BA 2 Bastukärr II:n työpaikka-alueen asemakaava, Martinkylä BA 2 Detaljplan för Bastukärr II arbetsplatsområde, Mårtensby

BA 2 Bastukärr II:n työpaikka-alueen asemakaava, Martinkylä BA 2 Detaljplan för Bastukärr II arbetsplatsområde, Mårtensby Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Programmet för deltagande och bedömning 15.12.2011

Asianro 2162/05.00.01/2011 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse 15.12.2011 Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningsskede Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Valmisteluaineisto nähtävillä/beredningsmaterialet läggs fram (62 ) Kaavaehdotus Planförslaget Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram (65 ) Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäk ge Kaavan laatija - Planens beredare Jarkko Lyy nen Kaavoi aja - Planläggare Arkkiteh SAFA - Arkitekt SAFA, YKS 487 Ma Kanerva Maankäy öpäällikkö Markanvändningschef Arkkiteh SAFA Arkitekt SAFA Katso yhteys edot rapor n lopusta. Se kontaktuppgi er i slutet av rapporten.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäy ö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa misesta. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, jokamääri elee kaavan valmistelussa noudate avat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaa eet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaiku aa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirtei äin kaavatyön tarkoitus, tavoi eet ja lähtö lanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua koko kaavatyön ajan Kuntalassa, Iso Kylä e 18, Nikkilä ja kunnan verkkosivuilla osoi eessa www.sipoo.fi/asemakaavat. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Program för deltagande och bedömning I 63 i markanvändnings- och bygglagen stadgas om utarbetandet av programmet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är e officiellt dokument som definierar principerna och förfarandet för deltagande och växelverkan i utarbetandet av planen samt metoderna för planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning informerar om hur intressenterna kan påverka och delta i utarbetandet av detaljplanen samt hur detaljplanens konsekvenser kommer a utvärderas. Dessutom presenteras i huvuddrag planarbetets sy e, mål och utgångsläge samt de olika skedena i utarbetandet av planen. Allmänheten kan bekanta sig med programmet för deltagande och bedömning under hela planarbetets gång i Sockengården, Stora Byvägen 18, Nickby, och på kommunens webbplats på adressen www.sibbo.fi/detaljplaner. Programmet för deltagande och bedömning uppdateras vid behov under planarbetets gång. Rapor n valokuvat Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö. Rapor n on laa nut Jarkko Lyy nen. Fotografier i rapporten Sibbo kommuns planläggningsenhet. Rapporten har utarbetats av Jarkko Lyy nen. 1

Suunnittelualue Suunni elualueen kokonaispinta-ala on noin 116 hehtaaria. Alue sijaitsee Sipoon Mar nkylässä, Keravan rajan tuntumassa Bastukärr Freeway Logis c City-työpaikka-alueen eteläpuolella. Etäisyys Nikkilän ja Keravan keskustasta on noin 5 km. Lahdenväylän lii ymiin 148 Keravan en kau a on n. 3 km ja mt 1521 Jokivarren en kau a n. 3,5 km. Alue rajautuu pohjoisessa vasta osi ain toteutuneeseen Freeway Logis c City-työpaikka-alueeseen. Etelässä kaava-alue pää yy Jokivarren en uuden lii ymän aluevaraukseen. Alue on joitain eyhteyksiä ja kaasuputkea lukuun o ama a rakentamatonta metsä-, kallio- ja peltoalue a. Jokivarren en tulevan lii ymän tuntumassa on kuitenkin asuinrakennuksia. Alustavan rajauksen mukaan asemakaava koskee seuraavia kiinteistöjä tai osia niistä: R:No 7:63, 7:65, 7:286, 7:281, 7:286, 7:107, 7:84, 7:251, 7:280, 7:115 ja 7:113. Alue kuuluu Mar nkylän maarekisterikylään ja on yksityisessä tai Sipoon kunnan omistuksessa. Planeringsområdet Detaljplaneområdet omfa ar totalt ca 116 hektar. Det ligger i Mårtensby i Sibbo, nära gränsen ll Kervo söder om arbetsplatsområdet Bastukärr Freeway Logis c City. Från Nickby och Kervo centrum är avståndet ca 5 km. Till anslutningarna ll Lah sleden via Kervovägen (landsväg 148) är avståndet ca 3 km, och via Jokivarsivägen (landsväg 1521) ca 3,5 km. Området gränsar i norr ll det nyligen genomförda arbetsplatsområdet