AIKA 12.6.2019 15:15-15:58 PAIKKA Holiday Club Saimaa, Rauhanrinne 1, 55320 Lappeenranta KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 130 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 131 Eksoten tytär- ja osakkuusyhteisöjen raportointi: Saimaan tukipalvelut Oy 5 132 Vastaus hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen selvityspyyntöön 6 133 Vastaus Nuori lääkäri yhdistyksen adressiin 12 134 Selvitys toimenpiteistä, joilla Eksoten toiminta toteutuu talousarvion 2019 15 mukaisesti 135 Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen liikkeenluovutus 18 136 Eksoten, Ruokolahden kunnan ja Mehiläisen yhteistyösopimus 24 137 Tiedoksi merkittävät asiat 27 138 Muut mahdolliset asiat 28 139 Keskussairaalan päivystyksen ostopalvelusopimusten tarkentaminen 29 140 Muutoksenhakuohjeet 32 Puheenjohtaja: Vesterinen Marja-Liisa Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Vesterinen Marja-Liisa Puheenjohtaja Pulli Jarmo 1. varapuheenjohtaja Järvenpää Heikki 2. varapuheenjohtaja Berg Ari Pöytäkirjan tarkastaja Niemi Pepi Pöytäkirjan tarkastaja Nummela Tuija Jäsen Peltonen Pentti Jäsen Salenius Pentti Jäsen Tanninen Heikki Jäsen Urpalainen Anu Jäsen Karhu Anu Varajäsen Rings Mervi Varajäsen Poissaolevat Tepponen Merja Kehitysjohtaja Heltimoinen Ilpo Jäsen Kirmanen Tiina Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Kauvo Kirsi-Marja Jäsen Kohvakka-Turja Leena Jäsen Lonka Taina Edustaja Sivu 1/38
Papinniemi Markku Varajäsen Muut osallistujat Itkonen Pentti Toimitusjohtaja Siiskonen Keijo Hallintojohtaja Karhula Tuula Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Mänttäri Liisa Talousjohtaja Hupli Markku Kuntoutusjohtaja Hakoma Riitta Perhepalvelujen johtaja Martikainen Salla Johdon assistentti Siitonen Arto Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Hujanen Irma Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Byckling Leena Savitaipaleen edustaja Liimatainen Irja Ruokolahden edustaja Voipio Iikko Taipalsaaren edustaja Käsitellyt asiat 129-140 Pöytäkirja on nähtävillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin internetsivuilla (www.eksote.fi) pe 14.6.2019 lähtien. Sivu 2/38
129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Toimitusjohtaja Päätös toteaa kokouksen osanottajat, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/38
130 Pöytäkirjantarkastajien valinta Toimitusjohtaja Päätös päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Ari Bergin ja Ilpo Heltimoisen. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Ari Berg ja Ilpo Heltimoisen poissa ollessa Pepi Niemi. Hyväksyttiin asialistan lopussa käsiteltäväksi lisäasialista: Keskussairaalan päivystyksen ostopalvelusopimusten tarkentaminen. Hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen kiitti eläkkeelle jäävää toimitusjohtaja Pentti Itkosta ansiokkaasta työstä eteläkarjalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sivu 4/38
131 Eksoten tytär- ja osakkuusyhteisöjen raportointi: Saimaan tukipalvelut Oy Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) puh. Liitteet Oheismateriaali Toimitusjohtaja Päätös Saimaan tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Saku Linnamurto esittelee Saimaan tukipalvelut Oy:n vuoden 2018 tilinpäätöksen ja ajankohtaisia asioita. merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Merkittiin, että toimitusjohtaja Saku Linnamurto oli läsnä kokouksessa klo 15.25-15.32 asian käsittelyn ajan. Sivu 5/38
132 Vastaus hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen selvityspyyntöön Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula 040 194 4936 Liitteet Oheismateriaali Hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen pyysi hallituksen kokouksessa 15.5.2019 selvitystä kiirevastaanottojen palauttamismahdollisuuksista Sammonlahden hyvinvointiasemalle ja Armilan terveysasemalle sekä K-sairaalan päivystyksen tilanteesta. 1. Kiirevastaanottojen (päivystyksen) palauttamismahdollisuudet Sammonlahden hyvinvointiasemalle ja Armilan terveysasemalle. Armilan terveysaseman kiirevastaanotto siirtyi Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikan hoidettavaksi 25.6.2018 ja Sammonlahden kiirevastaanotto 21.1.2019. Nykytoiminnan etuja: Kiirevastaanottojen siirtämisen tarkoituksena oli mm. selkeyttää toimintaa potilaan kannalta: potilaan ei tarvitse miettiä, lähteäkö Armilaan vai keskussairaalaan. Lisäksi kiirevastaanottojen toimiessa Armilassa pääsääntöisesti klo 8-16 toiminnan aloitus- ja lopetusajankohdat olivat ongelmallisia: potilaan hoito saattoi jäädä kesken tai hänen hoitonsa kannalta tarpeellisia tutkimuksia ei saanut enää terveysasemalta, jolloin potilaan piti siirtyä paikasta toiseen. Samoin aamulla ennen klo 8 keskussairaalaan hakeutunut potilas saatettiin joutua ohjaamaan Armilaan, jossa hoito aloitettiin. Tällainen potilaiden turha siirtely on kiirevastaanottojen keskittämisen myötä jäänyt pois. Yleislääketieteen erikoisalan potilaille voidaan keskussairaalan tiloissa joustavasti järjestää myös muiden erikoisalojen lääkäreiden konsultaatiot. Sivu 6/38
Riskit jos Armilan kiirevastaanotto siirretään takaisin: Aiemmin kiirevastaanotto toimi Armilassa. Sen resurssitarve oli lääkäreitä ja hoitajia kuormittava. Jos nykyistä resurssia pitäisi lisätä takaisin kiirevastaanottoon, niin uudet ja hyvin hoidon tarpeen arvioon vastanneet puolikiireelliset ajat poistuisivat ja kiireettömiäkin jouduttaisiin vähentämään. Tämä puolestaan heikentäisi jatkohoitoon ohjaamista yhteispäivystyksestä asemalle. Työpäivät venyivät aiemmin pitkälle yli aseman aukioloaikojen ja henkilökunnan työnhallinta ja oman elämän järjestelyt eivät onnistuneet. Asiasta oli useita yhteydenottoja johtoon, henkilöstöhallintoon ja työsuojeluun. Kiirevastaanoton takia tarvitaan myös varajärjestelmä, koska äkillisen poissaolon takia joudutaan perumaan kiireettömiä vastaanottoaikoja, mikä huonontaa asiakastyytyväisyyttä ja saa aikaan negatiivista palautetta kansalaisilta. Armilassa on lääkäreitä aiempaa vähemmän rekrytointivaikeuksien takia, ja kiirevastaanottojen takaisinsiirron jälkeen Armilasta ei enää voitaisi saman verran järjestää lääkärien etävastaanottoja muille asemille tai käydä muilla asemilla pitämässä vastaanottoja (Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Mallu (Ylämaalla), Ruokolahti). Myös