2 Maa- ja metsätalousministeriön toimivalta asiassa

PÄÄTÖS Päivämäärä 6.6.2012 Dnro 962/482/2012 Kauko Heikkilä kauko.heikkila@pp3.inet.fi Viite Sähköpostiviestinne 31.8.2011 Asia HALLINTOKANTELU PERUSKUIVATUSTUEN MYÖNTÄMINEN UKSJOEN PERKAUKSEEN 1 Kantelu Olette maa- ja metsätalousministeriöön ja ympäristöministeriöön 31.8.2011 lähettämässänne ja 26.9.2011 täydentämässänne sähköpostiviestissä kertonut, että Porin Ahlaisissa vuosina 2010 ja 2011 toteutetusta Uksjoen perkauksesta on aiheutunut vahinkoa Uksjoessa ja sen ranta-alueilla sekä alapuolisessa merenlahdessa. Koska perkaus on toteutettu osittain valtion tuella, olette pyytänyt ministeriöitä tutkimaan asian, jotta vastaavanlaista vahinkoa ei aiheutettaisi muissa valtion tukemissa hankkeissa. Toteatte, että Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Satakunnan työ- ja elinkeinokeskus ovat asiaa käsitellessään jättäneet huomiotta sekä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalataloudellisen kunnostuksen yleissuunnitelman vuodelta 2008 että kalatalousviranomaisen avustushakemuksesta antaman asiantuntijalausunnon. Kantelunne mukaan Uksjoen perkauksia ryhdyttiin toteuttamaan peruskuivatushankkeena ilman ajantasaista suunnitelmaa. Katsotte, että aiemmin tehty peruskuivatustyö vei Uksjoesta kalat, ravut ja nahkiaiset ja jätti jälkeensä raiskatun ympäristön, eikä luonnon monimuotoisuudelle annettu myöskään kunnostusperkauksessa mahdollisuutta palautua. Kantelunne mukaan perkaus alkoi suurimman virtauksen aikaan 19.5.2010. Perkausta tehtiin useaan otteeseen kesällä 2010 ja syksyllä sadekautena, ja työ jatkui kesällä 2011. Kantelunne mukaan Satakunnan työ- ja elinkeinokeskus totesi, ettei sillä ollut ympäristökeskuksen lausunto huomioon ottaen muuta mahdollisuutta kuin myöntää avustus. Perusteena oli, että vuoden 1902 vesioikeuslaissa ei puhuta mitään luonnon monimuotoisuudesta. Kantelunne mukaan rahoittava viranomainen on vedonnut siihen, että lait ovat osittain vanhentuneita. Toteatte, että peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettu laki on vuodelta 1997 eikä sitä voida pitää vanhentuneena. Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut kantelunne koskevan sitä, ovatko Satakunnan työja elinkeinokeskus (nykyisin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Lounais- Suomen ympäristökeskus (nykyisin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ottaneet peruskuivatustoiminnan tukilainsäädännön mukaisesti huomioon Uksjoen perkaushankkeen ympäristölliset vaikutukset käsitellessään valtion avustuksen myöntämistä hankkeelle. 2 Maa- ja metsätalousministeriön toimivalta asiassa Maa- ja metsätalousministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1061/2003) 2 :n 2 momentin mukaan ministeriö ohjaa ja valvoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa. Peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain (947/1997) 22 :n mukaan maa- ja metsätalousministeriö huolehtii lain täytäntöönpanosta. Koska olette toimittanut kantelunne myös ympäristöministeriölle, maa- ja metsätalousministeriö on neuvotellut asiasta ympäristöministeriön kanssa ennen asian ratkaisua. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh. (09) 16001 faksi (09) 160 54202 JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) tfn (09) 16001 fax (09) 160 54202 MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel. +358 9 16001 fax +358 9 160 54202

