Setlementtityön juurilla nykyajassa

Setlementtityön juurilla nykyajassa Itä-Pasilan asukastalo -projektin (2008 2010) loppuraportti ja kuvaus asukastalon ensimmäisistä vuosista Maaliskuu 2011 Veikko Väisänen Tuula Immonen Anu Ojaksela

2 Sisältö JOHDANTO... 3 OSA 1... 4 2 ITÄ-PASILAN ASUKASTALO -PROJEKTIN TULOS: TOIMIVA ASUKASTALO... 5 2.1 LÄHTÖKOHTIA... 5 2.2 ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 5 2.3 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN... 6 2.3.1 Visiointia... 6 2.3.2 Tavoitteet täytettiin... 7 ASUKKAIDEN KOHTAAMISPAIKKA, KOKOONTUMISTILA JA TOIMINTAPISTE... 7 YHDESSÄ JA OMAEHTOISESTI TOIMIMINEN... 9 ASUKKAAT OSALLISTUJINA TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ... 9 APU JA NEUVONTA... 10 VAIKUTTAMINEN ALUEEN ASIOIHIN... 11 UUDET TOIMINTAMALLIT... 12 2.4 TULOS: PROJEKTISTA ASUKASTALOKSI... 12 OSA 2... 15 3 LÄHTÖKOHDAT... 16 3.1 ASUKKAIDEN AKTIIVISUUS KÄYNNISTI ASUKASTALON... 16 3.2 PALUU SETLEMENTTITYÖN JUURILLE... 17 3.3 ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUKASTALON KÄYTÄNNÖISSÄ... 19 4 PERUSTAN RAKENTAMINEN... 20 4.1 TOIMINNAN TASOT... 20 4.2 KUMPPANUUS JA YHTEISTYÖVERKOSTOT... 20 4.3 ASUKASTALON TOIMINTAPERIAATTEET JA SÄÄNNÖT... 24 4.4 TOIMINTAA RAKENTAMASSA... 27 5 ASUKASTALOTOIMINNAN HYÖTYJÄ... 35 6 POHDINTAA... 39 6.1. TILASTA PAIKAKSI JA VÄLJÄKSI YHTEISÖKSI... 39 6.2 LUOTTAMUS... 41 6.3 VERKOSTOJEN TOIMINTA... 42 Intressien yhteen sovittaminen... 42 6.4 SETLEMENTTITYÖ SOSIAALISEN PÄÄOMAN VAHVISTAJANA?... 44 7 PASILAN ASUKASTALON TOIMINNAN ULKOINEN ARVIOINTI... 45 ARVIOINTIA PASILAN ASUKASTALON TOIMINNASTA... 45 ASUKASTALON TULOKSET... 46 Asukastalo mahdollistajana, integroijana ja sivistäjänä... 46 Asukastalo yhteisöllisten ongelmien ratkojana... 49 Asukastalo yhteiskunnan normien kantajana ja välittäjänä... 50 Verkostot... 51 Asukastalon organisaatio ja työntekijöiden rooli... 51 KIRJALLISUUS... 54 SETLEMENTTIPERUSTAISEN ASUKASTALON MALLI... 55 LIITE 2... 57 ASUKASTALON OHJAUSRYHMÄ... 57 OPISKELIJAT... 57

Johdanto 3 Itä-Pasilan asukastalon toiminta käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana projektina 1.3.2008. Toimitilan kustannuksista vastasi Helsingin kaupunki. Projektin vastuullinen toteuttaja oli Kalliolan setlementin kehittämisyksikkö ja yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa toteutettiin kumppanuussopimuksen perustalta. Nykyiseen muotoonsa asukastalo rakentui asukkaiden ja lukuisten toimijoiden yhteistyönä. Asukastalon projektivaihe päättyi 31.12.2010 ja tässä vaiheessa tiedetään toiminnan jatkuvan vakaamman Ray-rahoituksen sekä Helsingin kaupungin panostuksen turvin. Asukastalosta on tullut tavoitteiden mukaisesti paikka, jossa on mahdollista käydä tapaamassa muita ihmisiä, toteuttaa ihmisten tilanteista ja tarpeista nousevia toimintoja sekä saada vertais- ja ammatillista neuvontaa ja apua ongelmien ratkomiseen. Lisäksi asukastalon ajateltiin vastaavan toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja olevan aktiivinen toimija asukkaiden hyvinvointia edistävissä asioissa. (Itä-Pasilan asukastalon väliraportti 2010, 6). Asukastalon toiminta on laajentunut henkilöverkostojen ja tapahtumien, erityisesti Pasila-viikon, kautta käsittämään koko alueen, minkä myötä on tullut tavaksi puhua Pasilan asukastalosta, vaikka sijainti ja toiminnan painopiste onkin alueen itäisessä osassa. Tässä raportoinnissa kuvataan ja arvioidaan asukastalon ensimmäisten vuosien toimintaa. Raportti jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan lyhyesti projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja projektin tuloksia. Toisessa osassa kuvataan prosessia, jossa asukastalosta muovautui nykyisenlainen hyvin toimiva kokonaisuus. Tavoitteena on löytää niitä oleellisia asioita, jotka ovat edesauttaneet projektin alkutaipaleella muotoiltujen visiointien toteutumista. Samalla hahmottuu kuva setlementtityöstä nykyoloissa. Raportti sisältää myös asukastalotoiminnan ulkoisen arvioinnin sekä liitteenä olevan setlementtiperustaisen asukastalon mallin. Raportin tarkoituksena on luoda pohjaa Pasilan asukastalon jatkotoiminnalle sekä antaa aineksia asukastalojen suunnitteluun ja toteutukseen setlementeissä ja muissa organisaatioissa. Kiitokset Projektin päättyessä on aika kiittää heitä kaikkia, jotka ovat tehneet asukastalon mahdolliseksi. Asukkaita ja muita toimijoita on kiittäminen aktiivisesta vaikuttamisesta Helsingin kaupungin poliittisiin päättäjiin niin, että asukastalon perustaminen mahdollistui, samoin asukastalotoimintojen moninaisuudesta ja vireästä osallistumisesta toimintaan. Kiitos kuuluu myös asukastalossa toimiville Kalliolan Nuorille ja leikkipuisto Lehdokille hyvästä yhteistyöstä, jota ilman asukastalosta olisi jäänyt puuttumaan monta oleellista toimintaa. Kiitos projektin ohjausryhmän jäsenille hyvistä ehdotuksista ja innostavista keskusteluista sekä vapaaehtoisille, työllistettyinä olleille ja opiskelijoille, joita ilman ei olisi pärjätty. Asukastalo ei toimi ilman rahoitusta. Paikallinen toiminta, myös paljolti asukkaiden vapaa- ja omaehtoisuuteen perustuva, tarvitsee paikan sekä toimintaa mahdollistavat ja ylläpitävät rakenteet. Kiitos rahoittajille, Raha-automaattiyhdistykselle ja Helsingin kaupungille.

