Pyöräilykuntien verkoston vuosiseminaari 2019 23.5.2019, Helsinki KAUPUNKIPYÖRÄT SUOMESSA, 2019 MITÄ KUNTIEN KANNATTAA HUOMIOIDA? Martti Tulenheimo,
2018 OLI MERKKIVUOSI Vuonna 2018 kaupunkipyörät levittäytyivät Suomessa ympäri maata. Järjestelmien määrä kasvoi kahdesta kahdeksaan.
KAUPUNKIPYÖRÄT: JÄRJESTELMIEN MÄÄRÄ SUOMESSA 2016 2019 18 8 1 2 2016 2017 2018 2019
LISÄÄ PYÖRIÄ, UUSIA PALVELUITA Turku käynnisti Suomen ensimmäisen ympärivuotisen kaupunkipyöräpalvelun. Espoo toteutti oman järjestelmänsä Helsingin rinnalle. Pieniä palveluita pilotoitiin Kotkassa, Kouvolassa, Imatralla, Tampereen Hervannassa ja Vaasassa. Uudet palvelut osoittivat kaupunkipyörillä olevan todellista potentiaalia Suomessa lähes missä vain.
KAUPUNKIPYÖRÄT: PYÖRIEN MÄÄRÄ SUOMEN ERI JÄRJESTELMISSÄ 2016 2019 6 000 3 200 1 500 500 2016 2017 2018 2019
TURKU PILOTOI YMPÄRIVUOTISUUTTA Järjestelmä kiinnosti eniten päiväkäyttäjiä: 6 620 kpl. Turun järjestelmässä on 300 pyörää ja 39 asemaa. Pyörillä poljettiin ensimmäisenä kokonaisena vuonna 246 000 matkaa. Turun järjestelmä on ainutlaatuinen Suomessa: palvelu on käytössä 12 kuukautta vuodessa.
HELSINKI JA ESPOO KASVOIVAT YHTEEN Järjestelmä keräsi lähes 50 000 kausikäyttäjää. Vuonna 2018 Helsingin ja Espoon järjestelmissä oli yhteensä 2550 pyörää. Helsingissä 1500 ja Espoossa 1050. Vuonna 2019 Helsingin ja Espoon järjestelmissä on yhteensä 3450 pyörää. Helsingissä 2380 ja Espoossa 1070. Helsingin ja Espoon järjestelmässä poljettiin yhteensä noin 3 200 000 matkaa vuonna 2018.
KÄYTTÄJÄT PÄÄRAHOITTAJINA Kaupunkipyörien julkiset kokonaiskustannukset olivat Helsingin ja Espoon kaupungeille yhteensä 2 383 750 euroa. Palvelun keräämät käyttäjätulot olivat yhteensä 1 900 000 euroa. Palvelun nettokustannus oli tulojen jälkeen noin 500 000 euroa. Nettohinta: 0,15 / matka. Ilman Espoon lukuja ja palveluntuottajan palvelubonusta kaupunkipyörät tuottavat Helsingissä kaupungille voittoa.
KAUPUNKIPYÖRÄT: MATKOJEN MÄÄRÄ SUOMEN ERI JÄRJESTELMISSÄ 2016 2018 3 400 000 1 600 000 400 000 2016 2017 2018 (2019)
ISO KOKO = PALJON KÄYTTÖÄ Isoissa järjestelmissä on tuhansia pyöriä, keskisuurissa sadoista pyöristä noin tuhanteen ja pienissä kymmeniä pyörää. Kokemus kansainvälisesti: isot järjestelmät keräävät paljon käyttäjiä, pienet järjestelmät keräävät vähän käyttäjiä.
ISOT JÄRJESTELMÄT SUOMESSA 2019 Kaupunki Pyörät Asemat Helsinki 2 380 238 kiinteää asemaa Espoo 1 070 107 kiinteää asemaa Vantaa 1 000 virtuaaliasemat Oulu 600 60 kiinteää asemaa Turku 300 37 kiinteää asemaa Kuopio 150 sähköpyörää virtuaaliasemat Jyväskylä Tavoiteaikatauluna vuosi 2020 Tampere Tavoiteaikatauluna vuosi 2020
PIENETKIN JÄRJESTELMÄT KIINNOSTAVAT Pienikokoinen, muutamasta kymmenestä muutamaan sataan pyörään ulottuva palvelu tuo kaupunkipyörät helposti ja nopeasti pienempienkin kuntien ulottuville. Vaikka kaupunkipyörien suurin vaikuttavuus syntyy palvelun mittakaavaeduista, silti pienetkin järjestelmät kiinnostavat.
