H-HETKI Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2009 HYVÄ HALLITUSTYÖ PK-YRITYKSESSÄ Osinkona liikehuoneiston osakkeet Luotettava ja joustava ratkaisu palkkahallintoon Yt-neuvottelut - välttämätön paha? Yrityksen rahoitustilanne vaatii nyt huomiota
Viime kuukausien aikana ei ole voinut välttyä yt-neuvotteluita koskevilta uutisilta. Ilmoituksia yritysten aloittamista neuvotteluista henkilöstön vähentämiseksi tai lomauttamiseksi on julkistettu lähes päivittäin. Mutta täyttyvätkö lain vaatimat muotosäännökset ja pyrkimys kaikkien osapuolien kannalta asiallisimpaan lopputulokseen? TIMO HUHTALA timo.huhtala@heikkilalaw.fi Neuvotteluvelvoitteen laiminlyönti voi tulla kalliiksi Yhteistoimintavelvoite on säännelty laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.7.2007. Lainmuutos laajensi yhteistoimintavelvoitteen soveltamisalaa siten, että pääsääntöisesti lakia sovelletaan yrityksiin, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää. Yhteistoimintalaissa on säännökset menettelystä neuvotteluiden käynnistämiseksi sekä neuvotteluiden kuluessa, neuvotteluissa työntekijäpuolelle annettavista tiedoista, sekä neuvotteluiden vähimmäiskestosta. Työnantajan tulee huomioida nämä, kun ollaan suunnittelemassa työvoiman vähennyksiä. Mikäli neuvotteluvelvoite laiminlyödään työvoimaa vähennettäessä, voidaan työnantaja määrätä maksamaan yksittäiselle työntekijälle jopa 30.000 euron suuruinen hyvitysmaksu. On hyvä muistaa, että hyvitysmaksu voidaan määrätä, vaikka irtisanominen tai lomauttaminen sinänsä olisikin ollut perusteltu. Se tuomitaan silloin erillisenä korvauksena, mikäli perustetta työsuhteen päättämiselle ei ole ollut. Tiettyjen yhteistoimintavelvoitteiden tahallisesta tai huolimattomasta rikkomisesta on säädetty myös sakkorangaistus. Yt-velvoite tulisi täyttää myös hyvinä aikoina Neuvotteluvelvoite ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käsiteltävistä asioista tulisi saavuttaa henkilöstön kanssa yksimielisyys tai kompromissi. Työnantajalla on aina oikeus neuvotteluiden jälkeen päättää toimenpiteistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Usein yhteistoimintavelvoite mielletään ainoastaan neuvotteluiksi, jotka tietyn kokoisessa yrityksessä on käytävä työnantajan harkitessa irtisanomisia tai lomautuksia. Harvemmin mielletään, että velvoite itse asiassa koskee paljon muutakin kuin työvoiman vähentämistä. Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on esimerkiksi säännöllisesti annettava henkilöstölle (sen edustajille) tietoja muun muassa yrityksen taloudellisesta asemasta, henkilöstökustannuksista ja -määristä sekä tietyntyyppisen alihankinnan käyttämisestä. Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä muun muassa vuokratyövoiman käyttö, työhönottoon liittyvät periaatteet, vuosittainen henkilöstösuunnitelma sekä yritystoiminnan muutokset, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen osan lopettaminen, kone- ja laitehankinnat sekä työn järjestelyt. Säännöllinen vuorovaikutus on voimavara huonoina aikoina Yhteistoimintavelvoitetta karsastetaan usein niin PK- kuin suuremmissakin yrityksissä. Menettely koetaan aikaa vieväksi ja hankalaksi, joskus jopa turhaksi tai ainakin päätöksentekoa jarruttavaksi prosessiksi. Lain mukaan neuvotteluvelvoite on kuitenkin täytettävä, seuraamuksen uhalla. Vaikeatkin päätökset voidaan työntekijöiden piirissä hyväksyä helpommin tilanteessa, jossa he ovat säännöllisesti saaneet tietoa yrityksen toiminnasta ja sen kehityksestä. Kyse on tietojen vaihdosta ja vuorovaikutuksesta yrityksen tärkeimmän voimavaran eli henkilöstön kanssa. Tämä korostuu työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa. Mikäli henkilöstö kokee saaneensa