4 Osa 1 Itä-Pasilan asukastalo -projektin tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuus Omenahillotalkoot Pasilan asukastalolla

5 2 Itä-Pasilan asukastalo -projektin tulos: toimiva asukastalo 2.1 Lähtökohtia Itä-Pasilan asukastalon perustaminen ei tapahtunut käden käänteessä, vaan sitä edelsi monia vuosia eri tahoilla käyty keskustelu toimintatilan tarpeesta. Asukkaat ja paikalliset toimijat pitivät tärkeänä saada alueen asukkaiden käyttöön toimintatila, joka samalla mahdollistaisi eri väestöryhmien kanssakäymistä ja jonka tehtävänä olisi mm. edistää asumisviihtyvyyttä lisäävien ratkaisujen syntyä. Tiloja tarvittiin erityisesti eläkeläisten, lasten ja nuorten, maahanmuuttajien ja yksinäiseksi itsensä tuntevien alueen asukkaiden tarpeisiin. Alueen yhteistyöryhmässä East teamissa laadittiin asukastalon perustamissuunnitelma ja laitettiin vireille sen käsittely Helsingin kaupungin päättävissä elimissä. Kaupungin myönteisen päätöksen jälkeen Kalliolan setlementille annettiin asukastalon toteuttajan tehtävä. Kalliola tunnettiin alueella, koska sen kehittämisyksikkö sijaitsi Itä-Pasilassa ja se oli aktiivisesti mukana paikallisessa toiminnassa ja asukastalon suunnittelussa. Kalliolan vahvuutena monikulttuurisessa toimintaympäristössä oli sen poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus sekä se, että Kalliola ei ole minkään erityisen ryhmän etujärjestö. Yhdistysmuotoinen organisaatiopohja puolestaan mahdollisti rahoituksen hakemisen Raha-automaattiyhdistykseltä. Lisäksi Kalliolan Nuoret oli jo käynnistänyt toimintaa asukastalon tulevissa tiloissa. Asukastalon pilotointivaihetta varten haettiin ja saatiin Ray:ltä kolmivuotinen rahoitus (2008 2010). Asukastalo perustettiin Kalliolan kehittämisyksiköltä vapautuneisiin tiloihin, joissa jo toimivat Kalliolan Nuoret ja Helsingin kaupungin leikkipuisto Lehdokki. Asukastalon vastaavaksi työntekijäksi saatiin lähiasukkaiden ja toimijoiden tuntema tuttu työntekijä. Asukastalo syntyi vastauksena paikallisiin tarpeisiin ja monivuotiseen odotukseen, minkä vuoksi toiminnat käynnistyivät vauhdikkaasti heti tilojen avaamisen jälkeen maaliskuussa 2008. 2.2 Arvot ja toimintaperiaatteet Setlementtityön näkökulmasta asukastalotoiminta oli paluuta juurille, sen tyyppisiin ajatusmalleihin ja toimintatapoihin, joita jo ensimmäisissä setlementeissä käytettiin. Setlementtityölle on ominaista toiminnan vahva arvopohja. Kalliolassa arvot on määritetty seuraavasti: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Lisäksi toiminnan järjestämisen ja menetelmien valinnan taustalla olivat työntekijöiden ammatillinen ja kokemukseen perustuva tieto (esim. setlementtityö, yhteisösosiaalityö, asiakastyö), muista vastaavantyyppisistä toiminnoista ja niiden arvioinneista koottu sekä prosessin toteutuksessa kertynyt tieto.

6 Setlementtityön perinteisiin nojautuvia, asukastalon toimintaa ohjanneita arvoja ja periaatteita käsitellään syvemmin raportin toisessa osassa. 2.3 Tavoitteiden saavuttaminen Projektin toteuttamisen hyvistä alkuasetelmista, asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden aktiviisesta mukaan tulosta ja työntekijöiden sitoutuneesta työotteesta johtuen jo projektin väliraportoinnissa voitiin todeta asetettujen tavoitteiden tulleen suureksi osaksi toteutetuiksi. Seuraava tavoitteiden saavuttamisen ja tulosten esittely perustuu seuranta-aineistoon ja toiminnan dokumentointiin. Tässä osiossa aihealue käydään läpi lyhyesti antamatta vastauksia miten ja miksi -kysymyksiin. Niihin ja asukastalon muotoutumisprosessiin palataan raportin toisessa osassa. 2.3.1 Visiointia Projektin alkuvaiheessa täsmennettiin rahoitushakemuksessa esitettyjä tavoitteita, tarkoitusta ja toimintamenetelmiä sekä työstettiin arviointisuunnitelma. Projektin tarkoitukseksi tuli tuottaa asukkaiden ja erilaisten paikallisten toimijoiden yhteistyönä asukastalo. Asukastalon tuli toimia tilana, jossa on mahdollista käydä tapaamassa muita ihmisiä, toteuttaa ihmisten tilanteista ja tarpeista nousevia toimintoja sekä saada vertais- ja ammatillista neuvontaa ja apua ongelmien ratkomiseen. Visiota muotoiltaessa ajateltiin asukastaloa sellaisena, jollaiseksi sen haluttiin tulevan. Ajatuksena oli, että projektissa edettäisiin vision suuntaan, vaikka sen päättyessä kaikki ei olisikaan valmista: Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Se vastaa toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja on aktiivinen toimija asukkaiden hyvinvointia edistävissä asioissa. Toiminnan perustana oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus mahdollistavat vastavuoroisten suhteiden ja luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä voi osaltaan vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa. Visio perustui oletukseen, että määritetyllä tavalla toimimalla voidaan saada aikaan asukastalossa kävijöiden hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, vaikuttaa alueen epäkohtien korjaamiseen ja mahdollisesti vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa. Ajateltiin, että toiminnalla voidaan joiltakin osin ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä / auttaa niiden ratkomista. Projektin tarkoituksen ja vision muotoilussa otettiin etäisyyttä ongelmakeskeisistä asukastalon tarpeen perusteluista. Talon käyttäjärakenteen haluttiin olevan monipuolinen: kaikenikäiset asukkaat, viranomaistahot, kantaväestö, maahanmuuttajat ja erilaisessa sosiaalisessa asemassa olevat. Näin yhteistoiminta saisi vankan perustan ja asukastalosta muodostuisi alueen resurssi. Haluttiin myös korostaa sitä, että asukastalosta muotoutuu tietynlainen talossa kävijöiden ja toimijoiden yhteistyönä. Toimintaa kehitettiin projektimuotoisesti, mutta sitä kautta tuleva raamitus ajateltiin tukirakenteeksi, joka ei saa tukahduttaa potentiaalista

