Projektiraportti 23.12.2012 Reijo Syrjäläinen Hermia/ Uusi Tehdas & Gorilla Ventures Oy Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere -ohjelman (2012 2018), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki. Avoin Tampere Avoimesti innovoiden www.avointampere.fi www.tampereallbright.fi
Tutkimuksesta Tapaustutkimus Tapaustutkimuksessa (case study research) tutkitaan yksittäistä tapahtumaa, rajattua kokonaisuutta (esim. Tässä tapauksessa Pirkanmaalaisten älyliikenneyritysten ) tai yksilöä käyttämällä monipuolisia ja eri menetelmillä hankittuja tietoja. Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten ja miksikysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tyypillistä tapaustutkimukselle on valita tutkimuskohteeksi yksittäinen tapaus, tilanne, tapahtuma tai joukko tapauksia, joiden tarkastelussa kiinnostuksen kohteena ovat usein prosessit. Yksittäistapauksia pyritään tutkimaan niiden luonnollisessa ympäristössään kuvailemalla yksityiskohtaisesti tutkittavaa ilmiötä. Kuvailevat menetelmät eivät välttämättä pyri selittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä, testaamaan hypoteeseja, tekemään ennusteita, vaan tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu ja johtopäätösten teko tältä pohjalta. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, 125 126.) Olennaista on, että tutkittava tapaus muodostaa jonkinlaisen kokonaisuuden. Koska tapaustutkimuksessa käytetään erilaisia tiedonkeruu ja analyysitapoja, ei sitä voida pitää ainoastaan aineistonkeruun tekniikkana. Tapaustutkimuksen teko ei siis rajoita menetelmävalintoja: käytössä ovat yhtä hyvin kvantitatiiviset kuin kvalitatiivisetkin menetelmät. Tapaustutkimusta tehdään myös monella eri tieteenalalla, niin kauppatieteissä ja oikeustieteissä kuin sosiologiassa ja psykologiassakin. (Yin 1994, 1 3; Saarela Kinnunen & Eskola 2001.) Tapaustutkimuksiksi voidaan lukea myös monet projektit ja kehittämis tai arviointitutkimukset. Kaiken lisäksi kaikkien laadullisten tutkimusten voidaan tavallaan ajatella olevan tapaustutkimuksia tutkitaanhan niissä tiettyjä tapauksia. Tämän tutkimuksen aiheena on eräiden Pirkanmaalaisten Älyliikenneyritysten kasvun ja kansainvälistymisen keskeisimmät esteet ja ne toimet joita nämä yritykset ja julkinen valta voisivat käyttää kasvun aikaan saamiseksi ja nopeuttamiseksi. 2
Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitkä asiat merkittävimmin estävät näitä yrityksiä pääsemästä nopeammalle kasvu ja kansainvälistymisuralle? Mitkä ovat keskeisimmät kehityskohteet kasvun mahdollistamiseksi? Millaisin julkisin toimenpitein näitä yrityksiä voidaan auttaa nopeamman kasvun ja kansainvälistymisen alueella? Tutkimuksen toteuksesta Tutkimus toteutettiin syys marraskuussa 2012 haastattelututkimuksena 4 :ssä kohdeyrityksessä haastatellen 1 3 kunkin yrityksen älyliikenneliiketoiminnasta vastaavaa keskeistä henkilöä sekä täydentämällä näin saatua kuvaa yleisemmällä tiedolla haastatellen ITS Finlandin hallituksen puheenjohtajaa, toiminnanjohtajaa ja VTT :n älyliikenneasiantuntijaa. Tämän lisäksi on tutustuttu laajasti moniin kansallisiin ja kansainvälisiin älyliikennettä ja sen tulevaisuutta käsittelevään aineistoon ja esitetty tältä pohjalta vielä tarketavia kysymyksiä haastatelluille. Tutkittujen yritysten ITS liikevaihto vuonna 2012 tulee päätymään