151110d. SOlVVdNllll N3S>inllllV'HISll10d. s~oz v113oon/\ sn.1111vhisll10d

s~oz v113oon/\ SOlVVdNllll N3S>inllllV'HISll10d sn.1111vhisll10d 151110d

Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1. Johdon katsaus... 3 1.2 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 7 1.3.1 Valvontaja hälytystoiminta..... 7 1.3.2 Rikostorjunta... 12 1.3.3 Lupahallinto / vastuuyksikkö poliisitoimintayksikkö... 19 1.3.3. l Lupahallinto... 19 1.3.3.2 Asehallinto... 22 1.3.3.3 Arpajaishallinto... 23 1.3.4 Yhteiset palvelut... 24 1.3.4. l Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta... 24 1.3.4.2 Tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto... 24 1.3.4.3 Materiaali palvelut ja toimitilat... 24 1.3.4.4 Viestintä... 25 1.3.4.5 Laillisuusvalvonta... 26 1.3.4.6 Sisäinen tarkastus... 26 1.3.4.7 Tiedonhallinta... 27 1.3.4.8 Kansainvälinen toiminta... 27 1.3.4.9. Omasuoja, varautuminen, valmiussuunnittelu ja reservipoliisihanke... 29 1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 2018... 29 1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta...... 33 1. 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 35 1.5 Tilinpäätösanalyysi... 40 1.5.1 Rahoituksen rakenne... 40 1.5.2 Talousarvion toteutuminen... 41 1.5.3 Tuotto- ja kululaskelma... 42 1.5.4 Tase... 43 1.5.5 Hankkeet... 44 1.6. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 45 1.7 Kokonaisarviointien tulokset... 46 1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 46 2. POLI!SIHALLITUKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 47 3. Poliisihallituksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksistaja niiden käytöstä momentin tarkkuudella... 49 1

4. Poliisihallituksen tuotto ja kululaskelma...... 50 5. Poliisihallituksen Tase... 51 6. Liitetiedot...... 53 7. Allekirjoitukset... 61 8. Tilintarkastajan merkintä... 62 2

1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Poliisin toimintaympäristön muutoksen keskeisinä teemoina ovat edelleen maahanmuutto, hybridivaikuttaminen (kyber- ja informaatiovaikuttaminen), rikostorjunta, järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismin torjunta. Vuonna 2018 tehdyn Poliisibarometrin mukaan kansalaisten luottamus poliisin toimintaan on säilynyt vuoden 2016 tasolla. Sen sijaan kansalaisten kokemassa turvallisuuden tunteessa on pientä laskua edelliseen mittaukseen verrattuna. Poliisitoimen osalta painotettiin vuonna 2018 toimintavalmiuteen, yhteiskuntarauhan säilyttämiseen ja turvapaikanhakijatilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotettiin myös ennalta estävää toimintaa sekä palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen oli poliisitoiminnan tärkeimpiä painopisteitä edelleen vuonna 2018. Poliisin toimintavalmiusaika AB-luokan tehtävissä parani hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2018 toiminta-aika AB-tehtävissä oli 18,2 minuuttia ja A-luokan tehtävissä 9,4 minuuttia. Alkoholilain muutos aiheutti alkoholisidonnaisten hälytystehtävien siirtymisen yhä pidempään aamuyöhön, mikä on jouduttu huomioimaan mm. työvuorosuunnittelussa. Hälytyspartioiden suorituskykyä toimia vaativissa tilanteissa on kehitetty ja parannettu mm. kalusto- ja varustehankinnoin. Katuturvallisuusindeksin arvo parani hieman vuoden 2017 arvosta 100,3 vuoden 2018 arvoon 101,2. Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden, poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut edellisistä vuosista. Rikoslakirikoksia ilmoitettiin edellisvuotta enemmänja kasvua on etenkin liikennerikoksissa. Muita rikoksia pl. liikenne, ilmoitettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Tämä ei välttämättä tarkoita rikosten todellisen määrän vähentymistä vaan ilmoitettujen rikosten määrään voi vaikuttaa myös ilmoitusherkkyyden väheneminen. Poliisien vaativien tilanteiden suorituskykyä parannettiin mm. aloittamalla taktiseen räjähteiden tunnistamiseen liittyvät koulutukset. Ensimmäiset panssaroidut ajoneuvot luovutettiin poliisille loppuvuodesta 2018. Niiden operatiivinen käyttö aloitettiin vuonna 2019. Luotisuojattu kalusto on merkittävä työturvallisuusparannus ääritilanteiden ensivasteen toimijoille. Odotettavissa oleva vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteesta johtuva laittoman maassa oleskelun lisääntyminen ei ole toistaiseksi näkynyt poliisin toiminnassa. Suurimpana syynä tähän on uusintahakemusten lisääntyminen. Poliisi poisti maasta 2400 henkilöä, mikä on suunnilleen sama määrä kuin 2017. Uusintahakemusten määrän lisääntyminen vaikutti siihen, että täytäntöön pantavaksi tuli odotettua vähemmän maasta poistamisia. Liikenneturvallisuus kehittyi edelleen vuonna 2018 myönteiseen suuntaan. Ylinopeudet ovat vähentyneet tieverkostolla, mistä osaltaan voidaan päätellä poliisin nopeusvalvonnan ja siitä tiedottamisen vaikuttaneen myönteisesti liikenneturvallisuuteen. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten kokonaismäärä kasvoi 8,2 % edellisvuodesta. Kasvu johtui pääosin huumaantuneena ajamisen lisääntymisestä. Myös alkoholirattijuopumusten määrä kääntyi kasvuun usean vuoden laskun jälkeen. Myönteistä kuitenkin on, että alkoholionnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden yhteismäärä väheni 13 % edellisvuoteen verrattuna. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden väkivaltarikosten osalta ei ollut tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Seksuaalirikosten kokonaismäärä nousi vuodesta 2017 lähes 15 prosenttia. Teot keskittyvät isoihin kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin, jossa tilastollinen nousu oli lähes 48 %. Julkisuuteen nousi ns. Oulun tapaukset, liittyen lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin, joille on leimallista mm. internetissä tapahtuva houkuttelu. 3

Rikostorjunnan yleistä vaikuttavuutta on kehitetty osallistumalla sisäministeriön johdolla laaditun Poliisin ennalta estävän toiminnan strategian valmisteluun. Lisäksi on toteutettu Ankkurihanketta, tarkoituksena kehittääja yhdenmukaistaa poliisin yhteistyötä muiden keskeisten yhteistyöviranomaisten kanssa mm. nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjumiseksi. Viranomaisyhteistoimintaa on kehitetty ja tiivistetty niin ikään talousrikollisuuden alueella. Verohallinnon ja konkurssiasiamiehen kanssa on kehitetty nopeutetun menettelyn tutkintaprosesseja, jotka on otettu käyttöön. Talousrikosten torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä on kehitetty mm. pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden yhteistyön kehittämisryhmässä, jossa ovat mukana rikostorjuntaviranomaiset ja syyttäjän edustajat. Vuonna 2017 vahvistettujen poliisin strategian ja henkilöstöstrategian jalkauttaminen käynnistettiin. Poliisin strategian mukaan poliisin on pystyttävä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti ja kyettävä samanaikaisesti vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä. Henkilöstöstrategian valinnoilla tavoitellaan sitä, että poliisin resurssit, johtaminen, osaaminen, työkyky ja työnteon tavat vastaavat muuttuvan toimintaympäristönja poliisin strategian tarpeita. Strategioiden jalkautus varmistettiin ottamalla niiden linjaukset osaksi poliisiyksiköiden tulossopimuksia ja poliisipäälliköiden johtamissopimuksia. Poliisihallitus on laatinut vuonna 2018 yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa pitkän aikavälin toimintasuunnitelman (ns. tiekartta), tavoitteena hillitä toimitilakustannusten nousua sekä varmistaa turvalliset, terveelliset ja toiminnalliset toimitilat poliisille. Niin ikään valmisteltiin pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma, jossa otetaan kantaa rahoituksen riittämiseen, resurssien allokointiin sekä kriittisen osaamisen varmistamiseen. Poliisin resurssit on toistaiseksi pystytty turvaamaan kohtuullisesti. Pitkäjännitteisyyttä ei ole pystytty turvaamaan. Poliisin rahoitusta vaivaa edelleen pistemäisyys vain vuodeksi annettava korvamerkityt määrärahat, jotka eivät mahdollista pitkäjänteistä suunnittelua. Vuoden 2018 henkilöstöbarometrin tulosten mukaan jaksamisen ongelmat ovat kasvussa. Kiire ja työpaine kuormittavat henkilöstöä. Vuodelle 2018 poliisin toimintamenomomentille saatiin talousarviorahoitusta lisätalousarviot huomioiden yhteensä 738,069 milj. euroa, mikä oli runsas 41 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 talousarviorahoitus lisätalousarviot huomioiden. Määrärahan lisäys oli osoitettu mm. ydintoimintojen turvaamiseen (25 milj. euroa) sekä kalustohankintoihin sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyber-rikostutkinnan toimintakyvyn parantamiseen (9 milj. euroa). Kustannuspaineet mm. toimitilakuluissaja ict-kustannuksissa heikentävät mahdollisuuksia panostaa henkilöstön määrään. Poliisimomentin henkilötyövuosimäärä vuonna 2018 oli 9 776, mikä oli 175 henkilötyövuotta edellisvuotta enemmän. Poliisimiesten henkilötyövuosimäärä oli poliisin talousarviomomentilla 7200, mikä oli 52 enemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoiden määrä oli 263, mikä on 81 enemmän kuin vuonna 2017. Tulevaisuuden haasteena nähdään paitsi rahoituksen riittävyys ja turvaaminen pitkällä aikavälillä, myös koulutettujen poliisimiesten määrä. Muutaman seuraavan vuoden aikana haasteen tulee muodostamaan se, että poliisikoulutuksesta valmistuu vähemmän uusi poliiseja kuin mitä on arvioitu siirtyvän eläkkeelle. Vuoden 2018 opiskelijahakuihin saatiin ilahduttavasti riittävästi vaatimukset täyttäviä hakijoita poliisikoulutukseen. 1.2 Toiminnan vaikuttavuus Poliisi on saavuttanut pääosin sille asetetut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet. Poliisitoimen osalta painotettiin poliisin toimintavalmiuteen, yhteiskuntarauhan säilyttämiseen sekä turvapaikanhakija-tilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotettiin myös rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennalta estämistä ja vähentämistä sekä palvelukyvynja näkyvyyden turvaamista. Koska poliisi on priorisoinut kiireellisten hälytystehtävien hoitamisen, ei poliisi ole kyennyt panostamaan valvontatehtäviin toivotulla tavalla. Resurssitilanteen vaatima priorisointi on vaikuttanut myös päivittäisrikostutkintaan ja ennalta estävään toimintaan. 4

Taulu 1 Poliisin yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallisen Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma vaikuttavuuden kehityskuvaajat 2013 2014 2015 2016 2017 Toteuma/arvio Muutos(%) 2018 2017-2018 Rikoslakirikosten määrä, enintään 480 658 474 536 467 412 458 790 431 470 433 907 0,56% Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään ( 1999 = 100) 1 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999 = 100) 2 92,1 97,5 98,4 99,7 100,3 101,1 0,88 % 174,1 179,9 181,9 187,9 206,9 217,3. 5,03 %* Kansalaisten luottamus poliisin - toimintaan, keskiarvo, vähintään - 3,3-3,5-3,5 asteikolla 1-4 3 Kansalaisten kokema - turvallisuuden tunne, keskiarvo, - 3,0-3,1-3,02 vähintään asteikolla 1-4 4 Asiakastyytyväisyyttä koskeva tavoite' - - - - - 3,0 - Kaikkien rikoslakirikosten määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Suuri osa kasvusta selittyy liikennerikosten määrän lisääntymisellä. Katuturvallisuusindeksi parani hieman verrattuna edellisvuoteen ja tulossopimuksen tavoitearvokin ylittyi. Ennakkotietojen perusteella tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta, joten tämän tiedon valossa myös liikenneturvallisuusindeksin arvo tullee olemaan hieman edellisvuotta parempi. Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan on säilynyt vuoden 2016 tasolla ja täytti tulossopimuksessa asetetun tavoitteen. Sen sijaan kansalaisen kokemassa turvallisuuden tunteessa oli vuonna 2018 toteutetun poliisi barometrin mukaan pientä laskua verrattuna aiempaan. Asiakastyytyväisyyden osalta tulossopimuksessa asetettu tavoitearvo 2,8 ylitettiin. Taulu 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset (kaikki rikokset, tutkiva yksikkö poliisi, jaottelu tapahtuma-alueen mukaan) Ilmoitettu, kpl 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ero% 2017-2018 215 Helsinki 103 161 105 428 103 361 112 154 121 850 112 361-7,79% 806 Itä-Uusimaa 79 135 80 473 75 222 77 741 75 998 72 533-4,56% 815 Kaakkois- 58 686 44 396 40 190 39 213 41 656 42 158 1,21% Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999. 2 Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. ennakkotietojen perusteella 3 Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 =erittäin vähän, 2 =melko vähän, 3 =melko paljon, 4 =erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu. 4 Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 =erittäin vakava, 2 =melko vakava, 3 =ei kovin vakava, 4 =ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri. 5 Asiakastyytyväisyyttä mitataan Poliisibarometrin kysymyksellä "Miten poliisi on mielestänne onnistunut seuraavissa tehtävissään: kotiväkivaltaan puuttuminen, liikennevalvonta, kiireelliset hälytystehtävät, väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta, talousrikosten torjunta, huumerikosten selvittäminen/paljastaminen, asuntomurtojen selvittäminen, autovarkauksien selvittäminen, rasismiin viittaavien rikosten paljastaminen ja tutkinta, lupahallinto". 4 erittäin hyvin, 3=melko hyvin, 2 =ei kovin hyvin, 1 =huonosti (keskiarvo kansalaisten onnistumista kuvaavista arvioinneista, arvosana 1-4. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu. 5

Suomi 818 Länsi- 56 711 55 707 53 335 57 940 63 800 64 465 1,04% Uusimaa 821 Häme 75 079 72 575 59 760 57 677 58 227 56 352-3,22% 833 Sisä-Suomi 108 016 100 662 115 713 102 849 110 903 119 517 7,77% 836 Pohjanmaa 59 819 53 990 54 966 61 671 57 943 54 298-6,29% 842 Lounais- 117 518 118 506 119 818 120218 115 080 96 612-16,05% Suomi 851 Itä-Suomi 86 944 76 111 79 099 81 131 82 178 80 125-2,50% 863 Oulu 69 885 69 503 68 704 61 091 61 145 63 565 3,96% 866 Lappi 30 617 28 423 26 203 24 308 25 954 25 715-0,92% 872 Ahvenanmaa 2 984 2 839 2 959 3 222 2 255 2 250-0,22% Ulkomaat 4 679 5 185 6 464 10 153 5 233 5 104-2,47% Yhteensä 853 234 813 798 805 794 809 368 822 222 795 055-3,30% Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 2019 Taulu 3 Katuturvallisuusindeksi poliisilaitoksittain Suhteellinen arvo 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ero% 2017-2018 215 Helsinki 57,56 58,62 63,32 62,62 68,12 71,47 4,92% 806 Itä-Uusimaa 91,61 98,13 100,41 100,03 97,79 99,08 1,31% 815 Kaakkois- 104,56 110,14 104,16 114, 18 115,27 110,93-3,77% Suomi 818 Länsi- 116,07 120,68 121,45 110,34 109,56 114,85 4,83% Uusimaa 821 Häme 101,60 105,84 107,67 108,58 108,32 106,51-1,67% 833 Sisä-Suomi 94,43 100,36 96,53 96,54 96,66 100,46 3,93% 836 Pohjanmaa 115,36 120,10 125,00 130,23 131,25 113,53-13,50% 842 Lounais- 95,57 107,41 109,66 105,85 112,58 110,59-1,76% Suomi 851 Itä-Suomi 97,26 104,90 100,34 111,17 109,64 105,46-3,81% 863 Oulu 95,67 102,80 100,43 112,01 105,49 110,92 5,15% 866 Lappi 81,49 87,60 94,73 97,30 93,21 103,14 10,66% 872 Ahvenanmaa 100,87 113,74 97, 19 94,75 91,29 130,41 42,85% Yhtensä 91,40 96,89 97,78 99,12 100,27 IOl,15 0,88% Lähde: Poliisin tulostietojärjestelma 2019 Taulu 4 Henkilövahinko-onnettomuudet 2013-2018 Henkilövahinko-onnettomuudet 2013 2014 2015 2016 2017 2018. Ero% 2017-2018 Henkilövahinkoon johtaneet 5 334 5 324 5 185 4 752 4 432 4 281-3,4% onnettomuudet Kuolemaan johtaneet 244 208 246 239 219 200-8,7% tieliikenneonnettomuudet Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet 258 229 270 258 238 223-6,3% Tieliikenneonnettomuuksissa 6681 6 705 6 408 5 911 5 574 5 286-5,2 % loukkaantuneet ennakkotietojen mukaan Kaikkien poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut aiemmista vuosista. Rikoslakirikoksia ilmoitettiin edellisvuotta enemmän ja siellä kasvua on etenkin liikennerikoksissa. Muita rikoslakirikoksia, pl. liikenne, ilmoitettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Tämä ei välttämättä kerro rikosten todellisesta vähenemisestä vaan ilmoitettujen rikosten määrään voi vaikuttaa myös ilmoitusherkkyyden väheneminen. Osasyynä voi olla myös kansalaisten kokemus siitä, ettei poliisi ehdi tutkimaan kaikkia rikoksia, joten ilmoitusta ei jätetä. Katuturvallisuusindeksi parantui verrattuna aikaisempiin vuosiin. Laitoskohtaisesti katuturvallisuusindeksin kehittymisessä on eroja, mutta kokonaisuutena arvioiden indeksin arvo on parantunut vajaan prosentin verran. Tältä osin myös tulossopimuksen tavoitearvo 99,0 ylittyi. 6

Liikennemäärän kasvu kiihtyi vuonna 2018 ja myös ajoneuvojen määrä kasvaa tasaisesti. Väylä viraston tutkimuksen mukaan ylinopeuksien määrä tiestöllä on vähentynyt samoin valvontatolppien ohi ajaneiden ajoneuvojen ylinopeudet ovat vähentyneet. Ennakkotietojen perusteella tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja Iaadunhallinta 1.3.1 Valvonta ja hälytystoiminta Tulostavoitteet 2018 Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus turvataan nykyisellä tasolla. Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään mm. teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla, seurataan ja raportoidaan mahdollisuuksia säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa. o Poliisihallitus tehostaa osaltaan palautuspäätösten saaneiden maastapoistamista haastaviin palautusmaihin poliisin valtakunnallisen palautusten täytäntöönpanon valmiusryhmän ja poliisilaitosten normaalien maastapoistamistoimintojen avulla. Osallistutaan aktiivisesti käytännön viranomaisyhteistyön ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Poliisin näkyvyyttä lisätään Poliisin yleis- ja operaatiojohtovalmiuksien toimivuuden varmistaminen. Varaudutaan nopeasti muuttuvaan ja vaikeasti ennakoitavaan toimintaympäristön muutokseen huolehtimalla uskottavasta operatiivisesta suorituskyvystä ja suojauksesta osana kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä. o Poliisi parantaa v. 2017 operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen myönnetyllä rahoituksella välitöntä interventio- ja etävaikutuskykyä hankkimalla aseistusta sekä niihin liittyviä varusteita. Poliisi kasvattaa edelleen suorituskykyään asteittain siten, että v. 2018 myönnetyllä rahoituksella hankintaan partioiden voimankäyttövälineitä valtakunnallisesti. o Poliisin erityistoimintojen ja peruspartioiden suorituskykyä ja työturvallisuutta parannetaan koulutusta kehittämällä ja päivittämällä aseistusta, varusteita, välineitä ja kalustoa. o Poliisihallitus toteuttaa keskitetyillä hankinnoilla kriittiset lisäykset poliisiyksiköiden voimankäyttö- ja suojavälineisiin. o Varmistetaan monipuolisiin tehtäviin soveltuvan miehittämättömän ilmaaluskaluston käyttö kustannustehokkaasti mm. tilannekuvan välittämisessä, kadonneiden etsinnässä, valvonnassa ja teknisessä tutkinnassa, sekä kehitetään henkilöstön osaamista. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikenneturvallisuuden 7

Hälytystoiminta vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla. o Automaattivalvontaa tehostetaan mm. kalustohankinnoillaja analyysitoimintaa kehittämät lä. o Valvonnan painopistealueet ovat rattijuopumukset, törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja raskas liikenne. o Valvontavälineitäja seuraamusprosesseja kehitetäänja huolehditaan niiden laadukkaasta ja tehokkaasta käytöstä. o Liikenteenvalvonnan yhteydessä torjutaan aktiivisesti myös muuta rikollisuutta Road Policing mallin mukaisesti. Poliisihallitus osallistuu aktiivisesti hätäkeskustoiminnan strategiavalmisteluun ja varmistaa osaltaan, että poliisitoiminnalliset näkökohdat tulevat huomioiduksi strategiatyössä. Poliisi on tehtäviään priorisoimalla kyennyt saavuttamaan kiireellisille hälytyspalveluille asetetun tavoitteen vuonna 2018. A-tehtävien toimintavalmiusajan tavoite vuodelle 2018 oli 10,0 minuuttia, lopullinen tulos oli 9,4 minuuttia. Tulos on lähes sama kuin edellisen vuoden toteuma 9,3 minuuttia ja sama kuin toteuma vuonna 2016. Tavoitetoimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä vuodelle 2018 oli 18,5 minuuttia, poliisin saavuttaessa 18,2 minuutin toimintavalmiusajan, joka on 0, 1 minuuttia parempi kuin vuoden 2017 toteuma. Alkoholi lain muutos aiheutti alkoholisidonnaisten hälytystehtävien siirtymisen yhä pidempään aamuyöhön, jolloin osa poliisilaitoksista on myös joutunut muuttamaan työvuorojaan, jotta ovat selvinneet näistä lisääntyneistä aamuyön hälytystehtävistä. Hälytyspartioiden kykyä selviytyä ensipartiona vaativista hälytystehtävistä on parannettu muun muassa suorituskykyä sekä varusteita kehittämällä ja parantamalla. Valvonta Kiireellisten hälytystehtävien priorisointi muiden tehtävien edelle on aiheuttanut sen, että poliisi ei ole kyennyt panostamaan valvontatehtävien hoitoon. Erityisesti vuoden 2014 alussa voimaan tulleet esitutkinta- ja pakkokeinolain muutokset ovat aiheuttaneet hälytystehtävien tehtäväsidonnaisuuksien kasvua, mikä on vaikuttanut erityisesti poliisin kykyyn suorittaa valvontatoimintaa. Edelleen jatkuvana ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa esiin on noussut jalkapalloon liittyvä väkivaltainen käyttäytyminen, mihin poliisi on puuttunut. Erityisesti väkivaltainen käyttäytyminen nousi esiin jo ennen peliä stadioneiden ulkopuolella. Katsomoissa epäjärjestystä ja ongelmia aiheutui erilaisten soihtujen polttamisesta ja savupommeista. Erityistoiminnot Poliisin vaativien tilanteiden eli VATI -ryhmien suorituskykyä parannettiin muun muassa aloittamalla taktiseen räjähteiden tunnistamiseen liittyvät koulutukset. Ensimmäiset panssaroidut LAPV 5.4 ajoneuvot luovutettiin poliisille loppuvuodesta 2018, varsinainen operatiivinen käyttö aloitettiin vuonna 2019. Luotisuojattu kalusto on merkittävä työturvallisuusparannus ääritilanteiden ensivasteen toimijoille. Erityisryhmille on hankittu kertomusvuonna uusia toimintaa tukevia aseita, jotka parantavat huomattavasti poliisin voimankäytön suorituskykyä. 8