ihmisistä lähtevää aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Tämä muistuttaa Hull Housen perustajan Jane Addamsin toimintatapaa. Hän ei asettanut tavoitteeksi määrätynlaista taloa eikä suunnitellut etukäteen toteutettavia toimintoja, vaan talo muotoutui monenlaisten toimintojen ja käytännön kokeilujen kautta (Puurunen & Röpelinen 2004, 152). Setlementtityön perinteisiin nojautuen lähialuetta ja -yhteisöä haluttiin kehittää yhdessä naapuruston kanssa. Yksittäisten palveluiden tarjoamisen sijaan tarkoituksena oli antaa tilaa elämän erilaisille asioille ja yhdessä olemisen muodoille. Työntekijöiden tuli luoda toiminalle puitteet ja mahdollisuudet. 7 2.3.2 Tavoitteet täytettiin Projektisuunnitelmaa täsmennettäessä asukastalo paikkana oli jo perustettu, joten tavoitteet muotoiltiin koskemaan asukastalotoiminnan kehittämistä. Tavoitteet johdettiin projektin tarkoituksesta ja visiosta ja samalla kirjattiin menetelmät, joilla tavoitteet oletettiin voitavan toteuttaa. Seuraavassa käydään läpi lyhyesti tavoitteiden 1. 5. toteutumista. Muut, projektin sisäisiin tehtäviin liittyvät tavoitteet toteutettiin suunnitellusti. Julkisen sektorin palveluiden ja järjestötoiminnan rajoja koskevasta selvityksestä on tehty erillinen raportti (Anttila & Juote 2010) ja asukastalotoiminnan mallinnus on tämän raportin liitteenä. Toiminnan kasvua ja sisältöjä kuvataan tarkemmin prosessikuvauksen yhteydessä. Tavoitteet 1. Alueen toimijoiden ja asukkaiden välinen yhteistyö ja yhdessä toimiminen lisääntyvät. 2. Syntyy kävijöiden tuottamaa omaehtoista toimintaa. 3. Yhteisön ja alueen ongelmia ratkotaan yhdessä. 4. Kävijät saavat tarvitessaan tukea, neuvontaa ja ohjausta. 5. Projektin toteutuskumppanuus ja yhteistyö tuottaa uusia yhteistyömuotoja, jotka tukevat ihmisten pärjäämistä erilaisissa elämän muutos- ja ongelmatilanteissa. 6. Selvitetään ja täsmennetään julkisen sektorin ja järjestön työn välisiä rajoja. 7. Projektia toteuttavat työntekijät voivat hyvin työssään 8. Mallinnetaan asukastalon toiminta ja toteutettu kumppanuus. 9. Arvioidaan projektin toteutus, asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia sekä toteutettua kumppanuutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Asukkaiden kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste Itä-Pasilan asukastalo -projektin suunnitelman sekä asukkaiden toiveiden mukaan asukastalon tuli olla asukkaita yhteen kokoava ja erilaisten ryhmien vuorovaikutusta lisäävä paikka. Sen tuli myös tarjota tila erilaisille toiminnoille. Työntekijät tekivät kävijäseurantaa muiden tehtäviensä lomassa. Ryhmissä kävijöistä saatiin jokseenkin täsmälliset tiedot, mutta muilta osin (olohuoneessa kävijät, kahvilla pistäytyjät jne.) seuranta oli epätarkempaa. Alla olevat tiedot ovat siten noin -tietoja ja kertovat käyntien, ei yksittäisten eri kävijöiden määrää.

8 Käyntikerrat asukastalossa (ei sis. Kalliolan Nuorten toimintoja) 2008 2009 2010 (1.3. alkaen) Ryhmätoiminnat (harrastus-, vertaistuki- ja 1460 6300 11 100 ohjatut ryhmät, läksykerhot, juhlat) Kurssit (SPR:n kanssa yhteistyössä) - 140 20 Verkostojen kokoukset 270 800 600 Yksittäiset käynnit / olohuone 2800 2000 2800 Yhteensä 4530 9240 14 520 Taulukko 1. Käyntikerrat Itä-Pasilan asukastalossa Lisäksi kaikkina toimintavuosina alueella on järjestetty tapahtumia, joilla on tavoitettu kävijöitä laajempi asukkaiden joukko. Erityisesti monien toimijoiden yhteistyönä järjestetyn Pasila-viikon tapahtumat tavoittivat runsaan joukon molempien Pasiloiden asukkaita. Esimerkiksi vuonna 2010 tapahtumiin osallistui noin 750 henkilöä. Ensimmäisen vuoden käyntimäärät osoittavat, että toimijoita toimintoineen oli jo valmiina odottamassa asukastalon avautumista. Vuodelle 2009 tavoitteeksi asetettu 9000 käyntiä ylitettiin. Toiminnan monipuolistuminen näkyi ryhmä- ym. toimintoihin osallistujien kasvuna, mutta myös vanhoihin ryhmiin osallistuminen vilkastui. Olohuonekäynnit vähenivät vuoden 2009 aikana, mutta nousivat taas viimeisenä toimintavuonna, mikä oli tavoitekin. Jo asukastaloa suunniteltaessa oli selvää, että asukkaista toimintaan tulevat mukaan ennen muuta sellaiset, jotka ovat päivisin kotona ja jotka tarvitsevat asukastaloa. Työikäiset saavat osallisuuden, osallistumisen ja toimijuuden kokemuksia useimmiten osallistuessaan työelämään ja/tai harrastustensa kautta. (Särkelä 2009, 9). Heille asukastalo ei ole samalla tavoin tärkeä kuin työelämän ulkopuolella oleville. Asukastalon pääasialliset kävijäryhmät olivatkin ikäihmiset, lapsiperheet sekä lapset ja nuoret (Kalliolan Nuorten toiminta). Maahanmuuttajataustaisten osuus oli suuri. Viikonloppuisin tila oli asukkaiden omaehtoisessa käytössä ja tällöin järjestettyihin kokouksiin (taloyhtiöt jne.) ja muihin omiin tilaisuuksiin työelämässä olevatkin osallistuivat. Erilaisten ryhmä-, olohuone- ja muiden toimintojen sekä niihin osallistuvien määrästä voi päätellä, että asukastalosta tuli suunnitelmien mukaisesti erilaisten ihmisten kohtaamispaikka ja toimintapiste. Ikäihmiset kertoivat työntekijöille arvostavansa sitä, että lähellä on paikka, jonne voi tulla tapaamaan muita, pitämään itseään toimintakunnossa (ryhmät ja terveydenhoitaja), syömään keittoa, hakemaan apua jne. Maahanmuuttajien antamassa palautteessa asukastalo on tärkeä mm. tapaamispaikkana erityisesti naisille ja lapsille turvallinen harrastuspaikka. Palautekuvausten mukaan asukastalossa on hieman turvapaikan tuntua. Kävijämäärien kasvaessa ongelmaksi tuli tilojen ahtaus ja epäkäytännöllisyys. Ahtaissa oloissa oli hankala järjestellä erityyppisten toimintojen rinnakkain oloa ja suurempia yhteisiä kokoontumisia ei voitu lainkaan järjestää. Uutta tilaa ei kuitenkaan ole edelleenkään näköpiirissä ja tilakysymyksiä joudutaan miettimään jatkossakin, esim.