PIENET JÄRJESTELMÄT SUOMESSA 2019 Kaupunki Pyörät Asemat Joensuu 85 virtuaaliasemat Lappeenranta 85 virtuaaliasemat Porvoo 60 virtuaaliasemat Rauma 50 virtuaaliasemat Kotka 40 virtuaaliasemat Kouvola 40 virtuaaliasemat Vaasa 30 virtuaaliasemat Iisalmi 20 virtuaaliasemat Imatra 20 virtuaaliasemat Mäntsälä 20 virtuaaliasemat Hämeenlinna 15 sähköpyörää virtuaaliasemat Hamina 10 virtuaaliasemat
KAUPUNKIPYÖRÄT = PALVELUJÄRJESTELMÄ Yhteiskäyttöpyöriä, jotka kokonaisuutena muodostavat palvelun. Palvelun toimivuuden edellytys: käyttäjien automatisoitu tunnistaminen.
PALVELUJÄRJESTELMÄN OSAT Tieto- ja maksujärjestelmä Pyörä Brändi Operointi ja asiakaspalvelu Lukitus Mahdolliset asemat
TOIMIVUUS EDELLYTTÄÄ AMMATTITAITOA Ammattimainen markkinointi Kattavat ylläpito- ja operointipalvelut Palvelun huolellinen suunnittelu ja organisointi
LISÄKSI TOIMIVUUS EDELLYTTÄÄ KOKOA Toimiakseen palveluna järjestelmän on oltava riittävän suuri.
MIHIN KAUPUNKIPYÖRIÄ KÄYTETÄÄN? Tyypillisesti kaupunkipyöriä käytetään lyhyisiin matkoihin, jotka päättyvät eri paikkaan kuin mistä ne alkavat. Matkan pituus Helsingissä: 14 minuuttia ja 2 km. B Matkan pituus Espoossa: 14 minuuttia ja 1,7 km. A
MATKA VOI MYÖS JATKUA Matka voi myös jakautua kahteen tai useampaan etappiin. B A C
MATKA EI PÄÄTY LÄHTÖPISTEESEEN Yleensä kaupunkipyörällä tehtävät matkat eivät juurikaan palaudu lähtöpisteeseen. Mahdollinen paluumatka on erillinen suorite. B A C
KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ Kaupunkipyörät vastaavat useaan suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen. Ilmastonmuutos pakottaa meidät ajattelemaan ja toimimaan monin verroin kestävämmin ja resurssiviisaammin kuin tähän asti. Niinpä pyöräliikenteen roolia ei voida enää sivuuttaa kaupungeissa.
ARKILIIKKUMISEEN KANNUSTAMASSA Nyky-yhteiskunta tuskailee myös liikkumattomuudesta aiheutuvien terveyshaittojen kanssa. Kuten useat tutkimukset ovat osoittaneet, arkiliikuntaa lisäämällä saavutettaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviä parannuksia kansanterveyteen.
VARTEENOTETTAVA LIIKKUMISPALVELU Kaupunkipyörien ansiosta pyöräilyn näkyvyys katukuvassa kasvaa. Lisääntyvä näkyvyys muuttaa ihmisten suhtautumista ja asenteita. Pyöräily ei näyttäydy enää vain hyväkuntoisten liikuntaharrastuksena, vaan kätevänä ja muihin kulkumuotoihin vertautuvana vaihtoehtona.
KAUPUNGISTA PYÖRÄILYKAUPUNGIKSI Kaupunkipyörien suurin ansio on, että ne tekevät pyöräilymyönteisestä politiikasta ihmisten silmissä oikeutettua ja kohottavat pyöräilyn asemaa sosiaalisessa arvojärjestyksessä. Kaupunkipyörät ovatkin yleistyneet peruspalveluksi, jota kaupunkien asukkaat päättäjiltään odottavat.
KOKO ELÄMÄN KIRJO EDUSTETTUNA Kaupunkipyöriä käyttävät kaupunkilaiset laidasta laitaan. Käyttö kattaa koko elämän kirjon: aamulla töihin, päivällä lounaalle, illalla kauppaan, vapaa-ajalla ulos ja ajellaan muuten vain. Kaupunkipyörillä polkevat niin nuori bisnesäiti kuin harmaa herrasmieskin.