sektorityön (koulu, neuvolat yms. asetuksen mukainen toiminta) ja kotihoidon lääkäripalvelut heikkenisivät. Tilaongelma tulisi esiin Armilassa, koska aiemmat kiirevastaanoton tilat ovat nyt uudenlaisen vastaanoton käytössä. Lisäksi välillä käyttöön saaduissa entisissä poliklinikan tiloissa on sisäilmaongelma, jonka takia näitä tiloja ei voi käyttää. Sammonlahden tilanne: Sammonlahdessa on seitsemän lääkärinvirkaa, joista kuusi on täytetty vakituisesti, mutta kaksi lääkäriä on nyt virkavapaalla. Kiirevastaanotto vaatii noin puolentoista lääkärin työpanoksen. Jos syksylle ei saada lisää lääkärityövoimaa, niin kiirevastaanottojen siirto väistämättä johtaisi merkittävään kiireettömän hoidon jonotusaikojen kasvuun. Sammonlahden hoitajamiehitys puhelinpalveluineen on kymmenen. Nykyprosesseilla pelkän hoitajakiirevastaanoton siirtäminen olisi ongelmallista, koska hoitoonohjauksessa osa ajoista annetaan suoraan lääkärille. Toisaalta hoitajan luo saapuvat potilaat tarvitsevat usein lääkärikonsultaatiota. Hoitajien osalta yhdessä asiakkaiden kanssa tehtävien hoitosuunnitelmien määrä vähenisi (tunnin vastaanottoaika), koska hoitajien työpanos siirtyisi kiirevastaanottotoimintaan (15 minuutin vastaanottoaika). Lääkärien kirjat ovat lähtökohtaisesti auki kolmen kuukauden ajan, joten mahdolliset toiminnan muutokset uusine hoidon varauksen ohjauksineen vaativat minimissään kolmen kuukauden ajan siirtopäätöksestä lähtien. Käyttäjämäärät ja läpimenoaika: Yhteispäivystyksen palveluja käyttäneiden määrät ovat lisääntyneet tammi-toukokuussa 2019 verrattuna vuoden 2018 tammi-toukokuuhun 38 % (yleislääketiede kiirevastaanottojen Sivu 7/38
siirron myötä noussut 67 prosenttia ja muiden erikoisalojen vähentynyt 5 prosenttia). Armilan ja Sammonlahden vastaanotoilla kävijämäärä on vähentynyt 30 prosenttia johtuen sekä käyntien luonteen muuttumisesta pidempikestoisemmiksi että työvoiman vähenemisestä. Tammi-toukokuussa 2019 päivittäin yhteispäivystyksen palveluja käyttäneiden määrä on ollut keskimäärin 114 henkilöä. Armilassa sekä Sammonlahdessa yhteensä on käynyt arkipäivisin vastaavana aikana keskimäärin 125 henkilöä. Yhteispäivystys on usein ruuhkautunut. Kuitenkin yleislääketieteen erikoisalan potilaiden läpimenoajan mediaani on pudonnut koko ajan mediaanin ollessa huhtikuussa 2019 alle 1,5 tuntia. Silloin kun sopimuskumppanimme Terveystalo on toimittanut meille sopimuksemme mukaisen määrän lääkäreitä, vastaanotot ovat vetäneet hyvin. Muuttamalla yleislääketieteen päivystyksen toimintaa yhä hoitajavetoisemmaksi olemme pystyneet selviytymään alati kasvavista potilasmääristä. Sekä hoitohenkilökunta että päivystävät yleislääkärit ovat pitäneet uudistettua toimintatapaa hyvänä. Kehitämme tätä vasta muutaman kuukauden käytössä ollutta mallia edelleen vielä sujuvammaksi. Malli on käytössä ns. kävelevien potilaiden tiloissa, ei vuodepaikkaa tarvitsevien potilaiden tiloissa. Yhteenvetona voidaan todeta: - Kiirevastaanottojen siirto keskussairaalaan on tapahtunut vasta vajaa vuosi sitten. Prosesseja on kehitetty jatkuvasti, ja päivystyksen toiminallisuudet ovat kehittyneet tehokkaaseen suuntaan. - Synergia erikoissairaanhoidon kanssa on mahdollistanut potilaan asian hoitamisen kertakäynnillä, millä on osoitettu olevan oleellinen merkitys päivystyskierteen estämisessä. - Päivystyksen ja kiirevastaanottojen sijainti lähellä erikoissairaanhoitoa ei ole lisännyt potilaiden tarpeetonta ajautumista erikoissairaanhoidon puolelle. - Potilasvirrat ovat nykymallissa tasaisempia, ja terveysasemien virka-aikaisen toiminnan tuottamia läheteruuhkia ei ole enää näkynyt. - Vastaanottopuolen toiminta on tehokasta ja läpimenoajat lyhyitä, jos lääkäriresurssi on asianmukainen. - Armilan kiirevastaanoton palauttaminen yhteispäivystyksestä ei ole selvityksen perusteella kannatettavaa. - Sammonlahden kiirevastaanoton palautuksen mahdollisuuksia selvitellään edelleen. Sen palauttamista voidaan järjestellä syksyllä 2019 heti kun meneillään oleva aktiivinen lääkärirekrytointi tuottaa tuloksia. 2. K-sairaalan päivystyksen johtamisvastuu ja organisointi, kokonaisjohtaminen koskien erikoissairaanhoidon ja yleislääkäripäivystyksen toimintaa, mm. vastaanottohuoneiden riittävyys lääkäreille ja hoitajille sekä tilojen käyttötavan aiheuttamien jonotusviiveiden poistamiskeinot. Sivu 8/38
Organisaatio: Akuutti -tulosyksikköön kuuluu päivystysalue (päivystyspoliklinikka), päivystysosasto, tehostettu kotisairaanhoito, päivystysapu 116117 puhelinpalvelu, hoivan ammattilaiskonsultaatioita palveleva H31 koordinaattoritoiminta sekä ensihoito ja sairaankuljetus. Hoitohenkilöstön kokonaisuudesta vastaa palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen. Hoitohenkilöstöä on yhteensä noin 310, joista puolet ensihoidossa ja tehostetussa kotisairaanhoidossa, kolmasosa päivystyspoliklinikalla ja loput päivystysosastolla. Hoitohenkilöstön lähiesimiehiä on yhteensä 5 ja heidän esimiehenään toimii palvelupäällikkö Palviainen. Päivystyksen vastaava lääkäri (valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista perusteista 8 1 mom) ja ensihoidon (sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 9 585/2017 1 mom) vastaavan lääkärin tehtävää hoitaa ylilääkäri Pekka Korvenoja. Akuutti -tulosyksikön lääkäreiden (muutama akuuttilääketieteeseen erikoistuva ja ensihoitolääkäreitä) esimiehenä toimii ylilääkäri Korvenoja. Korvenojan ja Palviaisen esimies on akuutti tulosyksikön palvelupäällikkö ylilääkäri Afra Prokki, jolla on tulosyksikön toiminnan ja talouden kokonaisvastuu. Erikoisalojen ylilääkärit vastaavat omien erikoisalojensa potilaiden hoidosta ja toimivat erikoisalojen päivystäjien esimiehinä. Yleislääketieteen päivystyksestä vastaa päivystyksen ylilääkäri. On ollut haastavaa saada erikoissairaanhoidon puolella läpi malli, jossa päivystystä katsottaisiin yhtenä kokonaisuutena: Erikoisalojen puolella huoli on ollut siitä, että erikoisalapäivystäjät joutuisivat katsomaan potilaita, joihin heillä ei ole osaamista ja myös siitä, kuinka potilaan hoitovastuu tuollaisessa tilanteessa menisi. Tällainen kerran muutaman tunnin ollut tilapäinen tilanne, jossa erikoisalojen erikoistuvia lääkäreitä kehotettiin ottamaan tilapäisesti kantaa yleislääketieteen potilaisiin, aiheutti sen, että nuoret lääkärit kokosivat julkisuuteenkin päässeen adressin päivystyksen