n. 12,2 M :oon ja jakautuu siten, että isoin yrityksistä kattaa tuosta liikevaihtosta n 11 M ja muut kolme 1,2 M. Joitakin esiin tulleita haasteita Alan keskinäiset toimijat Pirkanmaalla olivat yllättävän vainoharhaisia toisiaan kohtaan ja jotkut eivät olleet lainkaan halukkaita jakamaan omia tietojaan edes tutkimuksen tekijällä siinä pelossa, että alan paikalliset kilpailijat hyötyvät näin kerätystä tiedosta ja kilpailu lisääntyy (on kuulemma käynyt ennenkin näiden yhteisten hankkeiden yhteydessä) Tähän syyhyn vedoten kaksi alun perin mukana ollutta yritystä jättäytyi pois kyselyn piiristä Tämä epäluottamus täytyy ottaa huomioon jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa Tästä syystä on sovittu, että yrityskohtaiset tiedot näytetään vain yrityskohtaisessa purkutilaisuudessa Näistä syistä sovimme haastateltujen kanssa, että yrityskohtaisia tuloksia ei julkisteta ja yritysten nimiä ja henkilönimiä ei käytetä tässä raportissa. Yrityskohtaiset analyysit ja tiedot jaetaan vain yrityksillä itselleen tehtävässä erillisessä yrityskohtaisessa raportissa. Yksittäisiä haastattelulainoja voidaan käyttää lähdettä paljastamatta. Tämä luottamuksellisuuden tarve tulee ottaa huomioon mahdollisia jatkohankkeita suunniteltaessa. Liikenteen ongelmia ja haasteita Tieliikenteessä kuolee vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Tarkkoja ja luotettavia tilastoja ei maailman laajuisesti ole olemassa mutta jotain osviittaa antenee se, että yksin Euroopassa kuolee tieliikenteessä vuosittain yli 40 000 ihmistä ja Venäjällä yli 22000. Hiukan kärjistäen voidaan todeta, että maailman teillä on käynnissä jatkuva sota ja massamurha. Tämä ilmiö tulee vielä kiihtymään autoistumisen lisääntyessä maailman kehittyvissä maissa. Kuinka pitkään voimme hyväksyä tämän asian tilan vai olisiko jo aika ottaa käyttöön ne monet keinot, joita uusi teknologia voi tuoda onnettomuuksien estämiseksi ; toki paljon teknologiaa on jo estämässä onnettomuuksia mutta uusia mahdollisuuksia aukenee päivittäin. 3
Liikenteen ruuhkautuminen ja pysäköintiongelmat ja autoslummit on tunnettu ongelma lähes kaikilla urbaaneilla alueilla maailmassa ja tämän ongelman seurannaisvaikutuksena ilman saastuminen ja ilmastonmuutos, joka omalta osaltaan taas aiheuttaa lisää ja uudenlaisia ongelmia. ( ks. esim. http://ewent.vtt.fi/documents/ewent_flyer_4_may2012_en.pdf) Jotkut tahot ovat esittäneet alustavia tutkimustuloksia, jotka ovat antaneet ymmärtää, että liikenteen hiukkaspäästökuolleisuus on merkittävästi suurempaa kuin edellä esitetty onnettomuuskuolleisuus mutta näiltä osin lopullinen tieteellinen näyttö on vielä vajavaista. Merkityksetöntä ei tietenkään ole se valtava koko ajan lisääntyvä määrä aikaa, joka vietetään erilaisissa kulkuneuvoissa siirtymällä paikasta toiseen työn vuoksi, kun sekin aika tai ainakin merkittävä osa tästä ajasta olisi käytettävissä joustavin erilaisin älyliikenne ja muin ratkaisuin tuottavaan työntekoon. Tässä vain joitain esimerkkejä monista asioista, jotka ovat valtavia globaaleja ongelmia ja sitä kautta hyviä motivaattoreita kaikilla niille jotka haluavat kehittää uuden kaltaisia älyliikenneratkaisuja näiden tai muiden ongelmien ratkaisemiseksi. Älyliikennetoiminnan volyymistä Älykkään liikenteen markkinat kehittyvät jatkuvasti autoteollisuuden kehittäessä kumppaniensa kanssa