PALVELUASUMINEN JA LYHYTAIKAINEN PALVELUASUMINEN ASUMISYKSIKÖSSÄ/ASUNTORYHMÄSSÄ/RYHMÄKODISSA Palvelukuvaus Palveluasumiseen kuuluu asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain (380/1987) mukainen viranhaltijapäätös palveluasumisen toteuttamisesta. Palveluasuminen tukee vaikeavammaisen henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä asukkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Hankittavaan palveluasumiseen kuuluvia palveluja ovat: - avustaminen päivittäisissä asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa - fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen - palvelut, joita tarvitaan asiakkaan terveyden ja kuntoutuksen edistämisessä - lääkehoidosta vastaaminen Palveluntuottaja tuottaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut, kuten jäljempänä tarkemmin määritellään. Palveluntuottaja järjestää asiakkaille asunnon. Asuminen voidaan järjestää yksittäisissä asunnoissa, palveluasumisryhmissä tai ryhmäkodissa asiakkaan tarpeiden mukaan. Palvelutarpeen arvioi tilaaja yhdessä asiakkaan kanssa. 1. Palvelun käyttäjät Asiakkaiden palveluntarve vaihtelee yksilöllisesti vuorokauden eri aikoina. Tästä johtuen asumisen tueksi tarvittavat palvelut vaihtelevat määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Palvelua hankitaan yli 18-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille. Palvelu on avustamista niissä tehtävissä, joita vammainen ei vammansa vuoksi kykene tekemään itse. Palvelu voi sisältää hoidollisia tehtäviä. Palveluasumisen asiakkailla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa pitkäaikaista haittaa ja avun tarvetta. Sairaus voi olla esimerkiksi etenevä lihas- tai neurologinen sairaus. Palvelun käyttäjillä saattaa olla monialaisia palvelutarpeita johtuen esimerkiksi kognitiivisten taitojen ja kommunikaation puutteista. Vammat voivat olla seurausta onnettomuuksista, sairauksista tai henkilöt voivat olla syntymästä asti vammautuneita. Asiakkaina voi olla myös vaikeasti kuulovammaisia, näkövammaisia sekä kuulonäkövammaisia tai kehitysvammaisia henkilöitä. Osa asiakkaista opiskelee tai käy työssä. 1
Asiakasohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa tilaaja. Tilaaja voi osoittaa asiakkaita palveluun myös sosiaalihuoltolain nojalla. 2. Palveluluokat ja palvelun sisältö Keskitetysti asumispalveluyksikössä toteutettu vammaispalvelulain mukainen (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380) palveluasuminen on kohdistettu erityisesti niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on pitkäkestoinen, monimuotoinen tai ennakoimaton palvelutarve, jolloin tarvittavan palvelukokonaisuuden tulee toimia hyvin joustavasti ja varmasti. Palveluluokat Palveluluokka 1: ajoittainen avuntarve, enintään 2 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea useissa arkielämän toiminnoissa, mutta selviää osasta toiminnoista myös itsenäisesti. Palvelua tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina. Avun tarve on keskimäärin enintään kaksi tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 2: vuorokauden aikana toistuva avuntarve, 2-4 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista lähes kaikissa toiminnoissa. Avustaminen saattaa edellyttää kahta avustajaa ja apuvälineiden kuten nostolaitteiden käyttöä. Palvelua tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina. Avun tarve on keskimäärin yli kaksi, mutta kuitenkin enintään neljä tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 3: runsas avuntarve, 4-6 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea runsaasti. Palvelua on oltava saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Pääsääntöisesti avun tarve on keskimäärin yli neljä, mutta enintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 4: jatkuva avuntarve, 6-8 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea jatkuvaluonteisesti. Palvelua on oltava saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakas tarvitsee avustamista 6-8 tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 5: jatkuva avuntarve Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea jatkuvasti. Palvelua on oltava saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakas tarvitsee avustamista yli 8 h, mutta enintään 10 h /vrk. Mikäli asiakkaan palveluntarve ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, palvelun järjestämisestä maksetaan tuntiperusteisesti. Palveluluokasta riippumatta asukkaan tulee saada apua lyhyellä varoitusajalla, kiireellisissä tilanteissa välittömästi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sairauskohtaus, kaatuminen tai putoaminen. Palveluntuottajan tulee käyttää aikaperusteista raportointijärjestelmää asukkaan vuorokautisen avuntarpeen määrittelemiseksi. Palveluntuottajan tulee seurata ja raportoida odotusaikojen toteutumista. 2