mahdollisia muita tiloja joillekin toiminnoille. Edelleen on ajankohtaista vaikuttaminen Keski-Pasilan suunnitteluun, jotta sinne saataisiin tilat asukastoiminnalle. 9 Yhdessä ja omaehtoisesti toimiminen Projektin yhtenä tavoitteena oli alueen toimijoiden ja asukkaiden välisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen sekä erilaisten omaehtoisten toimintojen lisääntyminen. Nämä kaikki ovat asukastalotoiminnan perustaa ja oletetaan, että niiden kautta erilaisten ihmisten ja väestöryhmien keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Tällä puolestaan voi olla vähitellen kertyviä positiivisia vaikutuksia koko alueella. Asukastalon puitteissa oli ja on mahdollisuus osallistua monenlaiseen yhteiseen toimintaan, kuten harrastus-, vertaistuki- ja opintoryhmiin, tapahtumien järjestämiseen ja alueen asioihin vaikuttamiseen, mutta voi myös tuoda toiminnan mukanaan taloon ja kutsua muita osallistumaan. Toimintojen kokonaisuus oli vaihteleva, sillä kaikki kokeilut eivät jääneet elämään ja osa oli tarkoitettukin määräaikaisiksi. Omaehtoisten toimintojen käynnistämistä rohkaistiin ja toivotettiin tervetulleiksi kaikki toimintaperiaatteiden rajoihin sopivat toiminnat. Toimintoja syntyi sekä keskusteluissa tuotetuista että yksittäisten ihmisten ideoista ja niiden kirjo oli moninainen. Rajauksena oli, että tuotteiden markkinointia yms. kaupallista toimintaa ei tehdä asukastalossa, ei myöskään minkäänlaista käännytystoimintaa. Tiloissa voi kokoontua lasten pyhäkoulu ja koraanikoulu eikä rajaus sulje pois poliittisten järjestöjen toimintaa sinänsä, vaan käännytysulottuvuuden. Toimitilasta aiheutui joitakin rajauksia, kuten se, että tilaa ei voitu antaa syntymäpäivien viettopaikaksi. Asukastalossa toimintaa järjestävien organisaatioiden määrä kasvoi projektin toteutusaikana ja niistä tuli osa asukastalon verkostoa. Asukastalosta on lisäksi annettu tietoa muiden järjestöjen toiminnasta, mikä on tuottanut liittymisiä järjestöihin. Asukastalon toivottiin voivan myös edistää kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välistä vuorovaikutusta esimerkiksi juuri yhteisen tekemisen avulla. Onnistuneita esimerkkejä sekaryhmänä toimimisesta olivat asukastalossa järjestetyt SPR:n kurssit sekä juhlat, matkat ja retket. Yhdessä tekemisen ja omaehtoisen toiminnan määrä ja kasvun tahti ylittivät projektin toteuttajien odotukset. Pysyviksi toiminnoiksi vakiintuivat esim. eläkeläisten ryhmätoiminnat, vertaistukiryhmät, keittopäivä, senioribändi, suomenkielen ja muu opetus sekä vaihtuvasisältöiset tapahtumat ja vuosittainen Pasilaviikko, jonka järjestelyissä asukastalo on keskeinen toimija. Asukkaat osallistujina toiminnan kehittämisessä Toiminnan kehittäminen oli edellä kuvattua toimintojen tuottamista ja niihin osallistumista, mutta sen ohella kehittämistä tehtiin asukastaloparlamentissa. Sen tarkoitus oli toimia asukastalon keskustelu- ja kehittämisfoorumina. Parlamentissa käsiteltiin erilaisia yhteisiä asioita ja siellä voitiin selvittää myös ristiriitatilanteita, jos ne koskettivat koko yhteisöä ja vaativat laajaa käsittelyä. Ensimmäisenä tehtävänään

parlamentti tuotti asukastalon huoneentaulun, johon kirjattiin arvot, toimintaperiaatteet ja tilankäyttösäännöt. Saatujen kokemusten mukaan parlamenttikokoontumisiin tuli osallistujia, jos esillä on jokin erityinen asia (kuten sääntöjen laatiminen). Aktiivisimmin osallistuivat ihmiset, jotka olivat aktiiveja muissakin toiminnoissa. Osallistumismahdollisuuksia laajennettiin ottamalla asukastalon toimintaa koskeva keskustelu esim. osaksi Tallinnan risteilyn ohjelmaa. Mielipiteitä ja ideoita kerrottiin myös toiminnan ohessa ja suora yhteys työntekijöihin saattoi osaltaan vähentää tarvetta tulla kuulluksi kokouksiin osallistumalla. Asukkaat ja eri toimijoiden edustajat osallistuivat asukastalotoiminnan kehittämiseen myös järjestetyissä toiminnan suunnittelukokouksissa, kuten tulevaisuusverstaassa. 10 Apu ja neuvonta Asukastalon arjessa työntekijöiden antama apu ja neuvonta olivat osa työtä. Ihmiset tulivat puhumaan mitä erilaisimmista asioista ja olivat tyytyväisiä, kun pysähdyttiin kuuntelemaan ja keskustelemaan. Projektin alkuvaiheessa tehtiin kirjausta uusista tulijoista ja siitä, millaisissa asioissa apua haettiin ja ohjattiinko ihminen asukastalosta jonkin palvelun piiriin. Kävijöiden määrän kasvaessa tarkka kirjaaminen ei ollut enää mahdollista. Apua haettiin hyvin erilaisiin asioihin, jotka koskivat esim. koulutusta, työelämää, tietoteknisiä ongelmia, oikeusapua jne. Näytti siltä, että sosiaalipalveluihin liittyvälle neuvonnalle olisi ollut tarvetta ja yhteistyössä Ne-Rå:n kanssa kokeiltiin päivystysluontoista neuvontaa, joka ei kuitenkaan vetänyt väkeä. Tämä johtunee siitä, että asukastaloon ei tultu ensisijaisesti ratkomaan jotakin ongelmaa, mutta mieltä vaivaavista asioista oli helppo kysäistä työntekijältä. Neuvontaan meneminen saattoi olla vaativampaa. Verenpaineen mittauspisteen toimintaan sisältyi luontevana osana keskustelua ja terveysneuvontaa. Siitä tuli helposti tavoitettavaa arkipäivän auttamista osana muuta asukastalotoimintaa. Jalkautuvan toiminnan myötä avun antamisen piiri kasvoi kotiin vietyyn apuun sellaisissa asioissa, joita julkiset palvelut eivät hoida. Yhteisön ongelmien ratkominen Odotettavissa oli, että erilaisten ihmisten, ihmisryhmien ja toimimisen tapojen kohdatessa samoissa, vieläpä melko pienissä tiloissa, syntyy myös erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Näiden ratkaisemisessa tärkeäksi osoittautui avoimuus ja luottamus työntekijöihin. Avoimuudella tarkoitettiin sitä, että asioista pyrittiin puhumaan rehellisesti ja kaikki osapuolet saivat äänensä kuuluville. Edellytys asioiden tällaiselle käsittelylle oli se, että ristiriitatilanteeseen osalliset luottivat työntekijöiden puolueettomuuteen, jolloin he voivat toimia välittäjän ja näkemysten yhteen sovittelijan tehtävässä. Asukasparlamentissa työstetyt asukastalon pelisäännöt (arvot ja toimintaperiaatteet) toimivat yleisenä toiminnan raamittajana ja taustatukena ristiriitatilanteissa. Yhdessä neuvotellen löydettiin myös käytännöllisiä ratkaisuja tilanteiden selvittelyyn. Työntekijöiden arvion mukaan rinnakkainelo eteni projektin aikana positiiviseen suuntaan. Kommunikointi ja keskinäinen oleminen ei ollut enää ole toistensa varomista, vaan uskallettiin puhua avoimemmin hankalistakin asioista ja kävijät hoitivat