uusia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi ja kuljettajan tueksi, sekä tieto ja viestintäteollisuuden kehittäessä uusia tiedonsiirtoverkkoja ja mobiililaitteita liikkumista palvelevine sovelluksineen. Älyliiketoiminnan globaalista liikevaihtotasosta on lähteestä riippuen jonkin verran erilaista tietoa mutta ITS Worldin teettämän tutkimuksen mukaan se on n 200 Miljardia USdollaria vuonna 2012 ja kasvua edelliseen vuoteen on n 15 %. VTT:n tutkimusten mukaan vastaava Suomen liikevaihto vuonna 2012 oli n 300 miljoonaa euroa. Suomen liikevaihdon luku kertoo sen, että emme toistaiseksi ole menestyneet tämän alueen osalta niin hyvin kuin voisi olettaa ICT osaamisemme huomioiden. Älyliikenneliiketoiminta omaa merkittävän kehittämispotentiaalin ja tämä on huomioitu jo monissa selonteoissa kuten Pekka Ala Pietilän johtamassa Kitkaton Suomi hankkeessa. Nykyisen liiketoiminnan tason kymmenkertaistaminen toisi meidät vasta tasolle, jolla meidän olettaisi olevan normaalijakauman mukaan eli n 1 % globaalin liiketoiminnan tasosta (BKT vertailu). Älykkään liikenteen eniten kasvava palvelu viime vuosina on ollut navigointi ja palvelulaji paikkaperusteiset palvelut. Kilpailu eri navigointiratkaisujen välillä on kiristynyt. Henkilökohtaiset navigointilaitteet ja matkapuhelinten navigointiohjelmat ovat muutamassa vuodessa saaneet hallitsevan aseman markkinoilla. Perinteisten kiinteiden autonavigaattoreiden sekä niiden valmistajien asema on samalla muuttunut epävarmaksi. Isojen karttayritysten myynnit (Nokia NAVTEQ ja TomTom Tele Atlas), ovat selkeitä merkkejä siitä, että navigointipalvelujen arvoketjut ovat murrosvaiheessa. Yrityskaupoista on luettavissa että laitevalmistajat haluavat toimia myös palvelun tarjoajina ja sisällöntuottajina. Isot kansainväliset yritykset kuten Google ja Microsoft ovat myös aktiivisia liikenteen paikkaperusteisten palveluiden kehittäjiä ja niiden myötä mainosrahoitteiset liiketoimintamallit tulevat tärkeämmäksi. Viime vuosina erityisesti Google on tuonut nopeaan tahtiin uusia paikkatieto ja karttapalveluita markkinoille ja tälle kehitykselle ei ole ainakaan vielä loppua näkyvissä. Suuret puolijohdeyritykset ovat ostaneet GPS siruja valmistavia yrityksiä ja ovat lisäämässä tuotteisiinsa paikannusominaisuuksia. Tämä nopeuttaa paikannuksen sulautumista kuluttajatuotteisiin kuten puhelimiin ja tämä on osaltaan muuttamassa markkinakuvaa ja siirtämässä palveluita älypuhelinpohjaisiksi. Tällä hetkellä PND (personal navigation device) markkinoilla kolmen suurimman valmistajan osuus on yhteensä yli 70 % mutta 4
tilanne on muuttumassa uusien toimijoiden tullessa agressiivisesti markkinoille ja älypuhelinten navigointi ja karttasovellusten kehittyessä nopeaa tahtia. Ajantasainen ja ennustava liikennetieto auttaa reittien suunnittelussa. Kiinteiden mittausasemien lisäksi liikennetiedon keruu tapahtuu entistä enemmän mobiililaitteiden avulla, anturiajoneuvoilla tai matkapuhelinverkon tiedoista. Myös PND valmistajat, Google ja karttayritykset ovat aktiivisia liikennetiedon kerääjiä ja pyrkivät rakentamaan sen varaan myös uutta liiketoimintaa. Kasvun esteet Go to Market osaaminen vajavaista tai puuttuu Yhteinen piirre kaikille haastatelluille yrityksille on se, että niistä puuttuu ammattimainen hyvin hoidettu Go to Market prosessi. Kolmessa näistä yrityksistä ei