perusteelliset tiedot ja selvitykset syistä, joiden vuoksi vähennyksiin joudutaan, voidaan monta turhaa riitaa välttää. Henkilöstön on myös tärkeä päästä ilmaisemaan mielipiteitään suunnitelmista. Lain vaatimukset eivät ole ylivoimaisia täyttää. Pienellä organisoinnilla yhteistoimintalain vaatimukset ovat täytettävissä kohtuullisella vaivalla. Yhteistoimintalaki asettaa minimivaatimukset yhteistoiminnalle sekä siihen liittyville neuvotteluille. Työnantajan kannattaa kuitenkin panostaa myös itse neuvotteluiden sisältöön. Tämä helpottaa tulevia vaikeita päätöksiä ja on myös eräänlaista riskienhallintaa. Parhaassa tapauksessa neuvotteluissa saatetaan löytää yrityksen ongelmaan ratkaisu, jota ei osattu ajatellakaan. Tiedossamme on useita tapauksia, jossa neuvotteluissa on tullut esiin ajatuksia, joiden avulla kriisitilanne on pystytty kääntämään jopa yrityksen kilpailueduksi. Kyse on myös yrityksen imagon vaalimisesta. Yt-neuvotteluita suunniteltaessa kannattaa turvautua sellaiseen asiantuntijaan, jolla on kokemusta neuvotteluiden järjestämisestä. Näin varmistetaan se, että lain vaatimat muotosäännökset tulee täytettyä ja päästään asiallisestikin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. 2 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 3
PK yrityksen hallitus Perinteinen tapa järjestää PK-yrityksen hallitustyö on se, että kokous pidetään kerran vuodessa, kun tilinpäätös valmistuu. Hallitukseen kuuluu yrittäjä, mahdollisesti myös puoliso tai muita perheen jäseniä. Kokouksessa todetaan tilinpäätöksen sisältö pääpiirteissään. Seuraavaksi joko yrittäjä itse tai kirjanpitäjä laatii pöytäkirjan, jotta osakeyhtiölain muotovaatimukset tulee hoidettua. Hallitus kutsutaan koolle taas vuoden päästä, ellei sitä ennen pankki vaadi pöytäkirjaa esim. laina- ja vakuuspäätöksiin liittyen. Tämä käytännönläheinen näkökulma toimii pienissä yrityksissä. Usein vain yrityksen kasvaessa hallitustyö jää entiselle mallilleen vai pitäisikö valitettavasti sanoa tasolleen. Se on sääli, koska oikein järjestettynä hallitus voisi olla monille yrityksille hyvä voimavara sekä yrittäjälle arvokas sparraaja ja tuki. Yrittäjä on haasteidensa ja ongelmiensa kanssa yleensä aika yksin. Erityisesti ongelmatilanteissa ja kasvuvaiheessa toimiva hallitus voisi auttaa yrittäjää viemään yrityksensä hallitusti oikeaan suuntaan. Ehkä me yrittäjät pelkäämme sitä, että emme enää päätäkään kaikesta itse. Voisimmeko myöntää itsellemme, että emme tiedä kaikkea kaikesta, emmekä ehdi tai pysty sellaista tietoa myöskään yksin hankkimaan ja ylläpitämään? Hyvä hallintotapa Oikea ajattelutapa lähtee mielestäni siitä, että jokainen tehköön sitä mitä parhaiten osaa ja mikä eniten kiinnostaa. Yksikään yrittäjä ei ole yleensä yhtä aikaa erinomainen organisaattori, tuotantopäällikkö, keksijä, talousihminen, liikejuristi, markkinointihirmu ja ihmissuhdetaituri. Yrityksen pitää olla varsin suuri, jotta sillä on varaa pitää em. erityisosaajia palkkalistoillaan. Tavalliselle PK-yritykselle se ei ole realismia. Hyvä hallintotapa edellyttää oikeaa työnjakoa ja roolijakoa eri toimijoiden kesken. Näitä toimijoita osakeyhtiössä ovat osakkeenomistajat, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksen kaksi keskeistä tehtävää ovat yhtiön strategiasta päättäminen sekä (toimitusjohtajan) valvonta, pääpaino kuitenkin tulevaisuudessa. Hallituksen tehtävänä on ajaa kaikkien osakkeenomistajien etua tasapuolisesti. Hyvä hallintotapa edellyttää käytännössä hallituksen työjärjestystä, jotta kaikki oleelliset asiat tulevat systemaattisesti hoidettua. 