tilanteesta ja tilanteeseen otti myös Lääkäriliitto kantaa. Päivystyksen kokonaisvastuu on joissakin sairaanhoitopiireissä ratkennut, kun on saatu riittävä määrä akuuttilääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä samalla kun perusterveydenhuollossa on voitu taata hoidon jatkuvuus ja jatkohoitopaikkoihin pääsy sujuvasti. Näiden asioiden eteen on myös Eksotessa tehty jatkuvasti töitä ja kehitetty toimintamalleja käytössä olevien resurssien puitteissa. Tilat: Päivystyspoliklinikan tiloihin on tullut mm. lainsäädännön kehittyessä enemmän toimintaa kuin mitä tiloja suunniteltaessa tiedettiin. Kun tilat otettiin käyttöön, täytyi löytyä huoneita mm. H31-koordinaattorille, ensihoidon esimiehille ja operatiivisille kenttäjohtajille, fysioterapeutille, sosiaalipäivystykselle ja geriatriselle tiimille. Tilojen suunnitteluvaiheessa koko kerroksen pohjapiirustukset olivat useiden kuukausien ajan esillä päivystyksessä. Myös lääkäreille järjestettiin tilaisuuksia tulla suunnittelemaan tiloja ja toimintoja. Mm. Sivu 9/38
sanelutiloja rakennettiin kaksi, mutta toista näistä lääkärit eivät käyttäneet lainkaan. Siirsimme tähän tilaan H31-koordinaattorin. Nyt olemme lääkäreiden toivomuksesta muuttamassa ensihoidon kenttäjohtajien huonetta edellä mainitun tilan vieressä sanelutilaksi. Kenttäjohtajille saamme huoneen tutkimushuoneesta, jonka varusteet siirrämme toiseen huoneeseen. Tavoitteena on ollut lääkäreiden toiminnan siirtyminen enemmän potilaiden keskuuteen. Koko sairaalassa on otettu käyttöön liikkuvat työpisteet, niin myös päivystyksessä. 3. Päivystyshenkilöstön oma näkemys päivystyksen organisoinnista ja toiminnan sujuvoittamisesta Olemme keränneet päivystyspoliklinikan henkilökunnan näkemyksiä päivystystoiminnan organisoinnista ja toiminnan sujuvuudesta. Suurimpina ongelmina nousevat esille lääkäreiden puute ja jatkohoitopaikkojen puutteen aiheuttama päivystyspoliklinikan ruuhkautuminen. Vuodepotilaiden pitkät odotusajat päivystyksessä otettiin esille useimmin. Vastaanottopuolella suurin ongelma oli se, ettei Terveystalo ole pystynyt toimittamaan riittävästi lääkäreitä. Viikonloppuisin lääkäreitä on myös ollut liian vähän, sillä päivystyssopimuksemme Terveystalon kanssa on siltä ajalta, kun potilaita oli huomattavasti vähemmän kuin nyt. Päivystysvuodeosaston (K4) potilaat käy viikonloppuisin kiertämässä päivystävä yleislääkäri. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kyseinen lääkäri ole päivystyspoliklinikan vahvuudessa hoitamassa potilaita, joten jonot viikonloppuisin venyvät. Olemme saaneet joihinkin viikonloppuihin vapaaehtoisen kiertäjän, mutta nämä viikonloppuvuorot ovat hyvin työllistäviä eikä vapaaehtoisia lääkäreitä ole joka viikonloppuun saatu. Ns. resurssitoimisto (2-3 hoitajaa) on alkanut suunnitella päivystyspoliklinikan työvuorot ja huolehtia sijaisten hankkimisesta äkillisiin poissaoloihin. Malli on toiminut hyvin ensihoidossa ja tehostetussa kotisairaanhoidossa, missä mm. henkilökunnan ylityömäärät ovat huomattavasti vähentyneet resurssitoimiston toiminnan alettua. Päivystyksessä resurssitoimisto on tähän mennessä tehnyt vasta kaksi työvuorosuunnitelmaa (jotka esimies hyväksyy) ja toiminta on herättänyt vilkasta keskustelua ja kritiikkiä. Asia otettiin esille haasteena myös tässä kyselyssämme. Odotettavissa on kuitenkin hyötyjä henkilökunnalle, kuten ylityötuntien väheneminen, ergonominen työvuorosuunnittelu ja esimiesten työajan vapautuminen muuhun kuin sijaisten etsimiseen. Henkilökunnan väsyminen otettiin myös esille. Suuri potilasmäärä ja potilaiden pitkä odotus päivystyksessä kuormittaa henkilökuntaa, samoin se, ettei työvuoroissa aina ole riittävästi lääkäreitä. Hoitohenkilökunta joutuu tällaisessa tilanteessa ottamaan vastaan potilaiden ja heidän saattajiensa usein epäasialliset palautteet. Perehdytystä toivottiin kehitettävän. Tämä työ on aloitettu kevättalvella. Sivu 10/38
Toimitusjohtaja Päätös Päivystyspoliklinikalle toivottiin omaa kotiutushoitajaa, joka pystyisi selvittämään paremmin potilaiden kotioloja ja järjestämään tarvittavaa apua kotiin, jottei potilaita tarvitsisi sijoittaa esim. sairaalaan. Tätä järjestellään. Kyselyssä mainittiin myös lääkäreiden sanelutila, johon on tulossa edellä mainittu muutos. merkitsee selvityksen tiedoksi ja toteaa, että Sammonlahden hyvinvointiaseman kiirevastaanoton palauttaminen voidaan tehdä virkamiespäätöksellä heti kun meneillään oleva aktiivinen lääkärirekrytointi tuottaa tuloksia. Merkittiin tiedoksi. Sivu 11/38
133 Vastaus Nuori lääkäri yhdistyksen adressiin EKS/1627/00.04.02.08/2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula 040 194 4936 Liitteet 1. Toimintaratkaisumalli päivystyksen tilanteeseen Oheismateriaali Nuori lääkäri yhdistys Etelä-Karjalan paikallisosasto on jättänyt Eksotelle 13.5.2019 adressin ja toimintamalliratkaisun Eksoten päivystystilanteeseen. Adressin on allekirjoittanut joukko Eksotessa työskenteleviä lääkäreitä. Adressi on esityslistan liitteenä. Seuraavassa on merkitty kursiivilla adressin ratkaisuehdotuksia sekä vastaukset ratkaisuehdotuksiin. Ratkaisuehdotuksia Päivystysalueelle tulee saada oma erikoislääkäri joka on vahvasti kliinisessä työssä mukana, erikoistuvien lääkärien tukena. Ruuhkatilanteessa hän auttaisi priorisoimaan ja suunnittelemaan potilaiden hoitoa. Päivystysalueelle ja myös päivystysosastolle on haettu osastonylilääkäriä sekä avoimella haulla, että henkilökohtaisilla kontakteilla. Kyselijöitä on ollut ja neuvotteluja viety eteenpäin, mutta lopullinen rekrytointi ei ole onnistunut. Akuutti -tulosyksikön vastuulääkärit ovat mahdollisuuksiensa mukaan olleet kliinisessä työssä mukana ja osallistuneet päivystyksiin, mutta mahdollisuutta systemaattiseen, kattavaan läsnäoloon ei aina ole ollut. Perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja tulee olla riittävästi, jolloin K-sairaalassa vapautuisi osastopaikkoja akuutisti sairastuneille. Potilaiden jatkohoitoon sijoittumiselle on laadittu toimintamallit yhdessä hoivan ja kuntoutuksen kanssa. Yhteinen SAS (Selvitä, Arvioi, Sijoita) tekee päivittäin töitä, jotta Sivu 12/38