ollut markkinoinnin ja myynnin ammattilaisia lainkaan vaan markkinointi ja myynti hoidetaan muiden ihmisten osa aikatyönä meillä markkinointi ja myynti on toimitusjohtajan vasemman käden oto työ. Liikevaihdoltaan isoimmassa yrtyksessä on kuitenkin 3 markkinoinnin ammattilaista ja 8 enemmän tai vähemmän täysipäiväista myyjää. Tämä yritys on haastatelluista yrityksistä selkeästi jo kansainvälistynyt (90 % liikevaihdosta kv markkinasta) ja vahvalla kasvu uralla ( kasvu 15 %/v). Ainoa yritys, joka on selkeästi ylittänyt Geoffrey Mooren Chasmin. Muut haastatellut yritykset ovat vahvasti Early Market vaiheessa ja niissä kasvun edellytykset tällä hetkellä puuttuvat, koska eri syistä ei ole ylletty kasvu uralle. Keskeisimpiä syitä ovat: 1. Toimintamalli on pilotointivetoinen tuotteistus on vajavaista. Jokainen toimitus alkaa jonkinlaisella pilotilla, jotka pidentävät myyntisykliä ja tekevät nopean skaalutumisen mahdottomaksi. Tuotemarkkinointiosaamista tarvitaan. 2. Se vähäinen markkinointi mitä on perustuu yksittäisiin messuesiintymisiin, joita ei ole voitu riittävästi ennakoida ja seurata jälkikäteen täyden hyödyn saamiseksi 3. Uuden median työkalut ja mahdollisuudet ovat huonosti tai ei ollenkaan käytössä 4. Yritykset insinöörivetoisia teknologiataloja 5. Markkinointi ja myyntiosaaminen puuttuu sales pipeline 6. Tuotteet/palvelut pienissä nichéissä pitää pystyä tavoittelemaan isoa markkinaa, ei onnistu nykyisin keinoin 7. Yritykset ovat pieniä ja niillä on vakava uskottavuusongelma miten saadaan silliparviefekti aikaan? 5
8. Yritykset teknologialähtöisiä markkina ja asiakaslähtöisyyttä tarvitaan lisää 9. Avoimen datan periaate ei ole toteutunut vielä lähellekään niin laajasti kuin voisi 10. ITS alan teknisten standardien muotoutuminen on vielä kaukana kypsempien alojen vastaavasta (vrt mobiili) Mitä voimme tehdä kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittumiseksi? Suosituksia mahdollisiksi jatkotoimiksi Rakennetaan yhteinen ITS Strategia yhdessä ITS Finlandin ja ITS Factoryn kanssa jossa luodaan kestävä pohja ITS Suomi strategialle ja luodaan tältä pohjalta Kitkaton Suomi yhteistyössä toteutuskelpoinen suunnitelma, jossa varmistetaan että ITS alueelle syntyy riittävästi uutta liiketoimintaa alueille, jotka eivät vielä ole riittävään tasoon katettuna ja että saamme luotua tuki ja koulutusohjelman nykyisten ITS yritysten kiihdyttämiseen nopealle kasvu ja kansainvälistymisuralle. Tavoitteena moninkertaistaa nopeasti tältä alueelta saatava kv liikevaihto ja alueen yritysten toiminnan kiihdyttäminen myös monin markkinointi ja myyntitoimenpitein ja luoda Suomi ITS hypeä globaalisti. Silliparviefektin saamiseksi voidaan testata yhteisesiintymistä jossain kansainvälisessä alan tapahtumassa ja tutkia sitä miten tällainen yhteisesiintyminen parhaiten toimisi ja miten se tulee rakentaa. Ehdolla tällaiseksi tapahtumaksi voisi olla InterTraffic Istambulissa toukokuun lopussa 2013 ja kaikkien yhteisessä intressissä on hoitaa äärimmäisellä tyylikkyydellä ITS Europe tapahtuma Helsingissä 2014. Tähän yhteyteen tulee saada Tampereelle oma streaminsä tapahtumia, kun silloin on mm showcase Hämppi kaikilta osiltaan näyttävästi toiminnassa. Myynti kuntoon. On selvää, että alan yritykset tarvitsevat kipeästi osaavia ratkaisumyyjiä maailmalle. Meille onneksi tällaisia myyjiä on