Asumisen suunnitelma Palveluasumisen laadukas toteuttaminen perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen ja yhdessä laatimaan tavoitteelliseen asumisen suunnitelmaan, jossa sovitaan asiakkaan tarvitseman yksilöllisen avustamisen tarkemmasta sisällöstä. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tehtyä asumisen suunnitelmaa, joka tarkistetaan, arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja aina asiakkaan tilanteen tai palvelutarpeen muuttuessa. Vastuu asumisen suunnitelman tekemisestä, tarkistamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta on palveluntuottajalla. Asumisen suunnitelman tulee olla tehtynä viimeistään kuukauden kuluttua palvelun alkamisesta. Asuntoon liittyviä vaatimuksia Palveluntuottajan tulee järjestää asiakkaalle asunto. Asunnon tulee olla esteetön, turvallinen, riittävän tilava asiakkaalle, apuvälineille ja avustamiselle. Asunnossa on oltava valmiudet yksilöllisten apuvälineiden asentamiselle. Asunnossa pitää turvata yksityisyys sekä mahdollisimman itsenäinen elämä. Asunnosta tulee olla esteetön pääsy piha-alueelle ja/tai parvekkeelle. Asunnon ulkoovelle on päästävä invataksilla kaikissa sääolosuhteissa. Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja, palveluasuntoryhmiä tai ryhmäkoteja. Asunto voi olla myös ns. satelliittiasunto keskitetyn asumispalveluyksikön läheisyydessä. Asumisyksikkö Koostuu erillisistä asunnoista. Tämän lisäksi yksikössä voi olla yhteisiä tiloja, kuten sauna ja pesutupa, jonka käyttämisestä asiakas maksaa erikseen vuokran yhteydessä asiakkaan ja palveluntuottajan välisen vuokrasopimuksen perusteella. Asuntoryhmä Koostuu yksittäisistä asunnoista, jotka sijaitsevat toistensa läheisyydessä, esim. kerrostalon samassa rapussa tai kerroksessa. Ryhmäkoti Ryhmäkodissa oleva asunto koostuu asiakkaiden yksityisistä tiloista ja oleskelutilana toimivasta yhteistilasta. Asiakkaan omassa käytössä olevan tilan tulee olla esteetön. Avustaminen Avustamispalvelua tulee olla saatavilla jokaisena päivänä kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakas määrittelee tarvitsemansa palvelut toimintakykynsä mukaan yhteistyössä tilaajan ja palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajan on huolehdittava, että henkilökunnalla on riittävä osaaminen erilaisten kommunikaatiomenetelmien (esim. viittomakieli, kuvat) käyttämiseen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. 3
Palvelu on pääsääntöisesti avustamista jokapäiväisissä toimissa. Palveluntuottajalla tulee kuitenkin olla valmius asumisen kannalta välttämättömiin hoidollisiin toimenpiteisiin. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi insuliinikynän käyttö, katetrointi, pegravinneliuoksen antaminen, haavojen ennaltaehkäisy ja hoito sekä voinnin seuranta. Näiden toimenpiteiden suorittaminen kuuluu palvelun hintaan eikä niistä palveluntuottaja voi veloittaa erikseen. Asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidosta sekä lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa perusterveydenhuolto, asiakasta hoitava lääkäri tai erikoissairaanhoito. Palveluntuottaja avustaa asiakasta asumisen ja terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Tällaiseksi asioinniksi katsotaan vähintään ruokaostosten tekeminen, päivittäisissä raha-asioissa avustaminen tai lääkärissä käynti. Tämä avustaminen kuuluu palvelun hintaan eikä niistä palveluntuottaja voi veloittaa erikseen. Kutsujärjestelmä Jokaisella asiakkaalla tulee olla käytettävissään kutsujärjestelmä, jonka avulla henkilökunnan tavoittaa helposti ja turvallisesti kaikkina vuorokauden aikoina. Kutsujärjestelmän tulee olla sellainen, että asiakas voi käyttää sitä vammansa laadusta riippumatta. Kutsujärjestelmällä tulee saada tarpeen vaatiessa henkilökohtainen keskusteluyhteys henkilökuntaan tai muuhun sopimuksen mukaiseen henkilöön. Palveluntuottaja hankkii ja ylläpitää kutsujärjestelmää sekä vastaa järjestelmän kustannuksista. Ateriat Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että asukkaalla on mahdollisuus päivittäiseen ateriointiin. Asukas voi valmistaa ateriat itse tai avustettuna. Asiakas voi halutessaan tilata ateriansa myös muulta palveluntuottajalta ja asiakasta avustetaan tässä. Ateriapalvelu koostuu aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä, iltapalasta ja tarvittaessa välipaloista. Asukas voi valita, millaisen ateriapalvelukokonaisuuden hän ottaa. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asukkaille. Asukkaalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ruokalistaan ja antaa palautetta siitä. Siivous ja pyykinpesu Palveluntuottaja huolehtii viikoittaisesta ylläpitosiivouksesta asukkaiden asunnoissa sekä huolehtii yleistilojen puhtaanapidosta. Asukkaalla tulee olla mahdollisuus saada yksilöllistä apua oman asuntonsa siivoukseen. Ylläpitosiivous sisältää mm. lattioiden ja mattojen imuroinnin, lattioiden kosteapyyhinnän tarvittaessa, vapaiden pöytäpintojen pyyhinnän, tiskipöydän siistimisen sekä saniteettitilojen perusteellisen puhdistuksen. Asunnoissa suoritetaan vuosittain perussiivous, joka sisältää muun muassa ikkunoiden pesun sekä muita vastaavia asukkaan kanssa yhteisesti sovittuja asioita. Palveluntuottaja avustaa ja tarvittaessa huolehtii asukkaan vaatteiden ja liinavaatteiden pesussa. Asukas hankkii ja kustantaa itse omat siivousvälineensä ja -tarvikkeensa. 4
3. Ehdottomat laatuvaatimukset 3.1. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Palveluntuottajan nimeämällä vastuuhenkilöllä tulee olla tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, alan tuntemus (vähintään kahden vuoden työkokemus vammaisten palveluista viimeisen viiden (5) vuoden ajalta ja vähintään kahden (2) vuoden työkokemus sosiaali- tai terveydenhuollon esimiestehtävistä. Lähiesimiehellä on oltava vähintään tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai siirtymäsäännösten perusteella aikaisempi vähintään opistotasoinen tutkinto sekä alan tuntemus (vähintään kahden (2) vuoden työkokemus vammaispalveluista) ja riittävä johtamistaito (vähintään kolmen (3) vuoden esimiestyökokemus sosiaali- tai terveydenhuollon alalta tai esimiestyön opinnot, esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkinto). (sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 46a ). Muulla asiakkaiden avustamiseen osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla vähintään tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon perustutkinto. Palkatessaan ammattihenkilöstöä palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa ammattihenkilöitä koskevaa lakia (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 433/2010) ja Valviran antamaa ohjeistusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröinnistä Henkilöstöllä tulee olla vähintään hyvä suomen kielen taito ja henkilöstön tulee osata käyttää muita asiakkaiden tarvitsemia kommunikointikeinoja (mm. selkokieli, kuvat, tukiviittomat). Henkilöstölle on järjestetty ulkoinen työnohjaus. Henkilöstön perehdytys on suunnitelmallista ja perustuu kirjalliseen toimintamalliin. Henkilöstö on perehdytetty fyysiseen avustamiseen sekä apuvälineiden käyttöön asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 3.2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrän tulee vastata asiakkaiden palvelutarpeita. Ympärivuorokautisia asumispalveluja tuottavan yksikön henkilökunta toimii kolmessa vuorossa ja kaikissa vuoroissa tulee olla asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstömitoituksen tulee olla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) luvan mukainen. Palvelujen vastuuhenkilö (lähiesimies) lasketaan hoitohenkilöstömitoitukseen sillä osuudella, kun hän tekee varsinaista hoitotyötä (korkeintaan 50 %). Palveluntuottajan toiminta ei saa perustua vuokratyövoiman käyttöön, muuta kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi lyhyissä sijaisuuksissa. Lyhyeksi sijaisuudeksi katsotaan viikon sijaisuus. 5