sairaalan ruuhka olisi hallittavissa. Lisäksi 1.7.2019 lähtien kotiutushoitajan työaikaa päivystyksessä jatketaan klo 18 asti joka päivä. Ikäihmisten palvelurakenneuudistus on välttämätön sekä toimintakyvyn ylläpidon että kustannusten takia, mutta vaatii jatkuvaa reagointia ja kotihoitoa lisääviä muutoksia perinteisiin toimintamalleihin. Kehitämme hoitoa niin, että ikäihmisten ei tarvitsisi turhaan tulla päivystykseen, vaan voisimme tukea heidän hoitoaan kotona ja asumisyksiköissä. Sairaalassa on myös lisätty avotoimintaa ja kehitetty kevyempiä hoitomalleja aiemmin vuodeosastoilla hoidetuille potilaille kuten Hoitokeskus- ja Heräämöstä kotiin- toiminnat. Perusterveydenhuollon houkuttelevuutta lääkäreille tulee lisätä, jotta potilaille taataan laadukas ja oikea-aikainen hoito, vältetään pitkäaikaissairauksien akutisoituminen ja tämän aiheuttamat päivystyskäynnit. Näin juuri aiotaan tehdä. On huomattava, että yhteispäivystykset kautta Suomen ovat ruuhkautuneet ja painiskelevat yleislääkärien saatavuusongelman kanssa. Perusterveydenhuollon lääkäripula on vuosikymmenten ajan ollut vaihtelevasti ongelma alueellamme. Rekrytoinnin ja nuorten lääkärien ohjaamisen osalta on tehty paljon töitä, mutta asia on edelleen mitä ajankohtaisin. Tämän kevään aikana on saatu jonkin verran omia lääkäreitä päivystämään ja tämä on tulevaisuuden suuntaus. Ongelma YLE-päivystyksen osalta on akutisoitunut tänä vuonna, kun sopimuskumppanillamme Terveystalolla on ollut toistuvia vaikeuksia toimittaa meille sopimuksen mukaista lääkärityövoimaa. Keskustelua Terveystalon kanssa jatketaan toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Eksoten sijainti on maantieteellisesti haastava verrattuna muihin Helsingin ja Kuopion lähialueisiin. Rekrytointia ajatellen näkisimme että peruspalkkaa tulisi kohottaa siten että olisimme kilpailukykyisessä asemassa lähialueisiin verrattuna. Tämä voisi myös sitouttaa työvoimaa pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Palkkaratkaisun pitää olla osa rekrytointiongelman ratkaisua (tulokynnys madaltaminen ja sitoutumisesta palkitseminen), mutta mikäli työolosuhteita ja työkuormaa ei saada kohtuullistettua, on vaarana että myös sairaalaan tulee lääkärikatoa. Suosittelemme myös koulutusputken perustamista keskussairaalaan, jotta mahdollistetaan sujuvasti useammalla erikoisalalla työskentely ja reunapalveluiden kartoittaminen. Tätä mahdollisuutta tulee tarjota myös yleislääketieteen erikoistuville. Tähän on pyritty, mutta raha ja muu seniorilääkärien resurssipula on joissakin tapauksissa ollut esteenä täysin aukottoman koulutusputken sopimiseksi etenkin sairaalan ja terveyskeskuksen välillä. Sairaalan koulutusta kehitetään parhaillaan, mm oman koulutusvastaavan nimeäminen. Erikoislääkärikoulutus valintamenettelyineen on kovassa murroksessa eikä sen vaikutuksia vielä tiedetä. Sivu 13/38
Toimitusjohtaja Päätös Päivystävät lääkärit sijoitetaan nykyiseen kenttäjohtajan huoneeseen. Tämä helpottaisi yhteistyötä triage-hoitajan ja eri erikoisalojen lääkäreiden välillä ja takaa rauhallisemmat työolosuhteet. Päivystykseen tarvitaan myös lisää lääkäreille tarkoitettuja tietokoneita. K-sairaalan tilansuunnittelussa suunnitellut lääkärikansliat eivät ole vastanneet kaikilta osin käyttäjien tarpeita. Adressissa mainittu kenttäjohtajan huone palautetaan lääkärien sanelukansliaksi. Tarvittavien työvälineiden hankkimiselle ei ole estettä. Nykyinen ensihoitolääkärijärjestelmä on huomattavasti vähentänyt päiväaikaista kuormitusta etenkin puheluiden osalta, täten ensihoitolääkäreiden palkkaaminen ympärivuorokautiseksi ringiksi on suositeltavaa. Ensihoitoringin järjestelyt ovat olleet pitkällä, mutta sen lopullista toteuttamista ovat hidastaneet työehtoneuvottelut, joihin Lääkäriliitto on ottanut vahvasti kantaa. Neuvottelutulokseen ollaan pääsemässä ja parhaimmassa tapauksessa 24/7 ensihoitolääkärien toiminta voi alkaa syksyllä 2019. päättää antaa yllä olevat vastaukset Nuori lääkäri liiton adressiin. Hyväksyttiin. Sivu 14/38
134 Selvitys toimenpiteistä, joilla Eksoten toiminta toteutuu talousarvion 2019 mukaisesti EKS/1099/02.02.00.05/2018 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) Talousjohtaja Liisa Mänttäri 040 524 3167 Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula 040 194 4936 Kuntoutusjohtaja Markku Hupli 044 791 5516 Liitteet Oheismateriaali edellytti 29.5. kokouksessa seuraavaan hallituksen kokoukseen 12.6.2019 selvityksen toimenpiteistä, joilla Eksoten toiminta toteutuu vuoden 2019 talousarvion mukaisesti. Selvitykseen tulee lisätä arvio toiminnallisesti välttämättömistä esimerkiksi perusterveydenhuollon ja päivystyksen tarvitsemista resursseista sekä arvio tarvittavista lyhytaikaisen vuodehoidon paikoista ja Armilan käyttämättömien tilojen mahdollisesta tilapäisestä hyödyntämisestä tätä tarkoitusta varten. Haasteet: Kuluva vuosi on ollut haasteellinen päivystyksen lääkärityövoiman osalta ja akuuttitulosyksikön taloudessa on henkilöstö- ja ostopalveluylityksiä verrattuna budjettiin. Viime vuoden budjettia laadittaessa oli lisäksi silloisen Saita Oy:n palkkakirjanpidon ohjaustiedoissa virhe, jolloin ensihoidon tiedossa olevat n. 700 000 vuositason erilliskorvaukset jäivät kirjautumatta budjettiin. Lisäksi keskussairaalan osastoilla on yksittäisiä vaikeahoitoisia potilaita, joiden takia henkilöstömitoitusta on jouduttu tietyissä yksiköissä nostamaan. Hoivan osalta Kukkurilan laitoshoito jatkuu kuusi kuukautta pidempään kuin oli budjetoitu. Tämä lisäkustannus on noin 600 000 euroa. Lisäksi Valvira ja aluehallintovirasto ovat valtakunnallisesti kiinnittäneet huomiota henkilöstömitoituksiin. Uutta linjausta ennakoiden on pyritty reagoimaan kohdentamalla henkilöstöä kriittisiin vuoroihin. Tämä aiheuttaa paineita henkilöstökulujen ylitykseen hoivan alueella. Sivu 15/38
