Tietojohtamisen uudet näkökulmat Suuntaviivoja tietojohtamisen kehittämiseksi SOTE- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä maailmassa Timo Hakala, IT-projektijohtaja Soili Partanen, hankejohtaja 8.4.2019 Konserni- ja elinvoimatoimikunnan kokous
Sisältö 1. Kansallinen taso 2. Tilanne Uudellamaalla 3. Missä nyt ollaan?: Esimerkkejä 3.1 IT:n ja ydintoiminnan tiekartta 3.2 Tietojohtamisen malli 3.3 Sote-datapilotit 3.4 Tuotteistus 3.5 Tietojohtamisen simulointi
1. Kansallinen taso
TOIVO ohjelman johtoryhmässä HUS ERVAalueen edustajana on Merja Tepponen (Eksote) Maakuntien johtamisen, ohjauksen ja valvonnan tueksi tuotetaan kattava, ajantasainen ja luotettava tietopohja Tieto jalostetaan eri käyttötarkoituksiin sopivaksi ja tarjotaan käytettäväksi rajapinnoilla ja esitetään räätälöidyillä näkymillä Tieto kerätään mahdollisimman pitkälle sama tieto kirjataan vain kerran - periaatteen mukaisesti, jotta ammattihenkilöstön kirjaamistaakka voidaan välttää Tiedonkäsittely toteutetaan tietosuojaa kunnioittaen yhteisillä data-alustoilla, jotka mahdollistavat joustavat toteutustavat ja luovat edellytykset tulevaisuuden uudenlaiselle analytiikalle, ennusteille ja tekoälyratkaisuille VIRTA- hanke Kehittävät maakuntien tiedolla johtamista ja sen teknisiä ratkaisuja ja erityisesti järjestäjän näkökulmasta VALTAVA- hanke Kansallista tietotuotantoa ja sitä tukevaa teknologiaa kehittävä hanke
Muut kansalliset tietojohtamishankkeet Julkisen hallinnon ja palvelujen digitalisointi Sote-Kuva muutoshanke Sotetieto hyötykäyttöön 2020 strategia Sote-tietoallas Maakuntien Kuntien talouden talouden raportointi-hanke raportointihanke Maakuntajärjestäjän tiedolla johtaminen Maakuntien tietojohtaminen -hanke Kasvupalveluiden tietojohtamisen hanke Aluekehittämisen tilannekuva-hanke Pelastustoimen tietopaketti-hanke Linjauskeskustelu käynnissä Tilanne päivittyy lähiviikkoina
2. Tilanne Uudellamaalla
Tietojohtamisen ajurit ja tavoitteet MUUTOKSEN AJURIT Nykypalvelujärjestelmän kyky taata palvelut Julkisen hallinnon menot jatkavat kasvua Vaikeus järjestää yhdenvertaisia ja tehokkaita palveluita Alueiden väliset erot sote-palveluiden laadussa ja kustannuksissa Pirstaloitunut palvelujärjestelmä vaikeuttaa asiakaslähtöisyyttä ja palveluintegraatiota Tietotuotanto on hajautunutta Tiedon käyttö on puutteellista Tiedon ja digitalisaation hyödyntäminen Työllisyysasteen kehitys Jne. TIETOJOHTAMISEN TAVOITTEITA
Tietojohtamisen tarpeita Strategiset tarpeet TIETOJOHTAMISEN KEHITTÄMISEN TARPEITA Uudenmaan tietojohtamisen kehittäminen kansallisen kehityksen kärjessä Uudenmaan tarve vaikuttaa kansallisiin tietojohtamisen linjauksiin Yhteiset tietojohtamisen standardit, tavoitteet, suuntaviivat ja ohjeistukset Operatiiviset tarpeet (tietojohtamisen kansallisen standardisuosituksen laatiminen, vrt. ISO-standardit) Maakuntahallituksen linjaukset 18.3.2019 Sopia yhteistyön organisoimisesta (neutraali fasilitoiva verkosto) Tietopohjan yhdenmukaistaminen Määrittää yhteinen tapa tuottaa tietoa toiminnan ohjauksen ja päätöksenteon tueksi