vapautunut ja vapautumassa esim Nokian palveluksesta eri puolilla maailmaa. Nämä mahdolliset resurssit tulee tunnistaa ja luoda malli, jolla parhaat heistä saadaan valjastettua ITS ratkaisujen myyjiksi. Tämän toteuttamiseksi voi olla monia eri ratkaisumalleja, kuten vaikkapa luomalla ITS myyntirengas (vähän niinkuin Finnpap aikoinaan mutta markkinlähtöisemmin). Toteutusmalli ei tässä ole keskenen vaan se että päästään nopeasti liikkeelle ja toimintamallia voidaan sitten hioa matkan varrella paremmaksi. Ammattimainen ratkaisumyyntiosaaminen on se keskeinen nyt puuttuva osa alue, joka tulee saada kohdalleen. Suomen imago teknologiamaana maailmalla on vahva ja tämä asia tulee tuoda vahvasti näkyviin ITS myynnissä. 6
Oheinen ja seuraavan sivun kuvat N2 Nollan laajasta KV B2B markkinatutkimuksesta Kari Tervosen luvalla Go to Market osaaminen kuntoon. Tämä on laaja ja äärimmäisen tärkeä alue joka on hunningolla yleisesti suomalaisissa startupeissa ja tutkimuksemme yritykset eivät tee tässä poikkeusta. Tutkittujen yritysten online näkyvyys on huonolla tasolla ja ei ajan tasalla. Tässä tarvitaan totaalista mindset muutosta, jotta ihmiset näissä yrityksissä ymmärtävät web ja mobilekanavan mahdollisuudet ja osaavat käyttää niitä kaikissa asiakkuuden eri vaiheissa optimaalisesti hyväkseen. Tarvitaan koulutusta ja hands on ohjaamista jotta tämä tärkeä asia saadaan kuntoon. Tämä asia on sikäli kiitollinen hoidettava, että jos tahtotila on kohdallaan tuloksia voidaan saada hyvin nopeasti. Haaste on se, että yritysten omat prosessit ovat niin manuaalisia ja vakiintumattomia, että niiden uuteen muotoon saattaminen on vaikeaa. Tämä on vaikea asia hoitaa mutta parhaimmillaan tulokset ovat todella dramaattisen hyviä. ITS Factory sai haastatelluilta pääosin positiivista palautetta ja siitä toivotaan olevan merkittävää apua jatkossa erityisesti alan standardoitityön viemisessä tasolle, joka on tuttu mobiilimaailmasta ja avoimen datan periaatteen puolestapuhuminen ja sen eteenpäin vieminen erityisesti julkisen tahon toimijoiden kanssa. Erityinen kuriositeetti oli se, että haastatelluista yrityksistä suurin ( lv 10x muiden kolmen yrityksen yhteenskettu lv ) ei ole ollut missään tekemisissä ITS Factoryn kanssa. Rahoitus on aina jonkinlainen murheen aihe aloittavassa tai kasvavassa yrityksessä vaikka tuleekin aina pitää mielessä se, että kestävin rahoitus tulee maksavan asiakkaan taskusta ja se on se suuri tavoite ja mitä nopeammin ja vahvemmin se toteutuu, sitä vahvemmilla yritys on. Rahoitus instrumentteja on kuitenkin hyvin saatavilla TEM konsernin tarjoomassa ja nyt uutena paikallisena mahdollisuutena myös StartUpTampereen kautta. Myös muita uusia rahoitusmahdollisuuksia on aukenemassa mutta niistä lisää vuoden 2013 aikana. Jatkotoimia Esittelin tutkimuksen tulokset Tredean Petri Nykäselle ja Seppo Haatajalle 4.12.2012 ja siinä yhteydessä sovimme, että järjestän vuoden 2013 alkuun tapaamisen johon kutsutaan mukaan myös ITS Finland ja ITS Factoryn edustajat ja jossa pyrimme piirtämään alueen karttaa vielä yhdessä selvemmäksi ja jolta pohjalta voisimme rakentaa konkreettisen ja toteutuskelpoisen toimintasuunnitelman Tampereen alueelle. Projektiin kuuluu tulosten läpikäynti haastateltujen yritysten kanssa yksi kerrallaan ja tämä on osin toteutunut ja toteutuu tammikuun aikana kaikkien osalta. 7