Asumispalvelujen palvelusetelit otetaan käyttöön syksyllä 2019 ja tämä saattaa lisätä kustannuksia. Terveys- ja vanhustenpalveluiden osalta budjettiylitysriskiä pienentää avoterveydenhuollon lääkärirekrytoinnin ongelmat. Kuukausitasolla budjetissa on varauduttu yhdeksän lääkärin palkkaukseen enemmän kuin meillä on tällä hetkellä töissä. Aktiivista rekrytointia jatketaan, koska lääkärityövoimaa tarvitaan hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja mm. turhien sairaalakäyntien vähentämiseksi. Keskussairaalan vuodeosastot ovat olleet kuormittuneita koko talven ajan. Viimeisten viikkojen aikana tilanne on helpottunut mm. noro-virusinfektioiden rauhoituttua. Kesän aikana on elektiivisiä leikkauksia vähemmän, joten todennäköisesti nykyiset vuodepaikat riittävät. Armilan sairaalassa on yksi hyväkuntoinen 20-paikkainen osasto, johon on suunnitelmissa vuoden 2021 alusta siirtää Savitaipaleen vuodeosasto, kun ko. rakennus jää pois käytöstä. Jos sitä ennen tulee välttämätön tarve lyhytaikaisista vuodeosastopaikoista niin, Armilan osasto voidaan ottaa käyttöön, mutta siitä tulee vuosittainen noin miljoonan euron lisäkustannus. Muihin Armilassa tyhjänä oleviin kahteen osastoon voidaan hätätapauksessa sijoittaa potilaita 1-2 kuukauden ajaksi, mutta pidempiaikainen sijoittaminen vaatisi esimerkiksi automaattisten sammutusjärjestelmien asennuksen. Toimenpiteet, joilla Eksoten toiminta pyritään pitämään vuoden 2019 talousarvion tasolla: Potilasvakuutuslain hyväksymisen yhteydessä vammaispalvelulakiin tehtiin muutos, joka poistaa regressioikeuden potilasvakuutukseen 1.1.2021 alkaen. PVK:n hallituksen kokouksessa 13.5.2019 päätettiin VPL-varausten purkamisesta potilasvakuutuksen vastuuvelasta. Varaukset puretaan 2019 tilinpäätöksessä, siten että ainoastaan vuonna 2020 maksettavaksi arvioidut regressit jätetään varauksiin. Eksoten osalta purkautuu siis tämän johdosta varaukset tunnettuihin regresseihin. Arvio purkautuvasta osuudesta on n. 0,8 milj. euroa. Vakuutuskeskus on lisäksi edelleen tarkentanut TyEL-ensisijaisuuden vaikutusanalyysia ja tämänhetkisen näkemyksen mukainen sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu vastuiden lisäkorotustarve olisi noin 15-20 miljoonaa euroa (tilanteessa 31.12.2018). Suurimmalla osalla sairaanhoitopiireistä tämän vaikutus on pienempi kuin VPLpoiston, eli yhteisvaikutuksena pienentää vastuuvelkaa. Karkeasti arvioituna Tyelensisijaisuuden korotus voisi Eksoten osalta olla n. 0,5 milj.. Em. perusteella positiivinen tulosvaikutus yhteensä olisi n. 0,3 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalvelujen budjettinousu viime vuoteen on yli 4 prosenttia. Henkilöstökulujen budjettieroa voidaan siellä parantaa ainakin 0,1 milj. euroa ilman asiakkaiden palvelujen heikennyksiä. Eksoten koko henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta pitää palkatonta virka-/työvapaata, mikäli se pystytään toiminnan kannalta järjestämään eikä sijaista tarvita tilalle. Esimerkiksi työntekijöille, jotka ovat juuri aloittaneet eikä vuosilomia ole kertynyt tai joilla on tarve esimerkiksi henkilökohtaisista syistä pitää palkattomia vapaita, pyritään järjestämään Sivu 16/38
Toimitusjohtaja Päätös palkattomien poissaolojen pitäminen. Ensisijaisesti esimiehen tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vuosilomat tulevat pidetyksi Eksoten vuosilomaohjeistuksen mukaisesti. Mahdolliset laboratorio- ja kuvantamisliiketoiminnan luovutuksesta vuodelle 2019 kohdistuvat tuotot, n. 3,7 milj. euroa ja edellä kuvatut 0,4 milj. euron tasapainottamistoimenpiteet huomioiden vuoden 2019 tilikauden tämänhetkisen ennusteen mukainen alijäämä olisi n. 4,8 milj. euroa. merkitsee selvityksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi, minkä lisäksi hallitukselle toimitetaan elokuun loppuun mennessä jatkotoimenpiteet talousarvion mukaiseen tulokseen pääsemiseksi. Sivu 17/38
135 Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen liikkeenluovutus EKS/592/00.01.00.14/2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) Hallintojohtaja Keijo Siiskonen 0400 854 252 Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula 040 194 4936 Liitteet 1. Liikkeenluovutussopimus eksote luonnos 6.6.2019 2. Yhteistyösopimus eksote labra kuvantaminen 6.6.2019 Oheismateriaali Laboratoriotoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena HUSille Eksoten hallitus päätti 29.8.2018 valtuuttaa toimitusjohtajan valmistelemaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa laboratoriotoiminnan fuusioimisen kannalta tarvittavia suunnitelmia ja sopimusdokumentteja tavoitteena Eksoten laboratorion ja HUSin laboratorion HUSLABin yhdistyminen organisatorisesti 1.1.2019 alkaen. HUSLAB on yliopistosairaala Hyksin tulosyksikkö. Laboratoriotoiminnan myynti Eksoten hallitus päätti 20.2.2019 valtuuttaa toimitusjohtajan valmistelemaan ja allekirjoittamaan aie-/salassapitosopimuksen SYNLABin tai muun tarjoajan kanssa Eksoten laboratoriotoiminnan mahdollisen myynnin edellytysten selvittämiseksi ja tarjousten tarkentamiseksi. SYNLAB teki Eksoten laboratorion liiketoiminnasta sitovan ostotarjouksen ja kuvantamisen liiketoiminnasta indikatiivisen ostotarjouksen. Vita Laboratoriot Oy teki indikatiivisen tarjouksen laboratorion liiketoiminnasta. Laboratorion liiketoiminnan myynnistä neuvoteltiin myös kahden muun mahdollisen tarjoajan kanssa. Sivu 18/38
Laboratoriopalvelujen toiminnasta vastaanotetut ostotarjoukset ovat luottamuksellisia, koska ne sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamia salassa pidettäviä tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta. Tästä syystä tarjoukset käsiteltiin salaisena. Liikkeenluovutuksen ja myynnin vertailu Eksoten hallitus käsitteli 29.5.2019 SYNLABin tarjousta ja HUSin yhteistoimintaehdotusta. Taloudellinen vertailu HUS ja SYNLAB sitoutuivat yhdenmukaisesti maksamaan käyttöomaisuudesta tasearvon mukaisen korvauksen. Lisäksi molemmat sitoutuivat lunastamaan kuluvan vuoden investoinnit hankintahintaan tai toteuttamaan investoinnit itse omaan taseeseensa. Tältä osin molemmat vaihtoehdot olivat taloudelliset yhtä edulliset. SYNLABin tarjous sisälsi kuitenkin käyttöomaisuudesta maksettavan korvauksen ja investointien lunastamisen lisäksi merkittävän korvauksen siirrettävästä liiketoiminnasta. SYNLAB sitoutui myös tuottamaan laboratoriopalvelut Eksoten oman toiminnan kustannuksia vastaavalla hinnalla neljän vuoden ajan ja kuvantamispalvelut kahden vuoden ajan, minkä jälkeen SYNLAB sitoutui indeksinmukaiseen, kuitenkin enintään kahden prosentin vuosittaiseen hinnankorotukseen. Hinnastovertailussa HUSin hinnat osoittautuivat kuitenkin merkittävästi Eksoten nykyisiä oman toiminnan kustannuksia edullisimmiksi. Edullisempi hintataso osoittautui pidemmällä aikavälillä arvioituna niin merkittäväksi, että liikkeenluovutuksen HUSille tuoma taloudellinen hyöty oli suurempi kuin SYNLABin tarjouksen. Liikkeenluovutuksen taloudellista hyötyä on kuvattu jäljempänä tarkemmin. Toiminnallinen vertailu Etelä-Karjalan keskussairaala on ollut 1.1.2018 alkaen yksi Suomen kahdestatoista laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköistä. Laajan päivystyksen sairaalan asema edellyttää määriteltyjen valmiuksien ylläpitämistä. Esimerkiksi radiologin on oltava valmiudessa saapumaan paikalle joka päivä mihin vuorokaudenaikaan tahansa puolen tunnin sisään. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, jossa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Etelä-Karjala on osa HUS-Erva-aluetta ja yhteistyöllä Yliopistosairaalan kanssa on suuri merkitys. Tämä korostuu erikoislääkäri- ja koulutusyhteistyössä ja voi olla hyvinkin tärkeä elementti erityistilanteissa, joissa sairaalastamme puuttuu esimerkiksi tietyn alueen erikoislääkäri. Sivu 19/38