Freeway Logis c City. I söder upphör planområdet vid områdesreserveringen för den nya anslutningen ll Jokivarsivägen. Om man bortser från några vägförbindelser och gasledningen är området e obebyggt skogs-, bergs- och åkerområde. I närheten av den nya anslutningen ll Jokivarsivägen finns det emeller d bostadsbyggnader. Enligt den preliminära avgränsningen berör detaljplanen följande fas gheter eller delar av dessa: R:Nr 7:63, 7:65, 7:286, 7:281, 7:286, 7:107, 7:84, 7:251, 7:280, 7:115 och 7:113. Området ingår i Mårtensby jordregisterby och ägs dels av privatpersoner och dels av Sibbo kommun. Kaava-alueen sijain kunnan opaskartalla. Kaava-alueen alustava rajaus on esite y kartalla punaisella. Sipoon kunnan mi aus- ja kiinteistöyksikkö. Kartassa 1 ruutu = 1 km. Planområdets läge på kommunens guidekarta. Preliminära avgränsning anges på kartan med röd. Sibbo kommun, Mätning och fas gheter. På kartan är 1 ruta = 1 km. 2

Kaavatyön määrittely ja tavoitteet Maankäy ö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadi ava ja pide ävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys, erityises asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaava on laadi ava siten, e ä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakenne ua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin lii yviä erityisiä arvoja saa hävi ää. Kaavoite avalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava rii äväs puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheu aa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon o aen. Asemakaavalla ei myöskään saa ase aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheu aa sellaista kohtuutonta hai aa, joka kaavalle asete avia tavoi eita tai vaa muksia syrjäy ämä ä voidaan väl ää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaiku eista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadi aessa soveltuvin osin ote ava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaa muksista säädetään. Suunnittelun tavoitteet Suunni elualue on osa tärkeää työpaikka-alue a, Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises. Bastukärr Freeway Logis- c City-työpaikka-alue tulee olemaan Sipoolle merki ävä työllistäjä, ja alue a on tarve a laajentaa edelleen ja lisätä toinen eyhteys etelään. Kaavatyö sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan 2012-15. Alueelle suunnitellaan työpaikka-alue, mm. logis ikkatoiminnoille. Suunnittelun lähtökohdat Sipoon yleiskaava 2025:n luontoselvityksissä 2006 luontokohteita alueelta on selvite y. Kaava-alueelle lounaissivulla jäävä tupasvillasuo on yleiskaavassa merki y alueena jolla on säilyte äviä luontoarvoja. Koko suunni elualueelle tehdään tarkentava luontoselvitys. Rakentamisolosuhteiltaan alue on isolta osalta kallioista tai kallio lähellä maanpintaa. (GTK, 2010) Kaava-alueella ei ole merki äviä rakennuskohteita kaasuputkea lukuun o ama a. Jokivarren en tulevan lii ymän tuntumassa on kuitenkin asuinrakennuksia. Definiering av planarbetet samt mål I enlighet med 51 i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella e er hand som kommunens utveckling, i synnerhet behovet av bostadsproduk on, eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. MarkByggL, 54 : Krav på detaljplanens innehåll När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rä sverkningar beaktas på det sä som bestäms ovan. Detaljplanen ska utarbetas så a det skapas förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning ll dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas llräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekrea on. Detaljplanen får inte leda ll a kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på e sä som inte är mo verat med beaktande av detaljplanens sy e. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rä sinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan a de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosä s. Om det utarbetas en detaljplan för e område där det inte finns någon generalplan med rä sverkningar, ska vid utarbetandet av detaljplanen i llämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på generalplanens innehåll. Målen för planeringen I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 är planeringsområdet en del av e vik gt arbetsplatsområde. Bastukärr Freeway Logis c City kommer a vara en betydande arbetsgivare i Sibbo, och det finns e behov av a utvidga området y erligare och lägga ll en andra vägförbindelse i söder. Planarbetet ingår i kommunens planläggningsprogram 2012 15. I området planeras e arbetsplatsområde bl.a. för logis kfunk oner. Utgångspunkter för planeringen Naturobjekten i området utreddes i en naturinventering 2006 i samband med Generalplan för Sibbo 2025. Tuvullskärret på planområdets sydvästra sida har i generalplanen ange s som e område med naturvärden som ska bevaras. För hela planeringsområdet görs en preciserande naturinventering. Vad gäller byggbarheten är en stor del av området berg i dagen eller berg nära markytan. (GTK, 2010) 3

Alueen pohjoispuoleinen Keravan e ja eteläpuoleinen Jokivarren e ovat tärkeitä liikenneväyliä, ja niihin uusi laajennusalue tulee tukeutumaan. Kaava-alueen pohjoispuolella on kunnalliseen vesi- ja viemäriverkko. Med undantag för gasledningen finns det inga betydande byggobjekt i planområdet. I närheten av den nya anslutningen ll Jokivarsivägen finns det emeller d bostadsbyggnader. Kervovägen, som går på den norra sidan av området, och Jokivarsivägen söder om området är vik ga trafikleder på vilka det nya byggnadsområdet kommer a stödja sig. Norr om planområdet går det kommunala va en- och avloppsnätet. Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta 2009. Kaava-alueen alustava rajaus esite y kuvassa punaisella. Flygbild av planområdet från år 2009. Planområdets preliminära avgränsning anges på bilden med rö. 4

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen suunni elun lähtökoh na toimivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoi eet (VAT), joista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat asiakohdat: Kaupunkiseutujen työssäkäyn alueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoi umiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, e ä tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityises niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytön suunni elussa uusia huoma avia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoi aa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on vara ava rii ävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä ediste ävä verkostojen jatkuvuu a, turvallisuu a ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varaudu ava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hai aa ja pyri ävä vähentämään jo olemassa olevia hai oja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoi aa melualueille varmistama a rii ävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä on ote ava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käy ötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muu amisriskejä aiheu avat laitokset ja toiminnot on sijoite ava rii ävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Rii ävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmiste ava ton maan rii ävyys. Alueidenkäytön suunni elussa merki ävä rakentaminen tulee sijoi aa joukkoliikenteen, erityises raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Riksomfattande mål för områdesanvändningen Som utgångspunkter för planeringen fungerar de riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO) enligt 24 i markanvändnings- och bygglagen, av vilka särskilt följande punkter styr de a detaljplanearbete: I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del a det finns förutsä ningar a bygga bostäder som är ändamålsenligt placerade och a kraven på en god livsmiljö kan llgodoses. Stadsregionerna utvecklas som balanserade helheter genom a stödja sig på befintliga centrum. Centrumen och särskilt deras centrumområden utvecklas ll områden med e mångsidigt utbud av tjänster, boendemöjligheter, arbetsplatser och fri dssysselsä ningar. I samband med planeringen av områdesanvändningen får nya betydande områden för bostäder, arbetsplatser och serviceverksamhet inte placeras utanför den befintliga samhällsstrukturen. Vid områdesanvändningen ska llräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kon nuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. Vid general- och detaljplanläggningen ska förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form av buller, vibra on och lu föroreningar förebyggas och befintliga olägenheter ska om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga ska inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera a bullerbekämpningen är llräcklig. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytva nen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Sådana anläggningar och ak viteter som medför en risk för föroreningar och förändring av grundva nen ska placeras llräckligt långt från de grundva enområden som är vik ga med tanke på va enförsörjningen och som lämpar sig för va entäkt. I sy e a trygga en llräcklig bostadsproduk on ska man vid områdesanvändningen säkerställa a det finns llräckligt med tomtmark. Vid planeringen av områdesanvändningen ska betydande byggande placeras i områden med llgång ll kollek vtrafik, särskilt spårbunden trafik. Genom dimensioneringen av områdesanvändningen ska man förbä ra kollek vtrafikens verksamhetsbe ngelser och möjligheterna a ny ja kollek vtrafiken. 5

Suunni elualue Planeringsområde Ote Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta 2011. Utdrag ur landskapsplaneutkast för Nyland 2011. Suunni elualue Planeringsområde Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM 15.2.2010). Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland (Miljöministeriet 15.2.2010). 6

Suunni elualue Planeringsområde Ote Sipoon yleiskaavasta 2025 (kv 15.12.2008). Utdrag ur Generalplan för Sibbo 2025 (fullmäk ge 15.12.2008). Maakuntakaava Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa (valituskäsi ely vielä kesken) Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunni elualue on osoite u osi ain työpaikka-alueeksi (TP) ja osi ain kiviainesten o oalueeksi, jotka menevät toistensa päälle. Samoin alueella on kaasuputki- ja viheryhteystarvemerkintä, ja sekä Jokivarren- e ä Keravan- e on merki y seututeiksi. Maakuntakaavaluonnos 2011 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 16.5. - 17.6.2011. Kaava-alue on pääosin työpaikkaalue-merkinnällä, ja eyhteyden osalta merkinnä ömällä alueella. Luonnoksessa kaava-alueen halki itä-länsi-suunnassa kulkee ratayhteyden vaihtoehtoinen linjaus-merkintä. Ohjeellisilla rata- ja tunnelimerkinnöillä osoitetaan Lentoradan ja Helsinki-Pietari -yhteyden vaihtoehtoiset linjaukset. Yleiskaava Sipoon kunnanvaltuuston 15.12.2008 hyväksymässä oikeusvaiku eisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 (yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen KHO:n valituskäsi elyn vuoksi) kaava-alue on pääosin työpaikka-, teollisuus- ja varastoalue a (TP). Tieyhteyden alue Jokivarren elle on MTH merkinnällä haja-asutusalue a. Tieyhteys Jokivarren el- Landskapsplanen I den av miljöministeriet 15.2.2010 fastställda landskapsplanen för Östra Nyland (besvärsbehandling pågår) har planeringsområdet anvisats dels som e arbetsplatsområde (TP) och dels som e täktområde för stenmaterial. Dessa områden överlappar varandra. Likaså finns beteckningar för gasledningen och behovet av grönförbindelse. Jokivarsivägen och Kervovägen har betecknats som regionvägar. Utkast till landskapsplan 2011 Etapplandskapsplan 2 för Nyland var framlagd 16.5 17.6.2011. Planområdet har i huvudsak beteckningen för e arbetsplatsområde, och vägförbindelsen ligger i e område utan beteckningar. I utkastet finns beteckningen för en alterna v bansträckning genom planområdet i riktningen öster-väster. Med riktgivande ban- och tunnelbeteckningar anvisas alterna va bansträckningar för Flygbanan och för förbindelsen mellan Helsingfors och S:t Petersburg. Generalplanen I den av Sibbo kommunfullmäk ge 15.12.2008 godkända generalplanen för Sibbo 2025 med rä sverkningar (generalplanen har inte ännu vunnit laga kra p.g.a. besvärsbehandling hos HFD) är planområdet i huvudsak e arbets- 7

