Tulvariskien hallintatoimenpiteiden priorisointi Koostanut Antti Parjanne, SYKE Sisällys Toimenpiteiden priorisoinnin periaatteet... 1 Toimenpiteiden priorisointi 1. suunnittelukierroksella... 2 Priorisointiluokittelu ja periaatteet 2. suunnittelukierroksella... 2 Toimenpiteiden priorisointikehikko... 3 Tietolähteet... 5 Priorisoinnin kuvaaminen hallintasuunnitelmissa... 5 Yleiset suositukset:... 5 Viitteet... 6 Toimenpiteiden priorisoinnin periaatteet Tulvariskien hallinnan toimenpide-ehdotusten priorisointikriteerit ja arviointimenetelmä on määritetty 2. suunnittelukierrosta varten aikaisempaa hieman tarkemmin ensimmäisen kierroksen kokemusten perusteella. Toimenpiteiden priorisointi perustuu edelleen pääasiassa toimenpiteiden monitavoitearvioinnista saataviin tietoihin (mm. Rytkönen & Marttunen 2013) ja tapahtuu tulvaryhmätyönä osana hallintasuunnitelmien valmistelua tai päivittämistä. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään muun muassa toimenpide-ehdotusten vaikutukset, hyödyt ja kustannukset. Lisäksi tulvariskilain (620/2010) mukaan tulee esittää etusijajärjestys, jonka mukaan esitetyt toimenpiteet tulisi toteuttaa. Toimenpiteiden etusijajärjestys palvelee ensisijaisesti hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Etusijajärjestyksen tavoitteena on määritellä ne toimenpiteet, joita eri vastuutahojen tulisi ensisijaisesti lähteä toteuttamaan, joille tulisi löytää rahoitusta tai joiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua pitäisi edistää suunnitelmakaudella. Kaikki hallintasuunnitelmissa esitettävät toimenpide-ehdotukset asetetaan etusijajärjestykseen. 1
Toimenpiteiden priorisointi 1. suunnittelukierroksella Ensimmäisellä tulvariskien hallinnan suunnittelun kierroksella toimenpiteiden etusijajärjestykseen asettaminen koettiin paikoitellen hankalaksi. Siihen olisi kaivattu selkeämpää arviointikehikkoa ja arvioinnissa huomioon otettavia priorisointitekijöitä. Käytettyä priorisointimenetelmää ei kuvattu kaikissa hallintasuunnitelmissa. Toimenpiteiden etusijaluokittelun ei tarvinnut olla kaikilla suunnittelualueilla samanlainen tai samoin periaattein tehty. Luokitteluna käytettiin pääsääntöisesti seuraavaa 4-portaista luokittelua: ensisijaiset, toissijaiset, täydentävät, muut. Reilu kaksi kolmasosaa kaikista ensimmäisen kierroksen toimenpide-ehdotuksista priorisoitiin ensisijaisiksi. Toissijaisia oli 8 %, täydentäviä 14 % ja muita 9 % kaikista ehdotuksista. Mahdollista on, että osa ensisijaisista toimenpide-ehdotuksista on toteutettu 2. kierroksen suunnitelmien hyväksymiseen mennessä ja uusia ensisijaisia toimenpide-ehdotuksia esitettäisiin nykyistä vähemmän. Virkatyönä toteutettavista ja jatkuvista toimenpiteistä lähes kaikki olivat ensisijaisia ja niitä esitettäneen jatkossakin suunnitelmissa runsaasti. Siten ensisijaisten toimenpiteiden osuus tuskin pienenee merkittävästi. Jotta toimenpide-ehdotusten välinen etusijajärjestys saataisiin paremmin esille, on priorisointiluokittelua tarpeen muuttaa 2. suunnittelukierroksella. Monissa muissa maissa priorisoinnissa on noudatettu EU-raportoinnin mukaista viisiportaista luokittelua (kriittinen, erittäin korkea, korkea, keskimääräinen, matala). Kansallinen neliportainen luokittelu saatiin vastaamaan EU-luokittelua jättämällä ylin kriittinen luokka kokonaan pois, koska tulvariskien hallinnan katsottiin olevan jo nykyisellään tasolla, josta ei aiheudu välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. Toimenpiteiden etusijajärjestyksen selkeyttämiseksi priorisointiluokka ensisijainen jaetaan kahteen: Erittäin tärkeä (ensisijainen) sekä Tärkeä (ensisijainen). 