PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Moniammatillinen kipuselvitys

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KULMIEN KESTOPIGMENTOINTI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Hallitussihteeri Anne Koskela

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Valtioneuvoston asetus

KUNTOUTUSTUTKIMUS JA ALUEELLINEN HOITOKARTTA

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Mikä kuntoutuksessa takkuaa vastataanko tarpeisiin ja toteutuuko laki ja tasa-arvo?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kelan TYP-toiminta KELA

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kuntoutus kohdalleen. Annemari Pättiniemi ft,, kuntoutuksen ohjaaja ja - suunniittelija

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Asiakkaan valinnanvapaus

Tapaturma asiain korvauslautakunnan yleisohje

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

LÄÄKINNÄLLISTÄ KUNTOUTUSTA EI VOIDA ANTAA POTILAALLE VASTOIN HÄNEN TAHTOAAN

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa

Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus

Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotona asumista tukevien palveluiden järjestäminen

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Muistiohjelman eteneminen

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Kela kuntouttaja 2009

Esperi Care Anna meidän auttaa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

Kuntoutuksen Palveluseteli

Transkriptio:

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5) apuvälinepalvelut 6) sopeutumisvalmennus 7) 1-6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 1 momentissa tarkoitettua kuntoutusta, jos lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 9 :n perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kunnan on kuitenkin järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa. Jos järjestämis- ja kustannusvastuu kuuluu kuitenkin Kansaneläkelaitokselle, on sen suoritettava kunnalle kuntoutuksen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset.

Mitä 1 momentissa on säädetty lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ei sovelleta apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981), sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (279/1959) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin Fysioterapia on osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede ja siinä sovelletaan monen tieteenalan tutkimustietoa. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä asiakkaan/ kuntoutujan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen voimavaransa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, joka sisältää tarvittavat seurannat (Suomen Fysioterapeutit ry). Wiitaunionin fysioterapiapalveluita ovat; - yksilölliset terapiakäynnit, joihin sisältyy tutkimusta, ohjausta, neuvontaa ja toimintakyvyn arviointia - konsultaatiot - fysioterapiaryhmät - apuvälinepalvelut - kotikäynnit - asunnonmuutostyöarviot - vuodeosastopotilaiden fysioterapia - pitkäaikaissairaiden lasten ja aikuisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat - fysioterapeutin suoravastaanotto (alkaa 9/2013), jonne asiakas ohjataan terveydenhuollon ammattilaisen tekemän hoidon tarpeen arvioinnin perusteella ilman lääkärin kontaktia. Suoravastaanotto on osa yksilöllistä fysioterapiaa. - erikoissairaanhoidosta siirtyneet tutkimukset; - Mediracer (yläraajan hermojohtonopeustutkimus) - lantionpohjalihasten toiminnan tutkimus - Tekoset (polven - ja lonkan tekonivelleikattujen jälkitarkastukset yksilöllisesti ortopedin suunnitelman mukaisesti)

Fysioterapiatiimin toimintaa ohjaa Wiitaunionin kaupunki- ja palvelustrategiat. Asiakasta/kuntoutujaa aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään ja valinnoistaan yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea asiakkaiden terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta laadukkaan, näyttöön perustuvan (Käypä hoitosuositukset, KSSHP-hoitoketjut ja -ohjeet) ja taloudellisen fysioterapian keinoin. Fysioterapiassa käytetään ensisijaisesti terapeuttisen harjoittelun menetelmiä sekä rajatusti manuaalisia ja fysikaalisia hoitoja. Fysioterapia ei sisällä hierontahoitoja. Asiakas, jolla on ongelmia liikkumisessa tai muulla fyysisen toimintakyvyn alueella, voi hakeutua fysioterapiaan suoraan tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön ohjaamana. Tutkimus-, seuranta- ja terapiakäyntejä järjestetään tarpeen mukaan 1-5/asiakas. Lapset Fysioterapian tavoitteena on kuntouttaa ja ennaltaehkäistä liikunta- ja toimintakykyä haittaavia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tukea kehitystä niin, että lapsi / nuori pystyisi käyttämään saavuttamiaan taitoja mahdollisimman laaja-alaisesti. Lasten ja nuorten fysioterapian piiriin kuuluvat Wiitaunionin alle 18-vuotiaat henkilöt, heidän perheensä sekä lähiympäristö. Fysioterapia sisältää motorisen kehityksen arviointia ja ohjausta (viiveet ja poikkeavuudet), ryhtitarkastuksia, tuki- ja liikuntaelinoireiden tutkimista ja ohjausta, postoperatiivista ohjausta ja seurantaa sekä muuta liikunnan ohjausta tarpeen mukaan. Fysioterapiaa toteutetaan terveyskeskuksessa, kouluilla, kotona tai päivähoitopaikoissa. Lisäksi pitkäaikaissairaille annetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena terapiasarjoja kuntoutustyöryhmän päätösten mukaisesti.