le on myös merki y. Suojeltu tupasvillaräme on merki y kaava-alueella ja sen yhteydessä oleva viheryhteystarvemerkintä. Asemakaava Suunni elualue on pääosin asemakaavoi amatonta aluetta. Alueen pohjoispuolella on voimassa oleva asemakaava. Maanomistus Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä maanomistuksessa ja vähäiseltä osin Sipoon kunnan omistuksessa. Aluetta koskevat sopimukset Alueella on maankäytön hankeyhteistyösopimus maanomistajan kanssa. Vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäy ötavoi eisiin sekä yleispiirteisen kaavojen ohjausvaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asete aviin tavoi eisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksy ävien kaavaratkaisujen valintaa sekä au aa arvioimaan, miten kaavan tavoi eet ja sisältövaa mukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arvioin perustuu alueelta laadi aviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perus etoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtö etoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadi avien suunnitelmien ympäristöä muu avien ominaisuuksien analysoin in. Vaikutusten arvioin tehdään kunnan omana työnä. Vaikutusten arvioinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista lanne a nyky lanteeseen ja asete uihin tavoi eisiin. Tehdyt selvitykset Maankäy ö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään muun muassa seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Sipoon eliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsul t Oy, 2006 ja 2010 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella (Itä- Uudenmaan lii o, 2002). Luonto- ja kasvillisuusselvitys (Ramboll Finland Oy, 2006). plats-, industri- och lagerområde (TP). Området för vägförbindelsen ll Jokivarsivägen är e glesbygdsområde med beteckningen MTH. Vägförbindelsen ll Jokivarsivägen har också märkts ut. Det skyddade tuvullskärret har markerats och i anknytning ll den finns en beteckning för behovet av grönförbindelse. Detaljplanen Planeringsområdet är ll största delen e område utan detaljplan. På områdets norra sida finns en gällande detaljplan. Markägoförhållanden Området är ll största delen privatägt. Sibbo kommun äger en liten del av planområdet. Avtal gällande området E samarbetsavtal om markanvändningen har ingå s med markägaren. Konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljplanen utreds miljökonsekvenserna av planens verkställande på det sä som markanvändnings- och bygglagen förutsä er (9 MBL och 1 MBF). Dessutom bedöms planen i förhållande ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen samt med översiktliga planers styrningsverkan. Konsekvenserna bedöms i förhållande ll de mål som ska ställas. Konsekvensbedömningens uppgi är a stöda planberedningen och valet av godtagbara planlösningar samt fungera som hjälp vid bedömningen av hur planens mål och innehållskrav förverkligas. Planens konsekvensbedömning grundar sig på basutredningar över området, på övrig llgänglig grundinforma on, utredningar, planer, terrängbesök, utgångsmaterial från intressenterna, utlåtanden och åsikter samt analysering av de egenskaper som förändrar miljön i planerna som utarbetas. Konsekvensbedömningen görs som e separat arbetsmoment i kommunen. I konsekvensbedömningen jämför man den presenterade planlösningen med nuläget och ställda mål. Gjorda utredningar Enligt 9 i markanvändnings- och bygglagen ska en plan basera sig på llräckliga undersökningar och utredningar. Som underlag för sammanställandet av planen och bedömningen av konsekvenserna används bland annat följande utredningar och planer: Sipoon eliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsul t Oy, 2006 och 2010 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Stra- 8

Sipoon asemakaava-alueiden luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006) Bastukärrin logis ikka-alueen liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy, 16.10.2007) Tehtävät selvitykset Kaavatyön yhteydessä tullaan tekemään ainakin seuraavat erillisselvitykset: Rakenne avuusselvitys ja maaperätutkimus (osalle alue a) Luontoselvitys Hulevesiselvitys Asiantun jalausunto meluvaikutuksista Liikenneverkkoselvityksen päivitys ja lii ymäsuunnitelmat Vaikutusalue Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelee eri osatekijöiden osalta varsin merki äväs. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat pääosin paikallisia, ne tulee rajoi aa suunni elualueeseen ja aivan sen lähiympäristöön. Keravanjoen ja Sipoojoen vesistöjen kuormitusta ei tule lisätä, vaan alueelle tullaan suunni elemaan mi avat hulevesien käsittelyratkaisut. Rakentaminen ja sitä edeltävä kiviaineksen o o muu avat alueen maisemaa, mu a maisemalliset vaikutukset ovat paikallisia. Laajemmalle alueelle kaavaratkaisulla saa aa olla vaikutuksia rakentamisen synny ämän liikenteen kau a. Logis ikka-alueen laajentaminen vaiku aa koko Sipoon kuntaan. Uudisrakentaminen lisää elinvoimaisuu a mm. luomalla edellytyksiä työpaikoille ja verotulojen kasvulle. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saa aa huoma avas vaiku aa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: suunni elualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat ja yri äjät, kunnan hallintokunnat ja asiantun jatahot, kuten tekniikka- ja ympäristöosasto ja sivistysosasto, muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Uudenmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Itä- Uudenmaan pelastuslaitos ja Uudenmaan lii o. fica Oy och Sito Oy, 2008 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella (Östra Nylands förbund, 2002). Luonto- ja kasvillisuusselvitys (Ramboll Finland Oy, 2006). Sipoon asemakaava-alueiden luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006) Bastukärrin logis ikka-alueen liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy, 16.10.2007) Utredningar som ska göras I samband med planarbetet kommer åtminstone följande separata utredningar a göras: Utredning av byggbarheten och undersökning av jordmånen (i en del av området) Naturinventering Utredning om dagva en Expertutlåtande om bullerkonsekvenserna Uppdatering av trafiknätsutredningen, anslutningsplaner Konsekvensområde Konsekvensområdets omfa ning varierar rela vt mycket beroende på vilka faktorer som granskas. Konsekvenserna för naturmiljön är i huvudsak lokala och ska begränsas ll planeringsområdet och områdena i dess omedelbara närhet. Belastningen av Kervo å och Sibbo å får inte öka, utan omfa ande lösningar för behandlingen av dagva net kommer a planeras för området. Byggandet, och den stentäkt som föregår byggandet, kommer a förändra landskapet i området, men de landskapsmässiga konsekvenserna är lokala. För e mer vidsträckt område kan planlösningen ha konsekvenser i och med den trafik som uppkommer av byggandet. Utvidgningen av logis kområdet har konsekvenser för hela kommunen. Nybyggandet ökar livskra en bl.a. genom a man skapar förutsä ningar för arbetsplatser och högre ska einkomster. Intressenter Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Centrala intressenter i detaljplanearbetet är: Fas ghetsägarna, invånarna och företagarna i planeringsområdet och de angränsande områdena, kommunens förvaltningar och exper nstanser, såsom avdelningen för teknik och miljö samt bildningsavdelningen, övriga myndigheter och samarbetspartner, såsom Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, Trafikverket, Kervo Energi Ab, samkommunen för Tusby va enverk, Räddningsverket i Östra Nyland och Nylands förbund. 9

Vuorovaikutus Kaavoitusmene ely tulee järjestää ja suunni elun lähtökohdista, tavoi eista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa edo aa niin, e ä osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallises tai suullises mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön lii yvää palaute a sähköpos tse, kirjeitse tai puhelimitse kaavoituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Kaavan laa jaa voi myös tulla tapaamaan Kuntalaan, sopimalla tapaamisajasta kuitenkin etukäteen. Käynnistysvaihe Asemakaavatyö käynnistyy kaavatyön kuulu amisella vireille, työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arvioin suunnitelma asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internet-sivuilla koko kaavaprosessin ajan. Kaavatyön käynnistymisestä informoidaan kunnan edossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse. Osalliset voivat antaa palaute a osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavaprosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa puu eellisuuksissa pyydetään Växelverkan Planläggningsförfarandet samt informa onen om utgångspunkterna, målen och eventuella alterna v för planeringen ska anordnas så a intressenterna har möjlighet a delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skri ligen eller muntligen u ala sin åsikt om saken (62 MBL). Intressenterna har under hela planläggningsarbetets gång