OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori Pentti Hakkarainen, professori Johanna Anttonen, amanuenssi Ulla Keski-Filppula, suunnittelija Jari Laru, tutkijakoulutettava Ari Sutinen, yliassistentti Jaana Lehtosaari, opintoasiainsihteeri (siht.) 1
Sisältö 1. Työryhmän tavoite...3 2. Opintosuoritusten kirjaaminen tohtoriopinnoissa...3 3. Tohtoriopintojen tiedottamisen kehittäminen...3 4. Ohjaajien yhteistyön kehittäminen...4 5. Tutkimuksen laadunarviointi tohtoriopintojen näkökulmasta...4 6. Tohtoriopintojen rahoitus...4 7. Tutkijanuran kehittäminen Post-doc vaiheessa...5 Liitteet 2
1. Työryhmän tavoite Työryhmä päätti jatkokoulutustyöryhmän tehtävänannon perusteella keskittyä tarkastelemaan lähemmin seuraavia tohtoriopintojen kehittämiseen liittyviä näkökohtia - Opintosuoritusten kirjaaminen - Tiedottamisen kehittäminen - Ohjaajien yhteistyön kehittäminen - Tutkimuksen laadunarvioinnin huomioon ottaminen tohtoriopintojen osalta - Tohtoriopintojen rahoitus - Tutkijanuran kehittäminen tohtoriopintojen vaiheessa 2. Opintosuoritusten kirjaaminen tohtoriopinnoissa Työryhmä esittää, että tohtoriopiskelijat kokoavat omista opinnoistaan portfolion liitteineen. Esimerkiksi osallistumistodistukset ovat osana portfoliota. Kun opintokokonaisuus tai jakso on suoritettu kokonaan, opiskelija pyytää ohjaajalta tai valvojalta merkinnän toimitettavaksi toimistoon (KTK257) jossa suoritus kirjataan oodiin. Tutkinnon valvoja ja opintojaksojen vastuuhenkilö määrittelevät, mihin esim. pääaineopintojen osioon suoritukset kirjataan ja kuinka monta opintoviikkoa ja opintopistettä kyseinen kokonaisuus on laajuudeltaan. Opiskelijan suorittaessa muita opinto-oppaan mukaisista opintoja kirjataan merkinnät oodiin opettajan antaman suoritusilmoituksen mukaisesti. 3. Tohtoriopintojen tiedottamisen kehittäminen Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen viestinnän kehittäminen sisältää seitsemän kohtaa: 1.Viestinnän suunnitelman laatiminen - sisältää viestinnän ydinsanoman (tohtorikoulutuksen tavoitekuvan, kohderyhmien määrittelyn, viestinnän tavoitteet sekä konkreettisen toimenpidesuunnitelman esim. vuosittain). 2. Sidosryhmäverkostot - niiden määrittely, yhteydenpito, tiedotus ja pr-työ (sidosryhmiä ovat esim. tutkimuksen yhteistyökumppanit, tutkimusrahoittajat, yhteiskunnalliset päättäjät, ulkopuoliset luennoitsijat). 3. Www-sivujen laatiminen, ylläpito ja sisällön tuottaminen tohtorikoulutuksen koulutustarjontaan. 4. Suora tiedottaminen sähköpostilistojen kautta: a) tutkimus-lista toimii sekä jatko-opiskelija- että sidosryhmätiedottamisessa 3
b) lisäksi oma lista aktiivisille jatko-opiskelijoille c) oppimisympäristön perustaminen (Optimaan), joka toimii myös ohjauksen tukena. 5. Sisäinen viestintä omassa tiedekunnassa (tohtorikoulutuksen asioista koordinointi muuhun tiedekunnan toimintaan). 6. Sisäinen viestintä yliopistotasolla; näkyvyys omassa yliopistossa ja yhteistoiminta muiden tiedekuntien kanssa. 7. Mediatiedottaminen ja julkinen näkyvyys. 4. Ohjaajien yhteistyön kehittäminen Kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtoriopintojen ohjaajien yhteistyössä on paljon parannettavaa. Ohjauksen merkitystä tiedekunnan tutkimustoiminnan kehittämisessä tuleekin huomattavasti korostaa. Kyse ei ole vain ns. tulostavoitteiden saavuttamisesta vaan yliopiston keskeisimmän korkeakoulupedagogisen toiminnan kehittämisestä. Ohjaus on tärkein työtapa jatko-opintoihin liittyvän tutkimustoiminnan laadun parantamisessa. Viime aikoina tilanne on hieman parantunut. Tohtoriopintojen opetussuunnitelma on täsmentynyt ja siinä korostetaan ohjaukseen sitoutumisen