4 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY Hallituksen muodostaminen Hyvä hallintotapa edellyttää, että hallitus muodostetaan nimenomaan yhtiön etua silmällä pitäen. Jotta hallitus voi suorittaa tehtävänsä odotetulla tavalla, jäsenillä pitää olla sopivia ominaisuuksia. Hallituksesta pitäisi löytyä mm. seuraavanlaisia ominaisuuksia: - täydentää yhtiössä/hallituksessa jo olevaa osaamista/kokemusta toimialatuntemus strategia juridiikka (myös yritysjärjestelyt) - riippumattomuus (jotta nimenomaan yhtiön etu päällimmäisenä) - kyky kyseenalaistaa (ulkopuolisin silmin) - keskittyy tulevaisuuteen Harvoin nämä kaikki ominaisuudet löytyvät yhtiön osakkaista tai henkilökunnasta. Silloin pitäisi rohkeasti harkita ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Ensimmäiseksi vain pitää huolellisesti pohtia mikä on yrityksen tarve eli millaista profiilia uusilta jäseniltä haetaan. Uusi jäsen voi löytyä yhtiön sidosryhmistä tai tuttavapiiristä. Ellei näin ole, voimme vaikka yhdessä pohdiskella hallituksen kokoonpanoa, henkilöitä, osaamista ja profiilikysymyksiä. Kun sopiva uusi jäsen löytyy, kannattaa osapuolten aina sopia kirjallisesti hallitustyön ehdoista vähän kuin työsopimusta tehtäessä. Muistaa kannattaa myös se, että yhtiökokous lopulta valitsee hallituksen jäsenet. Meiltä löytyy osaamista ja kokemusta Ryhmästämme löytyy mittavasti kokemusta erilaisten ja -kokoisten yhtiöiden hallituksessa toimimisesta joko puheenjohtajan, jäsenen tai asiantuntijan roolissa. Tämä kokemus on joustavasti käytössänne niin halutessanne kaikissa hallitustyöhön liittyvissä kysymyksissä, koskivat ne sitten oikeudellisia asioita tai hallitustyötä yleensä. Ryhmässämme on myös neljä kauppakamarin järjestämän erityisen HHJ kurssin (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) jo suorittanutta henkilöä. Yrittäjäterveisin, Timo Heikkilä asianajaja, HHJ timo.heikkila@heikkilalaw.fi Vapaa-ajan kiinteistö Hollolassa Vesijärven kupeessa. Oma ranta, tie perille, sähköt. Kiinteistö sisältää kaksi majoittumisen perustarpeet täyttävää mökkirakennusta, joissa mahdollisuus ympärivuotiseen asumiseen. Tontilla on rakennusoikeus lomaasunnolle, vierasmajalle, saunalle ja talousrakennukselle ilman asemakaavaa tai poikkeamispäätöksen hakemista. Hintapyyntö 330.000. Lisätietoja pesänjakaja Ari Mertala ari.mertala@heikkilalaw.fi puh. (09) 696 222 17 tai 0400 818 252 HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 5
Varsin synkän taloustilanteen vaikutukset kohdistuvat hieman eri tavoin ja eri mekanismeilla eri yrityksiin. Lähes kaikkien yritysten taloudellinen tilanne tulee kuitenkin jatkossa todennäköisesti kiristymään, vaikka tilanne vielä näyttääkin hämmästyttävän rauhalliselta. Lähes viikottaisissa eri pankkiryhmien kanssa käymissäni keskusteluissa on ihmetelty, miksi taloushistorian synkin putoaminen ei vielä näy pankkien tiskeillä. Tähän saattaa olla useampiakin syitä. Ensinnäkin takanamme on lähes 15 vuotta jatkunut kasvun kausi, jonka myötä yritysten omavaraisuus ja likviditeetti olivat lähtötilanteessa poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Noususuhdanteen nopea taittuminen johti myös tilanteeseen, jossa varastot täyttyivät. Saattaakin olla, että vähentynyt kysyntä tyydytetään nyt varastoja pienentämällä, eikä tilalle hankita uutta vaihto-omaisuutta, raaka-aineita, komponentteja yms. Alhainenkin liikevaihto vahvistaa näin täysimääräisesti kassaa, joten rahat näyttävät riittävän juokseviin menoihin. Näin ei kuitenkaan voine jatkua enää pitkään. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritys varautuu tulevaan likviditeettipulaan, sitä useammasta vaihtoehdosta se voi valita. Siinä vaiheessa, kun ulkopuoliset tarttuvat asiaan, ei hyviä vaihtoehtoja useinkaan ole enää tarjolla. Kassavirran riittävyyden varmistaminen onkin laskusuhdanteessa ehkä yritysjohdon keskeisimpiä haasteita eikä käsillä oleva finanssikriisi ole omiaan helpottamaan tehtävää. Nyt onkin tärkeää varautua tuleviin tilanteiseen optimoimalla yrityksen rahoitusasemaa jo hyvissä ajoin. Taloudellinen tilanne Yrityksen tilanteen purkamisessa lähdetään liikkeelle sen taloudellisen aseman kartoittamisesta. Tämä tapahtuu parhaiten syöttämällä toteutuneitten vuosien tilinpäätökset analyysiohjelmistoon, jonka avulla saadaan nopeasti läpileikkaus yrityksen taloudellisesta tilanteesta, kassavirroista ja taseasemasta. Toimialavertailun kautta saadaan hyvä kuva yrityksen tilanteesta suhteessa muihin saman alan toimijoihin. Tarkastelussa keskitytään erityisesti kannattavuuden ja kassavirtojen analysointiin, jotka ovat rahoitussuunnittelussa keskeisellä sijalla. Liiketoiminnallinen tilanne Tässä osiossa pyritään selvittämään, mistä yrityksen ongelmat pohjimmil- taan johtuvat ja mitä toimenpiteitä niitten korjaamiseksi mahdollisesti on jo tehty. Usein yrityksen johdolla on pohdinnassa myös muita korjaavia toimenpiteitä. Ne kirjataan tässä vaiheessa ylös, mutta niiden toteuttaminen pysäytetään odottamaan selvityksen valmistumista. Tulevaisuuden näkymät Rahoituksen uudelleenjärjestelyssä rahoittajien päätökset nojaavat vahvasti yrityksen tulevaisuuden näkymiin, sillä lainojen lyhennyksiin ja korkoihin tarvittavien varojen pitää kertyä yrityksen tulevaisuuden kassavirroista. Analyysissä lähdetään liikkeelle toimialan yleisistä näkymistä, joista siirrytään yrityksen tilanteeseen, sen markkinatilanteeseen ja asiakaskunnan näkymiin. Samassa yhteydessä pohditaan myös kustannusrakenteen tarjoamia korjausmahdollisuuksia. Yrityksen johdon kanssa laaditaan tämän jälkeen yritykselle ennusteet. Niissä huomioidaan mahdolliset korjaustoimenpiteet, kustannussäästöt ja muut rakenteelliset muutokset, joilla toimintaa on tarkoitus sopeuttaa alhaisemman liikevaihdon ja kannattavuuden tasolle. Nämä tiedot syötetään simulointiohjelmistoon, jonka avulla tuotetaan tulevien vuosien ennustetut tuloslaskelmat, taseet ja kassavirrat. Kun ennusteisiin liitetään lainojen korkojen lisäksi myös niiden lyhennykset, voidaan testata myös yrityksen kyky selviytyä nykyisistä rahoituskuluistaan eli sen nykyisen rahoitusrakenteen toimivuus. Nykyinen rahoitusasema Yrityksen rahoitusasema on noususuhdanteessa usein syntynyt varsin sattumanvaraisesti. Se on tapahtunut yksittäisten investointien tai käyttöpääomatarpeiden kattamiseksi ilman sen tarkempaa kokonaissuunnitelmaa. Onkin varsin todennäköistä, että näin syntynyt rahoitusrakenne ei tule toimimaan parhaalla tavalla tyystin toisenlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Nykyisen rahoitusaseman analyysissä käydään rahoittajakohtaisesti läpi yrityksen vastuusalkun ehdot (määrät, maturiteetit, marginaalit jne.) sekä rahoittajakohtainen vakuussalkku. Tämä sisältää usein erilaisia kovenantteja (erityisehtoja), osakkaan antamia pantteja yms. erityiselementtejä, joista yrittäjä ei välttämättä ole selvillä tai joitten merkitystä hän ei ehkä ole täysin ymmärtänyt. Tarkastelussa pyritään muun ohella selvittämään myös eri rahoittajien mahdollinen olemassa oleva liikkumavara. Rahoitusesitys Edellä pääkohdittain kuvatun analyysin pohjalta laaditaan rahoittajille perusteltu kirjallinen aineisto. Se sisältää yksityiskohtaisen rahoitusesityksen lisäksi tarvittavan liiteaineiston, kuten ennusteet ja kassavirtalaskelmat. Ratkaisu voi sisältää esimerkiksi omaisuuden realisointeja, rahoitusyhtiöjärjestelyjä, lyhennysvapaita vuosia tai muita konkreettisia toimenpiteitä. Myös kokonaan uusia rahoituslähteitä, kuten Finnvera Oyj:n suhdannelaina- ja takaus, saattaa olla tarjolla. Rahoittajat saavat esityksestä luottovalmistelussaan