möjlighet a ge respons angående detaljplanearbetet per e-post, brev eller telefon ll kommunens representant som svarar för planläggningen. Intressenter kan också boka d ll Sockengården för a träffa utarbetaren av planen. Startskedet Detaljplanearbetet startar när planarbetet kungörs anhängigt, arbetet planeras samt programmet för deltagande och bedömning utarbetas (63 MBL). Programmet för deltagande och bedömning läggs fram offentligt i Sockengården i 30 dagar. Programmet för deltagande och bedömning kan även läsas på kommunens webbsidor under hela planprocessen. Utöver de allmänna kungörelserna informeras ägare och av kommunen kända innehavare av mark inom detaljplaneområdet och i angränsning ll det per brev. Intressenterna kan ge respons på huruvida programmet 10

kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan tekemistä muutoksista huolima a OAS:n puu eelliseksi, on hänellä mahdollisuus esi ää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvo elun käymistä osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ennen kaavaehdotuksen ase amista julkises nähtäville (MRL 64 ). Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-alue a koskien kaavaluonnos, joka asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esi ää mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja mahdollisesta muusta kaavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aikana (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranomaistahoilta ja tarvi avilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään ns. valmisteluvaiheen kuuleminen. Tässä kaikille avoimessa yleisö laisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esi ää niitä koskevia kannano oja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Ehdotusvaihe Kaavan valmisteluaineistosta saadun palau een pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan julkises nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvi avilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vas ne. Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollises muutoksia ennen sen lopullista käsi elyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korja u asemakaavaehdotus viedään kaavoitusjaoston kau a kunnanhallitukseen, joka esi ää sen valtuuston hyväksy äväksi. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy valtuusto kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi vali aa kirjallises Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. för deltagande och bedömning är llräckligt och programmet kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planprocessen. Angående brister i programmet ombes intressenten i första hand vända sig ll kommunens representanter. Såvida intressenten anser a PDB for arande är bris älligt, trots kontakt med kommunen och kommunens ändringar i programmet, har han möjlighet a för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt innan planförslaget läggs fram (64 MBL). Beredningsskedet I beredningsskedet utarbetas över planläggningsområdet e planutkast, som läggs fram i Sockengården i 30 dagar. Intressenterna och kommunens medlemmar har möjlighet a framföra sina åsikter om planutkastet och eventuellt annat beredningsmaterial inom den d planberedningsmaterialet är framlagt (62 MBL och 30 MBF). Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndighetshåll och övriga behövliga håll (t.ex. föreningar). När beredningsmaterialet är framlagt anordnas s.k. hörande under beredningsskedet. Vid de a informa onsmöte för allmänheten presenteras planutkastet och det övriga beredningsmaterialet, och intressenter har möjlighet a lägga fram ställningstaganden och uppfa ningar om planens konsekvenser. Förslagsskedet På basis av responsen om planens beredningsmaterial utarbetas e detaljplaneförslag som hålls framlagt offentligt i 30 dagar (65 MBL och 27 MBF). Under framläggnings- den kan intressenterna framföra en skri lig anmärkning mot planförslaget. Utlåtanden av myndighetshåll begärs enligt behov över planförslaget (28 MBF). Kommunen ger si mo verade ställningstagande ll anmärkningarna och utlåtandena. På basis av anmärkningarna och utlåtandena görs eventuella ändringar i planförslaget innan den slutliga behandlingen. Om planförslaget förändras väsentligt ska det läggas fram på ny. Om inga ändringar görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det korrigerade planförslaget först av planläggningssek onen och sedan av kommunstyrelsen som föreslår för fullmäk ge a planen godkänns. Godkännande Fullmäk ge godkänner detaljplanen enligt planläggningssek onens och kommunstyrelsens framställan. Besvär över fullmäk ges beslut kan anföras hos Helsingfors förvaltningsdomstol och Högsta förvaltningsdomstolen. 11

