RATin matka Turkuun 26.04.2014 Aalto ja Bryggman-arkkitehtuurikierros Turussa ja tutustuminen Paimion parantolaan. Tulo Turkuun klo 11.00 Tutustuminen Logomoom klo 11.15-12.15 Korttelin päässä Kauppatorilta Suomalainen Pohja ruoka klo 18.15 RATin kevätkokous klo 19-20 Brunssi klo 12.15-13.15 Kiertoajaelu klo 13.15 18.15 Kirjastosilta ja bussin lähtöpaikka klo 20.45
Lounais-Suomen Maalaistentalo on arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen Turkuun suunnittelema rakennus. Rakennuksessa näkyy Aallon alkava kiinnostus arkkitehtuurin kansainväliseen rationalismiin poiketen runsaasti klassistisia piirteitä sisältävästä kilpailuehdotuksesta. Julkisivu friiseineen on pelkistettyä klassismia, mutta yksityiskohdissa on merkkejä funktionalismista. Viisikerroksisessa rakennuksessa ovat alunperin sijainneet Turun suomalainen teatteri, hotelli, ravintola, liiketiloja ja asuntoja Arkkitehti Alvar Aallon kätki mielellään rakennuksiinsa visuaalisia vitsejä Turun Sanomien toimisto- ja painotalo, LounaisSuomen Maalaistentalo ja Standardivuokratalo lukeutuvat arkkitehti Alvar Aallon varhaistuotantoon ja Suomen modernistisen arkkitehtuurin merkkiteoksiin. Rakennukset liittyvät arkkitehdin tuotannossa murrokseen, jossa klassismi vaihtui funktionalismiin ja ne kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle
Arkkitehti Erik Bryggman kiteytyneen ihmisyyden arkkitehti Ylösnousemuskappeli on Turun hautausmaalla sijaitseva kirkkorakennus.sen on suunnitellut turkulainen funkisarkkitehti Erik Bryggman. Kappelin suunnittelussa ja toteutuksessa on piirteitä ainakin italialaisesta kansanrakentamisesta, suomalaisesta kivikirkkoperinteestä, pohjoismaisesta 1920-luvun klassismista sekä funktionalismista. Ylösnousemuskappeli on yksi Erik Bryggmanin päätöistä. Kappeli valmistui huhtikuussa 1941. Rakennus on suunniteltu sulautumaan ympäristöönsä, mikä ilmenee myös sisätiloissa, kun suuren salin yhtenäinen lasiseinä tuo mäntymetsän latvuston siivilöimää valoa kirkkosaliin. Kappeli on täynnä monikerroksellista symboliikkaa. Kappelin hiekkakivireliefit ja muut kuvanveistotyöt ovat tehneet turkulaiset taiteilijat Jussi Vikainen ja Ennu Oka. Sitä on pidetty Pohjoismaiden kauneimpana kappelina ja yhtenä myöhäisen funktionalismin hienoimmista teoksista koko Euroopassa. Kappelissa on hyvä akustiikka ja suomalaiset urut vuodelta 1958 Bryggmanin suunnittelema Hospits-Betel Turun Yliopistonkadulla. Talossa toimii arkkitehdin mukaan nimetty ravintola
Paimion parantolan kattoterassi. Länsipääty ja etelä julkisivu 1929-33 rakennettu Paimion parantola, alkuun Lounais-Suomen Tuberkuloosiparantola, sijaitsee harjulla mäntyjen keskellä. Parantolarakennus on epäsymmetrinen ja orgaaninen. Siipirakennukset ulkonevat lähes viuhkamaisesti keskellä olevasta sisäänkäyntiosasta. Toiminnot eriytettiin siipiin ja niiden sijoittelun ansiosta potilashuoneet ovat aamuauringon suuntaan. Taiteilija Eino Kauria laati värityssuunnitelman, jossa käytettiin korostusväreinä mustaa, keltaista ja turkoosia. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi lääkärien ja hoitajien asunnoiksi rakennettuja kaksikerroksisia rivitaloja ja 1950-luvulta leikkaussalisiipi. Alvar Aalto suunnitteli parantolaan myös huonekaluja ja sisustuksen yksityiskohtia. Parantolarakennuksen myöhemmistä muutoksista vastasi Alvar Aallon toimisto aina 1990luvulle asti. Sen jälkeen suunnittelua on hoitanut LPR-arkkitehdit. Paimion parantola toimii nykyisin osana Turun yliopistollista keskussairaalaa ja siellä hoidetaan edelleen tuberkuloosia ja muita keuhkosairauksia, sekä uniapneaa ja reumatauteja. Parantola on kansainvälisesti arvostettu modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Ruokailu klo 18.15 RAT:n KEVÄTKOKOUS klo 19-20 TURUN SUOMALAINEN POHJA, kabinetti III Aurakatu 24 a, 20100 Turku Nykyinen klubiravintola Suomalainen Pohja on valmistunut vuonna 1980 ja se on arkkitehti Sigvard Eklundin suunnittelema. Klubin sisätilat on suunnitellut englantilainen Sir Georg Salmon. Suunnitelman pohjana on ollut englantilainen klubitoiminta. kokousasiana -tilinpäätös -hallituksen toimintakertomus -tilintarkastajan lausunto -päätetään tillinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