tarvitsemansa tiedot sekä valmiiksi pohditun ja perustellun ratkaisumallin, jonka toimivuus on testattu ennusteilla ja kassavirtasimulaatioilla. Tämä vähentää merkittävästi rahoittajan valmistelutyön määrää ja nopeuttaa myös rahoituspäätöksen tekoa. Ongelmien lykkäämisen negatiivisia vaikutuksia ei voi liikaa korostaa. Se, joka pyrkii ajoissa korjaamaan tilannettaan, saa yleensä myös asiansa hoidettua. Voin kokemuksesta kertoa, että rahoittajanne arvostaa saamaansa etukäteisinfoa, olipa se sisällöltään miten ikävää tahansa. Se kertoo, että asiakas kantaa vastuuta saamistaan lainoista ja pyrkii hoitamaan niitä parhaansa mukaan. Samalla se antaa rahoittajalle mahdollisuuden valmistella ajoissa omaa päätösorganisaatiotaan mahdollisesti lähestyvän ikävänkin tilanteen varalta. Lopuksi on syytä todeta, että neuvotteluissa sovitut toimenpiteet pitää toteuttaa tinkimättä. Mikäli ratkaisu edellyttää myös pankin vastaantuloa, odotetaan yleensä myös yrityksen omistajien sitoutuvan järjestelyyn jollakin tavalla. Lisäksi rahoittaja liittää niissä tapauksissa yleensä luottoihin erityisehtoja, jotka antavat sille mahdollisuuden puhaltaa tilanne poikki, jos asiat eivät mene sovitulla tavalla. Kun asiakkaan toiminta on suunnitelmallista ja vastuullista, on rahoituksen uudelleen järjesteleminenkin yleensä kaikkien osapuolten edun mukaista. Tekstin kirjoittaja Financial Solutions Oy:n ekonomi Pekka Manelius on aikaisemmin työskennellyt lähes 20 vuotta yrityspankkiirina. 6 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 7
Palkkahallinto on yksi yrityksen kaikkein tärkeimmistä toiminnoista. Palkat ja korvaukset omalle henkilöstölle on hoidettava ajallaan, oikein laskettuna ja kaikkien määräysten sekä lakisääteisten velvoitteiden mukaisesti. Lain ja määräysten muuttuvat vaatimukset sekä palkkahallinnon laatuvaatimukset vaativat palkanlaskijalta aikaa ja asiantuntemusta. Työnantajan on panostettava yhä enemmän palkkahallinnon päivittämiseen, palkkarutiinien hallintaan sekä raportointiin viranomaisille. Tehtävä on haasteellinen ja vie voimavaroja yrityksen ydintoiminnoista. Tässä tilanteessa palkkahallinnon ulkoistaminen on kustannustehokas ja luotettava vaihtoehto. Kustannussäästöjä syntyy, kun ei tarvitse ylläpitää palkkahallinnon ohjelmia tai rekrytoida ja kouluttaa henkilöstöä. Palkkahallinnossa kaikki ei kuitenkaan ole ulkoistettavissa. Päätöksenteko pitää säilyttää yrityksessä itsessään. Yrityksen pitää tietysti myös varata rahat palkanmaksua varten. Toiminta jäntevöityy ja työnjako selkeytyy, kun palkanlaskenta ja siihen liittyvät käsittelyt hoidetaan eri yrityksessä kuin siihen liittyvä tiedonkeruu ja päätöksenteko. Palkanlaskennan ulkoistaminen ei ole yrityksen koosta kiinni, sillä asiakasyritysten koko vaihtelee yhden henkilön yrityksistä aina yli 1000 työntekijää työllistäviin suurtyönantajiin. Palveluratkaisu räätälöidään jokaisen yrityksen tarpeiden mukaan. Yritys saa siis joustavan ja luotettavan palvelun, josta vastaa oma palkka-asiantuntija. Jokaisella asiantuntijalla on takanaan Tilikeskus-yhtiöiden monipuolinen erikoisosaaminen ja jokaiselle asiakkaalle on myös nimetty varahenkilö. Näin palvelu toimii kaikissa tilanteissa ja kysymyksissä, sanoo Turun Tilikeskus Oy:n palvelupäällikkö Pella Tolonen. Tilikeskus-yhtiöt vastaa satojen yritysten palkkahallinnosta. Tähän palveluun on laajasti panostettu, ja noin 20 asiantuntijaa työskentelee päätoimisesti palkkojen parissa. Palkkahallinnon asiantuntemusta, toimintatapoja ja sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti. Uusin tieto ja laaja työehtosopimusten sekä lainsäädännön asiantuntemus takaavat pätevän partnerin palkkahallintoon. 