SUUNNISTUKSEN HUIPPU-URHEILUN TÄHTISEURAOHJELMA Huippusuunnistuksen kehittäjänä Urheiluosaaminen Resurssit Yhteistyö Luodaan yhdessä innostusta ja edellytyksiä toteuttaa itseään kohti kansainvälistä huippua. Suomen Suunnistusliitto ry 22.3.2019
1 Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelma Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen laatuohjelma, jonka tavoitteena on seuratoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Laatuohjelma auttaa seuroja kehittämään sen itse valitsemia osa-alueita modernien toimintatapojen ja työkalujen avulla yhdessä asiantuntijoiden ja muiden laatuseurojen kanssa. Tähtiseura-ohjelman kehittämispolulle voivat lähteä mukaan kaikki seuratoiminnan ja laadun kehittämisestä kiinnostuneet seurat. Laatuohjelman osa-alueita on kolme: lapset ja nuoret aikuiset huippu-urheilu Kehittämistyön tuloksena seura voi halutessaan tavoitella ohjelman tunnusta, Tähtimerkkiä. Tähtimerkki viestii siitä, että seura täyttää kohderyhmäkohtaiset sisältövaatimukset sekä kaikille osa-alueille yhteiset johtamisen laatutekijät. Seuralle myönnetty Tähtimerkki on osoitus ja lupaus laadusta seuran nykyisille ja uusille jäsenille, heidän lähipiirilleen ja tukijoille. Hyödyt seuralle 1. Helpottaa toiminnan kehittämistä Laatuohjelma on seurakehittämisen työväline Seura saa tukea seuran kehittämiseen, joka mahdollistaa entistä parempaa seuratoimintaa Ohjelmassa mukanaolo kannustaa toiminnan kehittämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa Helpottaa yhteistyötä ja verkostoitumista seurojen välillä sekä lajiliittojen että aluejärjestöjen kanssa 2. Hyvät työkalut Maksuton Tähtiseura-verkkopalvelu seurojen kehittämistyön tueksi Tietoa, viestintää, hyviä malleja, koulutusta 3. Vahva brändi Yhteinen vahva Tähtimerkki-brändi tuo esille seuran laadukkaan toiminnan Mahdollisuus tuoda seuran upeita toimintoja laajemmin näkyviksi ja parantaa imagoa
2 Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuraohjelma Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseurat ovat kasvattaja- ja/tai huippuvaiheen seuroja, joilla on kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita, laadukasta seuravalmennusta ja jotka haluavat kehittää toimintaansa entistäkin paremmaksi. Huippu-urheilun Tähtiseura merkki kuvaa jatkuvuutta: kykyä viedä toistuvasti suunnistajia kansainvälisiin arvokilpailuihin ja tuottaa menestystä niin nuorten kuin aikuistenkin kansainvälisellä tasolla. Huippu-urheilun Tähtiseurassa tuetaan ympärivuotisesti ja ammattimaisesti suunnistajan polkua nuoruudesta huipputasolle. Laadukkaan nuorten ja huippujen valmennuksen lisäksi seuran organisaatio toimii huippu-urheilua tukevassa hengessä, jolloin toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseura statuksen saamisen edellytyksenä on peruskriteerien ja laatutekijöiden täyttyminen. Peruskriteerit kuvaavat seuran kansainvälisen menestyksen tasoa, kunnianhimoisia tavoitteita kansainvälisissä arvokilpailuissa sekä seuran sitoutumista kehittämistyöhön. Laatutekijät kuvaavat suomalaisen huippusuunnistuksen arkivalmennuksen laatua sekä seuratoimintaa, joka mahdollistaa kansainvälisten menetystavoitteiden toteutumisen. Laatutekijät täsmennetään ja vahvistetaan 3 vuodeksi kerrallaan (nyk. 2019-2021). Lapset nuoret aikuishuiput Huippu-urheilun tähtiseuralta, jossa on lasten ja nuorten toimintaa edellytetään lasten ja nuorten Tähtiseura merkkiä, joka kuvaa sitoutumista lasten liikunnan laatutekijöihin. Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuraksi voi päästä seura, jossa tuotetaan joko aikuishuipulle tai SM-ikäisille nuorille tai molemmille ryhmille laadukasta valmennustoimintaa. Jos seura on profiloitunut kasvattajaseuraksi tai aikuishuippuseuraksi, huomioidaan laatutekijöiden listasta vain tekijät, jotka ovat relevantteja kyseisen seuran toiminnan kannalta. Edut ja velvollisuudet Tähtiseura merkki on määräaikainen ja se myönnetään 3 vuodeksi kerrallaan. Laatumerkki on lunastettava hyvällä toiminnalla uudelleen. Uudelleen auditoinnin myötä seuralta edellytetään toiminnan tason nostoa. Tähtiseura laatumerkki sisältää oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka haastavat jatkuvasti sekä seuraa että liittoa. Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseura laatumerkki oikeuttaa liiton huippujärjestelmätukeen, jonka sisältö ja taso määritellään vuodeksi kerrallaan.
