LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna Uusitalo 9.11.2018 VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL 236 20101 TURKU Puhelinvaihde: 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, 20800 TURKU Y-tunnus 2296962-1
2/7 Johdanto Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin sisällytettiin uusi luku 2 a, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista ja luokittelua sekä niiden suojelusuunnitelmia. Lakimuutos tuli voimaan 1.2.2015 ja lakia täydentävä asetus 17.11.2016. Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesi-alue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) tullaan korvaamaan uusilla luokilla 1 ja 2. Lisäksi III (muut pohjavesialueet) tullaan poistamaan kokonaan tai luokittelemaan uudelleen luokkiin 1 tai 2. 1-an kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m³/vrk tai yli 50 henkilön tarpeisiin. 2-an luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden (100m 3 /vrk) ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi luokituksessa otetaan huomioon pohjavesistä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit (E). Luokiteltaessa pohjavesialueita E-an lähtökohtana on pohjavesialueen kriteerien täyttyminen, minkä lisäksi otetaan huomioon muun lainsäädännön nojalla suojellut pohjavedestä suoraan riippuvaiset merkittävät pintavesi- ja maaekosysteemit. Tärkeää on huomioida, että näiden kohteiden suojelu tapahtuu jo muun lainsäädännön kautta ja E-luokalla on ainoastaan informatiivinen arvo. Pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset, veden käyttö ja pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit Nordanån (0204002) pohjavesialue sijaitsee III Salpausselkään liittyvällä luode-kaakko - suuntaisella harjujaksolla. Keskellä muodostumaa materiaali on hyvin vettä johtavaa hiekka- ja sorakerrostumaa. Kairauksin on varmistettu, että hiekka- sorakerroksen paksuus on yli 10 m paksu. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa kallioon, ja pohjavesi virtaa kaakkoon kohti Sunnanåta. Joen vesitasojen muutokset näkyvät pohjaveden pinnan muutoksissa. Vedenhankinnan kannalta alue on hyvä ja alueella sijaitseva Nordanån ottamo on käytössä. Rosalanlandetin (0204005) pohjavesialue kuuluu II Salpausselän luoteisimpiin osiin. Pohjavesialue on osa reunamuodostumaa, jonka rakenne on kerrostumisaikana häiriintynyt kallioperän muodon vuoksi. Alueen eteläosassa on ympäristöstään selkeästi erottuvia rantavalleja. Aines on kerrostunut kerroksittain siten, että ylimpänä on karkeaa rantakerrostumaa ja alempana hiekkakerrokset. Alueen lounaisosissa sora- ja hiekkakerroksen paksuus on vähintään 7 m. Vedenhankinnan kannalta alue on tyydyttävä. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä.
3/7 Kårkullan (0224302) pohjavesialue on osa kolmatta Salpausselkää. Alue sijaitsee Rekun laaksossa, jossa maalaji on pääasiassa savea. Rekun laakso on muodostunut kallioperän ruhjevyöhykkeeseen, ja sen pinta on lähellä merenpinnan tasoa. Kårkullan pohjavesialue sijoittuu pienelle hiekka-sora-alueelle saven keskelle. Alueella muodostuvasta pohjavedestä vain pieni osa muodostuu imeytymällä hiekka-alueella laakson keskeltä ja suuri osa muodostuu valumana ympäröiviltä kallioalueilta savenalaisia hiekkakerrostumia pitkin. Laakson keskellä oleva hiekka-alue jatkuu paksuna kerroksena savikerrosten alla ja muodostavat alueen todellisen pohjavesivaraston. Alueella sijaitseva Kårkullan ottamo on käytössä. Högåsen (0224305) pohjavesialue on osa Kemiöstä Turun kautta Mynämäelle kulkevaa harjujaksoa. Muodostuma rajoittuu idässä savipeitteiseen painannealueeseen (Storängen) ja lännessä kallioiseen mäkialueeseen (Brännbergen) sekä muodostuman keskiosassa suohon (Stormossen). Etelässä muodostuma rajoittuu osin mereen, osin Skogträsket-nimiseen sisäjärveen. Maakerrosten paksuus on kairausten mukaan 8-36 metriä ja koostuvat valtaosin lajittuneista hiekka- ja soravaltaisista kerroksista. Pohjavesi virtaa pohjoisesta etelään saavuttaen lähes merenpinnan tason muodostuman eteläosassa. Pohjaveden virtauksen pohjoiseen estää korkealle nouseva kallio. Pohjoispuolinen alue on poistettu pohjavesialueluokituksesta, sillä monin paikoin kallio nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle jakaen alueen useampaan muodostumisalueeseen, eikä alue täten sovellu yhteisvedenhankintaan. Tutkimustulosten perusteella alueen pohjavesi on lievästi hapanta ja hyvin pehmeää/pehmeää. Alhaisen happipitoisuuden takia rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat lievästi koholla. Alueella sijaitseva Mjösundin ottamo on käytössä. Santasaaren (0224306) pohjavesialue on osa Kemiöstä Turun kautta Mynämäelle kulkevaa harjujaksoa. Santasaaren alueelle kerrostunut aines on tyydyttävästi lajittunutta soraa ja hiekkaa. Alueella ei tällä hetkellä ole käytössä olevia ottamoita, mutta antoisuuden ja alueen ominaisuuksien perusteella Santasaari soveltuu hyvin yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueella sijaitsee selvästi ympäristöstään erottuva lähde, jossa kasvaa runsaasti suoraan pohjaveden virtauksesta riippuvaista kasvillisuutta. Purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella kohde voidaan luokitella merkittäviksi. Metsälakiin kuuluvien arvokkaiden elinympäristöjen kriteerit täyttyvät, vaikka lähdealue ei enää ole täysin luonnontolainen ympäristön ojituksen seurauksena. Kohteen suojeluperusteina ovat metsälaki ja luonnonsuojelulaki. Viksvidjan (0224308) pohjavesialue on osa III Salpausselän reunamuodostumaa ja sijaitsee kallioperän luode-kaakko-suuntaisella ruhjevyöhykkeellä. Alueella on Salpausselälle tyypillinen sekarakenne, joka vaikeuttaa muodostumisalueen rajaamista. Alueella tehtyjen kairausten perusteella maaperäkerrostumien paksuus on 12 13 m. Tutkimustulosten perusteella pohjavedessä on korkeat nitriitti- ja nitraattipitoisuudet. Antoisuuden perusteella alue soveltuisi vedenhankintaan, mutta sitä ei tällä hetkellä hyödynnetä.
4/7 Kalvhagenin (0224310) pohjavesialue on hiekka- ja soramuodostuma, joka on peittynyt savikerrosten alle. Pääosa pohjavedestä muodostuu alueen eteläosien kallio- ja moreenimäillä. Muodostuvan pohjaveden määräksi on koepumppausten perusteella arvioitu 150 200 m 3 /vrk, mutta kuivina aikoina antoisuus voi heikentyä, sillä pohjavesivarasto on pieni. Pohjaveden laatu on pääasiassa hyvä, lukuun ottamatta hieman kohonneita ph- ja rauta-arvoja. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä. Björkbodan (0204051) pohjavesialue sijaitsee kallioperän ruhjevyöhykkeellä, ja on osa III Salpausselän reunamuodostumaa. Muodostuman materiaali on hyvin lajittunutta hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Homogeenisen hiekkakerroksen paksuus on 4 5 m. Ohuita saven ja siltin välikerroksia esiintyy hiekan seassa. Muodostuman kerrosrakenne on osittain epäsäännöllinen. Alueen varsinainen pohjavesivarasto sijaitsee aluetta halkovan, itä-länsi -suuntaisen harjujakson itäosassa. Pohjaveden virtaus tapahtuu idästä länteen. Alueella sijaitseva Björkbodan ottamo on käytössä. Skinnarvikin (0224351) pohjavesialue sijaitsee Lemnästräsketin ja Bruksmossenin välissä olevalla hiekka-soramuodostumalla. Aines on karkeampaa muodostuman merenpuoleisella alueella ja hienonee kohti suoalueita. Materiaali on puhdasta ja hyvin lajittunutta, ja paksuimmat hiekkakerrokset ovat noin 20 m. Pohjaveden muodostumista tapahtuu hiekka-alueen lisäksi muodostumaa ympäröivillä kalliomäillä. On myös mahdollista, että osa pohjavedestä muodostuu suotautumalla suoalueilta. Pohjaveden virtaus on pohjoiseen kohti merta ja vedenottamoa. Alueen läpi kulkee myös oja, jonka kautta pohjavesi purkautuu mereen. Alueella sijaitseva Skinnarvikin ottamo on käytössä. Kiilan (0224352) pohjavesialue sijaitsee itä-länsi -suuntaisella ruhjevyöhykkeellä, johon on kerrostunut soraa ja hiekkaa. Materiaali on hyvin lajittunutta ja kerrospaksuus vaihtelee 5 10 m välillä. Pohjavesi kerääntyy ruhjevyöhykkeeseen ja suotautuu sieltä mereen. Aines on jossain määrin rautapitoista ja alueen eteläosissa on silttisiä kerroksia. Vedenhankinnan kannalta alue on hyvä ja alueella sijaitseva Kiilan ottamo on käytössä. Högmon (0224353) pohjavesialue on osa III Salpausselän reunamuodostumaa. Muodostuman rakenne on epäsäännöllinen. Homogeenisen hiekka-ja sorakerroksen paksuus on 4 5 m. Siltti-, hiekka-, sora- ja moreenikerrokset vuorottelevat syvälle muodostumaan. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien vedenhankintaan.