MATKAKETJUN OSA Parhaimmillaan kaupunkipyörät ovat saumaton osa julkisen liikenteen palveluketjua. Joukkoliikenteeseen integroiduilla järjestelmillä pyritään ensisijaisesti tarjoamaan toimiva liikkumisratkaisu tilanteeseen, jossa ihmisellä ei ole omaa pyörää käytettävissään. Monet, jotka eivät ole aiemmin juuri pyöräilleet, ovat löytäneet pyörän kätevänä kulkumutona täydentämässä joukkoliikenteen matkaketjua.
ELINVOIMAISEN KAUPUNGIN TUNNUSMERKKI Kestävän liikkumisen, terveyshyötyjen ja kannattavan bisneksen lisäksi kaupunkipyörät ovat myös osa nykyaikaisen ja menestyvän kaupungin imagoa. Kaupunkipyöristä on tullut yksi elinvoimaisen ja modernin kaupungin tunnusmerkeistä.
VALTAVAN SUOSITTU PALVELU Helsingin kaupunkipyörillä on poljettu yhteensä jo 6 miljoonaa matkaa. Noin 50 000 ihmistä on rekisteröitynyt kaupunkipyörien kausikäyttäjiksi. Jokaisella pyörällä poljetaan Helsingissä keskimäärin 7 8 matkaa päivässä. Vuonna 2016 Helsingin 500 pyörällä yhteensä 400 000 matkaa. Vuonna 2017 Helsingin 1 500 pyörällä yhteensä 1,6 miljoonaa matkaa. Vuonna 2018 Helsingin ja Espoon 2 550 pyörällä yhteensä 3,2 miljoonaa matkaa. Huhti toukokuussa 2019 Helsingin ja Espoon 3 450 pyörällä 750 000 matkaa.
OSA TOIMIVAA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ Entistä paremmin on myös oivallettu, että pyöräliikenne on osa toimivan kaupungin liikennejärjestelmää. Kaupunkipyörät ovat yksi palanen sekä liikenne- että joukkoliikennejärjestelmässä. Kaupunkipyörät eivät toki yksinään riitä nostamaan pyöräliikennettä osaksi liikennejärjestelmää, sillä ilman pyöräliikenteelle osoitettua infrastruktuuria liikkuminen kaupunkipyörällä on haastavaa.
OLOSTUHTEITA KIRITTÄMÄSSÄ Toimiakseen kaupunkipyörien on tuettava kunnan pyöräilystrategiaa. Laadukkaisiin pyöräväyliin on välttämätöntä panostaa. Pyöräväylien suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon on kehityttävä käsi kädessä kaupunkipyörien kanssa eteenpäin.
KORKEASTI TUOTTAVIA SIJOITUKSIA Kaupunkipyörien hankinnan lisäksi pyöräliikenne edellyttää siten myös infrainvestointeja, mutta ne ovat korkeasti tuottavia sijoituksia kunnan tulevaisuuteen. Liikenneinvestointeina ne ovat kannattavimmasta päästä. Kaikki Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdyt laskelmat osoittavat, että hyvin suunniteltujen pyöräliikennehankkeiden hyöty kustannus-suhde on erittäin hyvä ja useimmiten parempi kuin muissa liikenneinvestoinneissa.
LIIKENNEVIRASTON OHJEET
KAUPUNKIPYÖRÄT = PALVELUJÄRJESTELMÄ Yhteiskäyttöpyöriä, jotka kokonaisuutena muodostavat palvelun. Palvelun toimivuuden edellytys: käyttäjien automatisoitu tunnistaminen.
ROMUPYÖRISTÄ KIERTOPYÖRIÄ? Fiksu ja monin tavoin kannatettava tavoite.
LAINAPYÖRÄ KAUPUNKIPYÖRÄ Vaikka ihmiset odottavat kaupunkipyöriä, niin kaikki yhteiskäyttöiset pyörät eivät ole kaupunkipyöriä.
REIPPAASTI ETEENPÄIN! Nopea yleistyminen tehnyt kaupunkipyöristä peruspalvelun. Ihmiset odottavat jo pienemmissäkin kaupungeissa.
KIITOS, SAA MIELUUSTI KYSYÄ NEUVOJA! Martti Tulenheimo martti.tulenheimo@pyoraliitto.fi