Vuoden aikana on lisäksi järjestetty useita yhteistoimintaharjoituksia muiden viranomaisten erityisryhmien kanssa. Poliisin miehittämättömän ilmailu kehittyi voimakkaasti v. 2018 ja toiminnalla saavutettiin hyviä tuloksia. Vuoden aikana koulutettiin 144 uutta kauko-ohjaajaaja otettiin käyttöön 57 uutta ilma-alusta. Lentojen kokonaismäärä oli 3 528 ja kokonaiskesto 1 533 lentotuntia. Operatiivisten lentotehtävien määrä (1 437 kpl) kaksinkertaistui edellisvuodesta, ollen 41 % kaikista lennoista. Lisäksi ilma-aluksia käytettiin aiempaa monipuolisemmin erilaisissa poliisin tehtävissä. Ulkomaalaisvalvonta ja maasta poistaminen Ulkomaalaisvalvontaa toteutettiin edelleen osana peruspoliisitoimintaa ja analyysiin perustuvana teemavalvontana. Poliisin kirjaamien ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi edelleen jonkin verran. Odotettavissa oleva vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteesta johtuva laittoman maassa oleskelun lisääntyminen ei ole toistaiseksi näkynyt poliisin toiminnassa. Suurimpana syynä tähän on uusintahakemusten lisääntyminen. Poliisi poisti maasta noin 2 400 ulkomaalaista, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2017. Uusintahakemusten määrän lisääntyminen vaikutti myös siihen, että täytäntöön pantavaksi tuli odotettua vähemmän maasta poistamisia. Maasta poistamisten täytäntöönpano oli aiempaa haastavampaa, sillä palautukset kohdistuivat kaukana oleviin maihin, keskeytyivät aiempaa useammin ja palautuksiin kohdistui vastustusta aktivistien toimesta. Poliisissa toimi valtakunnallinen maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon valmiusryhmä, joka tuki poliisilaitosten palautustoimintaa erityisesti haastaviin palautusmaihin. Keskusrikospoliisi teki uhka-arvioita maasta poistamispäätöksen saaneista. Poliisi priorisoi palautusten täytäntöönpanossa uhka-arvioiden perusteella vaaralliseksi arvioituja henkilöitä ja rikollisia. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden hyvä kehitys jatkui Liikenneturvallisuus kehittyi myös vuonna 2018 myönteiseen suuntaan. Ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoonnettomuudet vähenivät 3,4 prosenttia ja niissä kuolleiden määrä 6,3 prosenttia ja loukkaantuneiden määrä 5,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Raskaan liikenteen ajoneuvo on entistä harvemmin osallisena liikenneonnettomuuksissa. Liikennemäärä tiestöllä kasvoi hieman viime vuonna. Samoin rekisteröityjen ajoneuvojen määrä on kasvussa. Kuitenkin tienpitäjän tutkimustieto sekä poliisin valvontatolpilta saatu tieto osoittavat ylinopeuksien vähentyneen tieverkostolla. Osaltaan voidaan päätellä poliisin nopeusvalvonnanja siitä tiedottamisen vaikuttaneen myönteisesti liikenneturvallisuuteen. Poliisi pystyi vuonna 2018 paljastamaan edellisvuotta enemmän kaikista vakavimpia liikennerikoksia. Näiden törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten lukumäärä nousi 260:11ä yli neljään tuhanteen. Samoin poliisin toteamien liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä kasvoi lähes kahdella tuhannella. Sen sijaan lievempien liikennerikkomusten määrä väheni. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten kokonaismäärä (n. 19 000) kasvoi 8,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääosin huumaantuneena ajamisen lisääntymisestä. Myös alkoholirattijuopumusten määrä kääntyi hienoiseen nousuun usean vuoden ajan jatkuneen laskun jälkeen. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli vuonna 2018 lähes samalla tasolla kuin edellisenäkin vuotena. Myönteistä oli se, että alkoholionnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden yhteismäärä väheni 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin rattijuoppovalvontaan käyttämä työaika ja suoritettujen puhalluskokeiden määrä vähentyivät vuonna 2018. 9

Kiinnisaatujen rattijuoppojen määrän samanaikainen lisääntyminen osoittaa poliisin pystyneen tehostamaan valvontaa muun muassa kohdentamalla sitä analyysin avulla oikein. Valvontavälineitä ja liikenneanalyysiä kehitettiin aktiivisesti Poliisin paikkatietoa hyödyntävää analyysijärjestelmää (PONA) kehitettiin lisäämällä siihen liikenteelle oma osio, jossa seurataan liikennevalvonnan vaikutusta onnettomuuksiin ja tuodaan esiin tehtyjen suoritteiden määrät sekä niihin käytetty työaika. Järjestelmää kehittämällä tehostetaan ja optimoidaan erityisesti liikenteen valvonnan suunnittelua ja resurssien kohdentamista. Analyysin kehittäminen ulotettiin myös vesi liikenteeseen ja sen valvontaan. Vuoden 2018 aikanajatkettiin selvitystyötä, jonka tavoitteena on kehittää huumausaineperusteisten rattijuopumusten esitutkintaa siten, että yksittäisen tapauksen vaatimat toimenpiteet veisivät nykyistä vähemmän poliisin ja terveydenhuollon henkilöstön työaikaa. Tien päällä suoritettava todistusvoimainen sylkitesti olisi myös epäillylle nopeampi ja yksinkertaisempi vaihtoehto. Uudenlaiseen teknologiaan perustuvan v. 2019 operatiiviseen käyttöön tulevan automaattisen kameravalvontajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin muun muassa rakentamalla uusia valvontajaksoja. Myös kuntien ja kaupunkien kanssa jatkettiin neuvotteluja automaattivalvonnan laajentamisesta niiden hallinnoimilla tieosuuksilla. Kaiken kaikkiaan automaattisessa liikenteenvalvonnassa seuraamuksia lähetettiin lähes 607 000 kappaletta. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna on noin 55 000 kappaletta. Näistä noin puolet oli huomautuksia ja lähes puolet rikesakkoja. Vuoden 2018 lopussa käytössä oli noin 1 000 valvontatolppaa ja valvonta kattoi noin 3 300 tiekilometriä. liikenteen valvonnan kansainvälinen yhteistyö Suomi osallistui edelleen aktiivisesti Euroopan liikennepoliisiverkoston (TISPOL) toimintaan sen toimielimissä. Lisäksi Suomesta osallistui kaksi poliisimiestä Saksassa järjestettyyn Road Policing -seminaariin. Operatiivisella tasolla osallistuttiin vuoden aikana kymmeneen Euroopan laajuiseen liikenneturvallisuuspainotteiseen TISPOL - operaatioon, jotka toteutettiin Road Policing -toimintamallilla. Pohjoismaista liikennepoliisiyhteistyötä SANTtyöryhmässä jatkettiin Islannissa pidetyn kokouksen muodossa sekä Suomen ja Viron yhteistyössä toteutettiin useita rajat ylittäviä valvontaoperaatioita vuosittain vahvistettavan yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Valvontavälineiden kehittämiseen liittyen oltiin yhteydessä useiden eri maiden liikennepoliisitoimintoihin. Taulu 5 Valvonnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla VALVONTA Toteuma Toteuma Tavoite 1 Toteuma toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunballinta 2016 2017 2018 2018 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 1374 1305 1 313 1 250,4 Valvonnan kustannukset, 1000 euroa 140793 133733 141 284 128 242 Taloudellisuus (kustannukset / yjt-tehtävät). euroa 134 127 141 119,5 TUOTTAVUUS Tuottavuus (yjt-tehtävät / htv) 763 808 762 858,6 Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 835 882 996 1190,3 PALVELUKYKY JA LAATU Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1-4 Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1-4 10 3,01-3,00 3,00 3,04-3,00 3,08 ------

Onnistuminen poliisin partioinnissaja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1-4 2,94 -----------,... _ 2,80 3,00 Liikenteen valvontaan käytetty työaika 1 547 1 524,3 1 492 1 509,8 1 - josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 44,0 44,1 40 49,1 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 3 872 4707 3801 3 300 4 062 4380 5 100 4 281 Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv, pl. rajatarkastustoiminta SUORITTEET Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä A B C,kpl - josta oma-aloitteiset tehtävät, % Oma-aloineisuus (%)eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu l 15 Vahingonteko 134 Päihtynyt henkilö 1 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) Yleisten paikkojen pahoinpitelyjen määrä Yleisten paikkojen vahingontekojen määrä Yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrät Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl Automaattisen liikennevalvonnan tiekilometrit 18 053 22,9 1 048 080 36,9 9,5 14 981 20 932 18 957 539 682 3 200 18 383 17 500 19 816 21,2 20,0 21,6 1 055 298 1000000 1 073 603 36,7 30,0 37,2 9,1 8,0 9,5 15 683 15 182 19 480 18 157 18 974 19 350 551 278 606 830 3 200 3 400 3 306 * Lähde: Poliisibarometri 2016 ja 2018 Taulu 6 Hälytystoiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla HÄLYTYSTOIMINTA toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - hälytystoiminta Toteuma 2016 Toteuma 2017 Tavoite 2018 Toteuma 2018 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 1905 1963 1 905 2 042,3 Hälytystoiminnan kustannukset, 1000 euroa 173427 179427 174 003 188 928 Taloudellisuus (kustannukset / hälytystehtävät A+B) euroa 328 334 322 359,3 TUOTTAVUUS Tuottavuus (hälytystehtävät A+B, määrä / henkilötyövuodet) 278 274 283 257,5 PALVELUKYKY JA LAATU Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,4 9,3 10,0 9,4 Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,9 18,3 18,5 18,2 Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,6 70,1 69,0 70,2 Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 92,1 91,8 88,0 91,9 Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1-4 - -- ------ SUORITTEET 3,17 3,24 11

HÄLYTYSTOIMINTA Toteuma toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - 2016 hälytystoiminta Hälytystehtävien (A,B,C) määrä enintään, kpl 1 048 080 Aja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 529 315 Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 820 Perheväkivaltarikosilmoitusten määrä, kpl 4 901 Lähde: Poliisibarometri 20 16 ja 2018 Toteuma Tavoite Toteuma 2017 2018 2018 1 055 298 1000000 1 073 603 537 079 540 000 525 863 26 089 26 000 24 899 4 810 4 664 Taulu 7 Poliisin toimintavalmiusaika A+B tehtävissä poliisilaitoksittain (asiakasnäkökulma sisältää hätäkeskuksen toimenpiteet) Toimintavalmiusaika, 2013 2014 2015 2016 keskiarvo 215 Helsinki 20,0 20,5 20,4 21,5 806 Itä-Uusimaa 18,6 19,2 19,9 20,5 815 Kaakkois-Suomi 22,1 22,5 21,8 22,0 818 Länsi-Uusimaa 21,0 23,2 22,0 22,3 821 Häme 22,3 23,5 23,1 22,6 833 Sisä-Suomi 24,0 25,5 25,4 25,1 836 Pohjanmaa 23,2 23,1 23,3 24,7 842 Lounais-Suomi 23,3 24,7 25, 1 24,9 851 Itä-Suomi 24,6 24,7 24,4 24,6 863 Oulu 22,8 23,2 23,0 23,9 866 Lappi 2 1,5 22,2 22,7 22,9 Yhteensä 22,2 23,0 22,9 23,2 2017 2018 Ero% 2017-2018 2 1,5 20,0-6,93% 2 1,2 22,0 3,93% 2 1,8 2 1,9 0,33% 22,9 24,0 4,80% 23,5 24,5 4,03% 25,3 25,1-1,01% 26,3 26, 1-0,83% 25, 1 24,4-2,85% 24,3 25,2 3,78% 25,6 25,7 0,58% 23,2 23,6 1,80% 23,7 23,7 % Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 20 19. Taulu 8 Poliisin A+ B + C -tehtävien määrä poliisilaitoksittain Tehtävä, lkm 2013 2014 2015 2016 215 Helsinki 164 839 168 057 162 405 162 589 806 Itä-Uusimaa 111 790 116 615 11 8 770 128 373 815 Kaakkois- 53 389 57 183 54 050 55 623 Suomi 818 Länsi-Uusimaa 62 871 68 706 68 038 70 555 821 Häme 70 383 76 504 75 866 73 701 833 Sisä-Suomi 124 521 131 178 135 941 134 551 836 Pohjanmaa 69 370 68 155 66 040 68 006 842 Lounais-Suomi 11 0 435 11 2 324 11 2 378 114 445 851 Itä-Suomi 111 022 11 2 599 11 3 530 11 3 688 863 Oulu 90 813 94 813 93 718 88 375 866 Lappi 39 362 40 754 41 074 38 173 Yhteensä 1 008 797 1046888 1 041 810 1048080 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 2019 2017 2018 Ero% 2017-2018 165 176 167 11 0 1,17% 118 916 117 82 1-0,92% 63 287 58 352-7,80% 71 643 70 097-2,16% 76 156 82 582 8,44% 135 358 138 287 2,16% 68 425 71 308 4,21% 116 380 121 087 4,04% 111 582 113 912 2,09% 88 990 96 602 8,55% 39 385 36 445-7,46% 1055298 1073603 1,74% 1.3.2 Rikostorjunta Tulostavoitteet 2018 Lisätään rikostorjunnan vaikuttavuutta. Kohdennetaan rikostorjuntaa siten, että varmistetaan rikosvastuun toteutuminen yhteiskunnan ja yksilön kannalta haitallisimmassa rikollisuudessa (terroristiset rikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuvat 12

rikokset, seksuaalirikokset, tietoverkkorikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus, talousrikollisuus ja harmaa talous, huumausainerikollisuus ja viharikollisuus ). Lisätään rikostorjunnan vaikuttavuutta ja toimeenpannaan terrorismin torjunnan strategian linjaukset. Huomioidaan kattavasti rikoksen uhrin oikeuksien toteutuminen. Rikostorjunnalla saavutetaan erityistä ja yleistä rikosten ennalta estävyyttä. Huomioidaan rikostorjunnalliset tavoitteet kaikilla poliisitoiminnan osa-alueilla sekä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Parannetaan ennalta estävän toiminnan vaikuttavuutta Kehitetään edelleen ennalta estävän toiminnan johdettuja rakenteita sekä tietojohtoisuuteen, ennakointiin ja strategisiin analyyseihin pohjautuvaa päätöksentekoa. o Osallistutaan SM:n johdolla toteutettavaan poliisin ennalta estävän toiminnan strategian päivittämiseen. o Kehitetään Ankkuri-toimintaa ja rakenteellista yhteistyötä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Päivittäisrikosten esitutkintaprosessia kehitetään yhteistyössä syyttäjien kanssa siten, että rikosten esikäsittelytoiminnot ovat yhtenäiset. Esitutkintaprosessia kehittämällä pyritään pitämään rikosten selvitysaste hyvällä tasolla ja lyhentämään tutkinta-aikoja. Kehitetään rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan prosesseja ja menetelmiä. Hyödynnetään kyberrikostorjunnan kehittyvät mahdollisuudet kaikessa rikostorjunnassa. Matkustajarekisteritietojärjestelmän ja sen käyttöön liittyvien prosessien kehittämistä jatketaan siten, että poliisissa kyetään käsittelemään PNR- tietoja lainsäädännön mahdollistamasta ajankohdasta lähtien yhdenmukaisesti, tehokkaasti ja tietosuoja turvaten terrorismiin ja vakavaan rikollisuuteen rajat ylittävään rikollisuuteen puuttumiseksi. Huolehditaan Vitja- järjestelmän osan, tiedustelujärjestelmän käyttöönotosta ja jatkokehittämisestä sekä Vitjan esitutkintaosan rakentamisesta, ja varmistetaan järjestelmän käytettävyys, loppukäyttäjäystävällisyys ja toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus. Varmistetaan vihjeiden käsittelyprosessin yhdenmukaistaminen, vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedon kulun parantaminen, viranomaisten käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden että ennalta estämiskyvyn parantaminen. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta. Ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa. Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihinja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa. Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, nettipoliisitoimintaa ja verkkorikostutkintaa. Henkilöstöä pyritään lisäämään erityisesti turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä 13

tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös muiden keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää. Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Tulostavoitteiden toteuma 2018 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden väkivaltarikosten osalta ei ollut tilastollisesti merkittäviä muutoksia, näiden rikosten selvitystason osalta ei päästy aivan tavoitteeseen, mutta osa tutkinnoista jatkuu vielä 2019. Seksuaalirikosten kokonaismäärä nousi vuodesta 2017 lähes 15 prosenttia, mutta tilastollisesti ei ollut kuitenkaan merkittäviä "piikkejä". Teot keskittyivät isoihin kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin, jossa tilastollinen nousu oli lähes 48 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksissa näkyi ns. yliedustettuna, ollen noin 25 prosenttia. Julkisuuteen nousi ns. Oulun tapaukset, liittyen lapsiin kohdistuneihin seksuaalirikoksiin, joille oli lei mallista mm. intemetissä tapahtuva houkuttelu. Rikoksen uhrin oikeuksien toteutumisen osalta poliisi on ollut tiiviisti mukana viranomais- jajärjestöyhteistyössä liittyen mm. Istanbulin sopimuksen (painottuu väkivallan ennaltaehkäisyyn) toimeenpano-ohjelman osalta. Käytännössä asia näkyy päivitetyssä ohjeistuksessa liittyen uhrin ohjaamiseen palveluihin, rikosasioiden sovitteluun, edunvalvonta- ja lähestymiskieltoasioihin sekä siihen, että poliisin esitutkintalomakkeita on päivitetty uhrin oikeuksiin liittyen. Rikostorjunnan yleistä ennalta estävyyttä on kehitetty laatimalla sisäministeriön johdolla uutta Poliisin ennalta estävän työn strategiaa. Lisäksi on toteutettu Ankkuri hanketta, tarkoituksena kehittää ja yhdenmukaistaa poliisin ja muiden keskeisten yhteistyöviranomaisten yhteistyötä mm. nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin (VRE) torjumiseksi. Poliisi on kehittänyt ja tiivistänyt viranomaisyhteistoimintaa talousrikollisuuden alueella. Yhteistoiminnassa syyttäjän, Verohallinnonja Konkurssiasiamiehen kanssa on kehitetty nopeutetun menettelyn tutkintaprosesseja, jotka on otettu käyttöön. Talousrikosten torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä on kehitetty muun muassa pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden yhteistyön kehittämistyöryhmässä, jossa ovat mukana rikostorjuntaviranomaisten ja syyttäjän edustajat. Poliisi on toteuttanut sähköisen pankkitiedustelujärjestelmän rakentamiseen tähtäävää projektia. Korruptioverkoston toimintaa on kehitetty ja osallistuttu korruption torjunnan strategian valmisteluun. Osallistuttu lainsäädännön valmisteluun, jolla verottajalle on annettu oikeus ilmoittaa poliisille korruptiivisia piirteitä sisältävät havainnot. Poliisi on viranomaisyhteistyössä toteuttanut tehostettua liiketoimintakiellon valvontaa sekä veronumerovalvontaa. Ympäristörikosten torjunnassa alueellisten verkostojen yhteistoimintaa ja koulutusta on kehitetty. Ennalta suunniteltujen yhteisten operatiivisten projektien johdosta on voitu paljastaa sellaisia ympäristörikoksia, jotka eivät muutoin olisi tulleet esitutkintaviranomaisen tietoon. Poliisi on järjestänyt ja toteuttanut toimialarajat ylittävän kaksivuotisen ympäristörikostorjunnan koulutusohjelman. Ympäristörikoksiin liittyvän tilannekuvan parantamiseksi on julkaistu ympäristörikoskatsaus. Työrikosten torjunnan ja tutkinnan kehittämiseksi on käynnistetty pilotointi viranomaisyhteistyössä sekä järjestetty koulutusta. Elintarvikkeisiin liittyvän rikollisuuden torjuntaa on viranomaisyhteistyössä kehitetty ja järjestetty koulutusta. Talousrikosjutuissa rikoshyötyä saatiin viranomaisten haltuun viime vuonna 23,8 miljoonan euron arvosta, mikä on lähes 9 miljoona euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Rahakoiratoiminnan tulokset ovat niin ikään olleet hyviä. Vuonna 2018 rahakoiratoiminnalla löydettiin aiempaa vuotta enemmän käteistä rahaa 3,6 miljoonaa euroa ja 7,7 miljoonan arvosta muuta valuuttaa. Vuodesta 2011 alkaen rahakoiratoiminnalla on löydetty käteistä rahaa yhteensä 10, 7 miljoonaa euroa, 11 miljoonaa euroa muuta valuuttaa, 253 asetta, huumausaineita n. 444 kg ja n. 45 432 tablettia. 14

Perustetulle viranomaisten yhteiselle talousrikostorjunnan tilannekuvasivustolle tuotetaan talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää ajankohtaista tilannekuvatietoa ennalta estävyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Talousrikostorjunnan osalta on toteutettu Suomen ja Viron keskinäistä yhteistoimintasuunnitelmaa. Turussa elokuussa 2017 tapahtuneiden epäiltyjen terrorististen rikosten jälkeen käynnistettiin kehittämistyö väkivaltaan ja terrorismiin liittyvien vihjeiden käsittelyn tehostamiseksi. Kehittämistoimet ja poliisiyksiköiden ohjeistaminen saatiin valmiiksi kesään 2018 mennessä. Tavoitteena on varmistaa vihjeiden käsittelyprosessin yhdenmukaisuus, vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvynja tiedonkulun parantaminen, viranomaisten käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden että ennalta estämiskyvyn parantaminen. Toimien vaikuttavuutta ja mahdollisia uusia kehittämis-/ohjaustarpeita arvioidaan vuoden 2019 aikana. Poliisihallituksen ennalta estävän toiminnan koordinointiryhmäja poliisin ennalta estävän toiminnan valtakunnallinen ohjausryhmä ovat jatkaneet poliisilaitosten ennalta estävän toiminnan johdettujen rakenteiden ja moniviranomaistoiminnan kehittämistä. Poliisihallitus ja poliisin yksiköt ovat osallistuneet poliisin ennalta estävän työn strategian päivittämiseen. Päivitetty strategia vuosille 2019-2023 valmistui joulukuussa 2018 ja sen toimeenpano käynnistyy alkuvuodesta 2019. Poliisi jatkoi väkivaltaisiin ääri liikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Poliisi on osallistunut valtakunnallisesti ja paikallisesti kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimintaohjelman toteuttamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön (muun muassa Radicalisation Awareness Networkin työryhmät). Lisäksi poliisin edustajia on ollut mukana väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien tutkimushankkeiden ohjausryhmissä. Väkivaltaisiin ääriliikkeiden ja viharikosten torjuntaan erikoistuvien poliisien rekrytoinnissa on ollut haasteita ja henkilöstön liikkuvuus toisiin tehtäviin on ollut merkittävää. Osasyynä tähän on ollut poliisiin kohdistuvien epäasiallisten vaikuttamisyritysten (ns. maalittaminen) lisääntyminen. ETY J:n kouluttamien viharikoskouluttajien pitämät paikalliset viharikoskoulutustilaisuudet jatkuivat alkuvuonna ja loppuvuodesta toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulussa toinen viharikostutkintakurssi. Poliisi on kehittänyt viharikosseurantaaja 20. seurantaraportti julkaistiin marraskuussa. Poliisihallitus on yhteistyössä oikeusministeriön kanssa kehittänyt viharikosten seurantamekanismeja Against Hate-hankkeen puitteissa ja pystyi ensimmäisistä kertaa raportoimaan viharikosjuttujen kulkeutumisesta esitutkinnasta syyteharkinnan kautta oikeuteen, josta raportointiin myös ETYJ:n viharikosraporttiin. Romaniyhteisön pyynnöstä raporttiin sisällytettiin erillinen osio romaneihin kohdistuvista viharikoksista. Kansallinen terrorismintorjunnan strategia vuosille 2018-2021 vahvistettiin marraskuussa 2018. Poliisi osallistui strategian päivittämiseen ja yhteistyöryhmän työhön. Matkustajarekisteritietojärjestelmän ja sen käyttöön liittyvien prosessien kehittämistä jatkettiin huolimatta lainsäädännön voimaantulon viivästymisestä. Vuoden aikana valmisteltiin EU rahastorahoituksella käynnistettäviä tietojärjestelmien ja toimintaprosessien jatkokehityshankkeita (ns. Matka-ohjelma) ja PIU-yksikön organisointia, tehtäviä sekä resursointia. Toiminta on käynnistynyt toistaiseksi vähäisessä määrässä, koska uusista kansainvälisistä velvoitteista johtuvien (PNR-direktiivi) tehtävien hoitamiseen ei ole osoitettu tarvittavia resursseja. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan prosessien kehittäminen sekä KV -yhteistyön kehittäminen rikostorjunnassa. Reaaliaikaisella tiedonvaihdolla pystyttiin nostamaan merkittävästi lainvalvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä. Helsingissä järjestettiin 19.- 23.11.2018 rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan keskittyvä Europol EMP ACT OPC Trident -operaatio. Operaation tarkoituksena oli selvittää osallistujamaiden välisen rikostiedustelu-, tiedonvaihto- ja tarkkailuyhteistyön toimivuutta erityisesti rajat ylittävän omaisuusrikollisuuden torjunnassa. Operaatioon osallistuivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Puola, Islanti ja Europol. Operaation ensimmäinen osa järjestettiin Tukholmassa keväällä 2018. 15