5/7 Luokka- ja rajausmuutokset Nordanån (0204002) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan kattamaan koko maaperämuodostuma. Rosalanlandetin (0204005) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei vedenhankintaan. Pohjavesialueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Kårkullan (0224302) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueelle varsinaisen muodostumisalueen rajaus muuttuu, kun alueelle lisätään toinen muodostumisalue maaperäaineistojen ja vedenjakajatietojen Högåsen (0224305) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Santasaaren (0224306) pohjavesialue luokitellaan 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei vedenhankintaan. E-luokan merkinnän alue saa, koska alueella esiintyy pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella kattamaan koko maaperämuodostuma. Viksvidjan (0224308) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei vedenhankintaan. Pohjavesialueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Kalvhagenin (0224310) pohjavesialue poistetaan luokittelusta. Pohjavesialue on pieni kallio-ja savimaan peittämä alue, jonka pohjavettä ei hyödynnetä. Alueen antoisuus on kuivina aikoina epävarma ja laatu välttävä. Björkbodan (0204051) Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, mutta antoisuuden ja veden laadun perustella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan kattamaan koko maaperämuodostuma. Skinnarvikin (0224351) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Kiilan (0224352) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan kattamaan koko maaperämuodostuma.
6/7 Högmon (0224353) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan kattamaan koko maaperämuodostuma. Taulukko 1. Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha Uusi Perusteet muutokselle 0204002 Nordanå I 1 Pohjavettä hyödynnetään 0204005 Rosalalandet II 2 Pohjavettä ei tällä hetkellä 0224302 Kårkulla I 1 Pohjavettä hyödynnetään 0224305 Högåsen I 1 Pohjavettä hyödynnetään 0224306 Santasaari II 2E Pohjavettä ei tällä hetkellä 0224308 Viksvidja II 2 Pohjavettä ei tällä hetkellä 0224310 Kalvhagen II Poistetaan Pienen ja antoisuudeltaan epävakaan alueen pohjavettä ei hyödynnetä. 0204051 Björkboda I 1 Pohjavettä hyödynnetään 0224351 Skinnarvik I 1 Pohjavettä hyödynnetään 0224352 Kiila I 1 Pohjavettä hyödynnetään 0224353 Högmo II 2 Pohjavettä ei tällä hetkellä Perusteet rajausmuutokselle
7/7 Taulukko 2. Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden E-luokitukset ID Alueen nimi Vanha Uusi Perusteet E-luokitukselle 0224306 Santasaari II 2E Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina metsälaki ja luonnonsuojelulaki. Kirjallisuus Britschgi, R., Rintala, J. ja Puharinen S.-T. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Suomen ympäristökeskus. (13.6.2018). Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartta 1:20 000/1:50 000. Käytetty 11/2018. LIITTEET Kartta 1. Nordanå (0204002) ja Skinnarvik (0224351) Kartta 2. Rosalalandet (0204005) Kartta 3. Kårkulla (0224302), Viksvidja (0224308) ja Kalvhagen (0224310) Kartta 4. Högåsen (0224305) Kartta 5. Santasaari (0224306) Kartta 6. Björkboda (0204051) ja Högmo (0224353) Kartta 7. Kiila (0224352)