MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Etelä-Savon liitto Etelä-Savon kunnat Etelä-Savon ympäristökeskus Etelä-Savon maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 18.12.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) ETELÄ-SAVON LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Etelä-Savon kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(4) Etelä-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Etelä-Savon kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Etelä-Savosta inventointiin otetut uudet kohteet (6), rajaustarkistukset (43) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (5). Etelä-Savon kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 94 km². Etelä-Savo on Järvi-Suomea, jossa vesistöllä on oleellinen merkitys rakennetun kulttuuriympäristön sijoittumiseen ja luonteeseen. Maisemalliselta sijainniltaan vaikuttavalla Kyrönsalmen kalliosaarella sijaitseva, 1475 Ruotsin itärajaa turvaamaan perustettu Olavinlinna on maamme ensimmäinen varsinainen bastionilinnoitus. Vuosisatoja rakentunutta linnaa on restauroitu 1800-luvun lopulta lähtien ja Olavinlinna tunnetaan maailmanlaajuisesti korkeatasoisista oopperajuhlistaan. Punkaharjun ainutlaatuisen kauneuden ansiosta siitä tuli jo 1800-luvun alussa suosittu matkailu- ja nähtävyyskohde. Liikenteellistä merkitystä sillä on ollut jo varhain: maantie Viipurista Savonlinnaan on kulkenut harjun laella jo keskiajalla. Punkaharjun herätti 1800-luvun alussa keisarin ja runoilijoiden huomiota ja alue lunastettiin valtiolle 1843 kruununpuistoksi, jonne rakennettiin 1845 Valtionhotelli. Vesiteiden varsilla ovat paitsi vanhat kirkonkylät näyttävine puukirkkoineen myös kesähuvilat, kuten Punkaharjun laivareitin huvilat. Vesistöjen tarjoamia luontaisia kulkuväyliä on parannettu kanavilla 1700- ja 1800-luvulla. Niistä esimerkiksi Suvorovin kanavat ja Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet ovat teemakohteita. Inventoinnissa samaa ilmiötä edustavat teemakohteet voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle, kuten Tiehallinnon museotie- ja museosiltavalikoima, johon lukeutuu mm. keskiaikainen Viipurista Olavinlinnaan johtanut Suuri Savontie. Savon kartanokulttuuri eli Juvan, Rantasalmen ja Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolinen kulttuuri-ilmiö, joka on muovannut kulttuurimaisemaa niin viljelyksillään kuin rakennuskulttuurillaan ja jonka seurauksena alueella on Suomen kartanoarkkitehtuurin merkkiteoksia. Savon järvimalmiruukit 1800-luvun alkupuolelta ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. Savonlinnassa Laitaatsillan telakka 1900-luvun alkupuolelta on ollut Suomen tärkeimpiä sisävesitelakoita ja sisävesilaivojen talvehtimistukikohta. Telakan historia liittyy Suomen puunjalostusteollisuuden kehitykseen ja toimintaedellytyksiin Saimaan vesistöalueella. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan ympäristöt, joita Etelä-Savossa edustavat mm. uuden läänin pääkaupungiksi 1837 perustetun Mikkelin vankila ja tarkka-ampujakasarmit, ilmentävät rakentamisen tavoitteita ja kehitystä eri aikoina. Tärkeään rautateiden risteyspaikkaan Pieksämäellä rakentunut rautatieläisympäristö on yksi valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvista alueista. Aseman lähellä on Kontiopuiston laaja omakotialue jälleenrakennuskaudelta. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkollisista kohteista mainittakoon Heinäveden Uuden Valamon ja Lintulan luostarit, joiden ansiosta toisessa maailmansodassa itärajan taakse jääneiden luostareiden ortodoksinen perinne elää. Samanlainen syntyhistoria on Vaalijalan hoitolaitoksella, joka lukeutuu jälleenrakennuskauden laitosarkkitehtuurin parhaimmistoon. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.