1. kierroksen ensisijaisiksi priorisoidut toimenpiteet tulee siis sijoittaa näistä toiseen. Kaikkien 1. kierroksella ehdotettujen toimenpiteiden priorisointiluokitus on kuitenkin hyvä tarkistaa ja arvioida uudelleen. Priorisointiluokittelu ja periaatteet 2. suunnittelukierroksella Toimenpiteiden etusijajärjestykseen asettamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin: tulvariskien hallinnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulvariskien hallinnan hyödyt toimenpiteen kustannukset toimenpiteen toteutettavuus toimenpiteen tehokkuus toimenpiteen sopeutuvuus muuttuviin olosuhteisiin mahdollisuudet muihin kuin tulvasuojarakenteisiin perustuviin toimenpiteisiin toimenpiteiden yhteensopivuus vesienhoidon kanssa SOVA-lain mukaisessa ympäristöselostuksessa arvioidut ympäristövaikutukset. muut vaikutukset (luonto-, talous-, sosiaaliset-, yms. vaikutukset). Erittäin tärkeäksi priorisoitu toimenpide ei välttämättä ole se, jonka hyödyt ovat suurimmat tai jonka kustannukset ovat pienimmät; priorisoinnissa on arvioitu myös toimenpiteen merkitystä koko vesistön kannalta, sen toteutusmahdollisuuksia, vastaavuutta tavoitteisiin sekä muita vaikutuksia. Toisesta suunnittelukierroksesta alkaen toimenpiteen suunniteltu toteutusaikataulu kytketään kiinteämmin yhdeksi priorisointitekijäksi. Rahoitusmahdollisuuksien ei tulisi vaikuttaa etusijajärjestykseen. Mahdollinen rahoitus arvioidaan aina toimenpidekohtaisesti. Toimenpiteitä ei suositella toteutettavaksi ehdollisina (esim. toteutetaan, jos rahoitus järjestyy). 2
Taulukko 1. Toimenpiteiden prioriteettiluokitus Prioriteettiluokka Kriteerit Muut huomiot Erittäin tärkeä (ensisijainen) Tärkeä (ensisijainen) Toissijainen Täydentävä Muu Kaikista tärkeimmät eniten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat ehdotukset ja joiden toteuttamiselle ei ole tunnistettu merkittäviä esteitä. Myös mahdolliset ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta kiireelliset eirutiininomaiset toimenpiteet. Toimenpiteet, jotka vastaavat asetettuihin tavoitteisiin tai tuottavat tarpeellista uutta tietoa, joiden hyödyt suhteessa kustannuksiin ovat selvät ja ovat toteutettavissa lyhyellä aikavälillä Toimenpiteet, joiden merkitys asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on vähäinen tai joiden hyötykustannussuhde tai toteuttamismahdollisuus voi olla parempi tulevilla kierroksilla. Toimenpiteet, joilla ei ole juurikaan suoraa merkitystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai jotka täydentävät jotain muuta toimenpidettä Toimenpiteet, joiden toteuttaminen voi olla ajankohtaista seuraavilla kierroksilla tai joiden edellytykset tai kustannukset suhteessa hyötyihin vaativat tarkempaa selvittelyä. Tähän luokkaan kannattaa priorisoida suunnitelmasta korkeintaan muutama toimenpide. Muuten toteutumisen todennäköisyyden tai rahoituksen löytymisen ei pitäisi vaikuttaa priorisointiin juurikaan. Nykyisin tehtävät tai varmasti käynnistyvät voidaan priorisoida tärkeiksi. Jos toimenpide toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi asetettuihin tavoitteisiin, voidaan se priorisoida erittäin tärkeäksi. Toimenpiteet, jotka eivät ole kiireellisiä, mutta parantavat