8 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY Kehitämme palkkahallintamenetelmiä ja prosesseja jatkuvasti. Asiantuntijana ja palkkahallinnon ammattilaisina meidän pitääkin kulkea alan kehityksen kärjessä, Tolonen tiivistää. Sähköinen tiedonsiirto tehostaa toimintoja palkanlaskennassa. Sähköistä palvelua kehitetään myös koko ajan ja sitä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Sähköinen palvelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilökohtaisen palvelun osuus vähenisi. Päinvastoin, sillä henkilökohtainen neuvontatyö on oleellista mutkikkaiden kysymysten äärellä. Aktiivinen neuvontatuki ja henkilökohtainen asiantuntijapalvelu ovat tärkeä osa palveluamme nyt ja tulevaisuudessakin. Palvelupäällikkö Pella Tolonen Turun Tilikeskus Oy John Saunders Pekka Warjus Tarjous koskee 30.6.2009 mennessä tulleita uusia toimeksiantoja. Oikeudellisen perinnän viranomaiskulut laskutetaan. Riita-asiassa toimenpidekohtaiset kulut laskutetaan. Vapautatte arvokasta työaikaanne varsinaisen bisneksenne pyörittämiseen ja lisäksi tarjoamme perintäänne seuraavat hyödyt: Erääntyneet saamisenne vähenevät Luottotappiot vähenevät Saatte saatavillenne myös viivästyskoron Me hoidamme puolestanne: Yhteydenotot velalliseen ja viranomaisiin Neuvottelut velallisen kanssa Saatavan maksujen seurannan Edellisessä H-Hetkessä esitelty yhteistyökumppanimme John Saunders, asianajotoimisto Smith, Gambrell & Russell, tulee Suomeen. Hän esiintyy yhdessä varatuomari Pekka Warjuksen kanssa Turussa World Trade Centerin järjestämässä tilaisuudessa maanantaina 18.5. ja Tampereella kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa 19.5. Lisätietoa tilaisuuksista ja henkilökohtaisista keskustelumahdollisuuksista Saundersin ja Warjuksen kanssa kahden kesken saa joko varatuomari Pekka Warjukselta puh. (03) 366 4915 tai asianajaja Timo Heikkilältä, puh. 010 2899 411. Toimitatte vain kopion erääntyneestä laskusta niin me hoidamme perinnän puolestanne! Toimitus: Faxilla (02) 233 4300 Sähköpostilla: nina.sillanpaa@heikkilalaw.fi Postitse: Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy, Linnankatu 11 b, 20100 Turku Lisätietoja perinnästämme sekä perintätarjouksestamme: OTK Nina Sillanpää, puh. 010 2899 416 HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 9
toimitiloistaan 80.000 euroa/vuosi, liiketoimintayhtiön tulos pienenee koko tällä määrällä, jolloin myös sen osingonjakokyky pienenee vastaavasti. Liiketilat Oy:n verotettava tulo on peritty vuokra 80.000 euroa, josta 26 %:n veron jälkeen jää osingonjakokelpoisiksi varoiksi 59.200 euroa. Kun Liiketilat Oy:n oma pääoma on jakautumisen jälkeen 300.000 euroa, se kasvaa ensimmäisen vuoden jälkeisellä nettotulolla eli 59.200 eurolla, jolloin oma pääoma on seuraavan kerran 359.200 euroa. Kun yhtiö tämän jälkeen jakaa osinkoa, se voi jakaa verovapaata osinkoa 32.328 euroa (9 %:ia 359.200:sta). Mikäli se jakaa osinkoa tätä enemmän, ylimenevästä osingosta on ansiotuloina verotettavaa osinkoa 70 %. tuloista maksetaan veroa 28 %. Vuokratuloista jäisi nettona käteen tässä esimerkissä 57.600 euroa. Liikehuoneisto-osakkeiden myynti Mikäli yhtiö, joka omistaa liikehuoneiston, jonka kirjanpitoarvo on 100.000 euroa, mutta käypä arvo on 150.000 euroa, myy liikehuoneiston 150.000 eurolla, yhtiölle syntyy verotettavaa voittoa 50.000 euroa, josta maksetaan veroa 13.000 euroa. Liikehuoneiston myynnistä jäisi yhtiön kassaan 137.000 euroa. Jos kassaan tulleet varat jaetaan osinkoina, niistä on verovapaata vain 9 % laskettuna osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta ja ylimenevästä osasta 70 % on ansiotuloa. vissa. Tämä päätös tarkoittaa yllä olevan esimerkin valossa sitä, että kun 150.000 euron liikehuoneiston osake jaettiin osinkona