ohella ohjaajien yhteistyötä ohjausprosessin eri vaiheissa. Ohjaajien keskuudessa yhteistyötä periaatteessa pidetään hyvänä asiana, mutta käytännössä ohjaajien kiinnostus on keskeisesti oman tieteenalan sisältökysymyksissä ja oman tutkimusalan yhteistyössä. Saman tutkimusaiheen alueella toimivaa yhteistyötä onkin syytä tukea ja kannustaa ohjaajia verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä kansainvälisesti ja kansallisesti sellaisten tutkimusryhmien kanssa, jotka kokevat molemmat hyötyvänsä siitä. Tiedekuntatasolla ohjaajien mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseen tulee arvioida huolellisesti ja kriittisesti. Syynä on ohjaajien resurssien ja ajan niukkuus. Alkuvaiheessa pyritään järjestämään vuosittain ainakin yksi tilaisuus, jossa aiheena tulisi olla tiedekunnan tohtoriopintojen arviointi, ohjauksen kehittäminen ja ohjaajien ohjaustaitojen kehittäminen. Jatko-opiskelijoiden kokemuksia tulisi myös selvittää ja hyödyntää niitä tohtoriopintojen kehittämisessä. 5. Tutkimuksen laadunarviointi tohtoriopintojen näkökulmasta Oulun yliopistossa suoritetaan vuonna 2007 tutkimuksen laadunarviointi. Tutkimuksen laadunarvioinnissa arvioidaan myös tohtorikoulutuksessa olevien jatko-opiskelijoiden tutkimuksen laatua. Tutkimuksen laadunarvioinnissa käytettävät kriteerit tarkentuvat vuoden 2007 aikana. 6. Tohtoriopintojen rahoitus Todettiin, että tiedekunnan tohtoriopintojen rahoittamisessa tulee huomiota kiinnittää seuraaviin asioihin 1) Rahoituksesta tiedottaminen jatko-opiskelijoille - Liitteenä Jari Larun yhteenveto rahoitusväyliä tutkimuksen tekemiseen (LIITE 1) 4
2) Jatko-opintojen rahoituksen kehittäminen - Tiedekunnassa ja yksiköissä tulee miettiä konkreettisia toimenpiteitä jatko-opintojen rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi esim. tarjoamalla asiantuntija-apua apurahahakemusten laatimisessa 7. Tutkijanuran kehittäminen Post-doc vaiheessa Varsinainen ammattitutkijaksi pätevöityminen tapahtuu pos-doc vaiheessa. Väitellyt tutkija alkaa joko muodostaa omaa tutkimusryhmää tai hän siirtyy tutkimusryhmässään entistä suurempaan vastuuseen ryhmän johtamisesta ja tutkimuksen suuntaamisesta. Myös tässä vaiheessa tutkija tarvitsee tukea ja koulutusta, joka on etupäässä yhteistä tutkimustyötä kokeneempien ja nuorempien tutkijoiden kanssa. Tähän tutkija tarvitsee resursseja ja tukea. Tutkijanuran kehittämisessä tarvitaan seuraavia toimenpiteitä. 7.1. Virkarakenteen kehittely Edellytyksenä on, että virkarakennetta kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota kaikkiin mahdollisuuksiin muodostaa pos doc vaiheen virkoja, jotka painottuvat tutkimukseen ja tohtoriopiskelijoiden ohjaamiseen. Virkarakenteen kehittäminen voi tapahtua joko avoimeksi tulevia virkoja suuntaamalla, kehittämällä tutkijalehtorijärjestelmää tai muodostamalla uusia virkoja. Menestyneimpien tutkijoiden työtä tulisi tukea järjestämällä määräaikaisia palvelussuhteita ennen kuin voidaan pyrkiä tehtävien vakinaistamiseen henkilön pätevöitymisen myötä. 7.2. Tuki hakemusten valmisteluun ja uusien tutkimusryhmien muodostamiseen Työsuunnitelmissa varataan aikaa enemmän tutkimukseen myös väittelyn jälkeen, niin että tohtoreilla on mahdollista keskittyä rahoitushakemusten laadintaan ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Kansainvälisten hankkeiden valmistelu edellyttää myös matkamäärärahoja neuvotteluja ja konferenssimatkoja varten. 7.3. Kannustus ja koulutus Post doc -vaiheessa oleville tutkijoille suunnattua koulutusta järjestetään sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yksikön kannustusta ja tukea tarvitaan, että mahdollisimman moni osallistuisi tällaiseen. Tässä vaiheessa voitaisiin käyttää myös erityisjärjestelyjä, joilla voitaisiin ainakin osin tukea tutkijoiden liikkuvuutta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7.4. Mentorointi ja johtaminen Kehitetään mentorointia systemaattiseksi järjestelmäksi väitelleiden tutkijoiden tukemiseen tutkijanuralla. 5