tulvariskien hallintaa. Toimenpide voidaan kuitenkin toteuttaa jo tällä suunnittelukierroksella, varsinkin jos korkeammalle priorisoituja toimenpiteitä ei saada edistettyä. Täydentävät toimenpiteet tukevat usein joitain muita korkeammalle priorisoituja toimenpiteitä tai kokonaisuuksia. Joissain tapauksissa erilaisten lainsäädännöllisten, hallinnollisten, taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen kehittäminen voisi kuulua täydentäviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet joille on tarvetta mutta ei vielä riittävästi tietoa toteuttamista varten. Esimerkiksi tarkemmat eikiireelliset selvitykset voisivat kuulua muihin toimenpiteisiin. Jälkitoimenpiteet ovat luonteeltaan sellaisia, että kokonaisvaltaisen ja ennakoivan tulvariskien hallinnan näkökulmasta niitä ei lähtökohtaisesti tulisi priorisoida ensisijaisiksi. Mikäli muilla ehdotetuilla toimenpiteillä voidaan vähentää tulvariskiä merkittävästi, ei jälkitoimenpiteiden merkitys ole muiden ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen yhtä suuri kuin nykytilanteessa. Silloin ne voidaan priorisoida esimerkiksi toissijaisiksi tai täydentäviksi. Jälkitoimenpiteiden priorisointi ensisijaiseksi tai täydentäväksi riippuu siitä, onko tulvariskien hallinnan päätavoite vähentää tulvan haitallisia vaikutuksia (voi olla ensisijainen) vai vähentää tulvia (voi olla täydentävä). Erityisesti jälkitoimenpiteiden priorisoinnissa tulisi ottaa huomioon tulvariskien hallinnan tavoitetaso ja tulvan harvinaisuus. Suuri osa jälkitoimenpiteistä on samanlaisia erilaisissa tulvatilanteissa, mutta priorisointi kannattaa tehdä tavoitetason mukaisen tulvan vaatimien jälkitoimenpiteiden perusteella. Jälkitoimenpiteiden keskinäisessä vertailussa kannattaa priorisoida kustannuksia, hyötyjä ja muita vaikutuksia. Toimenpiteiden priorisointikehikko Toimenpiteiden priorisoinnin avuksi on laadittu monitavoitearviointiin perustuva arviointikehikko. Monitavoitearvioinnin avulla voidaan eri vaihtoehtojen moniulotteiset ja myös ei-rahalliset vaikutukset ottaa huomioon. Menetelmää hyödynnetään maailmalla tulvariskien hallinnan ja ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja sopeutumisen arvioimisessa. Suomessa vastaavaa priorisoinnin lähestymistapaa on käytetty esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteiden priorisoinnissa (Haapala & Järvelä 2014). Haasteena laajojen ja vaikutuksiltaan moniulotteisten toimenpiteiden arvioinnissa on löytää 3
tasapaino tarkastelun kattavuuden ja yksinkertaisuuden välillä. Siksi priorisointikehikkoa (Taulukko 2) on jouduttu tiivistämään ja sen avulla saatavia tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Arvioinnissa kukin toimenpide pisteytetään viiden eri kriteerin mukaan ja muodostetaan painotettu keskiarvo toimenpiteille (Taulukko 2) (mukaillen Haapala & Järvelä 2014; Bruin 2009; Rytkönen & Marttunen 2013). Kriteerit ovat monitavoitearviointioppaan arviointitekijöiden liitteen 4 mukaiset (Rytkönen & Marttunen, 2013). Alla esitetty toimenpiteiden priorisointikehikko ei edellytä laajamittaisen monitavoitearvioinnin toteuttamista, joten sitä voidaan hyödyntää kaikilla suunnittelualueilla. Toimenpiteiden etusijajärjestykseen asettaminen ei kuitenkaan edellytä priorisointikehikon käyttämistä, vaan sen voi tehdä tarvittaessa pelkästään taulukon 1 prioriteettiluokitusten avulla. Tällöin on kuitenkin hallintasuunnitelmassa kuvattava