yhtiön osakkaalle ja vaikka tästä osingosta oli verovapaata 82.800 euroa, hän maksoi siitä veroa vain 23.000 euroa, sen hankintahintana pidetäänkin huoneiston käypää arvoa eli 150.000 euroa. Tästä puolestaan seuraa se, että jos osakas myy osinkona saamansa liikehuoneiston, sen kauppahinta on 150.000 euroon saakka hänelle täysin verovapaata. Tähän 150.000 euron hankintahintaan saadaan lisätä vielä varainsiirtovero, jonka osakas joutui maksamaan, kun liikehuoneisto siirtyi hänen omistukseensa. Varainsiirtoveron määrä nyt ko. esimerkissä on 1,6 % eli 2.400 euroa. Käsittelin viime H-hetkessä aihetta miten voidaan siirtää yhtiön taseessa oleva kiinteistö joko itselle tai keskinäiselle kiinteistöosakeyhtiölle. Jutussa totesin, että se voidaan tehdä kolmella tavalla: Ostamalla kiinteistö käypään hintaan, jakamalla se osinkoina itselle tai jakamalla yhtiö uudeksi liiketoimintayhtiöksi ja uudeksi keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi. Totesin myös, että jakautuminen on ehdottomasti järkevin tapa eriyttää kiinteistö yrityksestä. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön kautta päästiin siihen, että yrittäjä pääsee perimään omalta yhtiöltään kiinteistön käytöstä käypää vuokraa, josta hän maksaa vain pääomatulon mukaisen veron eli 28 %. Mikäli yrityksen taseeseen sisältyy liikehuoneiston osakkeita, työsuhdeasunto-osakkeita, vapaa-ajan asunto-osakkeita tai vaikka pörssiosakkeita, näiden siirtämisellä jakautumista hyödyntäen uuteen yhtiöön ei saavuteta samaa hyötyä kuin kiinteistön siirtämisellä keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön. Jos osakeyhtiössä toteutetaan kokonaisjakautuminen, jossa liiketoiminta siirretään uuteen liiketoimintaosakeyhtiöön ja liikehuoneisto sekä mahdolliset muut osakkeet sitä varten perustettavaan toiseen osakeyhtiöön, yhtiön nettovarat on vain jaettu kahteen eri osakeyhtiöön. Mikäli se osakeyhtiö, jonne liikehuoneisto ja mahdolliset muut osakkeet on siirretty, perii toimitiloista vuokraa, nämä vuokratulot tulevat vuokraa perivälle osakeyhtiölle, joka maksaa vuokratuloistaan veroa 26 %. Liiketoimintayhtiö, joka maksaa vuokran, saa luonnollisesti vähentää maksamansa vuokrat omassa verotuksessaan. MIKSI LIIKEHUONEISTON OSAKKEET KANNATTAA JA- KAA ITSELLE? Oletetaan, että yhtiön taseessa on seuraavat luvut: oma pääoma 600.000 liikehuoneiston osakkeet 100.000 (todellinen käypä arvo 150.000) Kun liikehuoneiston osake sisältyy yhtiön taseeseen, tästä huoneistosta ei luonnollisestikaan voida maksaa itse itselleen vuokraa. Liikehuoneiston tasearvo sisältyy yhtiön omaan pääomaan, joten sen osuus verovapaasta osingosta on 9.000 euroa (9 %:ia 100.000:sta). Oletetaan, että vastaavasta tilasta voitaisiin periä käypänä vuokrana 80.000 euroa/vuosi. Jos tämä osakeyhtiö jaetaan kahdeksi osakeyhtiöksi eli uudeksi liiketoimintaa harjoittavaksi osakeyhtiöksi ja uudeksi Liiketilat Oy:ksi, jonka taseeseen liikehuoneisto siirretään, näiden kahden yhtiön osakkeiden yhteinen matemaattinen arvo on sama kuin jaettavan yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo. Näistä kahdesta yhtiöstä saatavien verovapaiden osinkojen määrä ei aluksi muutu lainkaan. Jakautumisessa jakautuvan yhtiön varat ja velat tulee siirtää uusiin yhtiöihin kirjanpitoarvoin ns. tasejatkuvuutta noudattaen. Siten Liiketilat Oy:n taseessa liikehuoneiston osakkeet ovat edelleen 100.000 euron arvoisina. Jos jakautuvan yhtiön oma pääoma on jaettu kumpaankin uuteen yhtiöön yhtä suurin osuuksin, kummankin yhtiön oma pääoma on 300.000 euroa. Siten kummastakin yhtiöstä saa alkuun verovapaita osinkoja 27.000 euroa. Kun Liiketilat Oy perii liiketoimintaa harjoittavalta yhtiöltä vuokraa Liikehuoneiston jako osinkona ja