SYNLAB ilmoitti tarjouksessaan sitoutuvansa vähintään neljäksi ensimmäiseksi vuodeksi toimintamalliin, jossa SYNLAB ei toteuta henkilöstön vähentämiseen tähtääviä operaatioita. SYNLABin sitoutumisesta huolimatta erityisvastuualueen yhteistyö arvioitiin paremmaksi vaihtoehdoksi myös päivystävän sairaalan valmiuksien turvaamisen näkökulmasta. Erityisvastuualueella selvitetään parhaillaan lähetekeskustoimintaa, joka voi toteutuessaan tuoda sairaalaamme lisää operatiivista toimintaa, joka auttaa sairaalaamme täyttämään keskittämisasetuksen vaatimukset vuosittaisissa leikkausmäärissä. Tiivis yhteys Yliopistosairaalaan on myös etu potilaiden käyttäessä valinnanvapauttaan valitessaan sairaalaa yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Laboratoriotoiminnan liikkeenluovutus Eksoten hallitus päätti 29.5.2019 edellä kuvatuilla perusteilla siirtää Eksoten laboratorio- ja kuvantamispalvelut liikkeenluovutuksena HUS:lle ja hankkia edellä mainitut palvelut HUS:lta edellyttäen, että liikkeenluovutusta ja palvelujen ostoja koskevat sopimukset tuodaan käsiteltäväksi hallituksen 12.6.2019 pidettävään kokoukseen ja hallitus hyväksyy sopimukset. HUS:n kanssa on neuvoteltu yhteistoimintasopimuksesta liittyen kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen järjestämiseen sekä kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan siirtämisestä liikkeenluovutuksella HUS:lle. Sopimusluonnokset ovat esityslistan liitteenä. Sopimusten liitteet tarkentuvat liikkeenluovutuksen valmistelun yhteydessä. Näiden sopimusten lisäksi laaditaan erillinen sopimuksen henkilöstön siirtymisestä ja salassapitosopimus liikkeenluovutuksen edellyttämän tietojenvaihdon toteuttamiseksi. Yhteistoimintasopimus Yhteistoimintasopimus on luonteeltaan hallintolain 3 :n tarkoittama hallintosopimus, jolla tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön. Eksoten ja HUS:n tavoitteena on, että Eksote luovuttaa HUSille kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen toiminnan liikkeenluovutuksena 1.1.2020. Tarkoituksena on, että HUS voi jatkaa palvelutoiminnan harjoittamista ilman katkoksia luovutusajankohdasta 1.1.2020 lukien. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan yhteistoiminnan muodoista ja toiminnan jatkamisesta liikkeenluovutuksen jälkeen. Hinnoittelu Sopimuksen kohdan 11.1 (HUSin tuottamien kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden hinnoittelu) mukaan HUS laskuttaa HUS Kuvantamisen ja HUSLABin kulloinkin voimassa olevien vakiohinnastojen perusteella, noudattaen samoja hinnoitteluperiaatteita kuin HUSin jäsenkuntien kanssa. Sopijapuolet toteavat, että HUS päivittää hinnoittelunsa HUSin sisäisten prosessien ja HUSin päätösvaltaisten elinten päätösten mukaisesti. Hinnoittelussa noudatetaan HUSin päätösvaltaisten elinten vahvistamia periaatteita. Sivu 20/38
HUS:n vakiohinnasto on vertailun mukaan merkittävästi edullisempi kuin Eksoten oman toiminnan hintataso. Laboratoriopalvelujen hinnastosta tuleva hyöty on noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa ja kuvantamispalvelujen hinnastosta tuleva hyöty noin 0,7-1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Jos HUS korottaa hintojaan 1,5 prosenttia vuodessa 1.1.2020 alkaen, niin Eksoten omaa toimintaa edullisemman hinnaston vaikutus on vuosina 2020-2029 yhteensä noin 27,6 miljoonaa euroa. Sopimus liikkeenluovutuksesta Liikkeenluovutusta koskevassa sopimuksessa sovitaan niistä ehdoista ja periaatteista, joilla Eksoten sopimuksessa tarkemmin määritellyt kuvantamis- ja laboratoriopalvelutoiminnot ja niihin liittyvät omaisuuserät, sopimukset sekä henkilöstö siirtyvät näitä toimintoja välittömästi jatkavalle HUS:lle. Kauppahinta ja muut korvaukset Sopimuksen 5.1.1 (Kauppahinta) kohdan mukaan kauppahinta on käyttöomaisuuden tasearvo per 31.12.2018 korotettuna 50 %:lla. Sopimuksen kohdan 11.1 (HUSin tuottamien kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden hinnoittelu) mukaan edellä mainittu tasearvon ylittävä 50 %:n preemio-osuus kauppahinnasta huomioidaan HUSin tuottamien palvelujen hinnoittelussa vuosina 2020-2022. Preemiolla ei siten ole tulosvaikutusta vaan Eksote maksaa sen takaisin palvelunhinnassa kolmen vuoden aikana. Lisäksi HUS lunastaa vuonna 2019 hankittavat MRI-laitteen ja PET radiolääkeannostelijan/injektorin niiden hankintahintaan. Eksote maksaa vuonna 2019 tehtävät kuvantamistoimintaan liittyvät RIS/PACS-järjestelmäinvestoinnit ja -päivitykset joko niin, että ne toteutetaan suoraan Luovutuksensaajan taseeseen tai Luovutuksensaaja lunastaa ne Luovuttajan taseeseen toteutuneina niiden hankintahintaan. Sopimuksen kohdassa 14.2 (Muut ehdot) on todettu, että Eksotelle tulee aiheutumaan Eksoten toiminnan sopeuttamisesta liikkeenluovutuksen ja diagnostiikkapalveluiden uudelleenjärjestelyn seurauksena ylimääräisiä järjestelmien ja hallinnoinnin yms. kuluja, joita ei ole kohtuudella vältettävissä. Sopijapuolet ovat neuvotelleet tähän liittyen ja sopineet, että HUS korvaa Eksotelle aiheutuneita ns. sopeuttamiskuluja yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla, joka määrä maksetaan laskua vastaan kahdessa erässä, eli 800 000 euroa ennakkoon 1.12.2019 ja 800 000 euroa 1.12.2020. Toiminnan turvaaminen siirtymäkauden aikana Kuten edellä on todettu, Etelä-Karjalan keskussairaalalla on ollut 1.1.2018 alkaen velvollisuus toimia yhtenä Suomen kahdestatoista laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköistä. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut ovat keskeisiä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen toiminnalle. Sivu 21/38