Helsingissä järjestettyjen operaatiopäivien aikana osallistujamaiden edustajat muodostivat Helsingin poliisilaitoksen johtokeskukseen operaatiokeskuksen ja suorittivat normaalia laajempaa rikostiedusteluyhteistyötä maiden välisessä matkustajalaivaliikenteessä liikkuvien rikollisten ja rikollisryhmittymien profiloimiseksi. Operaatiojärjestelyjen avulla pystyttiin kohottamaan merkittävästi rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvää havainnointi- ja torjuntakykyä. Osallistujamaiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä pystyttiin lisäksi tuottamaan laadukasta rajat ylittävän rikollisuuden tilannekuvaa osallistujamaiden lainvalvontaviranomaisille. Ilmi tulleiden huumausainerikosten määrän kasvu osoittaa osaltaan myös poliisin tehokkuutta kyseisen piilorikollisuuden paljastamisen osalta niin katukaupan kuin laajamittaisen välittämisenkin osalta. Poliisi on edelleen jatkanut pääkaupunkiseudun huumerikostorjunnan kehittämistä ja yhteistoiminnan tehostamista. Verkossa tapahtuva huumausaineiden välittäminen on arkipäiväistynyt viime vuosina myös Suomessa ja poliisi parantanut kyvykkyyttään torjua tätä. Se on nähtävä edelleen tärkeänä kehittämiskohteena. Tehokkaaseen huumausainerikostorjuntaan kuuluvat keskeisenä elementtinä myös kysynnän vähentämiseen liittyvä toimenpiteet. Poliisi on jatkanut hoitoonohjaustoimenpiteiden kehittämistä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Ennalta estävyyden ja varhaiseen puuttumiseen erityisesti nuorten osalta on kiinnitetty korostettua huomiota ja tätä tullaan jatkamaan edelleen vuonna 2019. Poliisi on kohdentanut torjuntatoimenpiteitäjärjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin useissa laajoissa tutkintakokonaisuuksissa. Hallinnollisella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalla pyritään kehittämään uusia työkaluja laaja-alaisemman vaikuttavuuden saavuttamiseksi ilmiön torjunnassa. Ennalta estävän toiminnan osalta on toteutettu ns. Exit-menettelyä. Menettelyssä tuetaan järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden irtautumista ryhmistä. Päivittäisrikosten esikäsittelytoiminnon kehittämistä on jatkettu ja toiminto on otettu keskitettynä käyttöön lähes kaikissa poliisilaitoksissa. Kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2019, jolloin painopiste on valtakunnallisessa yhdenmukaistamisessa. Samanaikaisesti on aloitettu ns. nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessin luominen poliisilaitostenja paikallisten syyttäjäyksiköiden kesken. Uusi toimintamalli on otettu käyttöön viidellä poliisilaitoksella. Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto jatkuvat ja ne tulevat täysimääräisesti käyttöön vuoden 2019 loppupuolella syyttäjälaitosuudistuksen toteutuessa. Poliisin tietoon tulleiden tietoverkkorikosten määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla lukuun ottamatta identiteettivarkauksien määrän vähenemistä n. 10 % vuoden 2017 tasoon nähden. Vuoden 2018 aikana poliisilla on ollut tutkinnassa useampia yhteiskunnan toimintoihin laajasti vaikuttaneita tietoverkkorikoksia. Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen toimintaedellytyksiä on parannettu kasvattamalla henkilö- ja kalustoresursseja. Edellä mainituilla toimilla on pyritty takaamaan vakavien tietoverkkorikosten torjunnan tehostaminen sekä poliisilaitosten tietoverkkorikostutkinnan ja digitaalisen forensiikan toimintojen tukeminen. Vuonna 2018 tietoverkkotiedonhankinnan koulutusta lisättiin poliisille ja sidosryhmille nostamalla Internet rikostorjunnassa kurssien lukumäärä edellisistä vuosista. Koulutuksella on parannettu rikostorjunnan edellytyksiä hankkia tietoa avoimista lähteistä rikosten ennalta estämiseksi ja tutkimiseksi. EU-rahoitteisen Kyberosaaminen 2020- hankkeen puitteissa on luotu kyberrikostorjunnan koulutusohjelma ja tarjottu koulutusta mm. taktisen tietoverkkorikostutkinnan alueella. Poliisi on osallistunut sisäministeriön johdolla tapahtuvaan kyberrikosten ennalta estävän toimenpideohjelman valmisteluun. Keskusrikospoliisin johdolla on toteutettu kyberrikosten ennalta estävän toiminnan kampanjoita. Yhteistyötä Viestintäviraston (Traficom) kanssa on tiivistetty virkamiesvaihdonja säännöllisten kokousten myötä. Vitja- järjestelmän osa, Poliisin tiedustelujärjestelmä, Poti otettiin käyttöön onnistuneesti joulukuussa 2018. Järjestelmä toimii vakaasti. Uuteen tiedustelujärjestelmään syötetään aktiivisesti tietoja ja käyttäjäpalaute on ollut hyvää. Samalla on edistetty Vitjan esitutkintaosan määrittely, toteutus- ja testaustyötä. Järjestelmän käytettävyyden, 16

loppukäyttäjäystävällisyyden ja sen toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus on varmennettu osaltaan järjestelmän prototyyppien testaamisella. Taulu 9 Rikostorjunnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla RIKOSTORJUNTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - rikostorjunta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2016 2017 2018 2018 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 3691 3605 3 800 3 699 Rikostorjunnan kustannukset, 1000 euroa 343 720 332 234 344 921 346 690 Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1242 1254 1 302 1268 TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 75 73 71 72 PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk 47,6 49,8 43,0 49,1 122 125 130 130 Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään 36,7 37,1 33,5 37,4 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään / henkirikokset - Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään / pahoinpitelyrikokset Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, keskiarvo, vrk, enintään Talousrikostorjunnan htv 88,5 95,3 70,0 83,9 66,7 64,1-63,9 441 439 500 465 359 345-330,6 Ilmoitettujen JR-juttujen määrä suhteessa päätettyihin juttuihin, suhdeluku Ilmoitettujen ja päätettyjen talousrikosjuttujen suhde, suhdeluku Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 0,69 0,83 1,0 0,95 1,09 0,99 0,99 0,95 76 87 80 n.9o 800 750 800 n. 900-1000 2,97-3,0 3,06 2,62-2,6 2,76 Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, 2,91-2,9 2,91 arvosana 1-4 Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 2,81-2,8 2,85 2,72-2,7 2,77 17

Onnistuminen viharikosten selvittämisessä (rikokset, joiden motiivina on uhrin etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus tms.), keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 6 - - 2,8 3,10 Tietoverkkorikollisuuden torjunta ja selvittäminen (tietomurrot, petokset verkossa ym.), keskiarvo, - - - 3,58 vähintään, arvosana 1-4 lt-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet (tietoverkkorikosten taktinen tutkinta) 40 41 40 41,2 SUORITTEET Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 620 248 632 405 600 000 685 484 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 276 762 264 859 265 000 267 168 Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 915 2 097 2 000 1 766 Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 508 2 488 2 500 2 459 Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa Haltuun saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa (netto) milj. euroa 19,75 20,85 18,0 32,82 14,78 15,68 15,0 23,77 1,13 1,93-1,84 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, määrä 36 178 36 019 36 500 35 932 Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl, henkirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl, pahoinpitelyrikokset 391 425-446 33 844 33 772-33 508 Poliisin tietoon tulleet törkeä! huumausainerikokset, määrä 917 1 007-958 Poliisin paljastamat törkeä! huumausainerikokset, määrä 842 785 780 859 Päätettyjen JR-juttujen lukumäärä 1 003 848-641 Rasistiset ja muut viharikokset, kpl 280 473-242 Lähde: Poliisibarometri 2016 ja 2018 Suomessa toimii poliisin arvion mukaan noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa on yhteensä noin 900-1000 jäsentä. Valtaosa niistä on tunnuksellisia ri kollisjengejä, joista suurin osa on moottoripyöräjengejä. Tällaisiajengiryhmiä oli vuoden 2019 alussa tiedossa runsaat 70. Taulu 10 Rikosten kehitys vuosina 2013-2018 \ Rikosten määrällinen' kehitys 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ero% 2017-2018 Kaikki rikokset 853 234 813 798 805 794 809 368 822 222 795 055-3,30% Rikoslakirikokset 1 480 658 474 536 467412 458 790 431 470 433 907 0,56% Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 344 298 340 974 338 680 338 280 322 110 319 084-0,94% Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 38 11 9 35 300 36 323 36 178 36 019 35 932-0,24% Seksuaalirikokset 3 248 3 022 2 991 3 338 3 331 3 826 14,86% Omaisuusrikokset 239 357 239 568 235 246 228 296 209 436 203 436-2,86% Asuntomurrot (vain törkeä! varkaudet 2 161 2 676 2 559 2 413 1 780 2 246 26,18% yrityksineen, joissa teontarkenne asunnosta luvatta tunkeutuen) Automurrot (varkaudet yrityksineen, joissa 8 685 8 355 8 587 7 653 6 793 6 097-10,25% teontarkenne moottoriajoneuvosta luvatta tunkeutuen) 6................ Kysymys on muuttunut v. 2016 barometnm nähden. Vuonna 2016 kysytt1m onnistumista ras1sm11n v11ttaav1en nkosten pal1astam1sessa1a tulkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4. V. 2016 tulos oli 2,89. 18

Huumausainerikokset (uudet RL 50 luku) 19 507 19 651 21 221 22 136 Liikennerikokset 136 360 133 562 128 732 120 510 Kaikki liikennerikkomukset 347 810 317 358 316 962 331 779 Lähde: Poliisin tulostietojarjestelmä 2019 24 039 26 285 9,34% 109 360 114 823 5,00% 374 919 346 232-7,65% Taulu 11 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysprosentti poliisilaitoksittain tutkivien yksiköiden mukaan Selvitys% 2013 2014 2015 2016 215 Helsinki 43,9% 46,7% 45,7% 42,3% 806 Itä-Uusimaa 47,9% 43,3% 40,0% 37,6% 815 Kaakkois-Suomi 47,2% 44,9% 47,3% 55,6% 818 Länsi-Uusimaa 47,4% 49,4% 44,8% 50,0% 821 Häme 47,0% 44,8% 44,0% 43,6% 833 Sisä-Suomi 52,8% 47,7% 47,7% 49,6% 836 Pohjanmaa ~ 1, 6% 49,2% 55,4% 64,4% 842 Lounais-Suomi 48,1% 46,4% 50,1% 49,1% 851 Itä-Suomi 55,9% 52,4% 55,9% 53,3% 863 Oulu 52,5% 49,4% 54,0% 49,0% 866 Lappi 49,8% 51,8% 52,8% 48,0% Yhteensä 48,9% 47,4% 48,1% 47,6% Lähde: Poliisin tulostietojarjestelmä 2019 2017 2018 Ero% 2017-2018 42,2% 46,0% 9,02% 38,4% 35,4% -7,80% 50,7% 47,3% -6,67% 47,0% 50,7% 7,68% 48,6% 51,2% 5,31% 66,4% 53,7% -19, 14% 59,7% 59,9% 0,32% 51,4% 49,6% -3,39% 50,4% 51,8% 2,79% 46,6% 53,4% 14,55% 55,4% 48,8% -11,94% 49,7% 49,0% -1,42% Taulu 12 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika poliisilaitoksittain (vuorokautta) tutkivien yksiköiden mukaan Tutkinta-aika 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ero% 2017-2018 215 Helsinki 81 89 87 80 103 119 15,68% 806 Itä-Uusimaa 96 102 113 127 139 134-3,40% 815 Kaakkois-Suomi 99 112 133 120 137 124-9,89% 818 Länsi-Uusimaa 95 101 109 122 127 140 10, 11 % 821 Häme 91 122 106 140 125 143 14,45% 833 Sisä-Suomi 108 111 117 125 99 116 17,93% 836 Pohjanmaa 131 147 182 159 156 127-19,00% 842 Lounais-Suomi 111 119 127 124 134 126-5,40% 851 Itä-Suomi 98 100 96 116 116 117 1,21% 863 Oulu 116 133 141 137 162 156-3,57% 866 Lappi 124 137 150 147 155 153-0,84% Yhteensä 102 111 117 120 124 129 3,77% Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 20 19 1.3.3 Lupahallinto / vastuuyksikkö poliisitoimintayksikkö 1.3.3.1 Lupahallinto Tulostavoitteet 2018 Lupavalvonnan menettelyitä kehitetään toiminnallisesti ja teknisesti. Henkilökortti- ja passijärjestelmän uudistaminen aloitetaan. Poliisi huolehtii sähköisten palvelujen ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenee. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluinajulkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien. Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on 19

muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu. Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Maksullisten lupapalveluiden tehokkuus on lisääntynyt 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2016 htv-vähennysten ollessa 155 henkilötyövuotta kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2017 lupahallinnon resursseja vähennetään resurssimallin mukaisesti 85 henkilötyövuotta vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin kokonaisvähennys on 240 henkilötyövuotta. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa. Tulostavoitteiden toteuma 2018 Poliisi myönsi viime vuonna yhteensä 1 l 09 192 lupaa. Lähes kaikkien lupalajien lupia myönnettiin aiempaa enemmän. Henkilökortteja myönnettiin koko vuoden 2018 aikana noin 34 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkästään joulukuussa myönnettiin noin 48 000 henkilökorttia, mikä on lähes neljä kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Henkilökorttia on markkinoitu yleisölle ja henkilökortin suosio on muutenkin kasvanut. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (ns. tunnistamislaki) muuttui vuoden vaihteessa, jonka jälkeen ajokortti ei kelpaa tunnistamisasiakirjana vahvan sähköisen tunnistamisvälineen haussa. Tämän johdosta on liikkeellä ollut myös väärää käsitystä siitä, että ajokortti ei jatkossa kelpaa lainkaan tunnistamisasiakirjana arjen asiointitilanteissa. Tunnistamislain muutoksen myötä henkilökortin tarve on kuitenkin kasvanut ja julkisen keskustelun myötä henkilökortti ja sen ominaisuudet ovat tulleet yleisölle tutummiksi. Jatkuvan viestinnän ja suunnitelmallisen markkinoinnin avulla sähköisen asioinnin käyttöaste nousi edellisestä vuodesta ja ylitti reilusti tavoitteen. Käyttöasteen toteuma oli 72,3 % ja tavoite 60 %. Käyttöaste kasvoi tasaisesti koko maassa. Jokaisen poliisilaitoksen käyttöaste kasvoi edellisvuodesta. Ampuma-aselain muutoksen ja uuden asetietojärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu. Ampuma-aselain muutoksen voimaantulopäivä siirtynyt ja uusi voimaantulopäivä, joka on myös uuden asetietojärjestelmän käyttöönottopäivä, on 1.3.2020. Näin ollen myös uuden järjestelmän käyttö koulutukset ovat siirtyneet talveen 2019-2020. Asedirektiivin edellyttämien muutosten käsittely on eduskunnassa kesken, joten direktiivin toimeenpanon lopullinen sisältö ei ole vielä tiedossa. Ampuma-aselupien sähköinen asiointi on sidoksissa uuden taustajärjestelmän käyttöönottoon. Liikennevirhemaksun käyttöönoton edellyttämien tietojärjestelmämuutosten osalta on vuonna 2018 ollut käynnissä esiselvityshanke. Esiselvityksessä luotiin yksityiskohtaiset prosessikuvaukset ja toiminnalliset vaatimukset siitä, miten tieliikennevirhemaksun, ajo-oikeusasioiden, oikaisuvaatimusten sekä virheenkorjauksen käsittelyyn liittyvät prosessit tulisi toteuttaa. Tieliikennelaki vahvistettiin tulemaan voimaan 1.6.2020, mikä on huomattavasti aikaisemmin kuin mihin poliisi on lainvalmistelun eri vaiheissa ilmoittanut pystyvänsä. Kiireellisestä aikataulusta johtuen esiselvityshankkeen tärkeimmäksi prioriteetiksi vahvistettiin liikennevirhemaksun edellyttämien vähimmäistoiminnallisuuksien suunnittelu ja määrittely. Tällä on pyritty varmistamaan se, että aikataulu- ja kustannusarviot sekä suunnittelu saadaan valmiiksi niin, että toiminta ei vaarantuisi 1.6.2020. Esiselvityshankkeella on valmisteltu Liike-hankkeen hanke-esitys, jonka aikana on tarkoitus toteuttaa sekä liikennevirhemaksun edellyttämät toiminnallisuudet että ajo-oikeusasioiden sähköinen asiankäsittely kolmessa vaiheessa vuosina 2019-2023. 20

Ajokortti lain muutos tulee voimaan 1.6.2019. Muutoksen jälkeen poliisi alkaa käsitellä kaikki ajokiellot ja tuomioistuimista siirtyy poliisille noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain. Muutokseen on valmistauduttu yhdessä poliisilaitosten kanssa mm. valmistelemalla poliisin ajo-oikeusohjeistuksen päivityksiä. Ajokorttilain muutos lisää poliisilaitosten resurssitarvetta vuosittain noin 30 htv:ta. Henkilökortti- ja passijärjestelmän uudistamista koskeva tulevaisuusselvitys valmistui suunnitelman mukaisesti. Järjestelmän uudistamisen aloittamiseksi ei kyetty osoittamaa tarvittavaa rahoitusta vuodelle 2019, joten uudistamista koskevat työt eivät tule etenemään vuonna 2019. Taulu 13 Lupahallinnon tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla MAKSULLINEN LUPAHALLINTO (lupapalvelu) Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2016 2017 2018 2018 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet (maksullinen) 692 590 402 359,1 -------------- --- - ----- Lupahallinnon kustannukset (maksullinen), 1000 euroa 53970 46843 43 800 48 304 Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat 47 44 43 43,4 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, prosenttia 106,5 99,7 100 111,2 Lupahallinnon tuottoennuste, 1 000 euroa 53 970 46 843 43 800 53 697 TUOTTAVUUS Maksullisen toiminnan tuottavuus (poliisin myöntämät luvat / lupa-htv, maksullinen työaika) - - 2 545 3088,8 PALVELUKYKY JA LAATU Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien lupien osuus kaikista poliisin luvista) 29 33 60 34,3 Sähköisen asioinnin käyttöaste % (sähköisesti vireille laitettujen lupien osuus koko volyymista niissä 45 67 60 72,3 luparyhmissä, joissa sähköinen asiointi mahdollista) -- - -------------------------------------------f---- -----1------- ---- -- Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrälasiakaskäyntimäärä), % 45 44 60 42,5 Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys 1 080 265 763 587 797 000 757 208 SUORITTEET Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, yhteensä, kpl 1 126 821 1020117 1 023 000 1 109 192 Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit) 966 586 925 338-1015039 Ajoluvat 1 540 303-333 Turva-alan luvat 29 2 19 19 911-20 667 Aseluvat 56 741 56 101-59 374 Ulkomaalaisluvat' 54 129 - - - Muut luvat 74 292 18 767-14 112 7 Ulkomaalaislupa-asiat ovat siirtyneet Maahanmuuttovirastolle 1.1.2017 alkaen. 21

