Kuntaliiton puheenvuoro Keskustelutilaisuus Pohjanmaan hyvinvointialueen mallin valmistelusta Vaasa 2.5.2019 Tarja Myllärinen 2.5.2019
Kuntaliiton linjaukset soteuudistukseen 1 Sote-uudistus tarvitaan: alkuperäiset tavoitteet edelleen kannatettavia Maakunnissa ja kunnissa tehty työ pitää hyödyntää Eteneminen on nyt mahdollista kunta- ja kuntayhtymäpohjaisesti kehittäen lainsäädäntöä edelleen Rajoituslaki on edelleen tarpeellinen: kehotetaan kuntia harkitsemaan tarkoin kiinteistöjen myyntiä ja soten osien ulkoistuksia Valtakunnallinen valmistelu parlamentaarisesti Alkuvaiheessa vain sote-toiminnat 2
Kuntaliiton linjaukset soteuudistukseen 2 Kunnat voivat yhdessä sopia myös muiden tehtävien järjestämisestä yhteistyössä (esim. ympäristöterveyshuolto, pelastustoimi) Sama malli ei sovi koko maahan Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman ratkaisunsa Valinnanvapautta voidaan lisätä palvelusetelijärjestelmällä ja myöhemmin henkilökohtaisella budjetilla 3
Tunnistetut teemat, joihin tarvitaan esivalmistelua Kuntayhtymien omistajaohjaus Palvelujen integraatio ja uudet toimintamallit Johtaminen, järjestäminen, tuottaminen Talous: rahoitus, omaisuus ja tilat Sopimusten johtaminen Sote-uudistuksen kokonaiskuvan hahmottaminen ja seuranta Non-sote: työllisyys, TYP 2.0 ICT, tietohallinto, digitalisaatio Kuntien ja kuntayhtymien yhdyspinnat: Sisote ja HYTE 4
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Pohjanmaa ja muu Suomi
Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut 6
7
Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia vuonna 2017, /as. (pl. Ahvenanmaa, sisältää liikelaitokset) Maakunta Asukas- Sosiaaliluku Siitä: ja terveys- siitä: 31.12. 0-17 v. 65 v.- toiminta Lasten- Ikäänty- Vammais- Koti- Työllis- Perus- siitä: Erikois- Muu 2017 % % yhteensä suojelu+ neiden ten hoito tymistä terveyden- Suun sairaan- sosiaali- /as. muut lasten palvelut palvelut tukeva huolto terveyden- hoito ja terv.- ja perh. palv. /as. /as. /as. toiminta yhteensä huolto /as. toiminta /as. /as. /as. /as. /as. 1) 2) 3) 4) 5) 6) Manner-Suomi 5 483 641 19,3 21,4 3 235 225 442 326 177 93 593 78 1 228 151 Kainuu 73 959 17,3 26,6 4 013 241 550 458 236 91 808 99 1 525 105 Etelä-Savo 147 194 16,0 29,2 3 930 203 589 441 283 57 693 81 1 520 145 Lappi 179 223 18,3 23,9 3 851 188 532 417 241 85 753 85 1 473 163 Kymenlaakso 175 511 16,9 26,7 3 675 243 618 365 217 92 593 67 1 343 204 Pohjois-Savo 246 653 18,1 23,9 3 671 229 468 342 260 103 696 74 1 451 123 Pohjois-Karjala 162 986 17,3 24,9 3 561 209 480 406 232 112 664 77 1 243 215 Etelä-Pohjanmaa 190 910 20,5 24,1 3 487 211 528 399 213 26 667 86 1 330 114 Etelä-Karjala 129 865 16,7 26,1 3 483 248 502 286 230 93 650 87 1 297 178 Keski-Pohjanmaa 68 780 22,6 22,2 3 425 175 547 357 202 26 667 94 1 243 208 Satakunta 220 398 18,0 26,0 3 397 215 579 410 185 36 559 75 1 289 124 Kanta-Häme 172 720 19,1 23,9 3 290 240 499 294 163 79 568 90 1 293 154 Keski-Suomi 276 031 19,4 22,3 3 286 221 505 328 151 121 714 81 1 114 131 Pohjanmaa 180 945 20,7 22,4 3 254 142 508 308 221 50 669 81 1 227 129 Päijät-Häme 201 228 18,0 25,3 3 252 248 436 297 161 125 625 78 1 185 176 Varsinais-Suomi 477 677 18,2 22,5 3 251 249 442 304 172 94 561 72 1 281 148 Pohjois-Pohjanmaa 411 856 23,7 18,6 3 228 185 415 309 173 96 684 84 1 220 146 Pirkanmaa 512 081 19,3 21,0 3 166 229 439 290 170 105 560 73 1 248 126 Uusimaa 1 655 624 19,9 17,1 2 849 241 335 297 133 106 492 75 1 087 159 Lähde: Tilastokeskus 8
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas maakunnittain vuonna 2017 Manner-Suomi 34 500 235 /as. 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lähde Tilastokeskus 9
Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia vuonna 2017 (pl. Ahvenanmaa, sisältää liikelaitokset) Kunta Asukas- Sosiaaliluku Siitä: ja terveys- siitä: 31.12. 0-17 v. 65 v.- toiminta Lasten- Ikäänty- Vammais- Koti- Työllis- Perus- siitä: Erikois- Muu 2017 % % yhteensä suojelu+ neiden ten hoito tymistä terveyden- Suun sairaan- sosiaali- /as. muut last. palvelut palvelut tukeva huolto terveyden- hoito ja terv.- ja perh. /as. /as. /as. toiminta yhteensä huolto toiminta palv., /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1) 2) 3) 4) 5) 6) Manner-Suomi 5 483 641 19,3 21,4 3 235 225 442 326 177 93 593 78 1 228 151 Pohjanmaa 180 945 20,7 22,4 3 254 142 508 308 221 50 669 81 1 227 129 Isokyrö 4 673 20,9 26,2 3 466 190 744 222 187 62 683 0 1 351 27 Kaskinen 1 274 13,6 38,5 4 686 425 1 081 228 268 0 986 159 1 622 76 Korsnäs 2 154 17,6 27,0 3 521 43 789 203 268 23 859 108 1 220 117 Kristiinankaupunki 6 638 14,7 34,1 3 643 135 638 352 304 22 678 55 1 354 161 Kruunupyy 6 531 21,5 24,7 3 445 114 809 347 330 0 615 98 1 148 82 Laihia 8 051 23,8 21,7 3 303 101 496 415 160 47 692 74 1 282 110 Luoto 5 264 34,6 14,4 2 589 121 384 332 145 3 585 112 1 006 13 Maalahti 5 477 18,0 27,4 3 772 73 727 344 295 31 848 113 1 369 85 Mustasaari 19 384 23,7 21,0 2 856 88 435 292 186 45 642 73 1 136 32 Närpiö 9 507 17,7 28,4 3 308 104 793 245 230 9 658 73 1 166 104 Pedersören kunta 11 084 28,1 17,8 2 925 108 490 325 188 48 336 98 1 378 52 Pietarsaari 19 379 19,2 25,3 3 325 242 488 366 232 4 512 54 1 192 289 Uusikaarlepyy 7 521 21,4 24,4 3 371 104 460 333 319 68 881 75 1 170 35 Vaasa 67 392 19,0 19,5 3 282 164 399 289 214 82 729 91 1 241 166 Vöyri 6 616 20,7 25,1 3 228 51 703 273 168 49 743 75 1 130 111 Lähde: Tilastokeskus 10
Ikävakioimaton sairastavuusindeksi / maakunnat Ikävakioimaton sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Alueen ikärakenne vaikuttaa siihen voimakkaasti, sillä monet sairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metada ta/indicators/244 11
Kustannukset palvelutarpeiden näkökulmasta
Ikävakioitu sairastavuusindeksi, koko maa ja Pohjanmaa Ikävakiointi kuvaa väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja painotusnäkökulmia, joista sairauksien merkityksiä avataan. Indeksin sairausryhmät ovat: syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverenkiertosairaudet, tukija liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. https://www.hyvinvointikompas si.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/ indikaattori/- /indicator/r/658/c/658/g/total/i/2 43 13
Maakuntien tarvekertoimet, (koko maa = 1,00) Tarvevakiointi tekee sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoisiksi ja ottaa huomioon asukkaiden erilaiset palvelutarpeet. Vertailu antaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen ja omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseen. Tiedoista hyötyvät päättäjät, johtavat viranhaltijat, suunnittelijat ja tutkijat. https://thl.fi/fi/web/soteuudistus/talous-japolitiikka/kustannukset-javaikuttavuus/rahoitus/tarve vakioidut-menot http://www.terveytemme.fi/tarve vakioidutmenot/ 14
Sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut nettokustannukset maakunnittain vuonna 2017 euroa/asukas 700 Manner-Suomi 3 235 /as. 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 2 700 https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2019/sotetilastoinnin-taikatemppu Lähde Tilastokeskus, tarvekerroin THL 15
Hartola 3 410 /as Padasjoki 3 212 /as Sysmä 2 996 /as Asikkala 3 189 /as Heinola 3 118 /as Hollola 3 035 /as Kärkölä 3 205 /as Lahti 2 988 /as Orimattila 3 234 /as Kuva: Kuntanavigaattori, Kuntaliitto Tietojen lähde: Tilastokeskus 16
Tarvevakioidut nettotoimintamenot/asukas 2018, kaikki=100 Lähde: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2018 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kuntaliitto Pietarsaari Kainuun sote Vaasa Soite Mustasaari Eksote Essote Tarvevakioidut nettotoimintamenot indeksi, mukana olevien kuntien tarvevakioidut menot/asukas yhteensä = 100 Tarvekerroin, THL - Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot Lue lisää: https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2019/sotetilastoinnin-taikatemppu 17
Arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kehityksestä Pohjanmaan maakunnassa vuosina 2016-2040 Voiko näin jatkua? Jos ei, niin mitä (kaikkea) pitäisi tehdä? Koko maan sote-kustannusten ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 77 % ja väestö 4,6 %. Vanhusväestön määrä kasvaa 30 prosenttia. Vuoteen 2040 koko maan kustannukset puolitoista-kertaistuvat, väestö kasvaa 6,4 % ja vanhusväestö 37 %. Taustaoletus: vuotuinen reaalipalkkojen ja kuluttajahintojen kautta syntyvä kustannuspaine on yht. 3 %. Lisäksi on huomioitu ikärakenteen muutoksen aiheuttama palvelujen käytön kasvu ja sen kustannukset. Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjanmaa, THL 2018 18