ristiriitatilanteita myös keskenään turvautumatta työntekijöiden välitysapuun. Tämä osoittaa luottamuspohjan vahvistumista. 11 Ristiriitatilanteissa sopuun pääsyä edisti se, että asukastalosta oli tullut kävijöille tärkeä paikka. Siitä ei haluttu luopua, vaan mieluummin soviteltiin erimielisyyksiä ja sopeuduttiin yhteisoloon. Vaikuttaminen alueen asioihin Yhdessä toimimisella tavoiteltiin myös vaikuttamista alueen asioihin, millä on viitattu esim. viihtyvyyskysymyksiin, alueen ongelmien ratkomiseen sekä huonon maineen parantamiseen. Keskustelua alueen asioista herättivät erityisesti lehdissä olleet Itä- Pasilaa koskevat, pääsääntöisesti negatiivissävyiset kommentoinnit (esim. HS 2.11.09 artikkeli, jossa alue kuvattiin pelottavaksi). Tärkeänä pidettiin vaikuttamista siihen, että asukastalon toiminta jatkuu projektivaiheen päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi kutsuttiin sekä poliittisten päättäjien että rahoittajien edustajia tutustumaan asukastaloon ja tehtiin toimintaa tunnetuksi sekä Kalliolan omien että yhteistyötahojen verkostojen kautta. Asukkaiden tilanteiden sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa EAPN-Fin - verkostossa toimimisen kautta myös valtakunnallisen tason ratkaisuja vaativia ongelmia, kuten köyhyys, pienituloisuus ja syrjäytyminen, nousi esiin. Asukastalon vastaava toimi EAPN:n köyhyyttä kokeneiden Brysselin tapaamisten koordinaattorina. Hän kokosi köyhyyttä kokeneiden ryhmän keräämään aihealueeseen liittyvää tietoa Suomen osalta ja välittämään sitä Eu:n köyhyysasioita käsitelleisiin kokouksiin. Esille tuotiin Suomen sosiaaliturvan yksinkertaistamisen ja perusturvan korottamisen tarpeet sekä osallistuttiin perustuloa (kansalaispalkkaa) koskevaan keskusteluun. Alueelliselle vaikuttamistoiminnalle rakennettiin perustaa käynnistämällä uudelleen Pasila-seura, koska seuran katsottiin olevan luonnollinen alueen asioiden käsittelyn ja ongelmien esiin ottamisen foorumi. Asukastalo toimii pikemminkin intressien kokoajana ja välittäjänä. Seuran lehti alkoi ilmestyä uudelleen ja Vartti-lehden kanssa rakennetun yhteistyön myötä se jaettiin Vartin välissä. Näin Itä-Pasilan ja sitä laajemmankin alueen asukkaat ovat ainakin potentiaalisesti tavoitettavissa. Tiedotusyhteistyötä käynnistettiin myös Staditv-hankkeen kanssa ja sitä jatketaan. Pasila-viikon 2010 yhteydessä järjestetyssä aluefoorumissa kaupungin edustaja esitteli Pasilaan liittyviä suunnitelmia, erityisesti Keski-Pasilaa. Edustajan mukaan Itä-Pasilassa meneillään olevan siltojen korjauksen jälkeen rahoitus kohdistuu pääsääntöisesti ylläpitoon ja ainut mittavampi investointi tehdään Messukeskuksen laajennukseen liittyvään katujärjestelyyn. Edustajan mukaan yleinen ympäristö onkin varsin hyvässä kunnossa. Asukkaat sen sijaan näkivät ympäristössä runsaasti parannettavaa eikä mittavamman investoinnin katsottu vastaavan suoranaisesti asukkaiden tarpeisiin. Tilaisuuden perusteella ongelmakohtien korjaaminen ja parannusten aikaan saaminen ei tule olemaan helppoa jatkossakaan.

12 Uudet toimintamallit Asukastalokumppanuuden yhtenä tavoitteena oli kehittää yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa uudenlaisia yhteistyömuotoja, joilla voidaan tukea ihmisten pärjäämistä erilaisissa elämän muutos- ja ongelmatilanteissa. Tällaisena toimintana käynnistettiin jalkautuva työ, jolla tarkoitettiin ihmisten kotona suoritettavia tehtäviä vastauksena erilaisiin avun tarpeisiin. Toimintaa suunniteltiin yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa ja katsottiin minkä tyyppiset tehtävät sopisivat asukastalolle. Toiminta lähti hitaasti liikkeelle, mutta vakiintui toisen toimintavuoden aikana osaksi toimintaa. Tehtävät olivat vaihtelevia: muuttoapua, lampun vaihtoa, taulun kiinnitystä jne. Jalkautuvan toiminnan toteutuksesta huolehtivat pääosin asukastaloon työllistetyt henkilöt, opiskelijat ja vapaaehtoiset. Työntekijät Asukastalotyyppisessä toiminnassa työntekijöiden osuus on merkittävä. Työntekijät luovat paikalle hengen, pitävät huolta koko homman hoitumisesta ja toimivat rohkaisijoina, kuuntelijoina, kulttuuritulkkeina, käynnistäjinä, vetäytyjinä, yhdessä tekijöinä ja sivusta seuraajina. Asukastalon kävijöiltä saatujen palautteiden ja projektin seurannan mukaan Pasilassa työntekijät ovat toimineet kuvatulla tavalla ja onnistuneet luontevasti toteuttamaan tehtävänsä eri puolia toimintaa tukevalla tavalla. Toimintoja, kuten Pasila-seura, on oltu käynnistämässä, mutta vetovastuusta on luovuttu heti sen mahdollistuessa. Työntekijöiden oli myös ansaittava kävijöiden luottamus. Sitä rakennettiin avoimuudella, aktiivisella kuuntelulla ja keskusteluilla sekä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden noudattamiselle eli toimittiin asetettujen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Asukastalon tehtäväkenttä laajeni niin paljon projektin aikana, että sitä ei olisi voitu hoitaa ilman työllistettyjen, opiskelijoiden ja vapaaehtoisten antamaa panosta. Merkittävää oli myös Kalliolan Nuoret toiminta (toiminnasta lisää sivulla 14). 2.4 Tulos: Projektista asukastaloksi Itä-Pasilan asukastalo -projektin voi sanoa olleen tuloksellinen. Se täytti tarkoituksen, jota varten projekti käynnistettiin ja toteutti sille asetetut tavoitteet. Tuloksena on asukkaiden, paikallisten toimijoiden ja projektin yhteistyönä tuotettu asukastalo, joka on myös aktiivisessa käytössä. Toteutuksen aikana projekti ikään kuin hiipui positiivisella tavalla asukastalon toiminnan vakiintuessa ja saadessa rakenteensa. Seurannan ja arvioinnin kohteeksi tuli tavoitteiden toteutumisen sijaan asukastalotoiminnan muotoutuminen ja siinä tapahtuvien prosessien jäljittäminen. Asukastalon rakenteita ovat parlamentti ja asukastalossa työskentelevien tiimi sekä joukko vakiintuneita toimintoja ja toimintatapoja. Ne raamittavat monimuotoista ja eläväistä toimintaa ja toimeliaisuutta. Projekti on tehnyt tehtävänsä, viimeisenä tehtävänä on raportointi. Muutosprosessia on kuvattu alla kuvioissa 2 ja 3.

13 Kalliolan setlementti / projektivastaava projektityöntekijä Asukastalo Asukastaloparlamentti Asukastalotiimi: talossa toimivat eli projekti, leikkipuisto Lehdokki, Kalliolan Nuoret Kumppanuus / Hgin kaupunki & Kalliolan setlementti Seurantaryhmä Ohjausryhmä Asukastalo Työllistetyt, vapaaehtoiset, opiskelijat Kalliolan Nuoret Leikkipuisto Lehdokki Bändi, shakki ym. Olohuone Kalliolan setlementti / projektivastaava projektityöntekijä Seurantaryhmä Ohjausryhmä Kumppanuus / Hgin kaupunki & Kalliolan setlementti Asukastalotiimi Projektin raportointi Asukastaloparlamentti Keittopäivä Suomenkielen opetus, muu opetus Verenpaineen mittaus, keskustelu, neuvonta, apu Ryhmät Kuviot 2. ja 3. Itä-Pasilan asukastalo -projektista Pasilan asukastaloksi Projektin tavoitteet muuntuivat rakenteiksi ja toiminnoiksi, jotka antavat hyvän perustan kehittää toimintaa edelleen. Projektirahoitusta vakiintuneemman rahoituksen saaminen mahdollistaa kehittämisen. Toiminnan merkityksistä ja vaikutuksista kerrotaan osana prosessikuvausta raportin toisessa osassa ja toiminnan ulkoisessa arvioinnissa, joka toteutettiin osana järjestötoiminnan ja julkisten palveluiden rajoja koskevaa selvitystä (Anttila & Juote 2010). Prosessikuvauksen tehtävänä on kertoa, miten toimien Itä- Pasilan asukastalo -projektista tuli Pasilan asukastalo.