miten taulukossa 2 esitetyt kriteerit on otettu huomioon etusijajärjestykseen asettamisessa. Taulukko 2. Kriteerit painoarvoineen Kriteeri Suositeltu Kuvaus (ja mahdollinen tietolähde) painoarvo Tulvahaittojen 40 % Kuvastaa toimenpiteen toteuttamisen tarpeellisuutta väheneminen tulvariskien hallinnan tavoitteiden kannalta. Mitä (Monitavoitearviointi) tehokkaammin toimenpide vähentää tulvariskiä, sitä Toteutettavuus ja aikataulu (Monitavoitearviointi) Joustavuus (Toimenpiteiden sopeutuvuustarkastelut (ClimVeturi)) Muut vaikutukset (Monitavoitearviointi) Kustannukset (Kustannushyötytarkastelu) korkeampi pistearvo. 15 % Toteutettavuus ja aikataulu kuvastavat toimenpiteen toteuttamisen aikataulua ja mahdollisuuksia: onko toimenpide toteutettavissa kokonaan tällä suunnittelukierroksella. Esimerkiksi teknisesti, oikeudellisesti ja taloudellisesti helposti toteutettavan ja yleisesti hyväksyttävän toimenpiteen pistearvo on korkeampi. Samoin, toimenpide jonka lykkääminen voi aiheuttaa suurempia vahinkoja tai kustannuksia. 15 % Joustavuus kuvastaa toimenpiteen mukautumiskykyä tuleviin muutoksiin ja niihin liittyviin epävarmuuksiin sekä erilaisiin tulvatilanteisiin. Mitä joustavampi toimenpide on ilmaston ja muiden olosuhteiden muuttuessa, sitä korkeampi pistearvo. 15 % Muut hyödyt kuvastavat toimenpiteestä saatavia muita kuin tulvariskien hallinnan hyötyjä, esimerkiksi vesienhoidon tai ilmastonmuutokseen hillinnän hyötyjä sekä hyötyjä luonnolle, taloudelle ja alueen asukkaille. Korkea pistearvo ilmaisee, että toimenpide tuottaa merkittäviä muita hyötyjä. 15 % Kustannukset kuvaavat toimenpiteen hyödyn ja toteutumismahdollisuuksien lisäksi sen suuruusluokkaa. Mitä pienemmät kustannukset, sen suurempi pistearvo. Toimenpide arvioidaan kunkin kriteerin näkökulmasta pistein 0 10, missä suurin arvo (10) indikoi suurinta vaikutusta ja 0 ei vaikutusta (Taulukko 3). Ainoastaan Muut vaikutukset arviointiasteikko on - 10 10 eli vaikutukset voivat olla myös negatiivisia. Kehikkoon kirjataan myös perustelut pisteytykselle. Toimenpiteiden laskennallinen etusijajärjestys muodostuu kriteerien painoarvoista laskettavasta painotetusta keskiarvosta. Taulukko 3. Toimenpiteiden arviointiasteikot (Rytkönen & Marttunen 2013) Ei vaikutusta Pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Myönteinen 0 1 4 7 10 Kielteinen (muiden vaikutusten osalta) 0-1 -4-7 -10 Lopuksi etusijajärjestykseen asetetut toimenpiteet luokitellaan taulukossa 1 esitettyihin luokkiin. Luokkien raja-arvojen määrittely voi tapahtua tulvaryhmässä. 4
Moniulotteisen arvioinnin tiivistäminen viiteen kriteeriin saattaa jättää tiettyjä toimenpiteen toteuttamiseen liittyviä näkökulmia huomioimatta. Arviointiin ei tulisi ottaa toimenpiteitä jotka jonkin kriteerin suhteen ovat täysin ei-hyväksyttäviä, koska toimenpide on käytännössä toteutuskelvoton. Painoarvoista johtuen sellainen toimenpide voisi tarkasteltavien muiden kriteerien perusteella saada korkeankin prioriteetin. Priorisointikehikon avulla saatua etusijajärjestystä ei ole aina välttämätöntä noudattaa, vaan perustellusti jonkin toimenpiteen voi nostaa tai laskea luokasta toiseen. Kehikon painotuksia voi tarvittaessa muokata esimerkiksi alueen erityispiirteiden perusteella. Painoarvojen "oikeellisuutta" voi arvioida taulukon 3 asteikkoa hyödyntäen seuraavasti: Kuvittele tilanne, jossa ollaan kaikkien kriteerien suhteen huonoimmalla tasolla. Minkä