Taulu 14 Lupahallinnon tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla MAKSUTON LUPAHALLINTO (sis. lupavalvonta) Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toteuma 2016 Toteuma 2017 Tavoite 2018 Toteuma 2018 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 216 213 200 219,1 -------------------------1----------+------ Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1000 euroa 16 767 19 618 16 825 20 614 TUOTTAVUUS Maksuttoman toiminnan tuottavuus (valvonnalliset suoritteet / maksuton työaika, Jupa-htv) 456,9 SUORITTEET Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl 65 065 86589 65 000 JOO 110 Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutuksetja varoitukset 3 633 3 256 3 734 Ajo-oikeuspäätökset N/A* 82 954 95 973 Järjestyksenvalvojakorttien peruutukset ja varoitukset 356 284 309 Vartijakorttien peruutuksetja varoitukset 133 95 94 *Tiedonsiirto-ongelmia 06/2016 alk., asia edelleen osittain selvittelyssä. Taulu 15 Poliisin myöntämät luvat poliisiyksiköittäin 2013-2018 Tehtävä, lkm 2013 2014 2015 2016 215 Helsinki 190 926 174 653 179 737 158 475 149 839 156 069 806 Itä-Uusimaa 140 237 147 498 177 811 130 144 117332 125 626 815 Kaakkois-Suomi 78 196 82 992 87 334 66 314 55 279 59 967 818 Länsi-Uusimaa 117 543 125 346 134 300 103 540 97 OIO 103 012 821 Häme 92 331 93 405 103 132 77049 67 446 73 646 833 Sisä-Suomi 179 217 186 413 195 830 158 347 142 490 154 178 836 Pohjanmaa 98 604 107 831 108 383 75 229 67 336 74 699 842 Lounais-Suomi 166 866 172 780 185 990 134 963 122 513 132 529 851 Itä-Suomi 129 437 140 845 144 242 106 962 94 327 105 903 863 Oulu 97 442 104 272 108 069 81 663 76 356 89 867 866 Lappi 42 328 45 998 45 283 34 135 30 189 33 696 Yhteensä 1333127 1 382 033 1470111 1 126 821 1020117 1 109 192 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 2019 2017 2018 Ero% 2017-2018 4,16% 7,07% 8,48% 6,19% 9,19% 8,20% 10,93% 8,18% 12,27% 17,69% 11,62% 8,73% 1.3.3.2 Asehallinto Tulostavoitteet 2018 Otetaan käyttöön uusi asetietojärjestelmä sekä huolehditaan ampuma-aselainsäädännön muutosten koulutuksesta yhdessä tietojärjestelmän käytön koulutuksen kanssa. Tulostavoitteiden toteuma 2018 Ampuma-aselain muutoksen voimaantulopäivä siirtynyt ja uusi voimaantulopäivä, joka on myös uuden asetietojärjestelmän käyttöönottopäivä, on 1.3.2020. Näin ollen myös uuden järjestelmän käyttökoulutukset ovat siirtyneet talveen 2019-2020. Asedirektiivin edellyttämien muutosten käsittely on eduskunnassa kesken, joten 22

direktiivin toimeenpanon lopullinen sisältö ei ole vielä tiedossa. Ampuma-aselupien sähköinen asiointi on sidoksissa uuden taustajärjestelmän käyttöönottoon. 1.3.3.3 Arpajaishallinto Poliisihallituksen yksikkörakenteen ulkopuolelle suoraan poliisiylijohtajan alaisuuteen organisoidun arpajaishallinnon strategia valmistui loppuvuodesta 2018. Strategiatyössä laadittiin selkeät tavoitteet ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2019-2022. Arpajaishallinnon visiona on "Vaikuttavaa toimintaa - lahjoittajan ja pelaajan turvana, yhteiskunnan hyväksi". Rahapelitoiminnan valvonta Rahapelitoiminnan valvonnan osalta tehtiin useita laintulkintaan liittyviä linjauksia. Arpajaislain mukaan rahapelien toimeenpano tulee tapahtua Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolella. Linjauksella selvennettiin, että Veikkaus Oy:n pelijärjestelmäpalvelimien, joissa esimerkiksi rahapeliarvonnat tehdään, tulee sijaita Suomessa. Veikkauksen omatuotanteisten pelijärjestelmien arvontamenettelyiden osalta linjattiin, että arvontamenettelyssä tulee luotettavuuden takaamiseksi olla valvonnan sähköinen allekirjoitusprotokolla mukana. Lisäksi arpajaishallinnossa kehitettiin Veikkauksen toimeenpaneman rahapelitoiminnan valvontajärjestelmän monitorointia kohti reaaliaikaista valvontaa. Arpajaislain vastaiseen markkinointiin puututtiin laajasti antamalla asiassa ohjeistusta, neuvontaa ja lausuntoja. Arpajaishallinto toteutti myös ensimmäistä kertaa kesätapahtumien järjestäjille suunnatun "Kuokkavieraita nolla" - infokampanjan, jolla pyrittiin ennaltaehkäisemään lainvastaisen rahapelitoiminnan markkinointia. Arpajaishallinnon kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö Erityisesti rahapelitoiminnan alalla arpajaishallinto teki yhteistyötä pohjoismaisten ja kansainvälisten kollegaviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Arpajaishallinto emännöi Pohjoismaiden rahapelitoiminnasta vastaavien valvontaviranomaisten päällikkökokouksen Fiskarsissa 28.-30.8.2018 ja osallistui asiantuntijakokoukseen Norjan F0rdessä 20.-22.8.2018. Edellisvuonna aloitetun EU:n rahapelitoiminnan valvontaviranomaisten yhteistyömenettelyn mukaisia tietopyyntöjä tuli Suomelle muilta mailta yhteensä 11 kappaletta. Arpajaishallinto lähetti vastaavasti menettelyssä yhden tietopyynnön muille EU- ja ETA-maille. Rahankeräys- ja tavara-arpajaistoiminnan valvonta Voimavaroja keskittäminen edelleen vuonna 2018 rahankeräyslupahakemusten käsittelyyn johti toivottuun tulokseen ja vuoden 2018 päättyessä rahankeräyslupahakemuksia oli vireillä alle 50 kappaletta. Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin 540 bingolupa-, rahankeräyslupa- ja tavara-arpajaislupapäätöstä. Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle lokakuussa 2018. Voimaantullessaan laki muuttaa rahankeräysten lupa- ja valvontamenettelyä merkittävästi. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen OECD:n yhteydessä toimiva hallitusten välinen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen vastainen toimintaryhmä F A TF (Financial Action Task Force) suoritti Suomessa maatarkastuksen vuonna 2018. Arpajaishallinto osallistui aktiivisesti tarvittavien lainsäädäntöön ja valvontaan liittyvien selvitysten laatimiseen kasinotoiminnan ja NPO-sektorin osalta. 23

1.3.4 Yhteiset palvelut 1.3.4.1 Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta Tulostavoitteet 2018 Kehitetään sakkomenettelyprosessia lisäämällä henkilöstön osaamista ja sakkomenettelyn käyttöä poliisi laitoksissa. Tulostavoitteiden toteuma 2018 Sakkomenettelyprosessia on kehitetty lisäämällä henkilöstön osaamista ja sakkomenettelyn käyttöä poliisilaitoksissa muun muassa hallinnollisen ohjauksen keinoin sekä kehittämällä sakotukseen käytettäviä työkaluja eli tietojärjestelmiä. Sakkomenettelyprosessiin liittyviä valtakunnallisia ongelmia on käsitelty poikkihallinnollisesti Poliisihallituksen, Valtakunnan syyttäjä viraston ja tuomioistuinten kanssa ja ongelmien ratkaisut on jaettu koko rikosprosessiketjulle. Tätä kokonaisuutta käsitellään kohdassa 1.4 Henkisten voimavarojen hallintaja kehittäminen. 1.3.4.2 Tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto Tietohallintostrategian mukaisena painopisteenä digitalisaatioprosessi käynnistettiin Poliisihallituksen uudeksi, yksikkörajat ylittäväksi ydinprosessiksi. Prosessin tarkoituksena on tunnistaa, kehittääja ottaa käyttöön uusia digitaalisia toimintatapoja poliisitoiminnassa ja sen tukitoiminnossa. Toteutetulla valtakunnallisella digikyselyllä selvitettiin, mitä digitalisaatio tarkoittaa oman työn osalta sekä suhteessa strategiaan, viestintään, johtamiseen, kulttuuriin ja arvoihin, teknologiaan sekä ihmisiin. Hankkeiden digitalisaatio-asteen arviointiin laadittiin työkalu. Kenttätoiminnan digitalisoinnin pitkän tähtäimen teknologiainnovaatiot kartoitettiin ja suunniteltiin. Kehittämisen sujuvoittamiseksi POL IT-keskus käynnisti useita eri asiantuntijapalveluihin liittyviä puitekilpailutuksia,jotka tukevat keskeisesti digitaalisten palveluiden ja uusien teknologioiden soveltamista poliisissa. Poliisitoiminnan tarpeiden mukaisia uusien teknologioiden käyttökelpoisuutta poliisin työskentelyn tukena selvitettiin mm. toteuttamalla ohjelmistorobotiikkaan perustuvalla kokeilulla, jolla haettiin mahdollisuuksia työläiden rutiinitoimenpiteiden suorittamisen tehostamiseen. Mobiilipalveluiden koekäyttöä laajennettiin vaiheittain kattaen merkittävän määrän mm. kenttäjärjestelmä-, tiedostonsiirto- ja kyselysovelluksen käyttäjiä poliisin yksiköissä. Mobiilipäälaitteiden keskitetyillä hankinnoilla korvattiin elinkaaren lopussa olevia laitteita sekä täydennettiin jonkin verran älypuhelinten määrää poliisin yksiköissä. Vuoden aikana määriteltiin ja kilpailutettiin uusi monibiometriatunnistusjärjestelmän toimittaja. Monibiometriajärjestelmän kehityshankkeen (UUSO-hanke) tavoitteena on uudistaa sormenjälkijärjestelmä tuomalla samaan kokonaisuuteen myös muita biometrisiä tunnisteita sekä laajentamalla sen käyttöä poliisin kenttätoimintaan ja ajoneuvoihin. Asetietojärjestelmän kehittämishankkeessa (ASKEL-hanke) toteutetaan uusi asetietojärjestelmä vastaamaan sähköisen asioinnin, asiankäsittelynja sähköisen säilyttämisen vaatimuksia. Vuoden aikana työskentely valitun toimittajan kanssa käynnistettiin tietojärjestelmän toiminnallisilla määrittelyilläja teknisellä suunnittelulla. Toisen toimittajan kanssa tehty järjestelmän käytettävyyssuunnittelutyö valmistui kesällä. Tietokantakonversion kilpailutuksen osallistumispyyntökierros toteutettiin ja varsinaista kilpailutusta valmisteltiin. ASKEL-hanke aikataulutettiin uudelleen. 1.3.4.3 Materiaalipalvelut ja toimitilat Handi -palvelun käyttöönottoprojekti on aloitettu ja jatkuu 2019 toukokuussa olevaan tuotanto käytön aloitukseen. Handin rinnalla on käynnistetty valtakunnallinen hankintojen keskittämisen selvityshanke ja analysoitu perusteellisesti poliisin hankintojen toteuma vuodelta 2017. Selvityksen perusteella voidaan vuodesta 2019 alkaen 24

täysimääräisesti hyödyntää Handi-palvelun mahdollisuudet ostoprosessien automaation ja kokonaistaloudellisuuden parantamiseksi. Poliisin valmiussuunnittelun tueksi on tuotettu suunnittelumateriaalia materiaalitoimen ja toimitilaympäristön toiminnan varmistamiseksi häiriötilanteissaja poikkeusoloissa. Materiaalihallinnon pitkän aikavälin suunnitelmat on otettu pohjaksi tulevien toimintavuosien suunnittelulle. Suunnittelun lähtökohtana on ollut peruspartioiden ja erityistoimintojen suorituskyvyn ja työturvallisuuden ylläpitäminen ja parantaminen päivittämällä poliisin aseistusta, varusteita, välineitä ja kalustoa. Poliisihallitus on laatinut vuonna 2018 yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilojen pitkän aikavälin toimintasuunnitelman (ns. tiekartta), tavoitteena hillitä toimitilakustannusten nousua sekä varmistaa turvalliset, terveetja toiminnalliset toimitilat poliisille. Toimitilasuunnitelmassa on otettu huomioon valtion toimitilastrategian tavoitteet muun muassa tilatehokkuuden osalta. Suunnitelmassa on myös huomioitu siirtyminen uudenlaiseen muuntojoustavaan monitilaympäristöön niiltä osin kuin se poliisitoiminnassa on mahdollista. Suurena haasteena poliisin toimitilahallinnossa on tunnistettu rakennusteknisesti vanhentunut rakennuskanta mikä ilmenee valitettavan usein sisäilmaongelmina. Poliisilaitosten toiminnalliset muutokset poliisipalvelujen järjestämiseksi on mahdollistanut toimitilojen tehokkaamman käytön sekä ylimääräisistä tiloista luopumisen toimitilakustannusten alentamiseksi. Poliisihallitus selvitti Senaatti-kiinteistöjen kanssa aktiivisesti eri vaihtoehtoja uudenlaisiin rakennusteknisiin ratkaisuihin muun muassa kasvavan väistötilatarpeen vuoksi erityisesti erikoistilojen osalta. 1.3.4.4 Viestintä Poliisin viestinnän strategisena tavoitteena on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen sekä pyrkiä siten estämään onnettomuuksia ja rikoksia ennalta ja tukea niiden selvittämistä. Viestintästrategiassa on määritetty viisi kehittämisaluettaja 12 toimenpidekokonaisuutta vuosille 2015-2018. Poliisi.fi -verkkopalvelussa kävi noin 10,6 miljoonaa vierailijaa, yli puolet mobiililaitteella. Suositun palvelu oli passin haku. Poliisi.fi on Taloustutkimuksen selvityksen mukaan seitsemänneksi arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Sivuilla vierailee lähes kolmasosa suomalaisista intemetin viikkokäyttäjistä ainakin silloin tällöin. Lähes 80 prosenttia käyttäjistä antaa palvelulle hyvän arvosanan. Poliisi julkaisi vuoden aikana noin 7 800 mediatiedotetta. Keskeisille sidosryhmille tuotettiin uutena palveluna uutiskirje. Tiedotteiden määrä on vähentynyt samaan aikaan, kun poliisin viestien määrä sosiaalisessa mediassa on kasvanut. Poliisilla on yli 170 some-profiilia, ja niillä yli 1,2 miljoonaa seuraajaa. Poliisin videokanavassa, Poliisitubessa, julkaistiin 46 uutta videota ja niitä katsottiin yli 1,2 miljoonaa kertaa. Kanavan videoita katsottiin vuoden aikana yhteensä yli 4,3 miljoonaa minuuttia. Vuoden aikana tuotettiin ja esitettiin 36 jaksoa dokumentaarisia valtakunnallisia televisio-ohjelmia, kuten Poliisit ja 112. Tämän lisäksi tuotettiin 10 Poliisit-sarjan jaksoa esitettäväksi vuonna 2019. Ohjelmat ovat tukeneet merkittävästi rekrytointia ja vaikuttaneet myönteisesti poliisin maineeseen. Poliisi oli mukana useissa kansalaistapahtumissa. Poliisin päivän tapahtumia järjestettiin kaikkien poliisilaitosten alueella ja niihin osallistui noin 19 000 henkilöä. Vuoden aikana markkinoitiin sähköistä asiointia kahdella teemalla: Henkkarilla Eurooppaan ja Henkilökortti kertoo kuka olet. Poliisi oli lisäksi mukana useissa muissa viranomaisten yhteisissä viestintäkampanjoissa, kuten huijausinfo.fi, liikennekuolematon päivä, sinä teet suojatienja 112-päivä. Intranetissäjulkaistiin tuhansia uutisia. Sähköinen henkilöstölehti, Tutka, ilmestyi neljästi. 25

Verkkosivujen uudistamiseksi käynnistettiin hanke, siten että uusi palvelu olisi käytössä vuonna 2020. Sosiaalisen median hallintaan, julkaisemiseen ja seurantaan otettiin käyttöön uusi järjestelmä. Valmisteltiin uuden kuvapankin käyttöönotto, otettiin käyttöön mediaseurannan puhelinsovellus ja osallistuttiin sisäasiainhallinnon yhteisen intranetin suunnitteluun. Poliisille kilpailutettiin valtakunnallinen viestintä- ja mainostoimistopalvelu. Koko henkilöstölle julkaistiin sosiaalisen median verkkokurssi. Poliisissa työskenteleville viestinnän ammattilaisille järjestettiin kahdeksan koulutuspäivää. Toimittajille järjestettiin Poliisiammattikorkeakoulussa poliisitoimintaa käsittelevä kolmen päivän perehdytyskurssi. Viestinnän valmiuden kehittämiseksi suunniteltiin valtakunnallinen pilotti, jolla lisätään poliisin läsnäoloa ja suorituskykyä sosiaalisessa mediassa, erityisesti virka-ajan ulkopuolella. Viestinnän valtakunnallinen ja alueelliset valmiusryhmät osallistuivat poliisin omiin ja viranomaisten yhteisiin harjoituksiin. 1.3.4.5 Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonnalla tarkoitetaan poliisitoiminnan lainmukaisuuden ja hyvän hallintotavan noudattamisen valvontaa. Laillisuusvalvonnan tarkoituksena on edistää poliisille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitää ja parantaa poliisin toiminnan oikeellisuutta ja laatua vahvistaen samalla kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan ja sen laillisuuteen Laillisuusvalvonta auttaa osaltaan ennalta estämään virheitä ja korjaamaan virheellisiä menettelytapoja. Poliisihallitus vastaa ohjaavana, johtavana ja valvovana yksikkönä poliisin laillisuusvalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä valtakunnallisesti. Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan vastuualueen tehtävänä on kehittää laillisuusvalvontaa, suorittaa laillisuustarkastuksia poliisiyksiköissä, suorittaa oma-aloitteista valvontaa, ratkaista kanteluja, toimia valtion edustajana oikeudenkäynneissä, hankkia selvityksiä ja antaa lausuntoja ylimmille laillisuusvalvojille niille tehtyjen kantelujen johdosta sekä antaa lausuntoja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle sille tehtyjen valitusten johdosta. Laillisuusvalvonta ei ollut Poliisihallituksen vuoden 2018 vuosisuunnitelmassa erillisenä kohteena. Vuonna 2018 Poliisihallitus määräsi laillisuusvalvonnan valtakunnallisiksi painopistealueiksi laillisuusvalvonnan toteutuksen, salaisten tiedonhankintakeinojen käytön valvonnan, rekisteriasiatja erityisesti lokiselvitykset, esitutkinnan järjestämisen esikäsittelytoiminnon osalta, virkanimitykset, maasta poistamiset ja ulkomaalaisten säilöönotot sekä kiinniottokirjaukset. Poliisihallitus teki vuonna 2018 suunnitelman mukaiset, painopistealueisiin kohdistuneet laillisuustarkastukset kaikkiin poliisiyksiköihin. Lisäksi tehtiin ennalta ilmoittamaton laillisuustarkastus yhteen poliisivankilaan. Suoraan poliisipäällikön alaiset poliisilaitosten oikeusyksiköt suorittivat yksiköiden laillisuusvalvontaa Poliisihallituksen määräämien painopistealueiden mukaisesti. Laillisuustarkastusten lisäksi Poliisihallitus käsitteli vuonna 2018 lukuisia hallintokanteluasioita ja otti myös omaaloitteisesti käsiteltäväkseen useampia julkisuudessa esillä olleita tai muutoin tietoon tulleita poliisin virheelliseksi väitettyyn toimintaan liittyviä asioita sekä antoi siltä pyydetyt lausunnot ylimmille laillisuusvalvojille, erityisvaltuutetuille ja sisäministeriölle. Vuoden aikana suoritettiin myös mm. rekistereiden käyttöön liittyviä lokitarkastuksia sekä tehtiin laaja selvitys eräiden tilapäisten rikosanalyysirekistereiden lainmukaisuudesta. 1.3.4.6 Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen vuoden 2018 tarkastustoiminnan painopisteinä oli mm. tietoturvallisuus, työajanseuranta sekä sisäiset toimintamallit ja prosessit valikoiduissa kohteissa. Lisäksi tehtiin aiempien vuosien tarkastusten seurantaa. 26

1.3.4.7 Tiedonhallinta Vuoden 2018 tulostavoitteet Varmistetaan, että sähköisen tiedonhallinnan ja tiedonohjauksen, tietojen suojaamisen ja turvallisen käsittelyn sekä tietojen ajantasaisena pitämisen toiminnalliset periaatteet ja ratkaisut tukevat poliisitoimintaa ja otetaan huomioon osana prosessien ja tietojärjestelmien kehitystyötä. Kehitetään poliisin kykyä suojautua kyberuhkia vastaan. Vuonna 2018 tietoturvan ja tietosuojan, sekä tiedonhallinnan hallintamalleja selkiytettiin. Poliisihallintoon nimitettiin poliisin tietosuojavastaava ja käynnistettiin tietosuojaverkoston toiminta. Tietoturvaverkoston toiminta vakiinnutettiin. Painopisteenä on ollut valtakunnallisen, keskitetysti johdetun tietoturva- ja tietosuoja organisaation kehittäminen. Erityisesti on keskitytty luomaan kestävää perustaa ammattitaitoiselle ja pitkäjänteiselle tietoturva- ja tietosuojatyölle. Kolmivuotinen tietoturvan kehittämishanke käynnistyi kiihdyttämään tätä työtä. Keskeiset tietoturvan ohjeet ja määräykset, sekä niihin liittyvät toimintaa tukevat käytännönohjeistot uudistettiin. Poliisihallituksen ohjeita ja määräyksiä, sekä rekisteröityjen informointimateriaalia päivitettiin uuden tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Poliisihallinnon koko henkilöstölle toteutettu tietosuojakoulutuksen ensimmäinen vaihe, sekä vahvistettu tietoturvatietoisuutta kouluttamalla koko henkilöstö uudelleen henkilöstö tietoturvallisuuden perusteisiin ja tietojen kalasteluun. Poliisi osallistui vuoden aikana aktiivisesti kyberturvallisuuden valtakunnallisiin harjoituksiin (erityisesti KYHA2018 ja Taisto2018). Tiedon laadunvalvonnan sekä tietojenkäsittelyn vaatimustenmukaisuuden seurannan ja valvonnan menettelytapoja on yhdenmukaistettu luomalla tietojärjestelmien tietosuojavaatimukset täydentämään tietoturvavaatimuksia, luomalla mallit henkilötietojen käsittelysopimuksistaja käynnistämällä sopimusten tekeminen olemassa olevien palveluntarjoajien kanssa, pilotoimalla vaikutustenarviointiprosessia, ottamalla käyttöön poikkeamailmoitusrekisteri tukemaan tietoturva- ja tietosuojapoikkeamien käsittelyä, sekä valmistautumalla tietotilinpäätöksen tekemiseen vuodesta 2019. Keskitettyjen käyttöoikeuksien haku- ja lokitietojärjestelmien käyttöä laajennettiin. Poliisiyksiköihin tehtyjen laillisuustarkastusten yhteydessä suoritettiin kahdella tarkastuskäynnillä henkilötietojen käsittelyä, asianhallintaa, tiedonohjaustaja tiedon elinkaarihallintaa käsittelevät tarkastukset. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen rekisterinpitäjät tarkastivat lisäksi valtakunnallisen PTR-keskuksen sekä lentoliikenteen PTRyksikön henkilörekistereiden käyttöä. Toiminnan ja poliisin tietopääoman kuvaamisen kypsyystasoa alettiin selvittää luoden edellytyksiä toimivan hallintamallin laatimiselle. Sähköisen asiankäsittelynja digitaalisen tiedonhallinnan kehitysvaatimusten tukemiseksi käynnistettiin poliisin arkkitehtuurin selvitysprojekti, jossa muodostettiin toimintasuunnitelma poliisin toiminnan kehittämistä tukevan arkkitehtuuriohjauksen kehittämiseksi. Samalla valmistauduttiin valmisteilla olevan tiedonhallintasääntelyn asettamiin uusiin vaatimuksiin, sekä tietovarantojen hallintaa ja yhteentoimivuutta tukevan tiedonhallintamallin kuvaamisen kehittämiseen. Käynnistettiin keskitetyn sähköisen arkistoratkaisun kehittäminen. 1.3.4.8 Kansainvälinen toiminta Tulostavoitteet 2018 Kansainvälisessä yhteistyössä poliisi huolehtii kyvystä operatiivisen toiminnan teknisen yhteistyön alalla. Kehitetään kansainvälisen yhteistyön erityisalojen asiantuntijuutta sekä kansainvälisten tietojärjestelmien tehokasta käyttöä. Venäjä-yhteistyössä luodaan toimivat suhteet lainvalvontasektorin uudistettuun organisaatioon. 27