2(8) 3 Selvitykset Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt kantelustanne vastineet Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö-vastuualueelta ja kalatalouspalvelut-ryhmältä. Asiassa annetuista selvityksistä laadittu muistio on tämän päätöksen liitteenä. 4 Ministeriön ratkaisu Ympäristön suojelun ja hoidon vaatimukset peruskuivatuksen tukilainsäädännössä Peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain (947/1997, peruskuivatuslaki) 6 :ssä säädetään niistä ympäristön suojelua ja hoitoa koskevista edellytyksistä, jotka on otettava huomioon valtion tukea myönnettäessä. 6 Ympäristön suojelu ja hoito Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että peruskuivatushankkeen suunnitelmassa on otettu muun ohella huomioon seuraavat ympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvät seikat: 1) riittävät toimenpiteet työnaikaisen vesistökuormituksen ja työnjälkeisen eroosion vähentämiseksi tarvittaessa erityisten vesiensuojeluratkaisujen kuten laskeutusaltaiden ja kosteikkojen avulla; 2) riittävien suojakaistojen muodostaminen hyötyalueen uomien varsille; sekä 3) kohdealueen ympäristöarvojen säilyttämis- tai parantamistavoitteet. Tukea myönnettäessä voidaan tarvittaessa asettaa ympäristön suojeluun ja hoitoon liittyviä ehtoja. Lainkohdan perustelujen mukaan (hallituksen esitys 67/1997 vp) kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen edellyttää, että valtion osallistuessa peruskuivatustoiminnan rahoitukseen ympäristön suojelu ja hoito otetaan erityisesti huomioon. Säännöksen tarkoituksena on vaikuttaa ennalta hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että tuen myöntämisen ehtona voidaan vaatia myös sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole muun lainsäädännön perusteella välttämättömiä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työnaikaisen vesistökuormituksen ja sen jälkeisen eroosion vähentämiseksi on tarvittaessa käytettävä erityisiä vesiensuojeluratkaisuja kuten kosteikkoja tai laskeutusaltaita. Vaatimus on otettu lakiin erityisesti siksi, että kaikkia suunnitelmia tai niiden tarkistuksia ei vahvisteta ojitustoimituksessa. Momentin 2 kohta koskee suojakaistojen muodostamista hyötyalueen uomien varsille, jotta vesistölle haitallisten aineiden huuhtoutumista pellon pinnalta ojaan ja edelleen vesistöön voidaan välttää. Momentin 3 kohdan mukaan valtion tukea myönnettäessä ja suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, ettei peruskuivatuksella vahingoiteta alueen maisemaa tai muita ympäristöarvoja. Hallituksen esityksen mukaan ojitusalueella voidaan usein parantaa maisemaa tai eri lajien elinympäristöä siitä, millaiseksi se on aiemman ojituksen tai muiden toimenpiteiden vuoksi muodostunut. Pykälän 2 momentin mukaan avustuspäätöksessä voidaan asettaa ympäristön suojeluun ja hoitoon liittyviä ehtoja. Ehtojen tarkoituksena on turvata edellä mainitut ympäristönäkökohdat hankkeen toteuttamisessa ja kunnossapidossa. Valtion tuen ehdoksi voidaan asettaa myös sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei ole vesilain perusteella välttämätöntä, kuten suojaalueiden muodostaminen. Ehdot eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa asianosaisille muiden lakien perusteella kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa. Avustuspäätöksissä määrätyt toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että Satakunnan työ- ja elinkeinokeskuksen antamista avustuspäätöksistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitä ympäristön suojelun ja hoidon vaatimuksia avustuksen saajan on noudatettava. Päätöksissä viitataan Lounais-Suomen ympäristökes-