Asumis - tai päivätoimintayksikössä muutoin kuin satunnaisesti työskentelevä työntekijä ei voi toimia vammaispalvelulain tarkoittamana henkilökohtaisena avustajana kyseisen yksikön asukkaalle. Henkilöstön vastuut ja valtuudet on määritelty kirjallisesti. 3.3. Muut ehdottomat laatuvaatimukset Yksikön toiminta-ajatus ja arvot on määritelty kirjallisesti. Yksiköllä on omavalvontasuunnitelma (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 6). Palveluntuottajalla on oltava asiakaspalautejärjestelmä. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus antaa välitöntä palautetta suoraan vastuuhenkilölle sekä lisäksi esim. avustajan, internetin tai sähköpostin välityksellä (asiakaspalautelomake). Palveluntuottajan tulee informoida ja tarvittaessa avustaa asukkaita asiakaspalautteen antamiseen. Asukkaiden tulee saada vastaukset palautteisiinsa kahden viikon sisällä. 4. Palveluntuottajalle maksettavat korvaukset Palvelumaksu Palvelumaksun suuruus riippuu asiakkaan palveluluokasta. Tilaaja maksaa palvelumaksun palveluntuottajalle korvauksena asiakkaan avustamisesta sopimuksen mukaan. Asiakkaan palveluluokka määritellään tilaajan, palveluntuottajan ja asiakkaan yhteistyönä. Tilaaja päättää asiakkaan palveluluokan. Palveluluokan tarkistukset tehdään kaksi kertaa vuodessa ja vähintään kolmen kuukauden ajanjaksolta. Asiakasmaksut ja vuokra Kiinteistön omistaja/palveluntuottaja vuokraa asukkaiden käytössä olevat tilat asukkaille (asuinhuone, wc-pesutila sekä osuus yhteisistä tiloista). Palveluntuottaja tai tilojen omistaja perii vuokran asukkaalta. Tilaaja päättää asiakkaalta mahdollisesti perittävän asiakasmaksun suuruuden. Mikäli yksikössä asiakkaille hankitaan keskitetysti esim. hygieniatarvikkeita (wc-paperit, siivoustarvikkeet ja pesuaineet, hoitotarvikkeet), liinavaatteita, peruskalustusta tai maksetaan yhteisiin tiloihin päivittäinen sanomalehti tai internet-yhteys, asiakkaat maksavat palveluntuottajalle erikseen näistä tarvikkeista ja palveluista. Asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia. (Ks. http://www.kela.fi/kohtuulliset-asumismenot_ enimmaisasumismenot). Asuinhuoneiston vuokraamisesta laaditaan huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus. Vuokrankorotukset tehdään huoneenvuokralain mukaisesti. 6
Asukkaat kalustavat kustannuksellaan oman huoneensa/omassa käytössään olevat tilat ja vastaavat omien asuntojensa osalta vakuuttamisesta. Palveluntuottaja kalustaa yhteistilat. Ateriamaksu Ateriamaksun määrä vuorokaudessa määräytyy raaka-aineiden ja välillisten kustannusten perusteella. Ateriamaksu sisältää ruoanlaiton välilliset ja elintarvikkeiden kustannukset, kuten esimerkiksi sähkön ja veden kustannukset, muttei työn kustannuksia. Mikäli asiakas valmistaa itse ateriansa henkilökunnan avustuksella, maksaa hän itse aterioiden valmistukseen käytettävät raaka-aineet ja silloin ateriamaksut eivät koske häntä. Asiakas päättää itse oman ateriapalvelunsa tarpeen ja laajuuden. Asiakas voi valita kuinka moneen ateriointiin hän päivässä osallistuu ja maksaa tällöin vain käytettyjen aterioiden lukumäärän mukaan. Aterioista peritään asiakkaan asumisen suunnitelmassa sovittu, aterioiden käytön mukainen hinta. Palveluntuottaja voi myös määritellä aterioille kuukausihinnan asiakkaan kanssa niin sovittaessa. 5. Lyhytaikainen palveluasuminen asumisyksikössä/asuntoryhmässä/ ryhmäkodissa Kaikki edellä mainittu (kohdat 1-4) koskee myös palvelutuotetta lyhytaikainen palveluasuminen asumisyksikössä/asuntoryhmässä/ryhmäkodissa. Palveluntuottaja perii asiakkaalta asumis- ja ateriakustannukset. Asunnon tulee olla kalustettu. 6. Asumiskokeilu (optio) Asumiskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan päivittäiseen toimintaan sekä elämänhallintaan liittyvä toimintakyky ja palvelujen tarve. Kokeilujaksoa tarvitaan esimerkiksi arvioitaessa vastavammautuneiden, itsenäistyvien nuorten tai laitoshoidosta siirtyvien vammaisten henkilöiden palvelutarvetta. Arvio tehdään moniammatillisesti ottaen huomioon asiakkaan fyysisen avun tarve, apuvälinetarve, muihin palveluihin ja elämänhallintaan liittyvät palvelutarpeet. Jakson tavoitteet ja kesto määritellään asiakaskohtaisesti yhdessä asiakkaan, tilaajan ja palveluntuottajan kesken. Asumiskokeilujakson pituus vaihtelee kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Asumiskokeilu toteutetaan asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön varatussa, vammaismitoitetussa asunnossa, joka on kalustettu ja varustettu perustarvikkein, mm. astiat. Asiakas maksaa ateriat ja vuokran. Palveluntuottajan tulee laatia asumiskokeilun jälkeen yhteenveto asiakkaan palvelutarpeista ja tarkoituksenmukaisesta asumismuodosta. Option Asumiskokeilu hinnoittelu on /vrk (alv 0 %). 7