Poliisi toimii siviilikriisinhallinnan alalla yhteistyössä sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisinhallintakeskuksen kanssa osallistumalla siviilikriisinhallinnan tehtäviin kouluttamiseen, tehtäviin rekrytointeihin sekä monipuoliseen kansainväliseen yhteistyöhön resurssien sallimissa rajoissa. Poliisin kansainvälistä osaamista ja valmiuksia parannetaan ja erityisesti valmistaudutaan EU - puheenjohtajuuskauteen 2019. Poliisihallitus huolehtii siitä, että olemassa olevat kansainvälisen toiminnan instrumentit ja muut kv - sopimuksiin liittyvät menetelmät ovat mahdollisimman täysimääräisesti käytössä. Poliisihallitus jatkaa aktiivista osallistumistaan Euroopan Unionin lainvalvontaviranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämistyöhön, mikä tapahtuu mm. ADEP- ja UMF -hankkeiden sekä Europolin uudistuvaa tietojen käsittelyä koskevissa työryhmissä. Lisäksi Poliisihallitus osallistuu edelleen laajasti komission antamisen ehdotusten kansalliseen valmistelutyöhön, joiden osalta pääpaino tulee vuonna 2018 olemaan un ionin tason tieto järjestelmien yhteiskäyttöä ja yhteen toimivuutta koskevissa ehdotuksissa, jotka komissio antanee v. 2018 alussa. Poliisihallitus toimeenpanee poliisin kansainvälisen toiminnan strategian 2016-2020 Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan Unionin jäsenvaltioiden keske ja lähialueiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisi on edelleen suurin yksittäinen ammattiryhmä Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden joukossa. Poliisi on osallistunut siviilikriisinhallinnan koulutukseen Suomessa ja myös muiden pohjoismaiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Suomalaisia poliiseja on ollut erilaisissa poliisin asiantuntijatehtävissä mm. Etelä-Sudanissa, Irakissa, Kosovossa, Malissa, palestiinalaisalueella (mm. HoM), Somaliassa ja Ukrainassa sekä EU:n, YK:n sekä ETYJ:in missioilla. Poliisi on osallistunut pohjoismaiseen siviilikriisinhallinnan kehittämiseen ja yhteistyöhön NORPOL -toiminnan puitteissa. Kolme suomalaista poliisimiestä, joista kaksi on naisia, toimii poliisiasiantuntijoina DPKO:ssa YK:n päämajassa New Yorkissa. Poliisihallituksen edustaja on jäsenenä Europolin turvallisuuskomiteassa. Tulostavoitteiden toteuma 2018 Poliisin kansainvälisen toiminnan strategiaa täytäntöön pantiin kattavasti ja suunnitelmallisesti. Yhteistyön kannalta keskeisiä foorumeita ovat EU, Pohjoismaat, Baltian maatja yksittäisistä valtioista muun muassa Venäjä ja Kiina. Suomen ja Viron välinen suunnitelmallinen poliisi yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan hyvin vahvana. Liettuan liikkuva poliisiyhdyshenkilö muutettiin pysyväksi vuoden 2018 alusta lähtien. Itäisen kumppanuuden ja EUjäsenyysperspektiivin maiden osalta arvioitiin ja koostettiin yhteistyötarpeet, joiden myötä Liettuaan sijoitettu yhdyshenkilö on akreditoitu myös Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Georgian kanssa todettiin tarve yhteistyön kehittämiselle, mikä on jo aloitettu. Poliisi on osallistunut aktiivisesti operatiivisen yhteistyön kannalta tärkeiden tiedonvaihdonjärjestelmien kehittämiseen EU-tasolla ja kansallisesti. Poliisi on tukenut Sisäministeriötä tietojärjestelmien yhteen toimivuutta (interoperability) koskevan aloitteen neuvotteluissa. Kansallisen valmistelun lisäksi asiantuntijat ovat osallistuneet EU-työryhmien työskentelyyn. Schengenin tietojärjestelmänjoulukuussa 2018 voimaan astuneen, kolmen asetuksen säädöspaketin tekoon osallistuttiin poliisin asiantuntijoiden voimin merkittävässä määrin koko vuoden kestäneessä prosessissa. Myös Interpolin tietojärjestelmien käyttöä on pyritty tehostamaan mm. ottamalla uusi käännösohjelma poliisin käyttöön. lnterpol-yhteistyöhön osallistuttiin aktiivisesti vuoden 2018 aikana eri työryhmissä ja kokouksissa. Poliisissa valmistauduttiin heinäkuussa 2019 alkavaan EU -puheenjohtajuuskauteen lisäämällä EU-asioiden seurantaa ja erityisesti kansallisiin valmistelukokouksiin on osallistuttu tehostetusti. Poliisin puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja edustajat PJ-kauden työryhmiin ja niiden tukiryhmiin on nimetty ja koulutettu. 28

Kansainvälisen toiminnan instrumenttien ja muiden kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien menetelmien tehokasta käyttöä kansallisesti varmistettiin päivittämällä ohje poliisin kansainvälisestä yhteistoiminnasta rikoksen selvittämiseksi, sekä varmistamalla Sinetissä olevan kansainvälistä toimintaa koskevaa ohjeistuksen ajantasaisuus. Lisäksi kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän koulutuksen kehittämisen suunnittelu aloitettiin. Poliisihallituksen johdolla Suomi on osallistunut aktiivisesti EU-rahoitteeseen tiedonvaihdon automatisoinnin pilotointiin eli ADEP-EPRIS projektiin. Osallistujamaat Suomen lisäksi ovat Saksa, Ranska, Espanja ja Irlanti. Lisäksi Europol osallistuu. Pilotointi saatiin menestyksekkäästi suoritettua 2018 loppuun mennessä. Poliisi osallistui Suomeen kohdistuneisiin Schengen-tarkastuksiin vastaten SIS/SIRENE- ja poliisiyhteistyötarkastuksista. Poliisi osallistui myös palautuksia ja tietosuojaa koskeviin tarkastuksiin. Tarkastusraporteissa edellytettyjen seikkojen osalta toimenpidesuunnitelmien laadinta aloitettiin poliisissa loppuvuonna 2018. Tulostavoitteet 2018 Poliisin kansainvälistä osaamista ja valmiuksia parannetaan ja erityisesti valmistaudutaan EUpuheenjohtajuuskauteen 2019 Tulostavoitteiden toteuma 2018 Poliisin kansainvälistä osaamista ja valmiuksia parannetaan jalkauttamalla kansainvälisen toiminnan strategia tutkintokoulutuksessa ja urapolkuajattelua edistetään kuvaamalla kansainväliset urapolut poliisihallinnossa. Urapolku poliisin kansainvälisissä tehtävissä - linjaukset ja suositukset asiakirjan valmistelu alkoi vuonna 2018. 1.3.4.9. Omasuoja, varautuminen, valmiussuunnittelu ja reservipoliisihanke Poliisihallitus on tukenut poliisiyksiöiden riskienhallintatyötäjärjestämällä riskienhallintavastaaville tarvittavaa ohjausta, koulutusta ja infotilaisuuksia. Poliisihallitus on kehittänyt riskienhallinnan sähköistä työkalua poliisin riskienhallintatyön edelleen tehostamiseksi. Poliisihallitus on ohjannut ja valvonut osaltaan poliisiyksiköiden riskienhallintatyön etenemistä Poliisihallituksen ohjauksen mukaisesti. Poliisihallitus on tukenut poliisiyksiöiden valmiussuunnittelu- ja varautumistyötäjärjestämällä valmiusvastaaville tarvittavaa ohjausta, koulutusta ja infotilaisuuksia. Poliisihallitus on ohjannut ja valvonut osaltaan poliisiyksiköiden valmiussuunnitelmien laatimista Poliisihallituksen ohjauksen mukaisesti. Reservipoliisihanke on ollut käynnissä. Hankkeen tavoitteena on ollut tunnistaa, määrittääja täsmentää reservipoliisin operatiivisia tarpeita ja rakenteita lainsäädäntöhankkeen rinnalla. Samalla tarkoituksena on ollut välillisesti tukea sisäministeriön lainsäädäntöhankettaja osoittaa sille operatiivisia intressejä. Hankkeen tehtävänä on ollut kartoittaa ja määrittää käytännön järjestelyjä ja toimintamalleja reservipoliisijärjestelmän perustamiseksi ja hallinnoimiseksi. Lisäksi hankkeen yhteydessä on kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia ja synergiaetuja muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, muun muassa koulutuksessa, varustamisessa, ylläpidossa. 1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 2018 Poliisin maksullisen toiminnan tuotot koostuvat lupatuotoista (88 %), muistajulkisoikeudellisista tuotoista (5 %) sekä liiketaloudellisista tuotoista (7 %) (kuvio 1). Maksullisen toiminnan tuottotavoite oli vuoden 2018 talousarviossa 51,006 milj. euroa ja poliisin toimintamenomomentille kertyi yhteensä 61,030 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat vuodesta 2017 yhteensä 6,996 milj. euroa ja se johtui pääosin siitä, että myönnettyjen lupien määrä nousi 86 192 suoritteella (9 %). Myönnettyjen lupien määrä nousi erityisesti marrasjoulukuussa henkilökorttien suuren kysynnän vuoksi. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (ns. tunnistamislaki) muuttui vuoden vaihteessa, jonka jälkeen ajokortti ei kelpaa 29

tunnistamisasiakirjana vahvan sähköisen tunnistamisvälineen haussa. Tämän johdosta on liikkeellä ollut myös väärää käsitystä siitä, että ajokortti ei jatkossa kelpaa lainkaan tunnistamisasiakirjana arjen asiointitilanteissa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli yhteensä 111,2 % (v. 2017, 101,2 %). Kuvio 1: Poliisin maksullisen toiminnan tuotot 2018 Lupapalvelu suoritteet Muut julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Lähde: poliisin kustannusvastaavuuslaskelma 2018 Vuoden 2018 talousarviossa poliisin lupasuoritteiden tuottotavoite oli 43,800 milj. euroa ja vuoden kertymä oli yhteensä 46,843 milj. euroa. Lupatuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,854 milj. euroa, johtuen pääosin siitä, että henkilökorttien volyymi nousi loppuvuodesta. Henkilökorttien tuotot nousivat yhteensä 2,392 milj. euroa vuodesta 2017. Kuviossa 2 on esitetty lupatuottojen jakauma luparyhmittäin. Poliisin lupatuotot koostuvat passituotoista (70 %ja 37,604 milj. euroa), henkilökorteista (20 %ja 10,543, milj. euroa), ampuma-aseluvista (7 % ja 3,576 milj. euroa) sekä muista lupatuotoista (4 %ja 2,059 milj. euroa). Kuvio 2 Poliisin lupatuotot luparyhmittäin 2018 Ampuma-aseluvat Henkilökortit Passit Muut luvat Lähde:Kieku Lupapalvelusuoritteiden kustannusvastaavuus oli vuonna 2018 yhteensä 111,2 % (vuosi 2017 99,7 %). Maksullisen lupapalveluiden kaikki kustannukset olivat yhteensä 48,302 milj. euroa ja ne nousivat edellisvuodesta 1,311 milj. euroa. Erilliskustannuksien osuus oli 64 % kokonaiskustannuksista (v. 2017, 66 %). Erilliskustannukset nousivat yhteensä 0,284 milj. euroa. Pieni kasvu johtui siitä että henkilöstökustannukset laskivat (0,611 milj. euroa). Muut yhteiskustannukset kasvoivat 1,027 milj. euroa edellisvuodesta ja se johtui siitä että vyörytettävät poliisin kokonaiskustannukset kasvoivat. 30

Poliisiyksiköiden kustannusvastaavuuslaskelmiin vyörytettiin osuudet mm. Palkeet, TUVE,ja TORI sopimuksesta, Poliisiammattikorkeakoulun kustannukset sekä Poliisihallitus viraston kustannukset ja ne olivat yhteensä 107,386 milj. euroa. Kustannuksista vähennettiin aktivoinnitjotka olivat yhteensä 21,303 milj. euroa. Konsemikustannuksista vähennettiin myös maksullisen lupahallinnon markkinointikulut, Pahe hankkeen kustannukset, tietojärjestelmäkustannukset ja pankkipalvelumaksut (5,617 milj. euroa) ja ne kohdistettiin paikallispoliisille maksullisiin lupapalveluihin lupatuottojakauman suhteessa. Poistoja kohdistettiin maksulliseen lupatoimintaan yhteensä 4,916 milj. euroa ja ne koostuivat maksullisen lupatoiminnan hankkeiden Turva-ase Rabitan, Lupa 2016 ja Lupa 2017 poistoista. Taulu 16 Poliisin kustannusvastaavuuslaskelmat 2016-2018 2016 2017 2018 1. Lupapalvelu 2. Muut julkis- 3. Liike- 1. 2. Muut julkis- 3. Liike- 1. 2. Muut julkis- 3. Liike- Yhteensä suoritteet oikeudelliset taloudelliset lupapalvelu oikeudelliset taloudelliset Lupapalvelu oikeudelliset taloudelliset suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet 1. TUOTOT 53 970 478 3 056 580 4149 450 46843115 3 268 909 4 068 749 53 696 821 3 323 673 4 009 738 61 030 232 2. KUSTANNUKSET Erilliskustannukset 2.1 Aineet ja tarvikkeet 929 658 79 442 82 905 824 898 52 842 53 228 796 725 50 981 68647 916 352 2.2 Henkilöstökustannukset 22 790 904 1 785 863 440 774 18282902 1 934 282 262 721 17 671 945 1919917 286106 19 857 968 2.3 Vuokrat 3 610 560 426 109 654 898 3 398 878 417 509 796 015 3 711 515 419 541 824 684 4 955 741 2.4 Palvelujen ostot 12 646 127 84 180 2 371 896 8 039 195 73 458 2 305 552 8 600 955 94 720 2 458 536 11154211 2.5 Muut erilliskustannukset 177 698 87 949 26 897 271 241 79 974 28 586 319 760 71 660 28 578 419 998 Yhteensl 40 15-4 948 2 463 5-44 3 577 370 30 817114 2 558 064 3 446 102 31100 900 2 556 819 3 646 551 37 304 270 Yhteiskustannukset fosuus' 2.6 Tukitoiminnot 4 566 790 47 583 323 488 3 054 561 46 855 174 299 2 604 722 33 365 271 280 2 909 367 2.7 Poistot 968 534 23 818 18 763 4 931 840 24063 15 081 4 918 948 16 615 11865 4 947 428 2.8 Korot 3 432 451 283 0 0 0 0 0 2.9 Muut Yhteiskustannukset 9 185 618 289 050 36967 8187 713 277 531 29 999 9 679 574 287 266 17 486 9 984 325 Yhteensl 14 724 373 360 903 379 501 16174114 348 448 219 380 17 203 244 337 246 300 631 17 841121 KAIKKI KUSTANNUKSET 5-4 879 321 2 824 447 3 956 872 46 991 229 2906513 3 665 482 48 304144 2 894 065 3 947182 55145 391 KUSTANNUSVASTAAVUUS -908 IM3 232 133 192 578-148114 362 396 403 267 5 392 677 429 608 62 556 5 884 IM1 KUSTANNUSVASTAAVUUS't. 98,34 '!. 108,22 'lo 104,87 'lo 99,68 'lo 112,47 'lo 111,00 '!. 111,16 'lo 114,IM 'lo 101,58 'lo 110,67'/o Lähde: Poliisin kustannusvastaavuuslaskelmat 2018 Taulu 17 Lupatuottojen kustannusvastaavuus Lupatuottojen kustannusvastaavuus (1000 euroa) 2016 2017 2018 2018 toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 53 970 46 843 43 800 53 697 Eri 11 iskustann ukset 40155 30 817 27 008 31 101 Käyttöjäämä 13 815 16026 16 792 22 596 Yhteiskustannukset 14724 16174 16 792 17203 Kustannukset yht. 54 879 46 991 43 800 48 304 Yli-/alijäämä -909-148 0 5 393 Kustannusvastaavuus % 98% 100% 100% 111% Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2018 Muiden julkisoikeudellisiin suoritteiden tavoite oli vuoden 2018 talousarviossa asetettu 3, 730 milj. euroon. Myyntitulot olivat yhteensä 3,324 milj. euroa ja pysyivät edellisvuoden tasolla. Kustannusvastaavuus oli 115 %, kun se edellisenä vuonna oli 112,5 %. 31

Taulu 18 Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden 2016 2017 2018 2018 kustannusvastaavuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 3 057 3 269 3 730 3 324 Erilliskustannukset 2 464 2 558 3 071 2 557 Käyttöjäämä 593 711 659 767 Yhteiskustannukset 361 348 659 337 Kustannukset yht. 2 825 2 906 3 730 2 894 Yli-/alijäämä 232 363 0 430 Kustannusvastaavuus % 108 % 112% 100% 115 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2018 Liiketaloudellisten suoritteiden myyntitulojen tavoite oli vuoden 2018 talousarviossa asetettu yhteensä 3,954 milj. euroon. Myyntitulot olivat yhteensä 4,010 milj. euroa ja olivat edellisvuoden tasolla. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannus vastaavuus oli 102 % ja laski 9 % edellisvuodesta. Taulu 19 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Liiketaloudellisten suoritteiden 2016 2017 2018 2018 kustannusvastaavuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 4 150 4 069 3 954 Erilliskustannukset 3577 3446 3 850 Käyttöjäämä 573 623 104 Yhteiskustannukset 380 219 104 Kustannukset yht. 3 957 3 665 3 954 Yli-/alijäämä 193 404 0 Kustannusvastaavuus % 105 % 111% 100% Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2018 4 OIO 3 647 363 301 3 948 62 102% Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuutta ei laskettu vuodelle 2018, koska tulot olivat hyvin vähäiset. Tämä summa muodostuu kaupanvahvistajapalkkioista saaduista tuotoista. Poliisitoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman yhteenvetotaulukko vuosilta 2016-2018 on esitetty taulussa 16. 32

Taulu 20 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Poliisitoimi Julkisoikeudelliset suoritteet Muut suoritteet (liiketal.) 2016 2017 2018 2016 2017 2018 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 57027 50 112 57 020 4 149 4 069 4 010 - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 57 027 50 112 57 020 4149 4 069 4 OIO KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 009 878 848 83 53 69 - henkilöstökustannukset 24 577 20 217 19 592 441 263 266 - vuokrat 4 037 3 816 4 131 654 796 825 - palvelujen ostot 12 730 8 113 8 696 2 372 2 306 2 459 - muut erilliskustannukset 265 351 391 27 29 29 Erilliskustannukset yhteensä 42 618 33375 33 658 3 577 3 447 3 647 KÄ YTTÖJÄÄMÄ 14 409 16 737 23 363 572 622 363 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 4 614 3 102 2 638 323 174 271 - poistot 956 4 956 4 936 19 15 12 - korot 41 0 0 - muut yhteiskustannukset 9 475 8 465 9 967 37 30 17 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 15 086 16 523 17 540 379 219 301 Kokonaiskustannukset yhteensä 57 704 49 898 51 198 3 956 3 666 3 947 YLIJÄÄMÄ(+)/ ALIJÄÄMÄ(-) -677 214 5 822 193 403 63 Käytetty mpl 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ(+)/ ALIJÄÄMÄ(-) HINTA TUEN JÄLKEEN -677 214 5 822 193 403 63 Kustannusvastaavuusprosentti 99% 100% 111 % 105 % 111 % 102 % 1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muodostuivat vuonna 2018 pääosin Kejo, Timantti ja KRP tiedustelu hankkeille osoitetuista rahoituksista. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 3,317 milj. euroa ja laskivat edellisvuodesta 2,485 milj. euroa. Tämä johtui mm. hankkeiden hankintojen kilpailutusten sekä rekrytointien viivästymisistä, jotka siirsivät hankkeiden aloitusta. Kirjanpidosta purettiin myös jo aiempina vuosina päättyneiden hankkeiden saatavia, mikä osaltaan vaikutti tuottokertymään. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 66 % oli muilta valtion virastoilta ja 32 % EU:lta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 12,438 milj. euroa ja 4,656 milj. euroa kustannuksista maksettiin Kejohankkeen yhteiseltä toimintamenomomentilta. Omarahoitusosuus oli 9,121 milj. euroa ja omarahoitusprosentti 73 % (v. 2017, 22,5 %). Vuoden 2017 laskelmassa ei otettu huomioon Kejo-momentin tuottoja ja kustannuksia. Taulu 21 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (1000 euroa) 2016 2017 2018 2018 toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 2 956 5 802 2 500 3 317 Erilliskustannukset 5310 7 121 2 220 12 198 Käyttöjäämä -2 354-1 681 280-8 881 Yhteiskustannukset 302 362 280 240 Kustannukset yht 5 612 7 483 2 500 12 438 Yli-/alijäämä -2 656 1 681 0-9 121 Omarahoitusosuus % 47% 23 % 0% 73% Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2018 33

Taulussa 21 on laskelma poliisin yhteisrahoitteisesta toiminnasta vuosilta 2016-2018. Tarkemmat erittelyt löytyvät poliisiyksiköiden laskelmista. Taulu 22 Poliisin yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 2016-2018 2018 2017 2016 Erilliset projektikohtaiset laskelmat esitetään edellisen välilehden taulussa toteuma toteuma toteuma YHTEISRAHOITTElSEN TOIMINNAN TUOTOT - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 2 196 3 569 - EU :lta saatu rahoitus 1 059 2 153 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 62 1 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 80 Tuotot vhteensä 3 317 5 802 2 327 565 15 49 2 956 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ia tavarat 80 183 - henkilöstökustannukset 2 921 2 393 - vuokrat 57 5 - palvelujen ostot 9 139 3 863 "-muut erilliskustannukset" sis. arvonlisävero 667 Erilliskustannukset yhteensä 12 198 7121 115 1 305 53 1 755 2 082 5 310 yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - tukitoimintoien kustannukset 221 343 207 - poistot 19 19 9 - korot 0 0 0 - muut yhteiskustannukset 0 0 86 Osuus :vhteiskustannuksista yhteensä 240 362 302 Kokonaiskustannukset yhteensä 12 438 7 483 5 612 OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) -9 121-1 681-2 657 Omarahoitusosuus % 73,33 22,50 47,34 Taulu 23 Poliisitoimen kustannukset momenteittain Kustannukset momenteittaln 1000 2016 2017 2018 Ero %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma 2017-2018 2018 Poliisin momentti (26.10.01) 777 596 762 613 773 628 11 015 97,3 % Maasta poistaminen ja noutokuljetukset (26.10.20) 9 696 6 307 6 168-139 0,8% Työvoimavaroin (32.30.51.07) 2 434 1 489 1 261-228 0,2% Muut momentit 4 261 4 379 14 365 9 986 0 Yhteensä 793 987 774 788 795 422 20634 100,0 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2018 Poliisitoimen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä 795, 705 milj. euroa ja ne nousivat vuodesta 2017 yhteensä 20,634 milj. euroa. Kustannusten kasvu johtui mm. siitä että poliisin talousarviorahoitus oli 41,391 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Määrärahan lisäys osoitettiin mm. tasokorotukseen ydintoimintojen 34

turvaamiseksi, kaluston ja varusteiden lisäämiseen ja operatiivisen suorituskyvyn sekä kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät poliisin osuudet eri momenttien käytöstä sekä laskennalliset kulut, kuten poistot ja lomapalkkavelan muutokset. Poliisin momentin osuus kokonaiskustannuksista oli 97,3 %. Poliisin maastapoistamisenja noutokuljetuksien kustannukset olivat 6,168 milj. euroa ja ne pysyivät edellisvuoden tasolla. Työllisyysvoimavaroin palkattujen kokonaiskustannukset olivat 1,261 milj. euroa ja ne pysyivät vuoden 2017 tasolla. Työllisyysvaroin palkattuja oli yhteensä 34,2 (laskua edellisvuoteen 8,4 HTV:tta) henkilötyövuotta vuonna 2018. Muiden momenttien kokonaiskustannukset olivat yhteensä 14,365 milj. euroa ja nousua edellisvuoteen oli 9,986 milj. euroa. Suurin osa muiden momentin kustannuksista koostui Kejo-hankkeen yhteiset toimintamenot momentin kustannuksista (52,3 %). Muut momentille kirjattiin myös 33.02.20.02 poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten kustannukset. Poliisin maksamat ruumiinkuljetukset (4,662 milj. euroa) maksettiin vuoden 2018 alusta alkaen STM:n momentilta kun ne vuonna 2017 maksettiin poliisin toimintamenomomentilta. Taulu 24 Poliisitoimen kustannukset toiminnoittain Kustannukset toiminnoittain (tukitoiminnot vyörytetty 1000 ) 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Toteuma Toteuma Toteuma %-osuus %-osuus %-osuus Valvonta 140 793 133 733 128 242 17,7 % 17,3 % 16.1 % Hälytystoiminta 173 427 179 427 188 928 21,8 % 23,2% 23.7% Rikostorjunta 343 720 332 234 346 690 43,3 % 42,9 % 43,6% Lupapalvelut 70 642 66009 68 773 8,9 % 8,5 % 8,6% Muut tehtävät 65405 63385 63072 8,2 % 8,2 % 7,9% Yhteensä 793 987 774 788 795 705 100,0 % 100,0 % 100,0 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2018 Poliisin kustannukset jakautuivat eri ydintoiminnoille seuraavasti: valvonta 16,1 %, hälytystoiminta 23,7 %, rikostorjunta 43,6 %, lupapalvelut 8,6 % ja muut tehtävät 7,9 %. Poliisitoimen kokonaiskustannusjakauma ei ole muuttunut olennaisesti edellisvuodesta. 1. 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoitteet 2018 Varmistetaan kehysrahoituksen mukaisten sopeuttamistoimien hallittu toimeenpano ja toteutetaan kehyskauden kattavaa ennakoivaa henkilöstösuunnittelua Laaditaan poliisin pitkän aikavälin resurssisuunnitelma yhteistyössä sisäministeriön kanssa Laaditaan selvitys poliisin hallinto- ja tukitoimien keskittämismahdollisuuksista Taloushallinnon tehtävien hallittua siirtoa Palkeisiin tuetaan erityisesti siirron alkuvaiheessa Aloitetaan henkilöstöstrategian, osaamisen kehittämisen strategian, rekrytointistrategian ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpano Poliisin työikäohjelman toimeenpano Tulostavoitteiden toteuma 2018 Poliisin kokonaishenkilöstömäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. Vuonna 2018 poliiseja oli 7200 henkilötyövuotta ja opiskelijoita 263 henkilötyövuotta. 35