Luotettava ja ajantasainen tieto eri toimijoiden käytössä Toiminnan muutostarpeet havaitaan ajoissa Mahdollistaa johdon työpöydän näkymien ja erilaisten mittareiden hyödyntämisen Kirjaamiseen ja raportointiin kuluva aika vähenee, resursseja vapautuu Kunnissa viranomaisraportointi valtakunnallisille toimijoille selkiytyy Ollaanko valmiita uudistamaan toimintaa yhdessä? Miltä osin sitoudutaan yhteisiin prosesseihin? Kuinka toiminnan uudistusta johdetaan yli organisaatiorajojen? Kuinka paljon saman toiminnan prosessit eroavat eri yksiköiden ja organisaatioiden välillä? Mikä on nykytilan prosessien kypsyystaso Kuinka isoa muutosta tavoitellaan? Mitkä ja minkälaisia ovat kaikille yhteiset prosessit? Kuinka yhteiset prosessit muodostetaan? Mitkä prosessit toteutetaan organisaatio- tai jopa yksikkökohtaisesti?
Tietojohtamisen palveluilla tuetaan palvelutuotannon tavoitteiden toteutumista Tietojohtamisen onnistuminen edellyttää yhteistä tahtotilaa sekä toiminnan kehittämisen että tietojohtamisen kehittämisen osalta Valtion, kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotanto Avi Ely Syke Keha Kaupungit Kunnat HUS Jne. Uusimaalainen Ydintoiminnan kehittämisen visio Tavoitteet toiminnan kehittämiselle Tietojohtamisen kehittämisen visio Tavoitteet tietojohtamisen kehittämiselle Tietojohtamisen palveluja (esim.) Väestön hyvinvointi Toiminnan eri tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen Tietojohtamisen palveluiden johtaminen Tietojohtamisen kouluttaminen, kehittäminen, viestintä Analytiikan kehittämisen palvelut Tiedonhallinnan palvelut Tiedon tuotannon palvelut Tietojohtamisen palveluiden testaus, tuotannollistaminen ja hyödyntäminen toiminnassa Arkkitehtuurin ja teknologian hallinta
Tietojohtamisen kehittäminen verkostomaisena yhteistyönä Nyt sekä palvelutuotanto että tieto on hajautunut ja pirstaloitunut monelle eri toimijalle. Nykymallista on tärkeä tunnistaa toiminnan tarpeet ja tavoitteet. Uudistus olisi syntynyt tietojohtamisen näkökulmasta alueellisen keskitetyn mallin. Jatkossa on mahdollista järjestäytyä tietojohtamisen ympärillä. Se edellyttää yhteistä tahtoa. Yhteistyön tekemisen malli voisi olla fasilitoitu verkosto. KESKITETYSTI JOHDETTU VERKOSTO O FASILITOITU VERKOSTO ITSEOHJAUTUVA VERKOSTO O
Tietojohtamisen palveluiden organisoitumiseen on eri vaihtoehtoja Verkostomaisessa toimintaympäristössä fasilitoitu alustamalli mahdollistaa yhteisen tahtotilan muodostamisen ja vertailtavuuden Hajautettu Toimintokohtainen Fasilitoitu alustamalli Konsultoiva Tehdas Keskitetty Hajautetussa mallissa analyytikot ja muut tiedontuotannon asiantuntijat pysyvät omissa organisaatioissaan ja toiminnoissaan. Keskitettyä toimintoa ei ole, joten asiantuntijoiden odotetaan itse koordinoivan yhteistyötä keskenään. Asiantuntijat pysyvät omissa toiminnoissaan, mutta pieni keskitetty osaamiskeskus koordinoi yhteistyötä toimijoiden välillä. Asiantuntijat toimivat fasilitoidussa verkostossa. Kehittämistyötä koordinoidaan yhteistyössä alustamaisesti Pysyvä, keskitetty organisaatio tuottaa lähes