3(8) kuksen lausunnossa edellytettyihin toimenpiteisiin. Näistä toimenpiteistä on työ- ja elinkeinokeskuksen päätöksissä mainittu ainoastaan vaatimus suojakaistojen perustamisesta pääuoman varsilla oleville peltolohkoille. Työ- ja elinkeinokeskuksen päätösten perusteella on epäselvää, onko avustusten saamisen ehtona noudatettava myös muita ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyjä edellytyksiä. Ympäristökeskus on esittänyt muita mahdollisesti huomioon otettavia ehtoja lausuntonsa kohdassa "Ympäristön suojelu ja hoito". Näistä velvoittavina lausunnossa on esitetty laskeutusaltaiden rakentamisen ajankohta ennen uoman kaivutöitä sekä kaivutöiden kielto kesäaikana. Sen sijaan maininta laskeutusaltaiden sijoittamisesta sivu-uomiin jää velvoittavuudeltaan epäselväksi. Lausunnossa ei myöskään mainita vaadittujen laskeutusaltaiden lukumäärää eikä mitoitusta. Lausunnon kohta "Avustuksen myöntäminen" on lisäksi muotoiltu siten, että suojakaistat näyttäisivät olevan ainoa ympäristökeskuksen asettama ehto avustuksen myöntämiselle. Työ- ja elinkeinokeskuksen päätöksiin sisältyy myös vakiomuotoinen määräys, joka on otsikoitu "Työn toimeenpano" ja jonka mukaan "työ on tehtävä yllämainitun suunnitelman mukaan". Määräys tarkoittaa, että avustuksen saajan on toteutettava myös sellaiset ympäristön suojelun ja hoidon toimenpiteet, jotka mahdollisesti sisältyvät avustushakemuksen perusteena olevaan suunnitelmaan mutta joita ei ole päätöksessä tai sen liitteenä olevassa lausunnossa yksilöity. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että yleinen viittaus peruskuivatushankkeen suunnitelmaan ei anna mahdollisuutta arvioida, onko ympäristön suojelua ja hoitoa koskevat vaatimukset otettu suunnitelmassa huomioon peruskuivatuslain 6 :ssä vaaditulla tavalla. Työ- ja elinkeinokeskuksen päätösten epäselvyyttä tältä osin lisää se, että päätöksissä viitataan vain vuosina 1934 ja 1961 laadittuihin hankesuunnitelmiin mutta ei niihin suunnitelmien tarkistuksiin, jotka tehtiin avustusten hakemisen yhteydessä. Hallintolain 44 :n 1 momentin mukaan hallintopäätöksestä on käytävä selvästi ilmi muun muassa yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että pelkkä viittaus hakemuksen perusteena olevaan suunnitelmaan ei osoita riittävän tarkasti, mitä toimenpiteitä avustuksen saajan on päätöksen ehtona toteutettava. Päätöksen ehtojen laiminlyönti voi peruskuivatuslain 18 :n mukaan johtaa avustuksen takaisinperinään. Koska kyse on siten sekä avustuksen saajan oikeusturvan että päätöksen täytäntöönpanon ja valvonnan vuoksi keskeisestä päätöksen sisällöstä, ehtojen tulee käydä päätöksestä yksiselitteisesti ilmi. Avustuspäätöksiin ei liity avustuksen hakijan lisäksi muita asianosaisia eli sellaisia tahoja, joiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin päätös voisi vaikuttaa hallintolaissa tarkoitetulla tavalla. Peruskuivatustuen myöntämisessä on kuitenkin kyse julkisten varojen käytöstä. Ministeriö pitää siksi tärkeänä, että tukipäätös perustellaan riittävän tarkasti ja avoimesti, jotta tuen myöntämisen tai epäämisen perusteet ovat asianosaisten lisäksi myös yleisesti ymmärrettävissä ja arvioitavissa. Kalatalouteen liittyvien ympäristöarvojen huomioon ottaminen avustuspäätöksissä Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että peruskuivatuslain 6 :n 1 momentin mukaan peruskuivatushankkeen suunnitelmassa on otettava huomioon myös kohdealueen ympäristöarvojen säilyttämis- tai parantamistavoitteet. Säännöksen yhtenä tavoitteena on parantaa ojitusalueen lajien elinympäristöä siitä, millaiseksi se on aiemman ojituksen tai muiden toimenpiteiden vuoksi muodostunut. Näiden ympäristönäkökohtien turvaamiseksi avustuspäätöksessä voidaan lain 6 :n 2 momentin mukaan asettaa ympäristön suojeluun ja hoitoon liittyviä ehtoja. Tuen ehdoksi voidaan asettaa myös sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei ole muun lainsäädännön perusteella välttämätöntä, edellyttäen, etteivät toimenpiteet ole ristiriidassa tuen saajalle muiden lakien perusteella kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa.