Poliisiyksiköt laativat vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, jolla varmistetaan henkilöstön määrän ja osaamisen yhteensovittaminen kehykseen. Poliisin henkilöstösuunnitelman laatiminen jatkui vuonna 2018. Poliisin henkilöstösuunnitelma on pitkäaikavälin suunnitelma poliisin strategian ja resurssien yhteensovittamisesta. Suunnitelmassa otetaan kantaa rahoituksen riittämiseen, resurssien allokointiin ja kriittisen osaamisen varmistamiseen. Suunnitelma toimii talouden ja toiminnan suunnittelun välineenä ja tukee kehysvalmistelussa. Poliisin pitkänaikavälin resurssisuunnitelman laatiminen yhteistyössä sisäministeriön kanssa ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti. Sisäministeriön työryhmää ei kutsuttu kertaakaan koolle. Sen sijaan vuoden lopussa kehysvalmistelun yhteydessä valmisteltiin kestävyyslaskelmat rahoituksen tilasta. Selvitystä poliisin hallinto- ja tukitoimien keskittämismahdollisuuksista ei laadittu vuonna 2018. Selvityksen laatimisen ajankohtaa ei nähty tarkoituksenmukaisena, koska vuonna 2019 vaihtuu hallitus ja uudella hallitusohjelmalla voi olla vaikutuksia selvityksen sisältöön. Selvityksen laatimisessa jäätiin lisäksi odottamaan sisäministeriön linjauksia ministeriössä teetetyn selvityksen ja sen pohjalta aloitettujen hallinnonalan strategian sekä tulosohjauksen kehittämishankkeen tuloksia. Taloushallinnon tehtävien hallittua siirtoa tuettiin ja toiminnan kehittämistä jatkettiin yhteistyössä ja Palkeiden ohjeistuksella. Siirto oli tapahtunut syksyllä 2017 ja se sujui hyvin. Toimintatapoja hiottiin, mutta pääasiassa tehtävät sujuivat edellytetyllä tavalla. Poliisin poistumaennustemallia kehitettiin osana poliisin henkilöstösuunnittelua. Pol iisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu toteuttivat poistumaennustemallin kehittämiseksi pilotin yhteistyössä Palkeiden ja Deloitten kanssa. Poistumaennustemallin kehittämistyö jatkuu vuonna 2019 osana Poliisihallituksen analyysitoimintoa. Poliisin henkilöstöstrategian, osaamisen kehittämisen strategian ja opiskelijarekrytointistrategian toimeenpano aloitettiin ja strategioiden jalkautus varmistettiin myös asettamalla tavoitteet osaksi poliisiyksiköiden tulossopimuksia ja poliisipäälliköiden johtamissopimuksia. Opiskelijarekrytoinnin valtakunnallinen vastuu on Poliisiammattikorkeakoululla. Alueellista toimintaa tuettiin muun muassa hyvien käytänteiden kartoittamisella ja opiskelijarekrytoinnin yhdyshenkilöpäivillä, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa, jalkauttaa hyviä käytäntöjä ja antaa ajantasaista materiaalia opiskelijarekrytoinnin tueksi. Uusi rekrytointitoimenpidesuunnitelma valmistui vuonna 2018. Poliisin työnantajakuvan kehittäminen aloitettiin ja työ jatkuu tulevina vuosina. Alkuvaiheessa arvioidaan rekrytointikanavien ja rekrytointiviestinnän parantamista muun muassa Linkedlnin avulla. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman jalkauttamiseksi perustettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Vuosien 2016-2018 aikana poliisin työikäohjelmassa ideoitiin ja toteutettiin toimenpiteitä, joilla vahvistetaan henkilöstöjohtamista, urasuunnittelua, työterveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa sekä kehitetään palvelussuhteen ehtoja. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloistaja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia sekä kannustaa henkilöstöä jatkamaan työelämässä pidempään. Poliisin työikäohjelma päättyi vuoden 2018 lopussa, mutta loppuraportin laatiminen ja ohjelman vaikuttavuuden arviointi toteutetaan vuonna 2019. Poliisin työikäohjelman kärkiteemoina vuonna 2018 aikana olivat erityisesti henkilöstöjohtamisen kehittämisohjelman toteutus (Kohti valmentavaa ihmisten johtamista) ja henkilökierron tukeminen kannusterahalla. Lisäksi työikäohjelmassa vuonna 2018 edistettiin urasuunnittelua luomalla CV-malli, jatkettiin kansainvälisten urapolkujen kuvausta, pilotoitiin joustavia työaikamalleja ja kehitettiin palkitsemismuotoja. Kohti valmentavaa ihmisten johtamista -kehittämisohjelman toteutusta varten poliisiyksiköistä valittiin koulutuksen koordinaattorit ja esimiesvalmentajat, joiden tehtävänä on toteuttaa esimiesvalmennus poliisiyksiköissä tulevina vuosina. Esimiesvalmentajien koulutuksen toteutti vuonna 2018 Poliisiammattikorkeakoulu yhteistyössä ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa. 36

Poliisihallitus varasi vuonna 2018 keskitettyyn rahoitukseen 200 000 euroa, joka jaettiin poliisi yksiköille osaamisen kehittämisen ja liikkuvuuden edistämisen kannustamiseksi. Kannusterahan vaikuttavuus arvioitiin poliisiyksiköille suunnatulla kyselyllä. Vuonna 2018 valmisteltiin Poliisi 2025 -hanketta ja sen asettamista. Hanke koostuu kolmesta projektista: poliisin työ 2.0, HR:n roolin muutos ja palkkausjärjestelmien kehittäminen. Hanketyö alkaa vuonna 2019. Hankkeen yhteydessä tarkastellaan HR-prosessien yhdenmukaistamisen, tehostamisen ja digitalisoimisen mahdollisuudet sekä otetaan käyttöön uudistetut menetelmät. Poliisihallinnossa työkykyä edistetään muun muassa osaamisen kehittämisen, johtamisen kehittämisen ja kuntoliikunnan toimenpitein ja vuonna 2018 uudistuneen työsuojelun toimintaohjelman 2018-2021 ja työterveyshuollon valtakunnallisen toimintasuunnitelman 2019-2024 toimenpitein. Poliisiyksiköt laativat työhyvinvointisuunnitelmatja hyviä käytäntöjä jaettiin yksiköiden kesken. Poliisin henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitetty kaikissa poliisiyksiköissä huomiota HB-kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Henkilöstöbarometrin toteutuksesta raportoidaan kohdassa 1. 7. Muut arvioinnit. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa ohjattiin tiiviisti ja yhteistyötä tutkimustoiminnan kanssa vahvistettiin. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa ohjattiin tiiviisti ja yhteistyötä tutkimustoiminnan kanssa vahvistettiin. Poliisi (AMK) -tutkinnon suoritti vuoden aikana 237 opiskelijaa, 7 % yli tavoitteen ja jotakuinkin edellistä vuotta vastaava määrä. Opinnot aloitti vastaavasti 399 opiskelijaa, joista 26 ruotsinkielisessä opinto-ohjelmassa. Tehostunut hakijarekrytointi tuotti hyviä tuloksia, ja poikkeuksellisen suuri aloituspaikkamäärätavoite ( 400) käytännössä saavutettiin. Poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon suoritti 25 opiskelijaa. Opinnot aloitti 43 opiskelijaa, joista 19 ruotsinkielisessä polis (högre yh) -koulutuksessa. Alipäällystön erikoistumisopinnot suoritti 37 henkilöä ja aloitti 48. Hakijamäärät koulutuksiin pysyivät erittäin tyydyttävinä: poliisi (AMK) -koulutukseen haki hieman yli 4000 henkilöä, poliisi (ylempi AMK) -opintoihin ja poliisialipäällystön erikoistumisopintoihin molempiin hieman alle 200. Poliisiammattikorkeakoulussajärjestettyihin täydennyskoulutuskokonaisuuksiin osallistui yhteensä 8793 henkilöä, ja he suorittivat yhteensä noin 12 700 opintopistettä. Taulu 25 Henkilöstöresurssit 2016-2018 HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma Toteuma Tavoite 1 Toteuma 2016 2017 2018 2018 Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv 9723 9602 9776 2. Poliisimiehet, htv 7211 7148 7200 3. Opiskelijat, htv 171 182 263 4. Muu henkilöstö, htv 2348 2272 2313 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 29,I 29,I 29,6 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 16,2 16,8 17,7 -------------------------------------------- --------------- ------------------ --- -- Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää / htv 9,9 9,4 9,5 ---- -------------------------------------------------------------- ----- Työtyytyväisyysindeksi - - 3,3 37

HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2016 2017 2018 2018 Osaamisen kehittäminen Tavoite- ja kehityskeskustelujen käyminen(% henkilöstöstä käynyt) - - 88,5 Taulu 26 Poliisikoulutus Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma POLIISIAMMA TTIKORKEAKOULU 2014 2015 2016 2017 2018 2018 TALOUDELLISUUS Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1000 euroa 27 246 27 721 26 322 25 996 26 000 26 617 Perustutkinto I Poliisi AMK tutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, Tunnuslu euroa ku Tunnusluku 278 411 160 90 poistuu ooistunut Poliisipäällystötutkinnon koulutuspäivän hinta, euroa Tunnuslu ku Tunnusluku 276 456 237 111 poistuu ooistunut Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta - - - 255 405 220 Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta - - - 358 801 298 TUOTTAVUUS Vuoden aikana suoritetut kaikki opintopisteet I opettajien kokonais-htv PALVELUKYKY JA LAATU T)'.össäo1mimisjaksojen 12alaute kentältä: I harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen 1-5 l. poliisi {AMK)-tutkinto 2. perustutkinto 192 297,90 330 475 480 532 - - 3,4 3,4 4 3,4 3,9 4,1 - - - - 3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - 4,3 4,1 4 4,1 4. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - - 4,3 4 4,4 Tavoiteajassa valmistuneet: l. poliisi {AMK) - - - 91,3% 95,0% 92,0% 2. perustutkintokoulutus 94,7 % 98,80 96,6% - - - 3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - - 100% 100% 100% 4. poliisi (ylempi AMK) - - - 92% 100% 100% 5. päällystökoulutus (PPT) Työttömien poliisien lukumäärä vuoden lopussa Vertaisarvioitujen julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista SUORITTEET Poliisi {AMK) -hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden Aloitus12aikkamäärät: t. poliisi (AMK) -tutkinto 96,7 % 50% 56,7 % 90,5 % - - 120 25 25 29 25 14 35 % 49 % 20% 44 % 30% 22% 13 9,15 14 39 9,8 9 9,6 180 320 300 400 400 400 2. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - 48 48 50 49 3. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto 4. pelastusalan päällystötutkinto {AMK) Aloittaneiden lukumäärä: t. poliisi (AMK) -tutkinto 2. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 3. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto **) - - 20 27 25 24 - - - 30 50 50 146 208 286 337 400 399 - - 50 37 50 48 - - 12 25 25 43 4. pelastusalan päällystötutkinto (AMK) - - - 30 50 47 Valmistuneet: t. poliisi (AMK) 2. perustutkintokoulutus 38 - - 38 239 220 237 133 174 57 - - -

3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 5. poliisi (ylempi AMK) 6. päällystökoulutus (PPT) Julkaisut, kpl - - 48 49 37 37-11 25 25 29-17 34 - - 54 43 54 27 38 45 HENKISTEN VOIMA VAROJEN HALLINTA JA Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma KEHITTÄMINEN 2014 2015 2016 2017 2018 2018 Henkilöstömäärä ja -rakenne/29.12.2016 päätös POL-2016-18616 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (sis. opiskelijat) *) 211,2 211,2 1.1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (ilman opiskeijoita) 211,2 2 11,2 2. Poliisimiehet, htv 89,3 - näälliköt, htv 1,0 - oäällvstö, htv 26,7 - alioäällvstö, htv 53,5 91,0 206,1 186,8 206,1 186,8 92,4 85,4 0,9 1,0 29,0 27,1 48,8 44,3 191 191 87 - - - 191,0 191,0 88,3 1,0 31,0 45,9 - miehistö, htv 9,8 3. Opiskelijat, htv 0 0,0 4. Muu henkilöstö, htv 12 1,9 120,3 - varti iat, htv - toimistotvöntekiiät, htv 19,4 - muut, htv 100,9 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 34,4% 35,3 % 6. Naisia, %-osuus poliisimiehi stä 7,3% 6,1 % Työhyvinvointi 13,7 13,0 0 0 113,70 101,3 - - 20,0 19,4 93,7 81,9 36,2 % 35,1 % 6,2% 5, 1 % - 0 104 - - - 34,0% 6,0 % 10,3 0 102,8-15,4 87,4 36,7 % 6,4 % Sairauspoissaolot, työpäivää / htv 7,1 Työtyytyväisyysindeksi Osaamisen kehittäminen ja koulutus 9,50-3,40 7,9 10,5 - - 7 3,5 9,6 3,4 Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu %:lie tulos- ja kehityskeskustelujen käyneistä) 90,7 % 67% - 95-95 100 100 95 95 Vuosi 2013: Kehysrahoitus 197,3 htv, hankerahoitus - htv, erillisrahoitukset 9,5 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2 htv) Vuosi 20 14: Kehysrahoitus 203,4 htv, hankerahoitus - htv, erillisrahoitukset 7,8 htv (lisäksi ko rk eakouluharjoittelijat 2,5 htv) Voosi 2015: Kehysrahoitus 197,3 htv, hankerahoitus 2,5 htv, erillisrahoitukset 1 1,4 htv (lisäksi ko rkeakouluharjoittelijat 0,6 htv) Vuosi 20 16: Kehysrahoitus 193, 1 htv, Po li isihallituksen asekilpail utusprojekti 1 htv, korruptiori ko llisuuden tutki mus 1 htv, viharikostutki mus 0, 75 htv, Tornion järjestelykeskus 1,34 htv, hankerahoitus (Kejo, Vitj a) 2,7 htv, erillisrahoitukset 6,3 1 htv (li säksi korkeako uluharjoittelijat 2, 1 htv) Vuosi 20 17: Kehysrahoitus 187 htv, Poliisihallituksen asek ilpailut usprojekti 1 htv, ruotsinkielisen Y AMK koulutuksen erill israho itus 1 htv, muu erillisrahoitus 9, 7 htv Vuosi 2018: Kehysrahoitus 188,8 htv, Pohan asekilpailutusprojekti 1 htv, ruotsinkielinen Y AMK koulut us 1 htv, kp-ko ulutus 0,2 htv ja muu erillisrahoitus 9 htv Vuosi 2012: Kehysrahoitus 196,6 htv, hankerahoitus 1 htv, erillisrahoitukset 6 htv (li säksi korkeakouluharjoittelijat 2,2 htv) Toteumaluku 20 18 sisältää polis (högre YH) -koulutuksen aloitt ajat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus poliisihallinnossa Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja valvominen kuuluu koko poliisihallinnon henkilöstölle, mutta erityisesti ne ovat johdon ja esimiesten velvollisuuksia. Poliisihallinnossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sekä tulosohjauksen keinoin. Uudistunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017-2019 vahvistettiin kesällä 2017. Edellä kuvatun lisäksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat olleet viime vuosina yksi painopiste poliisin työikäohjelmassa. Poliisin työikäohjelma kohdentuu kaikkiin henkilöstöryhmiin, eri-ikäisiin ja koko työuraan. Se on työkyvyn ylläpitämisen malli, jonka kantavana ajatuksena on "työkyky ratkaisee - riippumatta iästä ja työtehtävistä". Työikäohjelma laaditaan ja toimeenpannaan vuosien 2015-2018 aikana. 39

Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan näyttää siltä, että nais- ja miespoliisien vuosikymmenien ajan havaitut keskinäiset uraerot tasoittuvat hitaasti ja tasaisesti, mutta naiset eivät etene samalla tavalla ylempiin esimiestehtäviinja heidän ura- ja palkkakehitys on hitaampaa kuin miesten. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman eräänä tavoitteena on monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen, jonka yhtenä toimenpiteenä on naisten uralla etenemisen edistäminen tavoite- ja kehityskeskusteluissa pitkäjänteisten urasuunnitelmien avulla. Naisten suhteellinen osuus poliisihallinnossa on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2018 naisten osuus koko henkilöstöstä oli noin 30 %. Poliisiviroissa työskentelee pääosin miehiä, mutta naisten osuus on viime vuosina kasvanut kaikissa poliisimiesten virkaryhmissä päälliköitä lukuun ottamatta. Siviilivirkojen osalta asiantuntija- ja esimiestehtäviin sijoittuu entistä enemmän naisia. Toimistotyöntekijöistä valtaosa on naisia. Poliisihallinnossa työskentelee entistä vähemmän nuoria henkilöitä. Viime vuosina etenkin alle 30-vuotiaiden määrä on laskenut selvästi samalla kun yli 50-vuotiaiden määrä on hieman kasvanut. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on rohkaista erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia hakeutumaan poliisihallintoon vuonna 2017 vahvistetun poliisin opiskelijarekrytointistrategian toimien mukaisesti. Erityisryhmiä edustavien työntekijöiden määrää pyritään lisäämään valtakunnallisten ja erityisesti alueellisesti toteutettujen toimenpiteiden avulla. Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kannustetaan valitsemaan poliisin ammatti ja hakeutumaan poliisikoulutukseen. Vuoden 2018 syksyllä asetettiin valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä jonka tehtävänä on käsitellä ja seurata valtakunnallisesti poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Työryhmä seuraa vuosille 2017-2019 laaditun poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutumista sekä laatii jatkossa tulevien vuosien poliisin valtakunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Työryhmän tulee esittää tasaarvo- ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kehittämistoimia sekä raportoida Poliisihallitukselle vuosittain erikseen sovittavalla tavalla. 1.5 Tilinpäätösanalyysi 1.5.1 Rahoituksen rakenne Poliisin toimintamenomomentille 26.10.01. myönnettiin vuodelle 2018 nettomäärärahaa yhteensä 726, 152 milj. euroa. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa poliisin toimintamenomomentille myönnettiin 9,225 milj. euron lisämääräraha mm. palkkausten tarkistuksiin ja EU-puheenjohtajuuskauden johdosta tehtäviin kaluste- ja välinehankintoihin. II lisätalousarviossa poliisin toimintamenomomentille myönnettiin 2,692 milj. euron lisämääräraha heinäkuussa pidetyn valtioiden päämiestapaamisen ylimääräisten kustannusten kattamiseen. Yhteensä poliisin toimintamenomomentille myönnetty määräraha oli 738,069 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentin määräraha oli vuonna 2018 yli 41 milj. euroa suurempi kuin edeltävänä vuonna. Määrärahan lisäys osoitettiin mm. tasokorotukseen ydintoimintojen turvaamiseksi, kaluston ja varusteiden lisäämiseen ja operatiivisen suorituskyvyn sekä kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen, EU:n puheenjohtajuuskauden kalustohankintoihin, Helsingin huipputapaamiseen, turvapaikkapalautusten tehostamiseen, monibiometriahankkeeseen sekä virkaehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin. Poliisitoimen määrärahasta osoitettiin talousarviossa sisäministeriön käyttöön 0, 7 milj. euroa momentille 26.10.01.4. Poliisitoimen määrärahasta osoitettiin lisäksi tilijaottelumuutoksella 0,033 milj. euroa Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle poliisin työ- ja kenttäharjoitteluun. Tilijaottelumuutosten jälkeen poliisille talousarviossa myönnetyt toimintamenomäärärahat olivat 737,366 milj. euroa. Poliisitoimen määrärahasta budjetoitiin toimintamenoihin 707,869 milj. euroa, hankerahoitukseen 19,000 milj. euroa sekä työ- ja kenttäharjoitteluun 10,467 milj. euroa. 40

Bruttotuotot oli arvioitu talousarviossa 5 8,046 milj. euroksi. Tuottoja kertyi poliisin toimintamenomomentille 68,722 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottoja oli 60, 146 milj. euroa, jotka talousarviossa oli arvioitu 51,006 milj. euro n suuruisiksi. Maksullisen toiminnan tuotoista suurimpana eränä olivat edellisvuosien tapaan tuotot kotitalouksilta 52, 123 milj. euroa. Näitä olivat esim. passit, henkilökortit ja ampuma-aseluvat. Vastaavasti vuonna 2017 maksullisen toiminnan tuottoja oli 53,283 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 3,317 milj. euroa vuonna 2018 kaikki momentit yhteenlaskettuna. Vuoden 2017 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 6,413 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat monivuotisten hankkeiden rahoitusosuuksia. Päättyneellä tilikaudella yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta olivat 1,059 milj. euroa ja valtion virastoilta ja laitoksilta 2,196 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen lasku johtui pääosin hankintojen kilpailutusten viivästymisestä ja sitä myötä hankkeiden viivästymisestä. Poliisin palvelutoiminnan maksut toisille valtion virastoille olivat 33,035 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 33,575 milj. euroa. Palkeiden palvelumaksut laskivat edellisvuodesta. Momentille 26. l 0.21 Kejo-hankkeen yhteiset toimintamenot vuoden 2018 talousarviossa myönnetty rahoitus oli 1 milj. euroa. II lisätalousarviossa vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutettiin 4 milj. euroa käytettäväksi tulevina vuosina. 1.5.2 Talousarvion toteutuminen Poliisihallitus-kirjanpitoyksikön 224 käytössä oleva vuoden 2018 talousarvion nettorahoitus poliisitoimen toimintamenomomentilla 26. l 0.01 oli 73 7,366 milj. euroa. Vuodelta 2017 siirtyvä määräraha momentilla 4.17.26.10.01.1 oli 22,700 milj. euroa. Kirjanpitoyksikön käytettävissä oleva nettorahoitus poliisitoimen toimintamenomomentilla oli yhteensä 760,126 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentilla oli käytettävissä vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna 40,860 milj. euroa enemmän määrärahaa ilman siirtyviä määrärahoja. Siirtyvä määräraha mukaan luettuna poliisin toimintamenoissa oli rahoitusta 760, 126 milj. euroa, kun sitä edellisenä vuonna oli 731,256 milj. euroa. Nettomääräiset toimintamenomäärärahat kasvoivat 28,870 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentin siirtyvä määräraha vuodelle 2018 oli 22,760 milj. euroa. Vuodelle 2019 siirtyvä määräraha on 44,052 milj. euroa. Siirtyvän määrärahan suuruuteen vaikuttaa se, että maksullisen toiminnan tuotot olivat 6,9 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Myös muun toiminnan tuotot olivat 3,3 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2017. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostot olivat lähes 1,4 milj. euroa, ICT-käyttöpalvelujen ostot 1,7 milj. euroa ja virkistyspalvelut 1,5 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Virkistyspalveluiden väheneminen johtui liikunta- ja kulttuuriseteleistä luopumisesta. Kejo-hankkeen menot olivat 6,7 milj. euroa suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Tämä näkyi mm. valmistus omaan käyttöön -tilin kasvaneena käyttönä. Kaiken kaikkiaan tietotekniikan asiantuntija- ja ylläpitopalveluita ostettiin yli 10,5 milj. eurolla enemmän kuin vuonna 2017. Kotimaan päivärahoja maksettiin 0,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Momentti 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot muuttui arviomäärärahasta siirtomäärärahaksi. Momentin siirtomääräraha oli 9,168 milj. euroa. Määrärahan vähennys johtui turvapaikanhakijoiden pienentyneestä määrästä. Momentin 26. l 0.20 käyttö oli 6, 168 milj. euroa, mikä oli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Vähennystä oli 139 tuhatta euroa. Momentin 26. l 0.21 KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot talousarviomenoja kertyi 0,010 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 0,990 milj. euroa. 41