Toimitusjohtaja Liikkeenluovutussopimuksen mukaan HUS sitoutuu tukemaan mahdollisuuksiensa mukaan Etelä-Karjalan keskussairaalan radiologipalvelun ja muun kuvantamisen lääkärityön jatkumisen erikseen sovitun mukaisesti, mikäli henkilöstössä esiintyy vaihtuvuutta tämän sopimuksen allekirjoituspäivän ja luovutusajankohdan välillä. Sopimusasiakirjat Liitteenä olevat sopimusasiakirjat ovat luonnosvaiheessa ja ne edellyttävät vielä tarkennuksia ja täydennyksiä. Esimerkiksi sopimuksen liitteistä merkittävä osa koskee operatiivisen toiminnan määrittelyä ja ne tarkentuvat kun valmistelut etenevät. Esityslistan liitteenä olevissa yhteistoiminta- ja liikkeenluovutussopimuksissa on kuitenkin kuvattu riittävällä tarkkuudella liikkeenluovutuksen periaatteet ja tulevan yhteistoiminnan sisältö. päättää: - hyväksyä liitteenä olevat sopimukset (Eksoten kuvantamis- ja laboratoriokeskuksen siirtäminen liikkeenluovutuksella HUS-kuntayhtymälle sekä HUS-kuntayhtymän ja Eksoten välinen yhteistoimintasopimus liittyen kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden järjestämiseen); - valtuuttaa toimitusjohtajan hyväksymään sopimuksiin tehtävät tarvittavat muutokset, tarkennukset ja täydennykset sekä allekirjoittamaan sopimukset; ja - valtuuttaa toimitusjohtajan hyväksymään sopimusasiakirjojen liitteet. Todettiin kokouksessa, että sopimuksiin on kokouskutsun lähettämisen jälkeen käydyissä neuvotteluissa sovittu tehtäväksi seuraavat muutokset: Liikkeenluovutussopimus 3.2 Luovutusajankohta Kohdassa oleva luovutusajankohta eli liikkeenluovutuksen voimaantulopäivä on muutettu vuoden 2019 viimeiseksi päiväksi, jotta liikkeenluovutuksen tulosvaikutus toteutuisi mahdollisimman suurelta osin vuonna 2019. 3.4 Käyttöomaisuus, laitteet ja kalusto Kohtaan on lisätty maininta käyttöomaisuuden investointien hyväksymisestä (lihavoitu): Lisäksi Luovutuksensaaja lunastaa luovutusajankohdan tasearvoon muut vähäiset vuonna 2019 laboratorio- ja kuvantamistoimintaan mahdollisesti tehdyt käyttöomaisuuden investoinnit edellyttäen, että investoinnit ovat toiminnalle tarpeellisia ja että HUS on antanut suostumuksensa ao. investoinneille. Sivu 22/38
Päätös 5.2 Kauppahinnan suorittaminen Kohdasta on poistettu maininta ennakkomaksusta ja muutettu käyttöomaisuuden kauppahinnan maksun ajankohtaa, jotta sillä olisi tulosvaikutus vuodelle 2019: Luovutuksensaaja maksaa siirtyvän käyttöomaisuuden osuuden kauppahinnasta 15.12.2019 yhteensä xxx euroa (alv 0) 6 Omistus- ja/tai hallintaoikeuden sekä vaaranvastuun siirtyminen Käyttöomaisuuden omistus- ja hallintaoikeus on korjattu siirtymään kauppahinnan maksun mukaisena ajankohtana: Käyttöomaisuuden omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kauppahinnan maksun yhteydessä 15.12.2019 14.2 Muut ehdot Kohdasta on poistettu maininta ennakkoon tapahtuvasta maksusta, jotta sopeuttamisrahan ensimmäisen erän maksulla olisi tulosvaikutus vuodelle 2019, jolle se myös kohdentuu: HUS korvaa Eksotelle aiheutuneita ns. sopeuttamiskuluja yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla, joka määrä maksetaan laskua vastaan kahdessa erässä, eli 800.000 euroa ennakkoon 1.12.2019 ja 800.000 euroa 1.12.2020 Yhteistoimintasopimus 11.1 HUSin tuottamien kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden hinnoittelu Kohdasta on poistettu tulkinnanvarainen termi preemio ja tarkennettu muotoilua siten, että hinnoissa huomioidaan kauppahinta vain seuraavasti: Liikkeenluovutussopimuksen kohdassa 5.1 a) määritellystä käyttöomaisuudesta maksettu, tasearvon 31.12.2018 ylittävä osuus kauppahinnasta eli xxxx euroa huomioidaan HUSin tuottamien palvelujen hinnoittelussa vuosina 2020-2022. Hyväksyttiin kokouksessa todetuin korjauksin. Sivu 23/38
136 Eksoten, Ruokolahden kunnan ja Mehiläisen yhteistyösopimus EKS/1919/00.04.01.00/2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) Hallintojohtaja Keijo Siiskonen 0400 854 252 Liitteet 1. Aiesopimus Oheismateriaali Asian tausta Useat Eksoten jäsenkunnat ovat vähintäänkin suunnitelleet omistamiensa, Eksotelle vuokrattujen kiinteistöjen tai rakennusten myyntiä yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille. Jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksote myötävaikuttavan näihin myynteihin. Tyypillisesti yksityinen palveluntuottaja edellyttää, että myös kiinteistössä tai rakennuksessa tuotettavat palvelut siirtyvät heille liikkeenluovutuksena, koska he ovat ensisijaisesti kiinnostuneita kiinteistöissä ja rakennuksissa tuotettavista palveluista. Liikkeenluovutusten toteuttamiseksi Eksoten hallitus hyväksyi 22.8.2018 ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategian (liitteenä), jonka mukaan tehostettua palveluasumista ulkoistetaan nykyisestä määrästä enintään 75 % ja palveluasumista nykyisestä määrästä enintään 50 %. Strategian mukaan ulkoistaminen toteutetaan palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisella: tämä vaihtoehto vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja on asiakkaan sekä tulevan toimintaympäristön kannalta perustellumpi ratkaisu kuin asumispalvelujen kilpailuttaminen. Eksoten jäsenkuntien vaatimus Eksoten myötävaikuttamisesta ei rajoitu ikääntyneiden asumispalveluihin vaan koskee kaikkea Eksoten toimintaa. Ruokolahden kunnanvaltuuston päätös Sivu 24/38
Toimitusjohtaja Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi 27.5.2019 kokouksessaan Ruokolahden kunnan, Eksoten ja Mehiläisen välisen aiesopimuksen, jolla edistetään kunnan sote-kiinteistöjen myynnin toteutumista, uuden palvelutalon rakentamista sekä terveysaseman rakentamisen selvittämistä ja Mehiläisen palvelutuotannon aloittamista Ruokolahdella tulevaisuudessa. Ruokolahden kunnanvaltuusto esittää päätöksessään Eksoten hallitukselle asian käsittelyä ja aiesopimuksen hyväksymistä. Aiesopimuksen sisältö Aiesopimuksen mukaan Mehiläinen ostaa Ruokolahden kunnan sote-kiinteistöt (Terveyskeskus-hyvinvointiasema, Ruokorinne, Iltatähti ja Torilan rivitalot). Mehiläinen rakennuttaa kiinteistökumppaninsa kanssa Ruokolahdelle kunnan kanssa sovittavalle tontille uuden muuntojoustavat tilat sisältävän palvelukodin. Mikäli osapuolet katsovat tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi, osapuolet selvittävät uuden terveysaseman rakennuttamisen kiinteistöjärjestelyn yhteydessä. Aiesopimuksen mukaan Eksoten ja Mehiläisen välille tehdään