4(8) Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousviranomaisena antamassa lausunnossa esitettiin sellaisia kohdealueella aiemmin esiintyneen kalaston ja muun vesieliöstön elinympäristöä parantavia tavoitteita, jotka peruskuivatuslain 6 :n 1 momentin mukaan on otettava huomioon peruskuivatushankkeen suunnitelmassa. Kalataloudelliset tavoitteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi on työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon perusteella arvioiden esitetty kalataloudellisen kunnostuksen yleissuunnitelmassa riittävällä tarkkuudella, jotta perkaushankkeen ja kunnostushankkeen väliset vaikutukset voitiin arvioida ja ottaa suunnittelussa huomioon. Työ- ja elinkeinokeskuksen esittämät vaatimukset perkaussuunnitelman tarkentamiseksi koskivat muun muassa tulva-alttiiden ranta-alueiden tarkempaa määrittämistä perkausten oikein kohdentamiseksi, laskeutusaltaiden mitoitusta ja sijoittelua sekä koski- ja virta-alueiden perkaamatta jättämistä ilman, että tästä aiheutuisi haittaa kuivatukselle. Ministeriö katsoo, että tällaisten vaatimusten huomioon ottamista perkaushankkeen suunnittelussa ei estä se, että perkaussuunnitelmaa laadittaessa ei voida varmuudella tietää, myönnetäänkö kalatalousviranomaisen tarkoittamiin kunnostustoimenpiteisiin aikanaan lupa ja mahdollisesti tarvittavat oikeudet toisille kuuluviin alueisiin. Ministeriö toteaa, että peruskuivatuksen tukilainsäädännön yhtenä tarkoituksena on antaa tuesta päättävälle viranomaiselle mahdollisuus edistää eri intressit yhteen sovittavien ratkaisujen löytämistä ottamalla ne huomioon valtion tuen myöntämisen ehtoina. Tuesta päättävän viranomaisen harkintavalta ehtojen asettamisessa on verrattain laaja ottaen huomioon, että hakijalla ei ole subjektiivista oikeutta peruskuivatusavustukseen. Viranomaisen harkintavaltaa rajoittaa muun muassa vaatimus siitä, että tuen ehdot eivät saa olla ristiriidassa tuen saajalle kuuluvien oikeuksien kanssa esimerkiksi siten, että ehdon täyttämiseksi tuen saajan olisi haettava toimenpiteille viranomaisen lupa tai olennaisella tavalla luovuttava ojituksen aikaisemmin tuottamasta hyödystä. Ministeriö katsoo, että Satakunnan työ- ja elinkeinokeskuksen avustuspäätöksissä ja niiden liitteiksi otetuissa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnoissa ei ole esitetty asianmukaisia perusteita sille, miksi tuen saajaa ei ole vaadittu ottamaan peruskuivatushankkeen suunnitelmassa huomioon Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitettyjä vaatimuksia Uksjoen kalataloudellisten arvojen parantamiseksi. Yhteenveto Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että Satakunnan työ- ja elinkeinokeskuksen 1.12.2009 antamista päätöksistä peruskuivatusavustuksen myöntämiseksi Prinssijärvenojan ja sen sivuhaarojen perkaukseen ei käy riittävän selvästi ilmi, mitkä ympäristön suojelua ja hoitoa koskevat toimenpiteet tuen saaja on määrätty toteuttamaan tuen myöntämisen edellytyksenä. Päätöksissä ja niiden liitteenä olevissa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnoissa ei ole myöskään esitetty asianmukaisia perusteita sille, miksi tuen saajaa ei ole vaadittu peruskuivatuslain 6 :n 1 momentin mukaisesti ottamaan hankkeen suunnittelussa huomioon Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitettyjä vaatimuksia Uksjoen kalataloudellisten arvojen parantamiseksi perkaussuunnitelmaa tarkentamalla. 5 Ministeriön toimenpiteet asiassa Maa- ja metsätalousministeriö saattaa tämän päätöksen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (elinkeinot-vastuualue) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ympäristö-vastuualue sekä kalatalouspalvelut-ryhmä) tietoon. Ministeriö lähettää päätöksen tiedoksi muille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Ministeriö kiinnittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten huomiota siihen, että peruskuivatustuen myöntämistä koskevissa päätöksissä on perusteltava hallintolaissa säädetyllä tavalla myös peruskuivatuslain 6 :ssä tarkoitetut ympäristön suojelua ja hoitoa koskevat vaatimukset ja niiden toteuttamiselle asetetut ehdot. Ministeriö kiinnittää lisäksi keskusten huomiota siihen, että peruskuivatuslain 6 :n 2 momentissa säädettyjen tuen ehtojen yhtenä tavoittee-