!? Toimintaympäristö n muita ennakoitavissa olevia muutoksia
Väestönmuutos kunnittain 2012 2017 Kunnat, joissa syntyneen ikäluokan koko oli alle 15 lasta ja alle 20 lasta vuonna 2017 Pohjanmaalla näyttäisi menevän hyvin näillä mittareilla. Lähde: Kuntatalousohjelma 2020 2023, kevät 2019 20
Ikääntyneiden väestörakenne vuonna 2000, 2017 ja 2030 1 000 000 900 000 800 000 700 000 Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan koko maassa olevan vuonna 2030 lähes 800 000, noin 300 000 enemmän kuin vuonna 2017. 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85 vuotta täyttäneet vuonna 2000 vuonna 2017 vuonna 2030 (ennuste) Lähde: Tilastokeskus 2019 8.5.2019 21
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2019 Kuntia yht. 15 % väestöstä 17 % väestöstä 21 % väestöstä 47 % väestöstä Yhteensä 61 kuntaa, jotka ovat siirtäneet vain terveydenhuollon tai osia sosiaalihuollosta yhteistoiminta-alueelle. 22
Sote-integraatio Mitä ja miksi?
Sosiaali- ja terveydenhuollo n integraatio Käsitteitä 1 Integraatio tarkoittaa terminä kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Sote-palvelujen integraatiolla tarkoitetaan palvelujen yhteensovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi. Vertikaalinen integraatio = perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen. Horisontaalinen integraatio = perustason ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen tai erikoissairaanhoidon sisällä erikoisalojen välistä yhteensovittamista. Palveluintegraatio = asiakkaan saamat oikea-aikaiset ja saumattomat palvelut. Palveluketjujen integraatio = hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään niin, että eri palveluilla ja palveluntuottajilla on sujuva yhteys keskenään. Integroitu tuottaminen = palvelut tuottaa sama taho 24
Sosiaali- ja terveydenhuollo n integraatio Käsitteitä 2 Tuotannollinen integraatio = palveluja tuotetaan palvelukokonaisuuksina, palveluntuottajia voi olla useita ja ne voivat toimia myös verkostomaisesti. Järjestämisen integraatio = yksi järjestäjä vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, palvelujen vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta sekä viranomaistoiminnoista. Rahoituksen integraatio = kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva taloudesta. Tiedon integraatio = asiakas- ja potilastieto liikkuu eri toimijoiden välillä. Ensin on muodostettava yhteinen ymmärrys siitä, mistä (kulloinkin) puhutaan, kun puhutaan integraatiosta. 25
Nykytila Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa pääosin hallinnollisesti yhdistetty samaan organisaatioon. Käytännön tasolla kullakin toimialalla on omat budjetit ja edelleen voidaan toimia siiloissa. Kuntayhtymiä, joissa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on samassa organisaatiossa on eri puolilla maata yhä useampia. Käytännön kokemus osoittaa, että toimintojen hallinnollinen yhdistäminen ei yksinään takaa palvelujen tosiasiallista integraatiota. Tällöin palvelut näyttäytyvät asiakkaalle erillisinä. 26
Integraation tavoitteet Järjestämisen ja yhteiskunnan resurssien kannalta integraatiolla tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää, palvelujen vaikuttavuutta ja päällekkäisten toimintojen vähentämistä. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on sujuva palvelukokonaisuus ja myönteinen palvelukokemus. 27
Integraation edellytyksiä Integroidun toiminnan mahdollistava lainsäädäntö. Uuden teknologian hyödyntäminen. Toimintaprosessien uudistaminen, joka vaatii muutoksen johtamista, resursseja, toimintakulttuurin muuttamista ja henkilöstön koulutusta. 28
Palvelujen käyttö 29
30
Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä? Parempi tieto Koordinointi ja kokonaisvastuu Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen tieto Riskitasomittarit Hälytykset ja päätöksenteon tuki Case management mallit Standardoidut prosessit rajapintoihin Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet Varhaisvaiheen preventiiviset muut toimenpiteet Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen
32
Kiitos! Tarja Myllärinen 050 596 9866 tarja.myllarinen @kuntaliitto.fi Kommunforbundet.fi PB 200, 00101 Helsingfors Kommunernas hus, Andra linjen 14 00530 Helsingfors