Alustava aikataulu Kaavatyön tavoi eellisen aikataulun mukaises osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Joulukuu 2011 Kaavatyön kuulu aminen vireille sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelma nähtäville Kevät 2012 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Syksyllä 2012 Kaavaehdotus julkises nähtävillä Talvella 2012 Asemakaava valtuuston hyväksy äväksi Tiedottaminen Lähtökohtana edo amisessa on, e ä niillä, joita kaavatyö koskee on mahdollista seurata suunni elua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä (Sipoon Sanomat, Borgåbladet ja Var ), kunnan internet-sivuilla ja virallisella ilmoitustaululla Kuntalassa. Yleisten kuulutusten ohella edotetaan kunnan edossa oleville kaavaalueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse kaavatyön keskeisistä vaiheista. Asemakaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteys etonsa jä äneille toimitetaan kunnan perusteltu kannano o (ns. vas ne) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään eto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallises pyytäneet ja ovat jä äneet yhteys etonsa. Kaavatyön etenemisestä edotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia etoja löytyy osoi eesta www.sipoo.fi/asemakaavat. Kuulutukset Kaavaa koskevat kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Sipoon Sanomat, Borgåbladet ja Var ), internet-sivuilla (www.sipoo.fi) ja kunnan ilmoitustaululla (Kuntala). Yhteyshenkilöt Lisä etoja asemakaavatyöstä antavat: Jarkko Lyy nen, kaavoi aja puh. (09) 2353 6724 etunimi.sukunimi@sipoo.fi Ma Kanerva, maankäy öpäällikkö puh. (09) 2353 6720 etunimi.sukunimi@sipoo.fi Pos osoite: Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus, PL 7, 04131 Sipoo Preliminär tidtabell De vik gaste dpunkterna för deltagande och växelverkan är enligt den målinriktade dtabellen för planarbetet följande: December 2011 Planarbetet kungörs anhängigt och programmet för deltagande och bedömning läggs fram Våren 2012 Planens beredningsmaterial läggs fram offentligt Hösten 2012 Planförslaget läggs fram offentligt Vintern 2012 Detaljplanen läggs fram för godkännande av fullmäk ge Information Utgångspunkten i informa onen är a de som berörs av planläggningsarbetet ska ha möjlighet a följa med planeringen och delta i den. Vik ga skeden i planeringen och deltagandet annonseras i lokal dningarna (Sipoon Sanomat, Borgåbladet och Var ), på kommunens webbplats och på den officiella anslagstavlan i Sockengården. Utöver de allmänna kungörelserna informeras ägare och av kommunen kända innehavare av mark inom detaljplaneområdet och i angränsning ll det, brevledes om planläggningsarbetets centrala skeden. Till dem som gjort en skri lig anmärkning mot förslaget ll detaljplan och sam digt uppge sina kontaktuppgi er adress skickas kommunens mo verade ställningstagande (s.k. bemötande) av den framförda anmärkningen. E meddelande om a beslut har fa ats om a godkänna planen skickas ll de kommunmedlemmar och ll dem som gjort en anmärkning och som när planen var framlagd begärde det skri ligen och sam digt uppgav sin adress. Informa on om hur planläggningsarbetet fortskrider publiceras på kommunens webbplats där materialet som berör planen finns åskådligt. Informa on om planläggningen finns på adressen www.sibbo.fi/detaljplaner. Kungörelser Kungörelser om planläggningsarbetet publiceras i kommunens annonsorgan (Sipoon Sanomat, Borgåbladet och Var ), på kommunens webbplats (www.sibbo.fi) och på kommunens anslagstavla (Sockengården). Förfrågningar Tilläggsuppgi er om detaljplaneändringen ges av: Jarkko Lyy nen, planläggare n 09 2353 6724 fornamn.e ernamn@sibbo.fi Ma Kanerva, markanvändningschef n 09 2353 6720 fornamn.e ernamn@sibbo.fi Postadress: Sibbo kommun, Utvecklings- och planläggningscentralen PB 7, 04131 Sibbo