14 Kalliolan Nuoret ry Itä-Pasilan monikulttuurisesta sosiaalisen nuorisotyön hankkeesta Itä- Pasilan sosiaaliseksi nuorisotyöksi Itä-Pasilan monikulttuurinen sosiaalisen nuorisotyön -hanke aloitti toimintansa toukokuussa 2007. Hanke perustettiin vastaamaan alueen verkostoissa tunnettuihin huolenaiheisiin sekä lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Huolta herättivät muun muassa lastensuojeluasiakkuuksien, toimeentulotuensaajien ja yksinhuoltajaperheiden määrät. Lasten ja nuorten varhaista syrjäytymistä oli ollut havaittavissa, mikä ilmeni mm. väkivaltaisuutena, koulunkäyntivaikeuksina ja riitatilanteina. Raha-automaattiyhdistys rahoitti hanketta 5/2007-12/2009, jonka jälkeen toiminta jatkuu sosiaaliviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston tuella. Toimintaa toteutetaan Kalliolan setlementin Pasilan asukastalossa. Hankkeessa alueen lapsia, nuoria sekä perheitä on kohdattu yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten elämänlaatua, vahvistaa myönteistä suhdetta itseen ja muihin sekä sujuvoittaa arjessa selviytymistä. Erityisesti halutaan tavoittaa lapsia ja nuoria, joita ei tavoiteta muiden toimintojen piiriin, kuten toisen polven maahanmuuttajat. Toimintamuotoina ovat tyttö- ja poikaryhmät, yksilöllinen tuki, retket, leirit ja alueelliset tapahtumat, joissa lapset ja nuoret ovat toimijoina. Toiminnassa lähtökohtina ovat voimaantumisen mahdollistaminen, vuorovaikutteisuus ja vertaistuellisuus. Tarkoituksena on olla lähellä lapsen ja nuoren arkea; kotia, koulua ja vapaa-aikaa. Tavoiteltavaa on lisäksi, että: monikulttuurinen ympäristö toimisi voimavarana lasten ja nuorten kasvussa. koulunkäyntivaikeudet vähenisivät yhdenvertaisuus ja sen mukaan toimiminen lisääntyisi lapset ja nuoret löytäisivät itselleen harrastuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia lapset ja nuoret kokisivat saaneensa tukea vastuulliseen aikuisuuteen kasvamisessa monikulttuurinen ympäristö toimisi voimavarana lasten ja nuorten kasvussa. Toiminnoissa on mukana 8-15-vuotiaita lapsia ja nuoria, joista osalla on koulunkäyntivaikeuksia, rikkonainen perhetilanne, sosiaalisia ongelmia tai tarve perheen ulkopuolisen aikuisen läsnäololle. Toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrä on kasvanut vuosittain. Viikoittain noin 80 lasta ja nuorta osallistuu hankkeen järjestämiin toimintoihin säännöllisesti. Heistä tyttö- ja poikaryhmissä käy 50 nuorta, harrastustoiminnassa 40 nuorta ja avoimiin iltoihin osallistuu 20-25 nuorta viikoittain. Koulunkäyntiä tukeva Läxäri tavoittaa 5-12 lasta ja nuorta viikoittain. Lisäksi leireillä, retkillä ja tapahtumissa on yhteensä 250 kävijää vuosittain. Sosiaalista nuorisotyötä toteuttavat vastaava ohjaaja Maria Wikberg ja ohjaaja Markus Tammivuori. Lisäksi on palkattu tuntityöntekijöitä ryhmänohjaajiksi. Myös vapaaehtoistyöntekijöitä sekä työharjoittelijoita eri oppilaitoksista on osallistunut niin hankkeen kuin vakinaisen toiminnankin toteuttamiseen. Yhteistyötä tehdään alueen verkostojen kuten East teamin ja Jengiringin kanssa. Verkostotapaamisten lisäksi tiiviimpää yhteistyötä ja kumppanuutta on mm. nuorisoasiainkeskuksen, koulujen, leikkipuiston, lastensuojelun, kirjaston ja poliisin kanssa.

15 Osa 2 Projektista asukastaloksi miten? EAPN-Fin toimii Pasilan asukastalossa. Asukastalossa kokoontuneen ryhmän jäsenet kokosivat köyhyyteen liittyvää tietoa Suomen osalta ja välittivät sitä edelleen mm. Euroopan unionin puitteissa järjestetyissä tilaisuuksissa.

16 3 Lähtökohdat 3.1 Asukkaiden aktiivisuus käynnisti asukastalon Itä-Pasilan asukkaiden pitkäaikainen toive toimintatilojen saamisesta alueelle konkretisoitui asukastalon perustamisena monien asioiden kytkeytyessä samanaikaisesti yhteen. Toimintatilakysymys sai nostetta, kun alueella toiminut nuorisotila Narri lakkautettiin 2000-luvun alulla. Nuorten tarpeiden lisäksi kyse oli kuitenkin laajemmasta asiasta. Oli muutakin toimintaa, jolle ei löytynyt tilaa ja toisaalta yhteistilojen ajateltiin osaltaan tukevan alueen yhtenäisyyden rakentumista ja ratkaisujen löytymistä huolenaiheisiin. Alueen kehittämistarpeita ja huolen aiheita kartoitettiin mm. vuonna 2007 järjestetyssä asukkaiden tapaamisessa. Niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin huolena oli alueen asukkaiden välinen eriytyminen ja pelkona asukasrakenteen vähittäinen yksipuolistuminen, mikäli kantaväestö alkaisi siirtyä pois alueelta. Merkkejä tästä oli havaittavissa. Alueen asukkaat ja toimijat halusivat / haluavat myös päästä irti Itä-Pasilan huonosta maineesta epäviihtyisänä asuinalueena. Median antama kuva alueesta on koko Itä-Pasilan olemassa olon ajan ollut usein negatiivinen. Asenteellinen kielteisyys putkahtaa esiin jatkuvasti silloin tällöin erilaisissa yhteyksissä: Kun eduskunta tiistaina keskusteli metropolipolitiikasta, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kaunisto kauhisteli ajatusta, jonka mukaan kaikki tulisi pakottaa asumaan "Itä-Pasilan kaltaisiin, tiiviisiin radanvarsialueisiin". Kaupunginosan asukkaiden mielestä sellainen malli ei olisi lainkaan hullumpi. "Me emme Itä-Pasilasta lähde. Tämä on erinomaisen hyvä paikka asua. (Helsingin Sanomat 11.11.2010). Myös Pasilan asukastalossa kävijät ovat samaa mieltä: he viihtyvät alueella, pitävät sen keskeisestä sijainnista eivätkä koe turvattomuutta. Alueen toimijat ja viranomaiset toivat esiin eläkeläisten ja yksinasuvien suuren määrän. Yksinasuvia on noin kolmasosa väestöstä, mitä tosin osittain selittävät opiskelijaasunnot. Alueella on myös paljon sekä suuria asuntokuntia että yksihuoltajia. Sekä yksinhuoltajilla että monilapsisten perheiden vanhemmilla arvioitiin olevan uupumista ehkäisevän tuen tarpeita. Oli myös havaittu, kuten muuallakin Suomessa, sosiaalisten ongelmien käyneen entistä mutkikkaammiksi. Asennoitumisen maahanmuuttajia kohtaan todettiin olevan vaihtelevaa, mutta tuntuma oli, että asenteet olivat tiukkenemassa. Alueen lapset olivat varttumassa nuorisoikään, minkä myös katsottiin lisäävän alueen toimijoiden ja asukkaiden yhteistyön tarpeita. Asukkaiden ja toimijoiden aluetta koskevat huolen aiheet olivat samanlaisia kuin monilla poliitikoilla ja kaupungin päättäjillä. Oli yhteistä pohjaa ajatukselle, että alueen asioita voitaisiin edistää kokoamalla rakentavia keskustelufoorumeita ja kehittämällä paikallisia ratkaisumalleja. Tätä ajatusta konkretisoitiin edelleen alueen yhteistyöryhmässä East teamissa. Teamin näkemyksenä oli, että asukastalo voisi toimia paikkana, joka kokoasi yhteen asukkaita ja erilaisia toimijoita. Siellä voitaisiin myös hakea yhteisiä ratkaisuja yhteisön ongelmiin.