kaiken tiedon ja koordinoi tietojohtamista. Asiantuntijat konsultoivat toimintoja tietojohtamisessa. Tehdasmallissa merkittävä osa tiedontuotannosta tehdään erillisessä palvelukeskuksessa, joka voi olla ulkoistettu. Keskitetyssä mallissa kaikki tiedontuotanto tehdään keskitetysti. Toiminnoilla ei ole suoraa pääsyä dataan, työkaluja eikä resursseja tiedontuotantoon. Selitteet: Tietojohtamisen asiantuntija Tiedon hyödyntäminen Tietojohtamisen ekosysteemi Keskitetty tietojohtamisen organisaatio, esim. tietopalvelu
3. Missä nyt ollaan?: Esimerkkejä
3.1 IT:n ja ydintoiminnan tiekartta
IT TOIMINTA 1 2 Maakunnan strategia Tietojohtamisen politiikka Vaatimukset ja lainsäädäntö Kansalliset toimijat 3 Miksi Kyvykkyydet 5 Toiminnan vaatimukset TIJO tiekartta Tarvekorit Kuka Tietotarve Mitä Kehittämispaketit KAJO IT - Tietotuotannon tiekartta Milloin Tiedon hyödyntäminen Toiminta Roolit IT - arkkitehtuuri Miten 4 Millä Työpaketit Tietomalli ja kriittiset tietotarpeet
3.2 Tietojohtamisen malli
Maakunnan tietojohtamiskokonaisuus (luonnos kokonaiskuvasta maakunnan strategisen tietojohtamistyöskentelyn pohjaksi) Väriselitteet: Uusimaalaisten ekosysteemi Maakunnan tietojohtamisjärjestelmä Tietojohtamisen kulmakivet Maakunnan strategiset tavoitteet Terveys hyvinvointi, turvallisuus, osallisuus, kilpailukyky Indikaattorit Työ-, luomis- ja hyvinvointipotentiaali: elinvoimaisuus ja elämänhallinta Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut Varhaiskasvatus, koulutus ja sivistys Ilmiöiden ja kokemustiedon selitysmallit yleiset toimialakohtaiset Menneisyys ja nykytila Turvallinen ja terveyttä edistävä sekä perustarpeita turvaava elinympäristö Yhteisen tietopohjan, -välineistön ja johtamiskulttuurin kehittäminen Tietokehittäminen ja TKIO-toiminta Ennustemallit ja juurisyihin vaikuttaminen Tulevaisuus
Fasilitoitu verkostomalli tietojohtamisen vapaaehtoisessa kehittämisessä 1.taso 2.taso Toivo ohjelma Valtava ja Virta hankkeet SoteDigi ja Vimana THL, Kuntaliitto, Kela jne. Pyydetyt kunta- ja järjestöedustajat Muut kutsutut valtakunnallisen tason edustajat Vapaaehtoinen alueellinen tietojohtamisen kehittäminen TKIO-työryhmät Apotti Lisäksi kutsuttuja asiantuntijoita teemoittain 3.taso Sote-organisaatiot ja -toimijat IT:n edustus
3.3 Sote-data pilotit
Sotedata-pilotti Tavoitteena on: Luoda geneerinen sote-tietomallinnus ja varmistaa sen toimivuuden olemassa olevan sote-rekisteritiedon valitulla tietosegmentillä. Parantaa käsite- ja tietomallia sekä toisaalta optimoida sote-rekistereihin jatkossa kerättävän tiedon rakennetta ja laatua Kehittää tiedon käsittelyn ja yhdistämisen tietoteknisiä ja inhimillisiä kyvykkyyksiä Mallinnettavaksi tietosegmentiksi valitaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden (MTP) tiedot, koska tämä asiakasryhmä: On merkittävä kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti Käyttää runsaasti vaikeasti integroitavia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluja On ollut jo aiemmin valmistelevan työn kohteena isoissa muutosprojekteissa, mikä nopeuttaa etenemistä