kriteerin haluaisit sen jälkeen nostaa ensimmäiseksi, toiseksi jne. parhaimmalle tasolle. Tämän jälkeen voi arvioida kriteerien välistä tärkeyseroa kriteeri kriteeriltä. Priorisointi tehdään samoin periaattein riippumatta siitä, onko toimenpide aiemmin ehdotettu vai uusi. Jos aiemmin ehdotettu toimenpide on jo toteutuksessa tai sen toteutus on varmasti alkamassa kyseisellä suunnittelukierroksella, voidaan sille antaa suurin arvo toteutettavuuden ja kiireellisyyden osalta. Jos aiemmin ensisijaiseksi ehdotettu toimenpide ei ole toteutunut suunnitellusti ilman selvää syytä, on syytä perustella toteutumatta jäämisen syyt ja uudelleen arvioida sen prioriteettia. Tietolähteet Hallintasuunnitelma-alueilla, joilla on hyödynnetty monitavoitearviointia osana toimenpiteiden tunnistamista ja vaikutusten arviointia, voidaan priorisoinnissa hyödyntää lähes suoraan arvioinnin tuloksia. Näillä alueilla tarvittavat tiedot on pääsääntöisesti kuvattu olemassa olevissa hallintasuunnitelmissa eivätkä ne välttämättä ole muuttuneet. Tarkempaa tietoa on 2. kierroksella saatavissa kuitenkin sopeutuvuuden osalta (ClimVeTuRi projektin perusteella) sekä kustannusten osalta (tarkennettu kustannushyötyanalyysi). Priorisointi tulisi perustaa parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, eli lähtökohtaisesti yllä esitettyihin kolmeen tietolähteeseen. Alueilla, joilla ei ole tehty kattavaa toimenpiteiden monitavoitearviointia, voidaan hyödyntää monitavoitearviointioppaan Liitettä 4 (Rytkönen & Marttunen 2013) esimerkiksi tulvaryhmässä tehtävään kyselyyn. Priorisoinnin kuvaaminen hallintasuunnitelmissa Hallintasuunnitelmissa esitetään viittaus tähän muistioon, kuvaus priorisointiprosessista sekä siihen osallistuneet tahot. Tarvittaessa esitetään myös lyhyt kuvaus, mitä muita tekijöitä priorisoinnissa on otettu huomioon. Kuvauksen voi esittää toimenpiteiden arvioinnin yhteydessä sekä luvussa, jossa käsitellään toimenpiteiden yhteenvetoa ja priorisointia. Hallintasuunnitelmasta tulisi kunkin toimenpiteen kuvauksen osalta jotenkin käydä ilmi, miksi toimenpide on priorisoitu erittäin tärkeäksi / tärkeäksi / toissijaiseksi / täydentäväksi / muuksi, joko toimenpiteen lyhyen tiivistelmän perusteella tai sitten viittauksena priorisointiyhteenvetotaulukkoon. Priorisointiyhteenveto esitetään joko itse suunnitelmassa tai sen liitteenä. Yleiset suositukset: Priorisointi tehdään kaikille toimenpide-ehdotuksille ja esitetään hallintasuunnitelmissa Priorisointi perustuu 5-portaiseen luokitteluun ja 5 kriteeriin o Toimenpiteiden laskennallinen etusijajärjestys muodostuu kriteerien painoarvoista laskettavasta painotetusta keskiarvosta. o Kriteerien painoarvot ovat suosituksia, niitä voi perustellusti muuttaa o Laskennalliseen etusijajärjestykseen asetetut toimenpiteet luokitellaan priorisointiluokkiin. Luokkien raja-arvojen määrittely voi tapahtua tulvaryhmässä. Järjestyksestä voi perustellusti poiketa. o Priorisoinnin tulisi perustua monitavoitearvioinnin lisäksi toimenpiteestä erillisten ohjeiden mukaan tehtyihin sopeutuvuusarviointeihin sekä kustannushyötytarkasteluun 5