Asukastalosuunnitelman valmistuttua East team kutsui kokoukseensa marraskuussa 2006 kaupunginvaltuutettuja, joille esiteltiin perustamissuunnitelma ja luovutettiin samalla asiaa koskeva, kaupunginvaltuustolle osoitettu aloite-esitys. Kaupunginvaltuutettujen aloite asukastalosta hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 29.11.06. Tämän jälkeen käynnistettiin aloitteen valmistelu sosiaalilautakuntaa varten. Sosiaalilautakunta antoi puoltolausunnon asukastaloaloitteesta kaupunginhallitukselle, joka hyväksyi aloitteen vuoden 2007 alulla. Samoihin aikoihin Kalliolan Nuoret käynnisti lapsille ja nuorille suunnatun toimintansa Itä-Pasilassa Kalliolan kehittämisyksikön tiloissa ja myöhemmin tästä tuli oleellinen osa asukastalon toimintaa. Kalliolan setlementin kehittämisyksikkö oli osallistunut useita vuosia alueen, kuten East teamin toimintoihin, joten tutuksi tullut yhteistyökumppani Kalliola nimettiin asukastalohankkeen päävastuulliseksi. Monikulttuurisessa toimintaympäristössä oli tärkeää vastuutahon poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus. Kalliola ei ole myöskään minkään ryhmän etujärjestö. Järjestönä Kalliolan oli lisäksi mahdollista hakea Ray-rahoitusta toiminnan käynnistämiseen. Rahoitus saatiin kolmivuotiseen kehittämishankkeeseen (1.3.2008 31.12.2010) ja Helsingin kaupunki sitoutui kustantamaan toimitilat. Itä-Pasilan asukastalo -projektin yhtenä tavoitteena oli asukastalotoiminnan mallin tuottaminen. Toimintaa oli kuitenkin paljon valmiina odottamassa ja ajatuksellisesti toimintamalleja kehitelty pitkälle. Tämän perusteella kyse oli myös mallin testaamisesta; tässä mielessä projekti toimi asukastalon pilotointivaiheena. Asukastalo perustettiin Kalliolan kehittämisyksiköltä vapautuneisiin tiloihin, joissa toimivat jo Kalliolan Nuoret ja leikkipuisto Lehdokki. Toiminnat käynnistyivät vauhdikkaasti heti tilojen avaamisen jälkeen maaliskuussa 2008. Kalliolan setlementin ja Helsingin kaupungin kumppanuuden sekä Ray:n rahoituksen myöntämisen taustana oli näkemys siitä, että asukkaiden vapaa- ja omaehtoinen toiminta tarvitsee paikan sekä toimintaa mahdollistavat ja ylläpitävät rakenteet. 17 3.2 Paluu setlementtityön juurille Setlementtityön näkökulmasta asukastalotoiminnan rakentamisessa oli kyse paluusta setlementtityön juurille. Tämä tarkoitti setlementtityön perustana olevan ajattelun, toimintaperiaatteiden ja -tapojen tietoista kokeilua ja soveltamista nykyoloihin. Ensimmäisiin setlementteihin 1 asetuttiin asumaan köyhille alueille aitoon ympäristöön 1 Ensimmäinen setlementti Toynbee Hall perustettiin vuonna 1884 Lontoon East Endin työläiskortteleihin. Suomessa ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Helsingin Kallioon vuonna 1919. Tyonbee Hallista mallia hakenut toiminta käynnistyi Yhdysvalloissa, Chicagossa1889 Jane Addamsin perustamassa Hull Housissa. Alkuvuosina Hull Housin toimintaa ohjaisivat Toynbee Hallin mukaisesti kristilliseen lähimmäisen rakkauteen perustuvat näkemykset, jotka myöhemmin korvautuivat yhteiskuntafilosofisemmalla ja tieteellisellä lähestymistavalla. Tähän vaikuttivat mm. Addamsin kiinnostus selvittää ja tuoda esiin tieteellisen tutkimuksen keinoin alueen yhteiskunnallisia epäkohtia sekä yhteydet pragmatistina ja kasvatuksen filosofina tunnetuksi tulleeseen John Deweyhin. Sosialistisia vaikutteita taloon toi puolestaan Florence Kelley (Puurunen & Röpelinen 2004, 153). Suomessa setlementtityö aloitettiin sisällissodan jälkitunnelmissa, joten luonnollista on, että siinä korostui erityisesti yhteyksien rakentaminen yhteiskuntaluokkien välille; työn taustalla olivat myös vahvana kristillisen lähimmäisen rakkauden periaatteet. Setlementtiliike on mihinkään tiettyyn ideologiaan sitoutumatta ammentanut monista lähteistä ja samalla tuottanut ainesta monenlaiseen käyttöön, esim. Jane Addams on myös yhdyskuntatyön ja yhteisösosiaalityön kantaäiti.