myöhemmin sopimus, jolla palveluasumisen henkilöstö ja asukkaat siirtyvät erikseen sovittavalla tavalla kiinteistöjärjestelyiden yhteydessä Mehiläiselle, työ- ja hoitosuhteiden jatkuvuus turvaten. Mehiläinen ja Eksote tekevät tarvittavat sopimukset. Aiesopimus raukeaa ilman osapuolille tulevia seuraamuksia, jos järjestelyä koskevia sopimuksia ei ole allekirjoitettu viimeistään 31.12.2020. Aiesopimuksessa Eksote sitoutuu liikkeenluovutusta koskevien sopimusten laatimiseen. Aiesopimuksen mukaisesti järjestelyssä on kuitenkin saavutettava kaikkien osapuolten ratkaisu. Jos kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevia sopimuksia ei ole allekirjoitettu viimeistään 31.12.2020, niin aiesopimus raukeaa. Mahdollinen liikkeenluovutus, sen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot käsitellään yhteistoiminnallisesti henkilöstön kanssa ennen asian ratkaisemista. päättää: - hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen; ja - valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan aiesopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia muutoksia. Päätös Sivu 25/38
Hyväksyttiin. Merkittiin, että Ruokolahden edustaja Irja Liimatainen ei ottanut esteellisenä osaa asian käsittelyyn ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. (Esteellisyyden peruste: hallintolaki 28 1 mom. 5 kohta, yhteisöjäävi.) Sivu 26/38
137 Tiedoksi merkittävät asiat EKS/1900/00.04.00.08/2019 THL:n uusi tilastoraportti julkaistu: Lastensuojelu 2018 EKS/783/00.04.00.19/2019 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2019 palveluhinnaston täydennykset EKS/1966/00.04.02.08/2019 Aloite: Ympärivuorokautisen asumispalveluyksikön rakentaminen paljon apua ja tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) puh. Liitteet 1. Viranhaltijapäätökset 27.5.-7.6.2019 Oheismateriaali 1. Tilastoraportti lastensuojelu 2018 2. 2019 Palveluhinnastoon tehtävät täydennykset ja korjaukset toukokuussa 3. Hinnastonmuutosesitys 6/2019, liite1, suoriteperusteiset hinnat 4. Hinnastonmuutosesitys 6/2019, liite2, tuotehinnat Päätös merkitsee asiat tiedoksi. Lisättiin kokouksessa tiedoksi merkittäviin asioihin saapunut aloite: Ympärivuorokautisen asumispalveluyksikön rakentaminen paljon apua ja tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille. Asia tuodaan hallituksen käsiteltäväksi elokuussa. Merkittiin tiedoksi. Sivu 27/38
138 Muut mahdolliset asiat Päätös Ei ollut. Sivu 28/38
139 Keskussairaalan päivystyksen ostopalvelusopimusten tarkentaminen EKS/1970/02.08.00.40/2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula 040 194 4936 Liitteet 1. Liiteluonnos ostopalvelusopimuksiin (JulkL 24.1 20 kohta, yksityinen liikesalaisuus) Oheismateriaali Kokousasia tulee julkiseksi päätöksenteon jälkeen. Eksotella on ollut koko sen olemassa olon ajan ja Etelä-Karjalassa jo ennen Eksotea pula erityisesti perusterveydenhuollon lääkärityövoimasta. Rekrytointivalttina on ollut noin 15 vuoden ajan se, että päivystyksen yleislääkärityö on ulkoistettu, jolloin omilla lääkäreillä ei ole ollut päivystysvelvollisuutta. Sopimukset ovat kuitenkin olleet sellaisia, että omilla lääkäreillä on päivystysmahdollisuus, mutta päivystyshalukkuutta ei ole ollut niin paljon, että olisimme voineet ottaa toiminnan kokonaan omien lääkärien hoidettavaksi. Erityisesti yöaikainen päivystys omilla lääkäreillä on haaste, koska silloin oma lääkäri olisi poissa seuraavana päivänä työstään hyvinvointiasemalla. Voimassaolevat hankintasopimukset Eksotella on tällä hetkellä Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa 28.11.2017-31.8.2021 välisen ajan voimassaoleva ostopalvelusopimus Etelä-Karjalan yhteispäivystyksen yleislääkäripalveluista. Lisäksi Eksotella on Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa 1.1.2017 31.12.2020 välisen ajan voimassaoleva ostopalvelusopimus Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen yleislääkäripalveluista. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa Eksote julkaisi lääkäripalveluja koskevan tarjouspyynnön, johon Attendo Terveyspalvelut Oy teki ainoana tarjouksen. Sivu 29/38
Toimitusjohtaja Päätös Attendo allekirjoitti 17.5.2018 sopimuksen Suomen terveyspalvelujensa myynnistä terveyspalveluyritys Terveystalolle. Kauppa toteutui 28.12.2018, jolloin edellä mainitut sopimukset siirtyivät Terveystalo Julkiset Palvelut Oy:lle. Terveystalolla on koko kevään ollut vaikeuksia toimittaa lääkäripalveluja edellä mainituista toimitustakuullisista sopimuksista huolimatta. Terveystalo on esittänyt esityslistan liitteenä olevan ostopalvelusopimukseen otettavan liitteen mukaisia muutoksia sopimuksiin, jotta he voisivat tuottaa sopimuksen mukaiset palvelut. Muussa tapauksessa Terveystalo on ilmoittanut, että he eivät pysty palveluja tuottamaan vaan joutuvat irtisanomaan sopimukset. Liite ostopalvelusopimukseen sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n (Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat) 1 momentin 20) kohdan tarkoittamia tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta. Hankintasopimuksen muuttaminen Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 136 :n (Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskauden aikana) 2 momentin 3) kohdan mukaan hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Eksote on voinut tarjouksen hyväksyessään ja hankintasopimuksen allekirjoittaessaan luottaa siihen, että Terveystalo Julkiset Palvelut Oy pystyy toimittamaan sopimuksen mukaiset palvelut. Tilanne, jossa tarjouksen tehnyt palveluntuottaja ei pysty palveluja tuottamaan, on Eksoten kannalta ennakoimaton. Muutokset koskevat toimitustakuuta, palvelun hintaa ja täyttämättä olevia vuoroja koskevaa ilmoitusvelvollisuutta, eivätkä ne vaikuta hankintasopimusten yleiseen luonteeseen. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019 ja niiden kustannusvaikutus on kuluvana vuonna noin 85 000 euroa eli vuoden aikana kustannusvaikutus on noin 170 000 euroa. Sopimuksessa tarkoitettujen lääkäripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi hankintasopimusten muuttaminen esitetyllä tavalla on perusteltua. päättää hyväksyä Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksen ja päivystyksen yleislääkäripalveluja koskevien sopimusten muuttamisen esityslistan liitteenä olevan sopimusliitteen mukaisesti. Hyväksyttiin. Sivu 30/38