Viitteet Bruin, K., Delling, R.B., Ruijs, A. ym. 2009. Adapting to climate change in The Netherlands: an inventory of climate adaptation options and ranking of alternatives. Climatic Change (2009) 95:23-45. http://link.springer.com/article/10.1007/s10584-009-9576-4 Haapala, A. & Järvelä, E. 2014. Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 11/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-11-14.pdf Rytkönen, A-M. & Marttunen, M. Monitavoitearviointiopas tulvaryhmille. 13.2.2013. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla https://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelun_mat eriaalia 6
Liite 1. Monitavoitearviointiopas tulvaryhmillle, liite 4 (Rytkönen & Marttunen 2013) Kyselylomake II: yhteenveto toimenpiteen vaikutuksista TOIMENPITEEN NIMI: Ennusteet ja varautuminen KUVAUS: *Kehitetään tulvaennusteita ja -varoituksia. Keskeisiä kehitysalueita nykyisessä ennuste- ja varoitusjärjestelmässä ovat mm.: ennusteiden reaaliaikaisuus, jää- ja hyydepatojen ennakointi sekä räätälöinti eri käyttäjätahoille. *Nykyisen menettelyn mukaisten lähinnä paikallisten tulvantorjuntaharjoitusten lisäksi järjestetään säännöllisesti koko vesistön kattavia erityisesti säännöstelyjen käyttöön, mutta myös muihin tulvien ehkäisykeinoihin ja valmiustoimiin, keskittyviä harjoituksia, joissa harjoitellaan ennusteiden ja varoitusjärjestelmien tulkintaa sekä eri säännöstelijöiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä tulvien ehkäisemiseksi. * Laaditaan joka kotiin jaettava esite, jossa kerrotaan tulvavaaroista, väestön varoittamisesta ja tulvatilanteen toimenpiteistä sekä oman omaisuuden suojaamisesta. Laaditaan tiedottamisen toimintaohjeisto, joka sisältää tiedottamisen viranomaisille, kansalaisille sekä tulvariskialueen asukkaille. ARVIOINTITEKIJÄT TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN ARVIO VAIKUTUKSESTA 0-10 * Ihmisten terveys ja turvallisuus 5 * Liikenne, energia- ja vesihuolto 5 * Ympäristön pilaantuminen 2 * Kulttuurikohteet 2 * Rakennukset ja muu omaisuus 2 PERUSTELUT ARVIOILLE Valmiustason parantamisella voidaan jonkin verran vähentää tulvan seurauksia mutta vahinkoja tulee silti syntymään. Eniten voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä infran toiminnan varmistamiseen. ARVIOIJAN KOMMENTIT MUUT VAIKUTUKSET -10-10 * Vedenlaatu ja vesiluonto 0 * Luonnonsuojeluarvot 0 * Paikallis- ja aluetalous 0 * Vesivoimatuotanto 5 Ennustemallien kehittyminen palvelee vesivoimatuotannon kannalta optimaalista säännöstelyä. Toimenpiteillä ei juuri ole muita luontoon tai ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. * Maisema ja viihtyisyys 0 * Vesistön virkistyskäyttö 0 KUSTANNUKSET 3 milj. TOTEUTETTAVUUS 0-10 * Tekninen 5 * Rahoituksen järjestyminen 10 * Oikeudelliset edellytykset 10 Toimenpide on kustannuksiltaan melko edullinen Toimenpiteen toteuttamiselle ei ole erityisiä esteitä, lukuunottamatta sitä, että kehittämisestä huolimatta ennusteisiin jää aina epävarmuutta ja epätarkkuutta. * Hyväksyttävyys 10 TOIMIVUUS ERI TULVATILANTEISSA * Erittäin harvinainen tulva (1/250-1/1000) 0-10 * Harvinainen tulva (1/100) 6 Mitä mieltä olet toimenpiteestä? Rastita näkemystäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto. 1 Harvinaisessa tulvatilanteessa on tärkeää voida kohdentaa toimintoja oikein. Erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa tulvavahinkoja ei voida välttää pelkällä valmiustason parantamisella Kannatan toimenpiteen toteuttamista Vastustan toimenpiteen toteuttamista Suhtaudun toimenpiteeseen neutraalisti Vaikea ottaa kantaa, koska toimenpiteen sekä hyödyt että haitat ovat suuria toimenpiteen vaikutuksista tarvitaan vielä lisätietoa muu syy, mikä Perustelut: 7