Ensivaiheessa rakennetaan MTP-käsite- ja tietomalli olevan tietomallinnusinstrumentin avulla Helsingin kaupunki, Keski-Uusimaa ja HUS kumppaneina Tiedot yhtenäistetään käsite- ja tietomallin mukaisesti Tietojen, mallinnuksen ja teknisten välineiden mahdolliset puutteet paikannetaan ja tehdään kehittämis- ja käyttöön viemisen suunnitelma MTP tietoja analysoidaan ja tulokset esitetään järjestäjä- ja tuottajaorganisaatiolle Valmistellaan mallinnustyön skaalaamissuunnitelma muille asiakassegmenteille ja ulottuvuuksille Kaikki yllämainittu toteutetaan nykylainsäädännön edellyttämällä tavalla tutkimusasetelman pohjalta Olemassa oleva tutkimussuunnitelman luonnos jatkokehitetään verkostoyhteistyössä
TIETOVARASTOINNIN KOKONAISARKKITEHTUURI TEKNINEN NÄKÖKULMA TIETOVARASTOINNIN KOKONAISARKKITEHTUURI TEKNINEN NÄKÖKULMA TIETOVARASTO Ellie Käsitemallit WhereScape RED ETL Azure SQL Data Warehouse WhereScape 3D Data Vault mallit S K RV BV DIM DIM Azure SQL Database DIM DIM Keskitetty raportointi ToTal IBM ognos Analytics MDMtietolähteet TIETOALLAS Tietolähteet Microsoft Azure Data Lake Store (storage) ja HDInsight (Hadoop) 20 4.4.2019
3.4 Tuotteistus
Tuotteistus ja JHS Maakuntien palveluluokitus Esimerkki suunnitelluista tuotehierarkioista: Aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito: Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidolla tarkoitetaan vastaanottopalveluja, joihin voi toisinaan liittyä polikliinisiä toimenpiteitä kuten suolikanavan tähystystoimenpiteitä (mahalaukku, paksusuoli), keuhkoputken tähystyksiä, sydämen ultaäänitutkimuksia tai muita vastaavan kaltaisia tutkimuksia tai hoitoja. Tuotehierarkia aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito
3.5 Tietojohtamisen simulointi
Simulaatioharjoitus: Tapauksena ikääntyneiden palvelut * Maakuntahallitus päätti että: < 5 % 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa palveluasumisessa Ikääntyneiden asumiseen liittyvien palvelujen kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 0,78 mrd Muutos ei saa heikentää nelimaalin tavoitteita 1 Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin tai kevyempiin palveluihin 2 Pyritään vähentämään asiakkaiden määrää raskaissa palveluissa muuttamalla/yhtenäistämällä palvelujen tarjoamisen kriteerejä 3 Alennetaan palvelun/palvelujen yksikkökustannuksia kehittämällä omaa palveluntuotantoa tai kilpailuttamalla/ säätämällä omien/ostopalvelujen suhdetta Järjestäjä laatii järjestämissuunnitelman Järjestämissuunnitelmassa valitaan yksi tai useampi polku tavoitteiden saavuttamiseen Palvelutuotanto laatii toimeenpanosuunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi, seuraten järjestäjän valitsemaa ylätason polkua ja tavoitetilan mittareita* Toimeenpanovaihe Tavoitetila*
Lisätietoja antavat: Soili Partanen Hankejohtaja, tietojohtaminen järjestäjätoiminta puh: +358 40 0795 955 soili.partanen@uusimaa2019.fi @soili Timo Hakala IT-projektijohtaja puh: +358 40 194 0877 timo.hakala@uusimaa2019.fi @TimoHakala www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019