Momentin 26.10.21 valtuutta oli käytettävissä yhteensä 3,472 milj. euroa. Aikaisempien vuosien valtuuksia ei ollut käytettävissä. Vuoden 2018 valtuuden käyttö oli 0,236 milj. euroa, jolloin valtuutta oli käyttämättä 3,236 milj. euroa. Valtiovarainministeriön momentille 28.60.12 Osaamisen kehittäminen saatiin aikaisempien vuosien tapaan kirjausja käyttöoikeus 0,439 milj. euroon. Kirjaus- ja käyttöoikeus koski ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja koulutuksen korvaamisesta tarkoitettua koulutuskorvausta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momenttia 32.30.51.07 Palkkatuettu työ, valtionhallinto käytettiin 0,954 milj. euroa. Edellisenä vuonna käyttö oli 1, 109 milj. euroa. Poliisin käyttöön osoitettua sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arviomäärärahamomenttia 33.02.20.01 Kuolemansyyn selvittämisen menot käytettiin 4,662 milj. euroa, mikä ylitti myönnetyn rahoituksen 0,392 milj. eurolla. Poliisi hallitus on hakenut 23.1.2019 STM:ltä ylityslupaa 0,400 milj. eurolle. Toista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arviomäärärahamomenttia 33.02.20.02 Poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten menot käytettiin 1,069 milj. euroa. Myönnetty rahoitus oli alun perin 0,950 milj. euroa, mutta STM teki talousarvion tilijaottelun muutoksen 0,120 milj. eurolle,jolloin rahoitus oli 1,070 milj. euroa. Ylitystarve johtui pääosin huumaantuneena ajamisen tutkimusten kulujen kasvusta. Poliisihallitus haki STM:ltä ylityslupaaja myös sai sen. 1.5.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuottoja kertyi poliisille yhteensä 70,381 milj. euroa, mikä on 3,336 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Poliisin tuotot koostuvat maksullisen toiminnan tuotoista (85 %), vuokrista ja käyttökorvauksista ( 12 %) ja muun toiminnan tuotoista (2 %). Kuviossa 3 on esitetty vuoden 2018 tuottojakauma. Tuottojen nousu johtui pääosin siitä, että maksullisen toiminnan tuotot nousivat 6,862 milj. euroa. Muut toiminnan tuotot laskivat edellisvuodesta 3,572 milj. euroa, koska yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot laskivat 3,098 milj. euroa ja yhteistoiminnan kustannusten korvaukset laskivat 0,393 milj. euroa. Kuvio 3 Toiminnan tuotot 2018 Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttö korvaukset Muut toiminnan tuotot Lähde: tuotto - ja kuluraportti 2018 Toiminnan kulut olivat yhteensä 795,705 milj. euroa ja nousivat 20,830 milj. euroa edellisvuodesta. Merkittävin muutos kustannusten nousussa oli henkilöstökulujen nousu 13,854 milj. eurolla. Muutosta selittää henkilötyövuosien nousu yhteensä 167,4 henkilötyövuodella. Myös kululajissa palveluiden ostot oli 8,016 milj. euron nousu vuoteen 201 7 verrattua. 42

Aineiden ja tarvikkeiden ryhmässä menot olivat 33,014 milj. euroa ja nousivat 1,518 milj. euroa edellisvuoden tasosta. Arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet olivat yhteensä 30 % kuluryhmästäja nousivat 0,906 milj. euroa edellisvuodesta aseet ja suojavälineet ostojen ja viestiverkkojen ylläpitomaksuistajohtuen. Myös vaatteistojaja suojavälineitä hankittiin 0,475 milj. euron edestä enemmän kuin edellisvuonna. Polttoainekustannukset nousivat myös 0,500 milj. euroa. Muiden aineidenja tarvikkeiden ostot vastaavasti vähentyivät 0,503 milj. euroa. Vuokrakulut olivat 69,633 milj. euroa ja ne nousivat 2,933 milj. euroa edellisvuodesta. Toimitilojen vuokrien osuus oli yhteensä 91 % kaikista vuokrista ja ne nousivat yhteensä 3,300 milj. euroa vuodesta 2017. Kuljetusvälineiden vuokrat olivat 2, 141 milj. euroa ja pienentyivät hieman edellisvuodesta samoin kuin ICT-laitteiden vuokrissa tapahtui hieman laskua. Palveluiden ostot oli poliisin toiseksi suurin kuluerä 119,700 milj. euroa (kasvua 7 % edellisvuoteen). Suurin osa palveluiden ostoista on ICT-palveluiden ostoja valtion virastoilta ja ne olivat yhteensä 29,603 milj. euroa. Tietotekniikan asiantuntija- ja ylläpitopalvelut olivat yhteensä 28, 770 milj. euroa ja ne nousivat 10,519 milj. euroa edellisvuodesta. Tämä johtui lähinnä Kejo-momentille kirjatuista palveluiden ostoista. ICT käyttöpalveluiden sekä tietotekniikan asiantuntijapalveluiden ostot olivat yhteensä 10, 765 milj. euroa ja laskivat 1,246 milj. edellisvuodesta. Painatuspalvelut olivat 7,688 milj. euroa ja kasvoivat 6 % vuodesta 2017 lupien painatuspalveluiden volyymin kasvusta johtuen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostot laski 1,396 milj. euroa edellisvuodesta Palkeiden palvelusopimuksen laskusta johtuen. Virkistyspalvelut laskivat 1,526 milj. euroa edellisvuodesta, koska poliisi luopui liikunta- ja kulttuuriseteleistä vuoden 2018 alusta. Muut kulut olivat yhteensä 19,838 milj. euroa ja ne nousivat 1, 189 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. 47 % muista kuluista on matkustuspalveluita sekä 32 % kotimaan ja ulkomaan päivärahoja. Kustannusten kasvu johtui lähinnä edellä mainituista tekijöistä. Monivuotisten hankkeiden siirto keskeneräiseen käyttöomaisuuteen näkyy tilinpäätöksen tuotto- ja kululaskelmalla kohdassa valmistus omaan käyttöön, yhteensä 21,303 milj. euroa. Poistojen osuus oli 20,048 milj. euroa ja ne pysyivät edellisvuoden tasolla. Sisäisiin kuluihin (0,629 milj. euroa) kirjattiin pääosin koulutuskorvaukset Valtiovarainministeriöltä. Kuvio 4 Toiminnan kulut 2018 Aineet, tar vi kkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot Lähde: tuotto- ja kuluraportti 2018 1.5.4 Tase Taseen vastaavaa -puolen aineettomissa hyödykkeissä muiden pitkävaikutteisten menojen kasvu jo kolmatta vuotta peräkkäin johtui keskeneräisen käyttöomaisuuden valmistumisesta ja siirtämisestä valmiiseen käyttöomaisuuteen. Suurimpia valmiiseen käyttöomaisuuteen aktivoituja hankkeita olivat Vitja-hankkeen ensimmäinen vaihe sekä PNRhanke, jotka molemmat tiliöitiin LKP-tilille Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat. 43

Keskeneräisten aineettomien hankintojen saldo koostuu Poliisihallituksen KEJO-, Vitja-, Askel- ja Kati-hankkeista. Keskeneräisen käyttöomaisuuden euromääräinen lasku johtuu Vitja-hankkeen!-vaiheen, PNR-, Lupa- ja Sähköhankkeiden aktivoinnista valmiiseen käyttöomaisuuteen. Vaihto-omaisuudessa konsernipalveluiden valmiiden tuotteiden/tavaroiden varaston arvo pieneni edelleen edellisvuoden tapaan, koska vaihto-omaisuudesta poistettiin epäkurantti osa. Myyntisaamisten kasvu johtui ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden aikaisempaa suuremmasta määrästä. Muita siirtosaamisia oli edellisvuotta enemmän, koska ulkopuolista rahoitusta saavilla hankkeilla ei juuri ollut tilikaudelle kuuluvia ennakkomaksuja. Myös muita lyhytaikaisia saamisia oli edellisvuotta enemmän. Muut saadut ennakot sisältävät ulkopuolisen rahoituksen tuotot, jotka on saatu ennakkoon eikä niitä ole vielä kirjattu talousarvioon tuotoiksi. Poliisihallituksen CBRNE -hankkeesta ei ole kirjattu päätöksen mukaista tuloutusta hankkeen myöhästymisen takia. Hankkeiden ennakoita on tuloutettu hankkeiden edetessä. Avoimien ostovelkojen ja siirtovelkojen määrä saatiin pidettyä lähes edellisvuoden tasolla huolehtimalla siitä, että vuodenvaihteeseen ajoittuvien menolaskujen määrä pysyi mahdollisimman pienenä. 1.5.5 Hankkeet Poliisitoiminnan kokonaisrahoituksesta osa kohdennetaan momentin alajaottelulla kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeena toteutetaan strategisesti merkittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi lainsäädännön tai kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpano, tuottavuuden parantaminen, uuden teknologian käyttöönotto tai muu vastaava menettelyiden kehittäminen, joka edellyttää väliaikaisesti voimavarojen kohdentamista tavanomaista poliisin virkatyötä laajemmin ja mahdollisesti investointien toteuttamista. Käytännössä hankerahoituksella toteutetaan enenevässä määrin lähinnä vain pakottavia, lainsäädännöstä tai kansainvälisistä velvoitteista aiheutuvia, yleensä ICT -kehittämistä koskevia hankkeita. Hankerahoituksen taso ei mahdollista juurikaan varsinaista poliisin toiminnan aitoa, innovatiivista kehittämistä. Kehittämishankemomentilta rahoitettiin v. 2018 yhteensä 38 hanketta, mikä on hieman enemmän kuin v. 2017. Hankkeisiin kohdennettiin rahoitusta yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden nettokäyttö oli noin 19,3 miljoonaa euroa kokonaiskäyttöprosentin ollessa 93, l %. Suurin syy hankerahoituksen säästymiselle on suunniteltujen hankintojen lykkääntyminen ja hankkeen aloitusvaiheen viivästyminen rekrytointihaasteista johtuen. Poliisin hankkeita rahoitetaan merkittävässä määrin myös ulkopuolisella, lähinnä EU -rahastoista saatavalla tuella. Vuonna 2018 EU -rahastorahoitusta sai jopa 24 hanketta ja niiden yhteenlaskettu rahastorahoituksen osuus oli yli 1,8 milj. euroa. Vuoden 2018 pienehkö EU rahoitusosuus johtuu siitä, että osa hankkeiden EU tuen maksatuksista toteutuu vasta v. 2019 aikana. Vuonna 2018 hankkeissa painottuivat erityisesti poliisin strategiset painopisteet turvallisuuden edistämiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi. Vuoden 2018 aikana mittavimmat hankkeet olivat poliisiasiaintietojärjestelmä Vitja ja asetietojärjestelmän kehittämishanke Askel. Molemmat hankkeet jatkuvat vuonna 2019. Lisäksi vuonna 2018 käynnistettiin kaksi isompaa hankeohjelmakokonaisuutta, joista toisessa kehitetään monipuolisesti monibiometriaan liittyviä asioita ja toisessa matkustamiseen liittyviä tietojärjestelmiäja -toimintoja erityisesti EU:n asettamat velvoitteet huomioiden. Tulostavoitteet 2018 (SM-POHA tuso 2018 tavoitteet) Poliisihallitus vastaa uuden kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) järjestelmätoimittajan kanssa tehtävästä sopimusyhteistyöstä yhteistyöviranomaisten eduista huolehtien ja voimassaolevien lakien, mm. hankintalain, mukaisesti. Poliisi edistää järjestelmän valmistumista järjestelmätoimittajan kanssa sopimuksen mukaisesti ja yhteistyöviranomaisten kanssa yhteistyössä järjestelmän toteutusta ja 44

käyttöönottoa viranomaisten kanssa koordinoiden. Käyttöönotettava tietojärjestelmä tuottaa hankkeessa suunniteltuja kenttätoiminnan tieto- ja johtamisenpalveluja myös yhteistyötahoille Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmä hankkeen (KEJO-hanke) toimikautta jatkettiin ajalle 1.1.2019-31.12.2020. Järjestelmän toimitus eteni merkittävästi viime vuoden aikanaja vuoden lopulla hyväksyttiin kaksi järjestelmän kehitysversiota. Poliisihallitus solmi joulukuussa muutossopimuksen toimittajan kanssa, jonka mukaisesti järjestelmätoimitus jaettiin kahteen käyttöönottoversioon. Ensimmäinen käyttöönottoversio (ink 4, priorisoitu EHK) toteutetaan alkuvuonna 2020 osana toimitussopimustaja toinen käyttöönottoversio (ink 5) osanajatkokehityssopimusta vuoden 2020 loppuun mennessä. KEJO ja ERICA -hankkeet toimittajineen käynnistivät toimet järjestelmien välisen adapterin toteuttamiseksi. Priorisoidulle EHK-toteutukselle ja adapterille myönnettiin lisärahoitusta vuoden 2019 täydentävässä talousarviossa. Sähköisen ensihoitokertomuksen käyttöliittymän toteutus valmistui suunnitellusti vuoden lopulla (ink 4 välitoimitus). SM tilinpäätöskannanotto 201 7 Poliisihallitus toimeenpanee KEJO-järjestelmän ministeriöiden välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti. Poliisihallituksen tulee varmistaa käyttöönottovalmiuden saavuttaminen viimeistään vuonna 2020 ja järjestelmien yhteentoimivuus Hätäkeskuslaitoksen Erica- ja KELA:n Kanta -järjestelmien kanssa. Järjestelmään liittyvät tahot pidetään tietoisena hanketilanteesta ja käyttöönottovalmiuden kehittymisestä. 1.6. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Poliisitoimen vuoden 2018 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnissa hyödynnettiin poliisin sisäisen tarkastuksen ja laillisuusvalvonnan sekä ulkoisten tarkastajien ja valvojien tekemiä havaintoja, sisäisen tarkastuksen laatiman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan johdon itsearviointikyselyn vastausaineistoa sekä riskienhallintatyöryhmien tuloksia. Valtion talousarviosta annetun asetuksen 65a :n edellyttämänä sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumana poliisin toimialan osalta poliisin ylijohto esittää seuraavaa: Poliisin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat suoritetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnin perusteella pääosin asianmukaisiaja riittäviä ja täyttävät niille asetetut vaatimukset. Suoritetun arvioinnin ja muiden havaintojen perusteella todettiin seuraavat olennaisimmat kehittämiskohteet: Riskilajityöskentelyyn perustuva riskienhallinnan organisointi- ja toteutusmalli on otettu käyttöön Poliisihallituksessa ja sen alaisissa poliisiyksiköissä vuoden 2018 aikana. Riskienhallinnan organisointimallin avulla on tunnistettu ja koottu poliisin merkittävimmät riskit. Riskienhallintatoimenpiteiden toteutus jakautuu ajallisesti tuleville vuosille. Riskienhallinnan käytännön toteutusta kehitetään edelleen ja jalkauttamista jatketaan vuoden 2019 aikana. Sisäisen tarkastuksen vuoden 2019 yhtenä painopistealueena on riskienhallinta. Vuoden 2018 aikana sisäinen tarkastus on valmistellut ja toimittanut poliisin johdolle vastattavaksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearviointikyselyn, joka on sisältänyt sisäisen valvonnan koulutuksellisen elementin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden ja vastuiden selkeyden varmistamisessa erityisenä painopisteenä on vuoden 2018 sisäisissä tarkastuksissa ollut esimiesvalvonnan toteutuminen eri prosesseissa. Sisäisen tarkastuksen vuoden 2019 vuosisuunnitelmaan on otettu riskienhallinnan ohella muiksi tarkastusten painopistealueiksi prosessit ja niiden toimivuus, hankinnat, toiminnan tuloksellisuus sekä aiempien vuosien tarkastusten jälkiseuranta. Muita sisäisen valvonnan merkittävimpiä kehityskohteita vuodelle 2019 ovat henkilöstön vastuualueiden täsmentäminen, yksikkörajat ylittävän yhteistyön kehittäminen ja sisäisen valvonnan toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja yhdenmukaisuus, joita huomioidaan kehittämiskohteina sisäisen tarkastuksen toiminnassa ja muussa poliisin kehittämistoiminnassa. 45

Vuonna 2018 toteutettiin ns. eettisen kanavan pilotti kahdessa poliisiyksikössä ja kanava otettiin sittemmin käyttöön valtakunnallisesti vuoden 2019 tammikuussa. Vuodelle 2018 asetetut kehityskohteet ovat olleet laillisuusvalvonnan suorittamien laillisuustarkastusten painopistealueina poliisiyksiköissä. Laillisuusvalvonnan kehityskohteeksi vuodelle 2019 voidaan nimetä poliisi yksiköiden ja Poliisihallituksen laillisuustarkastustoiminnan eriyttäminen aikaisempaa selkeämmin toisistaan valvonnan laajuuden parantamiseksi ja keskinäisten rajapintojen selkiyttämiseksi. Laillisuusvalvonnan tehostamiseksi myös oma-aloitteisten laillisuusvalvonta-asioiden käsittelyyn ottaminen esimerkiksi julkisuudessa keskustelua herättäneisiin tapauksiin on perusteltua. Laillisuusvalvonnan vaikuttavuutta on perusteltua kehittää sisäisellä viestinnällä sekä toisaalta julkaisemalla tarvittaessa aikaisempaa enemmän tiedotteita poliisin sisäisestä laillisuusvalvontatoiminnosta. Vuoden 2019 laillisuustarkastuksilla tullaan kiinnittämään huomiota mm. POTI-järjestelmän laillisuusvalvontaan, harvinaisempien salaisten pakkokeinojen valvontaan, uuden tutkintavankien sijoituspaikkaa koskevan lainsäädännön vaikutuksiin vapautensa menettäneiden oikeusturvaan sekä asiakirjajulkisuuden toteutumiseen. Lisäksi tullaan varmistamaan, että poliisi yksiköt ovat suorittaneet niille Poliisihallituksen laillisuustarkastusten 2018 yhteydessä osoitetut suositukset. 1.7 Kokonaisarviointien tulokset Poliisihallinnossa toteutettiin henkilöstöbarometri vuonna 2018 ja kyselyyn vastasi 51,3 % poliisin henkilöstöstä. Edellisen kerran henkilöstöbarometri toteutettiin vuonna 2015 ja sen tulosten perusteella valittuja HBkehittämistoimenpiteitä toteutettiin vuoden aikana. Uusien HB-tulosten käsittely ja analysointi aloitettiin ja jatkuu vuoden 2019 puolelle, jolloin poliisiyksiköt laativat uudet HB-kehittämissuunnitelmat ja valtakunnalliset toimenpiteet arvioidaan. Vuoden 2018 poliisin henkilöstöbarometrin tulosten mukaan koko poliisihallinnon tasolla työilmapiiri lähityöyhteisössä on hyvä. Vakavia työyhteisön ristiriitoja kuten henkistä väkivaltaa ja kiusaamista sekä seksuaalista häirintää ja ahdistelua on suhteellisen vähän, joskin poliisihallinnossa on nollatoleranssi syrjintään, kiusaamiseen ja häirintään liittyen. Henkilöstöbarometrin tulokset näyttävät, että henkilöstön jaksamisen ongelmat ovat kasvussa ja kiire ja työpaine kuormittavat henkilöstöä. Lisäksi tulosten mukaan palkkatyytymättömyys on lisääntynyt ja työpaikan vaihtamisen aikomukset ovat olleet kasvussa koko 2010-luvun. Virkaryhmistä kuormittuneisuutta on erityisesti vartijoilla ja tehtäväalueista pidätettyjen ja säilöön otettujen vartioinnissa, päivystystehtävissä, lyhytkestoisessa tutkinnassa sekä väkivaltarikostutkinnassa. 1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Väärinkäytöksiä tai epäiltyjä väärinkäytöksiä ilmoitettiin yhteensä 17 kpl. Ilmoitetuista epäillyistä väärinkäytöstapauksista seitsemän on johtanut rikosilmoituksen tekemiseen. Näistä tapauksista kahdessa asian käsittely on päättynyt; toisessa asiassa on virkamies tuomittu tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja toisessa asiassa tutkinta on päättynyt syyttäjän päätöksellä. Muiden rikosilmoituksen tekemiseen johtaneiden asioiden käsittely on kesken. Havaituista väärinkäytöksistä kaksi on johtanut virkamiesoikeudelliseen menettelyyn. Viidessä tapauksessa ilmoitettujen väärinkäytöstapausten käsittely on johtanut virkamiehen huomion kiinnittämiseen toiminnan korjaamiseen tai perusteettomien maksujen perimiseen virkamieheltä/virkamiehiltä ja kolmen käsittely on kesken tai johtanut muuhun toimenpiteeseen. 46

2. POLIISIHALLITUKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA+ LTA:t) Tilinpäätös Vertailu 2018 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma % J 1. Verot ja veronluonteiset tulot 1 128 859,93 1 291 439 1 291 438,95 JOO J J.04.01. Arvonlisävero J J28 859,93 J 29J 439 J 29J 438,95 JOO 12. Sekalaiset tulot 3 765 392,25 5 732 802 5 116 713,23-616 089 89 J 2.26.99. Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot J2.26.99. I. Takavarikoitujen esineiden myynt itulot J 8J7 428,22 92 727,89 J 557 738 50 000 94 J 648,82-6J 6 088,86 J37 550,78 87 550,78 60 275 J2.26.99.3. Muut tulot J64 604,3 J 7 738 7 737,68 100 J2.26.99.4. Raja- ja merivartiovirasto Frontexin poliisill e maksamat tulot J 560 096,02 J 500 000 796 360,36-703 639,64 53 J2.30.99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot J3 0 J2.39.0I. Salckotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista 27 550,69 30 J45 30 J44,83 JOO J2.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset J 792 00 4 000 000 4 000 00 JOO J2.39. JO. Muut sekalaiset tulot J2 8 283,34 J44 920 J44 9 J9,58 JOO Tuloarviotilit yhteensä 4 894 252,18 7 024 241 6 408 152,18-616 088,86 91 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA+LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna 2018 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2018 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä Kliyttö Siirrdty vuosilta vuonna 2018 vuonna 2018 seuraavalle siirtyneet (pl. vuodelle ruutukset) 23. Valtioneuvoston kanslia 82 583 82 583,16 82 583,16 82 583,16 82 583,16 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 V) 82 583 82 583,J6 82583, J6 82583, J6 82 583,J6 23.01.03. 1. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkausmenot 82 583 82583,16 82583, J6 82583, 16 82 583, J6 24. Ulkoministeriön hallinnonala 20 078 19 055,00 19 055,00 1 023,30 24.01.29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 78 78,30 78,30 24.01.29. 1. Ulkoasiainhallinnon arvonlisäveromenot 78 78,30 78,30 24. 10.21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 20 000 J8 976,70 J8 976,70 1 023,30 24. J0.21.01. Siviilikriisinhallinta (EK) 20 000 J8 976,70 J8 976,70 1 023,30 26. Sisäministeriön hallinnonala 753 023 987,15 791 962 446 743 916 504,52 48 045 941,36 791 962 445,88 35 247 755,78 783 564 355,78 729 655 937,08 49 908 418,70 47