Aikuiset Aikuisten fysioterapian tavoitteena on 18-64-vuotiaiden asiakkaiden liikunta-, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Fysioterapeutin tai kuntohoitajan tekemän toimintakykyarvion perusteella asiakkaalle laaditaan fysioterapiasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan 1-5 kerran terapiakäynneillä, jotka sisältävät ohjausta, neuvontaa ja toimintakyvyn arviointia. Fysioterapiassa painottuu asiakkaan terveyden edistämisen näkökulma ja vastuun ottaminen omasta kuntoutumisestaan. Työpaikkansa kautta työterveyshuoltoon kuuluva työntekijä ohjataan työterveyshuollossa toimivien työfysioterapeuttien vastaanotolle. Fysioterapia määräytyy tällöin yrityksen kanssa yhteistyössä laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Ikääntyvät Ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden osalta terveyskeskusfysioterapia sisältää mm. toimintakyvyn arvioita, apuvälinepalveluja, kotikäyntejä, yksilöllistä fysioterapiaa, tarvittaessa asunnonmuutostyöarvioita tai fysioterapiaa sairaalan vuodeosastolla. Fysioterapian henkilöstö on omalta osaltaan edistämässä kuntouttavan työotteen omaksumista muissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Fysioterapiakäynnillä tehdään toimintakyvyn arviointi, fysioterapiasuunnitelma ja annetaan kotiharjoitteita, minkä jälkeen toimintakyvyn muutosta seurataan kontrollikäynneillä. Kotikäynneillä ikääntyneille asiakkaille annetaan ohjeita liikkumiseen ja päivittäisten toimiin. Vuodeosastolla lääkärin määräyksestä toteutettava fysioterapia ohjaa potilasta omatoimiseen liikkumiseen ja mahdollistaa näin esim. kotiinpaluun. Kuntoutustyöryhmän päätöksellä vaikeavammaisten kotona asumista tuetaan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioilla. Asunnonmuutostyöarvioita tehdään tarvittaessa yhdessä vammaispalvelun kanssa.

Apuvälinepalvelut Wiitaunionin terveyskeskuksissa järjestetään perusapuvälinepalvelut kuntalaisille. Terveyskeskuksista järjestettäviin apuvälinepalveluihin kuuluvat liikkumisen apuvälineet, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä tukevat apuvälineet, erilaiset tuet, harjoitteluapuvälineet ja yksilöllisesti hankittavat apuvälineet. Terveyskeskuksissa myös arvioidaan ja tehdään päätökset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarpeesta ja hankkimisesta. Apuvälineiden tarkoituksena on korjata lääkinnällisin perustein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toiminnanvajavuutta niin, että vajaakuntoinen henkilö selviytyy päivittäisistä toimistaan. Apuvälinepalvelut perustuvat lainsäädäntöön, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisiin toimintaohjeisiin ja apuvälineiden saatavuusperusteisiin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinekeskus on terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Alueellisen apuvälinepalvelukeskuksen omistuksessa ovat kierrätettävät apuvälineet lukuun ottamatta kuulon, hengityksen ja näön apuvälineitä, jotka järjestetään ko. erikoisalalla. Alueellisessa apuvälinekeskuksessa järjestetään erityisapuvälinepalvelut, kuten erityisen vaativat kommunikaation ja liikkumisen erityisapuvälinepalvelut. Kuntoutustyöryhmä Kuntoutustyöryhmään kuuluu Wiitaunionin terveyskeskuksen johtava lääkäri ja fysioterapeutti. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Työryhmä käsittelee ja päättää lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista yksilöllisistä fysio- ja toimintaterapiajaksoista, lymfaterapiasta, musiikkiterapiasta, jalkojen hoidosta sekä ostopalveluna hankittavista apuvälineistä, mikäli järjestämis- ja kustannusvastuu ei kuulu esimerkiksi Kansaneläkelaitokselle tai vakuutusyhtiölle. Suosituksen kuntoutustyöryhmälle voi tehdä terveydenhuollon ammattihenkilö, apuvälineen tarvitsija tai lähiomainen. Työryhmä käsittelee jokaisen suosituksen yksilöllisesti.

Lääkinnällinen kuntoutuksen fysioterapia omana toimintana Lääkinnällisenä kuntoutuksena fysioterapiaa voi saada henkilö, jonka toimintakyky on vian tai vamman seurauksena heikentynyt pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Henkilö voi saada fysioterapiaa omana toimintana fysioterapiaresurssin puitteissa tai tarvittaessa maksusitoumuksella yksityisiltä palveluntuottajilta. Fysioterapian palvelukuvauslainsäädäntö Fysioterapiatiimin toimintaa ohjaavat muun muassa seuraavat lait ja asetukset: Terveydenhuoltolaki (L1326/2010) Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (L1363/2011) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L559/1994) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L785/1992) Henkilötietolaki (L523/1999) Asetus potilasasiakirjoista (L298/2009) Potilasvahinkolaki (L585/1986) Sairausvakuutuslaki (L1224/2004) Kansanterveyslaki (L66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (L1062/1989) Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (L1161/1991) Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (L1121/1992) Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista (L 732/1992) Lakien ajantasaiset sisällöt löytyvät osoitteesta www.finlex.fi