olemaan apuna ja avaamaan oppimisen, yhdessä tekemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ihmisiä haluttiin näin toimien tukea parantamaan omia elinolojaan ja olosuhteitaan ja irtauduttiin hyväntekeväisyydestä, jonka nähtiin olevan ylhäältä alas suuntautuvaa, ihmisiä alistavaa toimintaa. Tärkeää oli myös luoda yhteyksiä erilaisten ja erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten ja ihmisryhmien välille, koska nähtiin yhteiskunnallisten, paikallisten ja myös yksittäisten ihmisten ongelmien ratkonnan edellyttävän keskinäisen ymmärryksen kasvua ja yhteistyötä. Katsottiin, että jonkun ryhmän olosuhteiden parantaminen edellyttää tätä ryhmää laajemman toimijoiden joukon mukana oloa, jotta voidaan ehkäistä me he (tai ne) -jakojen syvenemistä ja luoda mahdollisuuksia asioiden etenemiselle. Itä-Pasilan asukastaloon ei tulla asumaan, mutta perinteiden mukaisesti on asetuttu alueelle toimimaan yhdessä ihmisten kanssa. Asukastalon tarve ei perustunut paikallisten olosuhteiden huonouteen (kuten alkuperäisissä setlementeissä) eikä sitä perustettu vastaamaan tiettyihin ongelmiin. Asukkaat ja paikalliset toimijat määrittivät itse, mihin asukastaloa tarvitaan ja osoittivat vahvuutensa asian läpi viemisessä. Näin toiminnan lähtökohdat ja toimintaympäristö ovat hyvin erilaiset kuin alkuperäisissä setlementeissä. Monet setlementtityön perinteiset periaatteet ja toimintamallit ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoisia. Vahvasti yhteistoiminnallisuuteen nojautuva ajattelu on toiminnan perusta. Se on avuksi myös, kun joudutaan ratkomaan erilaisia ongelmatilanteita. Nykyisissäkin toimintaympäristöissä on edelleen keskeistä yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien aseman parantaminen. Asukastalotoiminnan taustalla oli oletuksia siitä, miten toimien alueen asukkaiden hyvinvointia on mahdollista parantaa pitkällä aikavälillä. Aineksia oletuksiin oli löydetty setlementtityön perinteistä ja nykyisistä osallisuus- ja voimaantumisteorioista; nämä näyttivät soveltuvan hyvin yhteen. Taustaoletuksien mukaan asukastalotoiminnassa voidaan tukea kävijöiden hyvinvointia, vahvistaa luottamusta omiin voimavaroihin ja lisätä keskinäistä ymmärrystä avaamalla mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan sekä erilaisten ihmisryhmien väliseen kassakäymiseen sekä antamalla apua ongelmatilanteisiin ja ratkomalla asukastalon ristiriitatilanteita avoimesti. Lisäksi asukastalon ajateltiin olevan aktiivinen toimia asukkaiden hyvinvointia edistävissä verkostoissa. Tällaisen toimintamallin katsottiin voivan käynnistää prosesseja, joilla saattaisi olla alueen sosiaalista pääomaa vahvistavia vaikutuksia. Asukastalon toivottiin kehittyvän pitkäjänteisen verkostoituvan työskentelyn avulla koko alueen voimavaraksi. Tämäntyyppisen työn tarvetta ovat lisänneet yhteiskuntapolitiikan ja hyvinvointipalveluiden muutokset. Vastuuta ihmisten pärjäämisestä on siirretty järjestöille, perheille ja läheisille monien apua tarvitsevien jäädessä palveluiden ulkopuolelle. Yhteisöillä, läheisillä ja vapaaehtoisilla toimijoilla on tärkeä osuutensa hyvinvoinnin edistäjinä. Tarvetta on paikallisia voimavaroja yhteen kokoavalle organisoitumiselle, toiminnan mahdollisuuksien avaamiselle ja hyvinvointia parantavalle vaikuttamistoiminnalle. Tarkoitus ei kuitenkaan saa olla se, että vastattaviksi kaadetaan ongelmat, jotka ovat syntyneet palveluverkoston haurastuessa sekä yhteiskunnallisen 18

eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvaessa tehtyjen yhteiskuntapoliittisten päätösten seurauksena. 19 3.3 Arvot ja toimintaperiaatteet asukastalon käytännöissä Asukastalon toimintaa määrittävät setlementtityön arvot on Kalliolassa kirjattu seuraavaan muotoon: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Asukastalossa käynnistämisvaiheessa kirjattiin toiminnan perustaksi seuraavat periaatteet: Itä-Pasilan asukastalon toiminta on avointa eikä tulijoita tunnisteta tai luokitella ongelmien mukaan, vaikka toiminnan tarkoitukseksi voidaan nähdä ongelmien ennalta ehkäisy. Tiedetään, että ihmisten mukana erilaisia ongelmia tulee kohdattaviksi ja niitä ratkotaan yhdessä yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä vaikuttamistoiminnan keinoin. Asukkaat ja paikalliset toimijat ovat asukastalon vahvuus. Toiminnan painopiste on siinä, mitä voidaan tuottaa yhdessä ja millaisten tavoitteiden toteuttamiseksi voimat on yhdistettävissä. Yksittäisten ihmisten avuntarpeisiin vastataan ymmärtäen, että ihmisten oman elämän hallinnalla on rajansa, samoin keskinäisavun ja yhteisön keinoilla vastata erilaisiin avun tarpeisiin. Tämän vuoksi verkostoituminen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on tärkeää. Toiminnassa taustaoletuksena on, että ihmisten voimavarojen vahvistumista voidaan edistää toimimalla heitä arvostaen, rohkaisten ja tarvittaessa auttaen sekä mahdollistamalla toimintavapauksia, osallistumista ja vaikuttamista. Voimaantuminen nähdään sekä yksilöllisenä että sosiaalisena prosessina, jonka tuloksista ei ole varmuutta; ketään ei voi voimaannuttaa, mutta voimavarojen löytymistä voidaan hienovaraisesti tukea (empowerment-teoria, esim. Siitonen 1999). Voimavarojen käyttöön saamisen tukemisella ei tavoitella mitään tietynlaista toimijuutta eli ei määritetä, millainen ihmisen tulisi olla tai millaiseksi tulla. Oletetaan, että esim. omien asioiden hallinnan lisääntyminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yhteinen alueen asioihin vaikuttaminen ovat toisiinsa liittyviä asukastaloprosessin osia. Näihin erilaisiin prosesseihin liittyy ja ne synnyttävät monenlaista toimintaa ja toimijuuksia. Asukastalon toiminnassa pyritään laajaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, mikä auttaa ihmisten ongelmien ratkomista ja mahdollistaa aluetasoista vaikuttamista. Setlementtityön perinteisiin nojautuen katsotaan myös, että eritaustaisten ihmisen vuorovaikutukseen saaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja jonkin ryhmän olosuhteiden parantaminen edellyttää tätä ryhmää laajemman toimijoiden joukon mukaan saamista.

4 Perustan rakentaminen 20 4.1 Toiminnan tasot Erilaisille asukastoiminnoille on ominaista vahva alueeseen liittyminen, mutta Pasilan asukastalossa nähtiin alusta alkaen välttämättömäksi toimia samanaikaisesti usealla tosiinsa linkittyvällä tasolla. Tasot määritettiin seuraavasti: Kuntataso / Helsingin kaupunki (esim. yhteistyö, tiedottaminen, vaikuttaminen, asukastalon toiminnan pysyvyys, kumppanuuden mallintaminen) Aluetaso / Pasila (esim. Pasila-seura; verkostotyö; vaikuttaminen) Asukastaloyhteisö (asukastalo toimijoineen / toimintoineen) Yksilötaso (esim. yhdessä oleminen ja tekeminen, apu ja tuki) Toimintaa oli kaikilla tasoilla, mutta asukastalon alkuvaiheessa lähityöhön, kuten asukastalon tunnetuksi tekemiseen ja toiminnan käynnistämiseen panostettiin luonnollisesti eniten. 4.2 Kumppanuus ja yhteistyöverkostot Asukastalon suunnitteluvaiheesta alkaen ajatuksena oli, että asukastalon toteutus perustuu kumppanuuteen. Toimintaa rakennetaan vahvistamalla olemassa olevia verkostoja ja jo käytössä olevia työmuotoja. Nämä toimivat perustana uusien toimintojen rakentumiselle. Keskeiset yhteistyöverkostot toiminnan alkaessa Kalliolan setlementin kehittämisyksikön Itä-Pasilassa toimimisen aikana oli kiinnitytty East teamiin ja myös Varhaisen tuen hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä. aluepoliisi seurakunta päiväkodit koulu Varhaisen tuen hanke asuntoyhtiöt asukastoimikunnat Vallilan terv.as. Pasila-seura East team Pasilan eläkkeensaajat ASUKASTALO - Kalliolan setlementti - Hgin kaupunki - Kalliolan Nuoret - Leikkipuisto Lehdokki - Kuvio 4. Itä-Pasilan asukastalo -projektin verkostoja toiminnan alkaessa.