4(4) Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Etelä- Savon tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Etelä-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Etelä-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 ETELÄ-SAVON VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai U/mv. ETELÄ-SAVO Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Museosilta T Enonkosken kirkonkylä R- Heinäveden luostarit R+ Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet T Karvion sulkukanava R+ Kermankoski U/la Kerman sulkukanava R+ Kermanranta p Pilpan sulkukanava R+ Taivallahden sulkukanava R+ Varislammen avokanava Varistaipaleen sulkukanava Vihovuonteen avokanava R+ Väärän avokanava R+ Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta R+ Hämeenmäen ja Hurrilan kylät Kissakosken kanava ja tehdasalue p Pohoskylän raitti U/la
Joroinen Huutokosken rautatieasema Joroisten kartanot T Joroisniemi R+ Järvikylä R+ Korhola U/mv R+ Koskenhovi R+ Kotka Paajala ja Frugård Pasala Stendahl U/mv R- Torstila U/mv R+ Vättilä U/mv R+ Juva Juvan kartanot Vehmaa R+ Inkilä, Tietti ja Loukio p Juvan kirkonmäki p Koikkalan kylä R+ Kangasniemi Kangasniemen kirkon ympäristö R+ Kerimäki Kerimäen kirkko ja kirkkoranta R- Raikuun kanava R+ Salpalinja T Punkkerimäki U/mv Mikkeli Anttolan kirkonmäki p Emolan esikaupunkialue R+ Kenkäveronniemen pappila R+ Mikkelin hallitustori ympäristöineen R+ Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat Mikkelin rautatieasema R+ Mikkelin tarkk ampujakasarmit R+ Mikkelin vankila R+ Otavan satamaradan rautatieasema Porrassalmen historiallinen maisema R+ Mäntyharju Pertunmaa Museosilta T Virransalmen silta U/mv Mäntyharjun rautatieasema-alue Mäntyharjun vanha keskusta R+ Pyhäniemen talo R+ Suuri Savontie T Mäntyharju / Kuortti-Miekansalmi Suuri Savontie T R+ Ahvenniemen talo U/la Pertunmaa / Kuortti-Miekansalmi
Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Savonlinna Kivelän talo Kontiopuiston omakotialue Pieksämäen Keskuskatu U/mv Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki R- Pieksämäen rautatieläisympäristöt R+ Savon järvimalmiruukit T Haapakoski Vaalijalan kuntoutuskeskus Punkaharju Punkaharjun laivareitin huvilat U/la Putikon sahayhdyskuntakylä R+ Salpalinja T R+ Venesaari U/mv Puumalan kirkko Salpalinja T R+ Puumalansalmi, 6 kpl U/mv Puumalantie U/mv Suvorovin kanavat T Kukonharju Hiltulan kylä Rantasalmen kartanot T U/mv R+ Haapaniemi U/mv Kopsanhovi U/la Maantien Pesola U/mv Putkisalo Pyyvilä U/mv Rantakartano U/mv Rouhiala Vaahersalo U/mv Himalansaaren kylä p Ristiinan vanha kuntakeskus R+ Toijolan kylän historialliset kohteet Juvolan tiilitehdas U/mv U/mv Laitaatsillan telakkayhdyskunta p Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema R+ Orivirran saarto Punkaharjun laivareitin huvilat U/la Rauhalinna Salpalinja T R+ Purnunvuori U/mv Kongosaari U/mv Savonlinnan rautatieasema R-
Sulkava Salpalinja T R+ Sarsuinmäki U/mv Sulkavan kirkonkylä R+ Suvorovin kanavat T Telataipale Yhteensä 62 56 6 43 56 p 5 U/la 3 U/mv 3 R+ 38 R- 5
LIITE 2 SULKAVA SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI HEINÄVESI MIKKELI KANGASNIEMI PUUMALA JUVA KERIMÄKI RISTIINA SULKAVA SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI HEINÄVESI MIKKELI KANGASNIEMI PUUMALA JUVA KERIMÄKI RISTIINA Etelä-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : 1 000 000 Museovirasto