5(8) na on aktiivisesti edistää sellaisia peruskuivatusratkaisuja, jotka mahdollisimman vähän haittaavat kuivatuksen vaikutusalueella olevan vesistön muuta käyttöä. Ministeriö toteaa, että peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettua asetusta on muutettu 1.1.2012 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella 1419/2011. Asetuksen 3 :ään on otettu selventävä säännös, jonka mukaan rahoitus- tai avustuspäätöksestä on käytävä ilmi, miten peruskuivatuslain 6 :ssä säädetyt vaatimukset ympäristön suojelusta ja hoidosta ja lain 7 :ssä säädetyt vaatimukset hankkeen taloudellisista edellytyksistä on otettu tukipäätöstä tehtäessä huomioon. Ylijohtaja, osastopäällikkö Timo Kotkasaari Lainsäädäntöneuvos JAKELU TIEDOKSI Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maa- ja metsätalousministeriö / maatalousosasto, kala- ja riistaosasto Ympäristöministeriö Muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Maa- ja metsätalousministeriö MMM/YLO/pk MUISTIO Päivämäärä LIITE 6(8) KAUKO HEIKKILÄN HALLINTOKANTELU PERUSKUIVATUSTUEN MYÖNTÄMINEN UKSJOEN PERKAUKSEEN YHTEENVETO SELVITYKSISTÄ 1 Tukipäätökset ja niiden valmistelu Tukihakemuksissa tarkoitetut hankkeet 6.6.2012 Dnro 962/482/2012 Prinssijärvenojan ja sen sivuhaarojen perkausyhtiöt hakivat 7.4.2009 Satakunnan työ- ja elinkeinokeskukselta peruskuivatusavustusta yhtiöihin kuuluvien uomien kunnossapitoperkauksiin. Hakemukset koskivat kuivatusalueita K1 ja K3 sekä kuivatusaluetta K2. Perkaus esitettiin tehtäväksi Maatalouspalvelu Suojan 9.3.2009 laatiman perkaussuunnitelman mukaisesti, jossa oli noudatettu vuosina 1934, 1945 ja 1961 pidettyihin ojitustoimituksiin sisältyneitä suunnitelmia. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunto hakemuksista Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus (nykyisin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus) antoi hankkeesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kalataloutta koskevan lausunnon 13.2.2009. Lausunnon mukaan Uksjoella esille nousseet erilaiset vesienkäytön tarpeet ja mahdollisuudet oli mahdollista yhdistää toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Työ- ja elinkeinokeskus esitti tämän vuoksi, että maankuivatustarpeita varten laadittaisiin tarkennettu suunnitelma, jossa määriteltäisiin tarkasti tulva-alttiit ranta-alueet. Perkaukset kohdennettaisiin vain kuivatustarpeen kannalta keskeisille alueille, mikä säästäisi myös kustannuksia. Perkaussuunnitelmassa otettaisiin huomioon myös alunamaiden esiintyminen sekä siltarumpujen riittävä vetoisuus. Laskeutusaltaiden määrä, koko ja sijoittelu mitoitettaisiin siten, että kiintoainekuormitusta saataisiin leikattua parhaalla mahdollisella tavalla. Koski- ja virtaalueita ei perattaisi, jotta vuonna 2008 laaditussa Uksjoen kalataloudellisen kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetyt kohteet voitaisiin kunnostaa. Kunnostettavien kohteiden rajauksessa ja töiden toteutuksessa otettaisiin huomioon kuivatushaitan estäminen erityisesti niissä kohteissa, joissa ristiriidan syntyminen oli mahdollista. Työ- ja elinkeinokeskus piti perkaushankkeen ja Uksjoen kalataloudellisen kunnostuksen yhdistämistä ja yhteensovittamista erittäin tarpeellisena. Keskuksen mukaan hankkeita ei tarvinnut välttämättä toteuttaa samanaikaisesti, koska niiden suunnittelu ja toteutus kulkivat joka tapauksessa hieman eri aikataulussa. Suunnitelmien ja hankkeiden toteutuksen tuli kuitenkin olla yhteensopivia, mikä edellytti yhteistyötä hankkeiden suunnittelussa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto hakemuksista Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) antoi Satakunnan työ- ja elinkeinokeskukselle 28.5.2009 lausunnon perkaushankkeista ja niitä koskevista avustushakemuksista. Lausunto annettiin peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun asetuksen (530/1998) tuolloin voimassa olleen 3 :n mukaisesti. Lounais-Suomen ympäristökeskus totesi Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen antamasta kalataloudellisesta lausunnosta, että ojitusyhtiön mielestä perkaushankkeiden ja yleissuunnitelmassa tarkoitetun kalataloudellisen kunnostuksen yhdistäminen ei ollut mahdollista mutta että yhtiön päätoimitsijan mukaan koskipaikkoja jätettäisiin pääasiassa perkaamatta. Suunniteltu kunnossapitoperkaus ei olisi esteenä ojan mahdolliselle myöhemmälle kalataloudelliselle kunnostukselle, koska koskipaikkoja ei kaivettaisi nykyistä syvemmiksi, vaan ne pyrittäisiin jättämään mahdollisuuksien mukaan nykyiselleen. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan kunnossapitoperkaus tuli toteuttaa niin, että mahdollinen kalataloudellinen kunnostus voitiin toteuttaa perkauksen jälkeenkin. Ympäristökeskus edellytti lausunnossaan, että kalata-