Bussi odottaa meitä Aurajoen toisella puolellla klo 20.45. kaupungin pääkirjaston ohi ylittäen joen uutta Kirjastosiltaa. Kuljemme sinne Turun Vuonna 2007 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiminta laajeni vanhan kirjastotalon viereen rakennettuun uuteen rakennukseen. Uuden kirjastotalon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Asmo Jaaksi. Rakennuksen huoneistoala on noin 5 400 m². Turun Kaupunginkirjaston pääkirjasto koostuu nykyisin kolmesta rakennuksesta: vanhasta ja uudesta kirjastotalosta sekä vuonna 1818 valmistuneesta entisestä maaherran kansliarakennuksesta, jonka Turun kaupunki olisi halunnut purkaa uuden kirjaston tieltä, mutta jonka suojelupäätöstä vuodelta 1991 Museovirasto ja ympäristökeskus eivät suostuneet kumoamaan. Kirjaston rakennuksia yhdistää toisiinsa käytävä, joka kulkee vanhasta kirjastosta nykyisin kahvilana toimivan kansliarakennuksen ohittaen uuteen kirjastorakennukseen. Uudessa kirjastorakennuksessa sijaitsevat tietokirjallisuus- ja lehtiosastot sekä lasten ja nuorten osasto. Vanhaan kirjastorakennukseen sijoitettiin vuonna 2008 valmistuneen kunnostuksen jälkeen kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki. Uutta kirjastotaloa rakennettaessa noudatettiin nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan tietty osa rakentamiskustannuksista varattiin kirjastoon tehtäviin taidehankintoihin. Kirjaston yleisötiloihin hankittiin viisi tilausteosta. Teokset olivat Saara Ekströmin Alkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian Bergin Visual Vortex - Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä. Hankitut teokset liitettiin Wäinö Aaltosen museon hallinnoimaan Turun kaupungin taidekokoelmaan. VUODEN BETONIRAKENNE 2013 Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan Rakennuttaja: Turun kaupunki Kaavoittaja: Iina Paasikivi, Turun kaupunki Arkkitehtisuunnittelu: Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen, arkkitehdit SAFA Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pontek Oy Pääurakoitsija: Insinööritoimisto Seppo Rantala KIRJASTOSILTA, TURKU
Turun uusi kirjastosilta palkitaan vuoden 2013 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Kirjastosilta luo Aurajoen historialliseen maisemaan uuden kiinnekohdan, mutta sulautuu samalla hillitysti arvokkaaseen taustaansa. Veistoksellisessa sillassa tulevat esiin teräsbetonirakenteiden monipuoliset mahdollisuudet. Betonirakenteissa korostuvat toisaalta konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus. Silta on paikallavalettu jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta. 60 metriä pitkän ja 5 metriä leveän joen ylittävä kevyen liikenteen väylä kaartelee loivasti siten, että silta on vaakageometrialtaan S-kirjaimen muotoinen. Sillan kannen alapinta taas kiertyy ruuvipinnaksi, joka on sillan keskipisteen suhteen symmetrinen. Näin sillan poikkileikkaus on keskikohdan molemmin puolin epäsymmetrinen. Silta on perustettu kallioon tukeutuvien kaivinpaalujen varaan. Päätytukien kaivinpaalut on jännitetty kallioon niin, että ne pysyvät aina puristettuina. Tällä tavoin sillan kantaan on saatu jäykkä kiinnitys, joka mahdollistaa keskijänteen hoikkuuden. Turun uuden kirjastosillan suunnittelu perustuu Insinööritoimiso Pontek Oy:n työryhmän Crescendonimiseen ehdotukseen, joka voitti vuonna 2010 Turun kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun. Kevyen liikenteen silta sijaitsee aivan Turun keskustassa ja se johtaa Aurajoen yli Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välissä, Kauppiaskadulta Rettigin rinteelle. Heti avajaisten jälkeen silta on otettu kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön ja osoittanut siten tarpeellisuutensa. Materiaaleiltaan uusi silta sopeutuu hyvin ympäristöönsä. Betonisen sillan omaperäistä muotoa on korostettu hiomalla valoisammat kylkipinnat sileiksi ja jättämällä varjoisa alapinta rimamuotin jäljiltä karheaksi. Sillan kaiteet ja valaistus tuovat sillan muodon esiin. Kaide muodostuu puisen yläjohteen ja reunapalkin väliin kiinnitetyistä lasisäleistä. Valojen väriä ja voimakkuutta säätämällä silta elää Aurajoen kansallismaisemassa hillitysti ja hienovaraisin vivahtein. Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä taitavalla betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta suomalaisessa siltarakentamisessa. Bussi odottaa meitä paluumatkalle Aurajoen toisella puolellla klo 20.45 MATKA PÄÄTTYY KIASMAN ETEEN n. klo 23.00 KIITOS!