö Jarmo Nieminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta visioi. Venäjää joka saralla Henri Inkinen vietti muiden viimeisen vuoden International Business - opiskelijoiden tavoin menneen kevään Pietarissa. Talvikouluun valmistautuminen aloitettiin jo syyslukukaudella, minkä jälkeen idänkauppaan perehdyttiin paikan päällä, paikallisten osaajien näkökulmasta. Pietarissa opiskeltiin sekä Venäjän VENÄJÄ