loudellisessa suunnitelmassa esitetyt ympäristöarvot tuli mahdollisuuksien mukaan säilyttää sellaisena, että kalataloudellinen kunnostus on myöhemmin mahdollista. 7(8) Ympäristökeskus totesi lausunnossaan, että perkaushankkeen laskeutusaltaat tulisi mahdollisuuksien mukaan rakentaa pääuoman sijaan valuma-alueeltaan pienempiin sivu-uomiin, jolloin altailla saavutettiin parempi teho. Laskeutusaltaat oli suunniteltu työnaikaisen vesistökuormituksen vähentämiseksi, joten ne oli rakennettava ennen uoman kaivutöitä. Muutenkin kiintoaineen kulkeutumista oli pyrittävä estämään mahdollisuuksien mukaan. Kaivutöitä ei saanut tehdä kesäaikana, jolloin virkistyskäyttö merialueella on vilkkaimmillaan. Kalataloudellisessa suunnitelmassa esitetyt ympäristöarvot tuli mahdollisuuksien mukaan säilyttää sellaisina, että kalataloudellinen kunnostus on myöhemmin mahdollista. Ympäristökeskus esitti rahoitusehdoksi, että puron eli Prinssijärvenojan pääuoman varsilla oleville peltolohkoille oli perustettava vähintään kolme metriä leveä monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. Satakunnan työ- ja elinkeinokeskuksen päätökset Satakunnan työ- ja elinkeinokeskus (nykyisin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) myönsi 1.12.2009 antamillaan päätöksillä Uksjoen perkaushankkeisiin avustusta yhteensä 33 500 euroa. Työ- ja elinkeinokeskus totesi, että Prinssijärvenojan ja sen sivuhaarojen perkaushankkeissa käytettiin aiempien peruskuivatushankkeiden tarkastettuja suunnitelmia. Työ- ja elinkeinokeskus viittasi päätöksissä peruskuivatuslain 6 :ään ja määräsi, että tuen saajan oli rahoituspäätöksen ehtona noudatettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa edellytettyjä ympäristön suojelun ja hoidon toimenpiteitä. Ympäristökeskuksen 28.5.2009 päivätty lausunto liitettiin päätöksiin. Työ- ja elinkeinokeskuksen määräsi ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti, että Prinssijärvenojan pääuoman ja Isoniitynojan varsilla oleville peltolohkoille on perustettava vähintään kolme metriä leveä monivuotisen nurmi- heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. Työ- ja elinkeinokeskus määräsi tämän lisäksi, että muiden uomien varsilla oleville peltolohkoille oli perustettava vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen nurmi- heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. 2 Kantelusta annetut vastineet Satakunnan ELY-keskuksen vastine Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastineessaan viitannut Valtiontalouden tarkastusviraston 2.6.2010 antamaan ratkaisuun toisessa kanteluasiassa, joka koski maatilatalouden kehittämisrahaston varoista jaettavien ns. Makera-avustusten myöntämistä uitto- ja kuivatustarkoitukseen perattujen purojen uusintaperkauksiin, muun muassa Uksjoen perkaukseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoi ratkaisussaan, ettei kantelu antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. Satakunnan ELY-keskus on todennut Valtiontalouden tarkastusvirastolle 8.3.2010 antamassaan lausunnossa, että kalataloudellisessa yleissuunnitelmassa hahmotetut kunnostustoimet edellyttivät ympäristölupavirastolta haettavaa vesilain mukaista lupaa. Kunnostussuunnitelman laatiminen ja lupakäsittely olisivat kestäneet todennäköisesti vähintään vuoden. Tämän vuoksi Uksjoen kalataloudelliselle kunnostukselle ei ollut edellytyksiä. Kalataloudellisen kunnostuksen yleissuunnitelma ei voinut rajoittaa perkausyhtiöiden oikeutta ojituksen kunnossapitämiseksi, eikä yleissuunnitelma ollut peruste evätä haettua avustusta. Kalataloudelliset näkemykset oli otettu perkaushankkeessa huomioon selvittämällä muun muassa kalataloudelliset kunnostuskohteet ja lupaamalla pitää koskipaikat pääasiassa perkaamatta. Hankkeet eivät siten olleet ristiriidassa, eikä niiden samanaikaisella toteutuksella olisi ollut suurta taloudellista merkitystä. ELY-keskuksella on ollut toimivalta ja ratkaisupakko sille toimitetun hakemuksen perusteella, ja keskus on tehnyt kaiken mahdollisen eri tahojen vaatimusten huomioon ottamiseksi voimassa olevien säädösten mukaisesti. Satakunnan ELY-keskus on todennut vastineessaan, että Uksjoen peruskuivatustyö on tehty hyväksytysti loppuun. ELY-keskus on katsonut, ettei kantelussa ole esitetty perusteluita, joiden vuoksi olisi syytä ryhtyä toimenpiteisiin keskuksen menettelyn vuoksi peruskuivatusavustusta myönnettäessä.