26.01.20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 2 396 196,00 749 000 749 00 749 00 749 00 749 00 26.01.29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 42 011 103,92 43 645 846 43 645 845,88 43 645 845,88 26.01.50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 10 00 10 000 6 585,00 3 41 5,00 10 00 6 635,00 16 635,00 13 22 3415,00 26.01.50.3. Todistajansuojeluohjelma (EK) 10 00 10 000 6 585,00 J 41 5,00 10 00 6 635,00 16 635,00 13 22 J 41 5,00 26. 10.01. Poli isitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 696 504 40 737 366 000 693 3 14 024,60 44 051 975,40 737 366 00 22 760 050,20 760 126 050,20 716 074 074,80 44 051 975,40 26.10.01.1. Toimintamenot (KPY) 675 447 468,99 707 869 000 665 625 253,89 44 051 975,40 709 677 229,29 22 699 737,20 730 568 737,20 688 324 991,09 42 243 746, 11 26.10.01.2. Hankeraho itus (KPY) 14 750 901,45 19 000 000 18 536 100,5 1 18 536 100,5 1 19 000 00 18 536 100,51 463 899,49 26.10.01.3. Työ- ja kenttäharjoittelu (KPY) 6 256 629,56 10467000 9 122 670,20 9 122 670,20 1046700 9 122 670,20 1 344 329,80 26.10.01.4. Sisäministeriön menot (KPY) 49 40 30 000 30 00 JO 00 603 13,00 903 13,00 90 3 13,00 26.10.20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 6 307 087,23 9 168000 6 167 805,42 J 000 194,58 9 168 00 9 168 00 6 167 805,42 J 000 194,58 26. 10.2 1. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 5 792 00 1000000 9 643,62 990 356,38 100000 12481070,5 8 1348 1070,58 6 628 236,86 2 852 833,72 26.30.01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26.30.01.1. Koulutuksen varsinaiset toimintamenot (KPY) 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 3 20 3 20 449 969,00 23 600 23 600 439 155 23 60 23 60 439 155,00 23 60 23 60 439 155,00 23 60 23 60 23 60 23 60 28.60.12. Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) 449 969,00 439 155 439 155,00 439 155,00 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 1 109 354,45 954 439 954 439,44 954 439,44 954 439,44 954 439,44 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 1 109 354,45 954 439 954 439,44 954 439,44 954 439,44 954 439,44 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, va lt ionhallinto (KPY) 1 109 354,45 954 439 954 439,44 954 439,44 954 439,44 954 439,44 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1 386 423,22 6 247 359 6 638 130,57 6 638 130,57-390 771,37 33.0 1.29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arvio määräraha) 96 882,98 601 053 601 052,88 601 052,88 33.02.20. Oikeuslääketieteellisen kuo lemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 909 438,29 5 340 000 5 730 771,37 5 730 771,37-390 771,37 33.02.20.01. Kuolemansyyn selvittämi sen menot (KPY) 4 270 000 4 661 703,27 4 661 703,27-391 703,27 33.02.20.02. Poliisin määräämien oikeuslääketieteell isten tutkimusten menot (KPY) 909 438,29 1070000 1069068,10 1069068,10 93 1,90 33.20.50. Vahionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 215 371,12 133 903 133 903,35 133 903,35 33.20.50.01. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 33.20.5 1. Vahionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 215 371,12 25070, 10 1 ]] 903 39 042 133 903,35 39 041,71 )]] 903,35 39041,71 33.20.5 1.01. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 33.20.52. Valt ionosuus työma.rkkinatuesta (arviomääräraha) 25070, 10 139 660,73 39 042 )]] 361 39 04 1,71 )]] 361,26 39 041,71 )]] 361,26 33.20.52.01. Määrärahatilit yhteensä Palkkat uettu työ, valtionhallinto 139 660,73 755 969 733,82 133 361 799 706 061 133 361,26 752 049 867,69 48 045 941,36 )]] 361,26 800 095 809,05-389 748,07 35 247 755,78 784 601 378,38 730 692 959,68 49 908 418,70 48

3. Poliisihallituksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) > Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenotja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy Aikaisempien Vuoden 2018 valtuudet Talousarvio Määräraha Määräraha Määräraha Määräraha vuosien menot 20 18 tarve 2019 tarve 2020 tarve 2021 tarve valtuuksien Uudet Uusitut Valtuudet Käytetty Käyttämättä Uusittu 2019 myöhemmin käyttö 2 > valtuudet valtuudet yhteensä TA:ssa Määräraha tarve yhteensä 26. I0.21 KEJO-hankkeen yhteiset 19 820 0 3 472 3 472 236 3 236 3 236 7189 0 4 004 0 0 toimintamenot Aikaisempien vuosien valtuudet 19 820 6 953 4 004 Vuonna 2018 käytettävissä olleet valtuudet 0 3 472 236 236 4 004 4 004 0 Yhteensä 19 820 0 3 472 3 472 236 0 0 7 189 0 4 004 0 0 Aikaisempien vuosien valtuudet 19 820 0 0 0 0 0 0 6 953 0 4 004 0 0 Vuonna 2018 käytettävissä olleet valtuudet 0 0 3 472 3 472 236 0 0 236 0 0 0 0 4 004 4 004 0 0 Va1tuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla. mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2 > Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00. ". J) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4 l Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti Ua yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 49

4. Poliisihallituksen tuotto ja kululaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 60 145 712,78 53 283 342,42 Vuokrat ja käyttökorvaukset 1 497 959,91 1451817,41 Muut toiminnan tuotot 8 737 593 25 70 381 265 94 1230961295 67 044 772 78 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 33 014 464,07 31 496 253,54 Varastojen lisäys (-) tai vähennys ( +) 63 309,76 97 536,51 Henkilöstökulut 554 081 114,57 540 226 788,35 Vuokrat 69 633 407, 71 66 700 155,14 Palvelujen ostot 119 700 428,46 111 684 101,46 Muut kulut 19 837 739,68 18 648 403,94 Valmistus omaan käyttöön(-) -21 303 178,60-14 472 031,51 Poistot 20 048 335,56 20 012 957,27 Sisäiset kulut 629 163.20-795 704 784.41 480 980.78-774 875 145.48 JÄÄMÄ I -725 323 518,47-707 830 372,70 RAHOITUSTUOTOTJA-KULUT Rahoitustuotot 6 612,84 18 552,10 Rahoituskulut -12791.03-6 178 19-8 836 99 9 715 11 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 273 726,66 137 311,31 Satunnaiset kulut -146 779 II 126 947 55-248 900.10-111 588.79 JÄÄMÄ II -725 202 749, 11-707 932 246,38 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Valtionhall innolta 140 00 Kulut Kotitalouksille -13 220.QQ -13 220.00-4 20 135 800.00 JÄÄMÄ III -725 215 969,11-707 796 446,38 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Muut pakolliset maksut 30 144,83 27 550,69 Perityt arvoni isä verot 1 291 438,95 1 128 859,93 Suoritetut arvonlisävero! -44 247 125 65-42 925 541 87-42 107 986 90-40 951 576 28 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -768 14151098-748 :Z48 022 66 50

5. Poliisihallituksen Tase Jl.12.2018 31.12.2017 VASTAAVAA KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 482 564,56 681 119,78 Muut pitkävaikutteiset menot 58 821 151,45 25 134 851,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 24 137 290,37 83 441 006,38 43 155 481,00 68 971 452,60 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 64 872,26 72 496,45 Koneet ja laitteet 32979914,3 1 33 921 020,31 Kalusteet 87 687,38 89 434,30 Muut aineelliset hyödykkeet 77 117 86 33 209 591,81 101 584 40 34 184 535,46 KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 1 16 650 598, 19 103 155 988,06 VAIHTO- JA RAHOITUSOMA!SUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 143 188,25 148 342,74 Valmiit tuotteetffavarat 113 919,36 257 107,61 172 074,63 320 417,37 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 40 819,60 40 819,60 40 819,60 40 819,60 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myynti saamiset 968 473,04 880 774, 13 Siirtosaamiset 4 119 366,53 3 320 247,82 Muut lyhytaikaiset saamiset 1216316,29 l 042 047,91 Ennakkomaksut 163 051.96 6 467 207,82 11621944 5 359 289,30 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 262 256,09 264 287, 11 Kirjanpitoyksikön tulotilit 29,44 12 Muut rahat ja pankki saamiset 358 869,47 354 564,57 Sisäisen rahaliikkeen tilit 138 455 55 759 610 55 59 955 60 678 927.28 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 7 524 745,58 6 399 453,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12112531HZ IQ2555111 61 51

POLllSIHALLITUKSEN TASE 31.12.2018 31.12.2017 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-6 142 799,61-6 142 799,61 Edellisten tilikausien pääoman muutos -31 863 460,88-45 131219,39 Pääoman siirrot 773 017 726,72 762 015 781,17 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -768 14151098-33 130 044,75-748 748 022 66-38 006 260,49 RAHASTOJEN PÄÄOMAT Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 578 055,56 578 055,56 624 400 79 624 400,79 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 764 789,31 405 732,40 Ostovelat 28 647 044,00 24 406 892,07 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 11 964 297,00 10 778 049,92 Edelleen tilitettävät erät 24 671 269,79 23 490 698,21 Siirtovelat 90 349 665, 16 87 738 319,02 Muut lyhytaikaiset velat 330 267 70 156 727 332,96 117 609.69 146937301.31 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 156 727 332,96 146 937 301,31 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 124 115 34HZ 10255544161 52

6. Liitetiedot Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen ja niiden vertailtavuuteen Poliisin määräämien vainajien kuljetusten kustannukset siirtyivät 1.1.2018 alkaen Sosiaali- ja terveysministeriön momentille. Laskut kuljetuksista on edelleen käsitelty ja hyväksytty poliisilaitoksilla, mutta kirjattu momentille 33.02.20.01 Kuolemansyyn selvittämisen menot, kun ne aikaisemmin kirjattiin poliisin toimintamenomomentille. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna. Poliisihallitus kuuluu Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjiinja järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen Kirjanpitoyksikön tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarvio lakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilinpäätöksessä käytetyt arvostus- jajaksotusperiaatteetja - menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Vuoden 2017 kirjanpitoa oikaistaan siten, että momentille 26.10.21 nettobudjetoidaan Kejo-hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus. Hankkeen tuotto-odotus oli aiemmin kirjattu poliisin hankerahoitusmomentille 26.10.01.2. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Poliisihallituksen poistosuunnitelmaa muutettiin kesken tilivuoden 14.3.2018. Poliisihallitus-viraston sopimusvastuut tulevina vuosina laskivat edelleen edellisestä vuodesta lähes 2 milj. euroa. Tulevien vuosien vastuita laski eniten rahapelitoiminnan tietoteknisen valvonnan ohjelmistotuen sopimuksen päättymisen läheneminen. 6) Selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sopimuskaudelle 2018-2020 (9.3.2018) on sopimuksen 6 :ssä kirjattu, että virkamiehelle ja työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 3.9.2018 ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut 18.11.2018 saakka, maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä. Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 o/o:a yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesta kuukausi palkkauksesta. Kertaerää ei ole jaksotettu tili kaudelle 2018, vaan se kirjataan kokonaisuudessaan tilikauden 2019 menoksi. 53

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2018 määrärahojen 2017 2018 (TA+ LTA :t) käyttö siirto vuonna 2018 seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2018 Vertailu 1 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvio Tilinpäätös Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty vuosilta vuonna 2018 vuonna 2018 seuraavalle siirtyneet (pl. peruutukset) vuodelle 26. 10.01 Brutto menot 761340164, 19 788 372 000 762 035 830,31 Poliisitoimen toiminta- Bruttotulot 64 835 764, 19 51 006 000 68 721 805,71 menot (siirtomääräraha 2 v) Netto menot 696 504 40 737 366 000 693 314 024,60 26.10.21 Bruttomenot 6 402 392,00 1000000 9 643,62 KEJO-hankkeen yhteiset Bruttotulot 610 392,00 0 toimintamenot (siirtomääräraha 3 Netto menot s 792 00 1000000 9 643,62 v) 26.30.01 Bruttomenot 3 20 23 600 23 60 Pelastustoimen toiminta- Bruttotulot 0 menot (siirtomääräraha 2 v) Netto menot 3 20 23 600 23 60 33.20.52. Bruttomenot 139 660,73 133 361 133 361,26 Valtionosuus työmarkkinatuesta Bruttotulot 0 ( arviomääräraha) Netto menot 139 660,73 133 361 133 361,26 44 051 975,40 990 356,38 806 087 805,71 784 795 880,51 68 721 805,71 68 721 805,71 22 760 050,20 760 126 716 074 074,80 44 os 1 975,40 737 366 00 050,20 100000 4 669 566,90 885 726,60 s 636 674,02 6 636 674,02 3 783 840,30 2 852 833,72 100000 23 60 23 60 23 60 23 60 23 60 133 361,26 133 361,26 Momentin 26.10.21 osalta on esitetty vuosien 2017-2018 luvut, koska momentti muuttui osittain nettobudjetoiduksi vuonna 2017. 54

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Pääluokan ja momentin numero ja nimi Talousarvio (TA+ LTA:t) Ylitys Ylitys % 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 33.02.20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 4 270 00 4 270 00 391 703,27 391 703,27 9 9 Pääluokat yhteensä 4 270 00 391 703,27 9 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokanja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala 4 000 00 Vuosi 2016 26.10.21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 4 000 00 4 000 00 Pääluokat yhteensä Vuosi 2016 4 000 00 4 000 00 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2018 2017 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 467 556 811,31 465 164 834,59 2 391 976,72 86 524 303,26 77 178 794,55 9 345 508,71 554 081 114,57 455 404 736,89 455 182 544,79 222 192,10 84 822 051,46 76 718 758,93 8 103 292,53 540 226 788,35 Johdon palkat ja palkkiot, joista - tulosperusteiset erät 5 189 573,47 6 012 939,84 Luontoisedutja muut taloudelliset etuudet Johto Muu henkilöstö 5 554,51 4 42 1 134,51 6 387,00 4 68 1 707,00 Liitteessä 5 tarkoitettuja johtotason henkilöitä ovat poliisilaitosten poliisipäälliköt, apulaispoliisipäälliköt, valtakunnallisten yksiköiden päälliköt, apulaispäälliköt ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtori. 55

Poliisihallituksen tilin~äätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten ~oistojen ~erusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä KOM-luokka Poisto- Poistoaika Vuotuinen menetelmä vuotta poisto% 112 Aineettomat oikeudet 1120 Ostetut valmisohjelmistotja tietojärjestelmät 1120010 Tasapoisto 5 1120 Ostetut valmisohjelmistotja tietojärjestelmät 1120020 Tasapoisto 3 1123 Liittymismaksut 1123010 Tasapoisto 10 1129 Muut aineettomat oikeudet 1129010 Tasapoisto 5 114 Muut pitkävaikutteiset menot 1140 Itse valmistetut ja teetetyt tietojärjestelmät 1140010 Tasapoisto 5 1149 Muut pitkävaikutteiset menot 1149000 Tasa poisto 3 1149 Muut pitkävaikutteiset menot 1149020 Tasapoisto 5 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1191 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat 1191010 Ei poistoja 122 Rakennukset 1229 Muut rakennukset 1229010 Tasapoisto 20 123 Rakennelmat 1230 Rakennelmat 1230010 Tasapoisto 15 1230 Rakennelmat 1230040 Tasapoisto 10 125-126 Koneet ja laitteet 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet 1250010 Tasapoisto 5 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet 1251010 Tasapoisto 7 1254 Kevyet työkoneet 1254010 Tasapoisto 7 1255 ICT-laitteet 1255010 Tasa poisto 3 1255 ICT-laitteet 1255020 Tasa poisto 5 1256 Toimistokoneetja laitteet 1256010 Tasapoisto 5 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet 1257010 Tasapoisto 5 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 1258010 Tasapoisto 5 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet 1259010 Tasapoisto 5 1259 Laboratoriolaitteetja -kalusteet 1259020 Tasapoisto 10 1260 Muut tutkimuslaitteet 1260010 Tasapoisto 5 1269 Muut koneet ja laitteet 1269010 Tasapoisto 5 127 Kalusteet 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet 1270010 Tasapoisto 5 1279 Muut kalusteet 1279010 Tasapoisto 5 128 Muut aineelliset hyödykkeet 1280 Taide-esineet 1280010 Ei poistoja 1289 Muut aineelliset hyödykkeet 1289010 Tasapoisto 5 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1299 Muut keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat 1299010 Ei poistoja 20,0 33,3 10,0 20,0 20,0 33,3 20,0 5,0 6,7 10,0 20,0 14,3 14,3 33,3 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 10,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitoyksikössä yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Keskeneräiseen käyttöomaisuuteen kirjatuille hyödykkeille ei ole laskettu poistoja. Kirjanpitoyksikön poistosuunnitelma on vahvistettu 14.3.2018. Muutokset aiempaan, 24.1 1.2011 vahvistettuun poistosuunnitelmaan ovat seuraavat: 1120 Ostetut valmisohjelmistotja tietojärjestelmät, lisätty poistoaika 3 vuotta 1129 Muut aineettomat oikeudet poistoaika 5 vuotta, aiemmin 10 vuotta 1149 Muut pitkävaikutteiset menot, lisätty poistoaika 3 vuotta 122 Muut rakennukset poistoaika 20 vuotta, aiemmin 40 vuotta 123 Rakennelmat, lisätty poistoaika 15 vuotta 1255 ICT-laitteet, lisätty poistoaika 5 vuotta 1259 Laboratoriolaitteetja -kalusteet, lisätty poistoaika 10 vuotta 56

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1 1.2018 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2018 Kertyneet poistot 1. 1.20 18 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Kertyneet poistot 31.12.2018 Kirjanpitoarvo 31.12.2018 11 2 Aineettomat oikeudet 1 196 527,79 42 50 1 239 027,79 514 995,06 241 468, 17 756 463,23 482 564,56 114 Muut pitkävaikut. menot 31 508 105,83 40 322 46 7,23 71 830 573,06 6 373 254,01 6 636 167,60 13 009 421,61 58 821 151,45 119 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 43155481,00 21 303 178,60 40 32 1 369,23 24 137 290,37 24 137 290,37 Yhteensä 75 860 114,62 61 668 145,83 40 321 369,23 97 206 891,22 6 888 249,07 6 877 635,77 13 765 884,84 83 44 l 006,38 Hankintameno 1.1.2018 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2018 Kertyneet poistot 1.1.20 18 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Ker!:l'.neet l!oistot 31.12.2018 Kirjanpitoarvo 31.l2.2018 123 Rakennelmat 88 372,00 88 372,00 15 875,55 7 624, 19 23 499,74 64 872,26 Aineelliset hyödykkeet 125-126 Koneet Ja laitteet 127 Kalusteet 61 009 374,87 240 528,17 12 198 359,74 38 246,00 761 098,52 72 446 636,09 278 774,17 27 088 354,56 151 093,87 720 248,92 13 029 181,59 39 992,92 69 434,55 39 466 721,78 191 086,79 32 979 914,31 87 687,38 128 Muut aineelliset h:töd:tkkeet 126 378,33 840,94 125 537,39 24 793,93 840,94 23 625,60 840,94 48 419,53 77117,86 Yhteensä 61 464 653,37 12 236 605, 74 761 939,46 72 939 319,65 27 280 117,91 721 089,86 13 100 424,30 70 275,49 39 729 727,84 33 209 591,81 Liite 7 on laadittu käsikirjan ohjeen mukaan, mukana ovat ne käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoa ei ole 1.1.2018 vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluksi. 57

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Korot euromääräisistä saam isista Rahoitustuotot yhteensä 2018 6612,84 6 612,84 Muutos 2017 2018-2017 18 552,10-11 939,26 18 552,10-11 939,26 Rahoituskulut Korot euromääräisistä veloista Rahoituskulut yhteensä 2018 12 791,03 12 791,03 Muutos 2017 2018-2017 8 836,99 3 954,04 8 836,99 3 954,04 Netto -6 178,19 9 715,11-15 893,30 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liitteet 9-11, 14-17 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Ei ilmoitettavaa Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut Ei ilmoitettavaa Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Ei ilmoitettavaa Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Ei ilmoitettavaa Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Ei ilmoitettavaa Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Ei ilmoitettavaa Liite 15 Velan muutokset Ei ilmoitettavaa Liite 16 Velan maturiteettijakaumaja duraatio Ei ilmoitettavaa Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat Liite 17 muut täydentävät tiedot Ei ilmoitettavaa 58

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakauksetja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Poliisihallituksella ei ole ilmoitettavaa kohtiin Voimassa olevat takaukset ja niiden käytettävissä oleva enimmäismäärä, Voimassa olevat takuut ja niiden käytettävissä oleva enimmäismäärä, sekä voimassa olevat takaukset ja takuut valuutoittain. Muut monivuotiset vastuut ja valtion toissijaiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset 1 Talousarvio-menot Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha-tarve 2018 2019 2020 2021 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 67 232 626,69 71 135 625,50 55 978 588,53 54 725 921,58 264 187 057,59 446 027 193,20 Muulla kuin valtion talousarvion vksitviskohtaisten oerusteluien vleisten määrävsten kohdan Toimintamenomäärärahat oerusteella tehdvt sooimukset ia sitoumukset 1 Talousarvio-menot Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha-tarve 2018 2019 2020 2021 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä Muut monivuotiset vastuut yhteensä 67 232 626,69 71 135 625,50 55 978 588,53 54 725 921,58 264 187 057,59 446 027 193,20 59

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rahaston nimi Varat 31 12.2018 31.12.2017 Varat Käyttötarkoitus Maija Syrjäsen rahasto 358 869,47 354 564,57 Apurahojen jako henkilökunnalle ennalta estävän toiminnan ja rikostorjunnan kehittämistä edistävään tutkimukseen sekä muuhun poliisilaitoksen toiminnan kehittämiseen. Perintörahasto Valkeakoski 7 236,05 47 676,68 Testamentti: Valkeakosken poliisin huumeidenvastainen työ ja työturvallisuuden parantaminen. Kyllikki Näsäkkälän testamentti 211 950,04 214 847,11 Opiskelijoiden koulutus. Halosen perikunta 7 312,43 Poliisikoiratoiminta, koirien turvaliivien hankinta. Yhteensä 578 055,56 624 400,79 60

7. Allekirjoitukset Poliisihallituksen vuoden 2018 tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 27.2.2019 Poliisihallituksen virastojen päälliköt ovat kukin omalta osaltaan hyväksyneet tämän tilinpäätöksen allekirjoittamalla johtamansa viraston toimintakertomuksen. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Hallintojohtaja -- 61