veroseuraamukset Oletetaan, että edellä mainitun liikehuoneiston todellinen käypä arvo on 150.000 euroa, kun sen kirjanpitoarvo oli 100.000 euroa. Mikäli yhtiö jakaa osinkoina muuta kuin rahaa, tällaisen omaisuuden siirtohintana yhtiöstä osakkaalle on käytettävä käypää arvoa. Siten jos osakeyhtiö jakaisi osakkaalleen em. liikehuoneiston osinkoina, osingon määrän tulisi olla 150.000 euroa. Kun osakkeen tasearvo oli 100.000 euroa, tästä osingonjaosta seuraisi yhtiölle 50.000 euron luovutusvoitto, josta yhtiö maksaisi veroa 13.000 euroa. Osakas saisi tällä keinolla osinkotuloa 150.000 euroa, josta verovapaata olisi 54.000 euroa (9 %:ia 600.000:sta). Lopusta 96.000 eurosta (150.000-54.000) olisi verotonta vielä 30 % eli 28.800 euroa, jolloin verotettavaksi ansiotuloksi osakkaalle jäisi 67.200 euroa. Mikäli osakkaalla ei ole muita ansiotuloja, tästä menisi veroja noin 23.000 euroa. Näin osakas saisi 23.000 eurolla 150.000 euron arvoiset osakkeet itselleen. Tämän jälkeen osakas voi periä omalta yhtiöltään käypää vuokraa esim. 80.000 euroa/vuosi, joka summa olisi hänen pääomatuloaan. Pääoma- Merkittävä Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO 28.10.2005 T 2765) Edellä mainitun KHO:n päätöksen mukaan osinkona saadun osakkeen hankinnaksi (hankintamenoksi) katsotaan osakkeiden käypä arvo sillä hetkellä kun osinko on ollut nostetta- Tänä vuonna olemme kokeneet uuden ilmiön, hinnat ovat laskeneet. Raaka-aineiden hinnat, bensiinin hinta ja myös kiinteistöjen ja liikehuoneistojen hinnat ovat laskusuunnassa. Yrittäjän kannattaa hyödyntää laskevia hintoja ja jakaa osinkona rahan sijasta omaisuutta esimerkiksi liikehuoneisto. Osinkoja kannattaa jakaa Mikäli edellä oleva antaa aihetta lisäkysymyksiin tai toimenpiteisiin, ottanette yhteyttä toimistoomme puhelinnumeroon 09 2532 5600. Yrittäjäterveisin Pertti J. Siikarla oik.lis. joka vuosi- varsinkin kun tulossa on suurempi osinkotulojen veroremontti ja jos kassa on tiukilla kannattaa jakaa muuta rahanarvoista. Ari Mertala ari.mertala@heikkilalaw.fi puh 09 696 222 17 10 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 11
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY:n ja HEIKKILÄ GROUP in XIV GOLFKISAT Ma 17.8.2009, Nevas Golf, Sipoo Yhteislähtö klo 9.00 Jo tuttuun tapaan järjestämme jälleen yrittäjille ja heidän ystävilleen tarkoitetun kisan haasteellisella Nevaksen golfkentällä. Tänäkin vuonna jokainen osallistuja palkitaan! Kilpailu on: Tasoituksellinen pistebogey Tasoitusrajat 1-54 korkein kilpailutasoitus 36 Naiset:punainen tii Miehet: keltainen tii Pisin draivi & lähemmäs lippua Osallistumismaksu: 55 sisältäen pelimaksun (joka laskutetaan etukäteen), kenttäeväät, saunan, lounaan, palkinnon jokaiselle ja hyvän peliseuran Ilmoittautumiset: Koska voimme ottaa mukaan vain 72 osallistujaa, varmista heti mukaanpääsysi ja ilmoittaudu ennakkoon: puhelimitse (09) 696 2220 tai faksilla (09) 696 22222 sähköpostilla johanna.martikainen@yrittajienoikeussuoja.fi Ilmoita: Nimesi + mahdollisten ystäviesi nimet, yrityksen nimi kotiseurat ja tasoitukset laskutusosoite + puhelinnumero (fax- tai sähköpostiosoite) Lisäohjeet: Lisäohjeet tulevat laskun mukana! ASIANAJOTOIMISTO HEIKKILÄ & CO OY www.heikkilalaw.fi TURKU Puh. 010 289 9400 Linnankatu 11 b 20100 Turku Fax. (02) 233 4300 HELSINKI Puh. (09) 696 2220 Bulevardi 46 00120 Helsinki Fax (09) 696 22222 TAMPERE Puh. 010 439 9421 Hämeenkatu 17 A 15 33200 Tampere Fax 010 439 9429 YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY www.yrittajienoikeussuoja.fi HELSINKI Puh (09) 2532 5600 Bulevardi 46 00120 Helsinki Fax (09) 2532 5655 FINANCIAL SOLUTIONS OY www.fsolutions.fi TURKU Puh. (02) 233 4200 Linnankatu 11 b 20100 Turku Fax (02) 233 4200