8(8) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen vastine Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö-vastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää asiassa aiemmin esittämiinsä kannanottoihin. ELYkeskuksen ympäristövastuualue on todennut, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 20.10.2011 antamassaan päätöksessä nro 219/2011/4 hylännyt Kauko Heikkilän ja eräiden muiden henkilöiden tekemän hallintopakkohakemuksen, joka koski Uksjoen perkaushankkeen keskeyttämistä. Päätöksen perusteena on ollut muun muassa ELY-keskuksen ympäristövastuualueen aluehallintovirastolle 23.8.2011 antama lausunto, jonka mukaan Uksjoen perkauksesta alapuoliseen vesistöön johtunut kiintoainesmäärä ei ole aiheuttanut niin suurta liettymistä, että perkausyhtiö olisi tullut velvoittaa tekemään hakijoiden vaatima ruoppaus ja muut toimenpiteet. Aluehallintoviraston päätökseen on haettu muutosta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän vastine Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä on kantelusta antamassaan vastineessa viitannut avustushakemuksen käsittelyn yhteydessä 13.2.2009 antamaansa lausuntoon sekä maa- ja metsätalousministeriölle 3.3.2010 toimittamaansa lausuntoon, joka koski ministerille tehtyä kirjallista kysymystä Uksjoen perkaushankkeen tarkoituksenmukaisuudesta. Kalatalouspalvelut-ryhmän mukaan kalatalousasiat eivät ole tulleet esiin peruskuivatusten yhteydessä ennen Uksjoen tapausta. Uksjoki ei ole valtaoja vaan vanha rapujoki ja kalavesi, joka voi tarjota merkittävää lisääntymispotentiaalia äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kantojen hoidossa. Tällaiseen uomaan kohdistuvat perkaus- ja kunnostustoimet on lähtökohtaisesti käsiteltävä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain periaatteiden mukaisesti. Hankkeen haittoja vähentävät toimenpiteet eivät lisää hakijan kustannuksia, koska ympäristönhoitotoimenpiteiden kustannuksiin voidaan lain mukaan myöntää sadan prosentin avustus. ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän mukaan olisi suotavaa, että luontoarvot otettaisiin peruskuivatushankkeissa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon ja että luontoa säästävät toimenpiteet asetettaisiin valtion rahoituksen ehdoksi. 3 Asiakirjat Muistio on laadittu seuraavien asiakirjojen pohjalta: Satakunnan työ- ja elinkeinokeskuksen päätökset peruskuivatusavustuksen myöntämisestä 1.12.2009 (798 ja 799/5040 2010) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Satakunnan työ- ja elinkeinokeskukselle 28.5.2009 (LOS-2008-V-235-332) Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 13.2.2009 (1387/3173/2009) Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Valtiontalouden tarkastusvirastolle 8.3.2010 Valtiontalouden tarkastusviraston päätös Ilpo Koppisen kanteluun 2.6.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 23.8.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 20.10.2011 nro 219/2011/4 Kauko Heikkilän ym. hallintopakkohakemukseen Avustusta saaneiden peruskuivatushankkeiden valmistumisilmoitukset 4.10.2011 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastine Kauko Heikkilän kanteluun 3.5.2012 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö-vastuualueen vastine Kauko Heikkilän kanteluun 7.5.2012 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän vastine Kauko Heikkilän kanteluun 18.5.2012