Liite 1. TUPA tutkimusrahoitus: http://www.oulu.fi/tupa/html/tutkimusrahoitus.html 1. Apurahat - Apuraha on se perinteisin ja samalla "kehnoin" tapa rahoittaa jatko-opintoja a. http://www.utu.fi/tutkimus/tutkimusrahoitus/tura/index.html Turun yliopiston keräämä apurahatiedote sisältää käytännössä kaikki apurahoja myöntävät tahot b.http://www.saatiopalvelu.fi/ SKR:n säätiöpalvelu sisältää tietoja SKR:n apurahojen jakoajankohdista, verotusnäkökohtia ja muuta mielenkiintoista ja tärkeätä tietoa. 2. Suomen Akatemia -http://www.aka.fi Suomen Akatemian tarjoamaa rahoitusmuotojen kirjoa on mahdotonta kutistaa tähän. Jotain on kuitenkin alla mainittuna: -SA rahoitteiset tutkijakoulut -tutkijatohtori (nuoret vastaväitelleet) -liikkuvuus yliopisto-työelämä-yliopisto, 1 vuosi -työelämässä olevien jatkokoulutus (väit.kirjan tekeminen) -tutkijaliikkuvuus: ulkomailla tapahtuva tutkijakoulutus ja kahdenväliset sopimukset 3. EU FP7 Harkitessasi puiteohjelmarahoitusta ota välittömästi yhteyttä ns. maatuen kontaktihenkilöihin http://www.tekes.fi/eu/fin/yhteystiedot/7po_yhteyshenkilot.html.. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä myös Tupan porukkaan yliopistolla. Tekes ylläpitää kansallista EUFP7 sivustoa, sieltä on hyvä aloittaa: http://www.tekes.fi/eu/fin/7po/index.html EU-FP7 mahdollistaa mm. seuraavia asioita: a. Yhteistyö (isoja tutkimusprojekteja, ei tutkijakoulutukseen suoraan) b. Ideat (perustutkimusrahoitusta, ei tutkijakoulutukseen suoraan) c. Ihmiset (tunnetty myös nimellä Marie Curie) - Aloittelevan tutkijan verkostoituminen - Yliopisto-yritys-tutkija verkostojen muodostaminen - Runsaasti instrumentteja väiteilleille nuorille tutkijoille - Kotiinpaluu /ulkomaille meno rahoituksia.. d. Valmiudet (ei tutkijakoulutukseen liittyviä sisältöjä; popularisointia, Pk-yristysten kehi, nopea tutkimus) 4. EU EAKR/ESR ja muut EU-alueelliset instrumentit - tulevalla ohjelmakaudella tuetaan voimakkaammin myös tutkimusta. Suoranaista jatko- 6
opintojen rahamomenttia tuskin tullenee. Enemmänkin tutkimusprojekteja/infraa voidaan tukea. Kysy lisää EU-koordinaattori Hanna Honkamäkilältä 5. Pohjoismainen yhteistyö - Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä tuskin tehdään yliopistossamme liikaa. Kuitenkin poliittisesti järkevää olisi tehdä yhteistyötä erityisesti Luulajan yliopiston kanssa. Tutkijavierailuja (jatko-opinnot) tuetaan alla mainittujen toimijoiden rahoittamana: a. NORFA (Nordisk Forskerutdanningsakademi) http://www.norfa.no/ b. Nordisk Industrifond - http://www.nordisk-industrifond.no/ c. Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto http://www.norden.org/ d. Nordiska Kulturfonden http://www.nordiskkulturfond.dk e. NordForsk http://www.nordforsk.org/ Nordforsk tukee Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä, tutkijankursseja, tutkimusverkostoja, professorivierailuja ja tutkijanliikkuvuutta 6. Muita rahoituslähteitä: Erityisesti tutkijaliikkuvuuteen a. CIMO (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus) http://www.cimo.fi b. FullBright Center (stipendiaatti tutkimusta USAssa, myös jatko-opiskelijoille) http://www.fulbright.fi/ c. DAAD - Saksan ja Suomen välistä jatko-opintojen ja tutkimuksen vaihtoa.. http://www.daad.de/de/index.html 7