3 Taustaa Suunnistusliitossa käynnistettiin vuonna 2017 huippuseuraprojekti osana huippusuunnistuksen Suunta Huipulle -kehittämisohjelma, joka pohjautuu Suunnistusliiton strategiaan ja Huippusuunnistuksen linja 2020 visioon: Seuravalmennus suomalaisen valmennusjärjestelmän tukemana tuottaa kansainväliseen menestykseen valmiita urheilijoita ja kyvykkäitä, sitoutuvia toimijoita. Edellytyksen menestyksekkäälle huippusuunnistuksen tulevaisuudelle ratkaistaan suunnistajan polun lapsuus ja nuoruusvaiheen harjoittelun sisällöillä, mihin paikallistason seuravalmennuksella on mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä roolilla. Suunta Huipulle -seuraohjelman päämääränä on lisätä innostusta ja ammattimaisuutta seuravalmennukseen sekä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä eri toimintaympäristöjen välillä. Tähtiseuraohjelman kautta tahdotaan muutosta Muutostyön onnistumisen tulee näkyä erityisesti huippusuunnistajan tai huipulle tähtäävän suunnistajan ja hänen arkiympäristönsä muutoksissa. Tähtiseuraohjelmalla halutaan paikalliseen huippusuunnistusarkeen seuraavia muutoksia: 1) Ammatillisempaa seurajohtamista 2) Sitoutumista suunnistajan polun valmennuslinjaukseen 3) Parempaa valmennusosaamista ja lisää päätoimisia ammattilaisia 4) Vahvempaa yhteistyötä 5) Roolien selkiyttämistä 6) Resurssien vahvistamista ja niiden parempaa kohdentamista 7) Ilmiön rakentamista
4 Laatutekijät ovat kehittämisen työkalu Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuran laatutekijöillä kuvataan suomalaisen huippusuunnistuksen arkivalmennuksen laatua sekä seuratoimintaa, joka mahdollistaa kansainvälisten menetystavoitteiden toteutumisen. Laatutekijöissä yhdistyvät Tähtiseura-ohjelman kaikille osa-alueille yhteiset laatutekijät sekä lajin omat sisällöt. Tähtiseuran laatutekijät antavat konkreettisen mallin suunnistajan polun valmennuksellisista sisällöistä ja seuratyön kehittämisestä seuroille, joiden valintana on auttaa nuoria suunnistajia maailman huipulle. Tähtiseuran toimintaan kuuluu suunnitelmallisen ja ympärivuotisen Vauhtia! Taitoa! Kanttia! - valmennuslinjan mukaisen urheilutoiminnan lisäksi kansainvälisen vaatimustason mukaiset olosuhteet ja valmennusosaamisen resurssit. Lisäksi olennaisessa roolissa ovat toimintaedellytykset luova talous ja edistynyt seuran johtaminen. Toimintamalli korostaa yhteistyötä: seuran sisällä, seurojen välillä sekä seuran, urheiluakatemian ja liiton välillä. Kansainvälinen vaatimustaso Urheilijanpolku Valmennuskäytännöt Valmentautumisen tukitoimet Osaaminen Yhteisöllinen toiminta Urheilutoiminta Ihmiset Johtaminen ja hallinto Seura työpaikkana Seuran suhteet Mainekuva, markkinointi ja viestintä Edistynyt johtaminen ja hallinto Aineelliset resurssit Talous Olosuhteet Laatutekijät ovat syntyneet huippuseuraprojektin myötä yhteistyössä projektin kuuden pilottiseuran (Espoon Suunta, Helsingin Suunnistajat, MS Parma, OK Trian, Paimion Rasti ja Tampereen Pyrintö), Suunnistusliiton sekä Olympiakomitean kanssa.
5 Prosessi tähtiseura laatumerkin myöntämiseksi Suunnistusliitto kutsuu tai hakee seuroja mukaan auditointiprosessiin tavoittelemaan suunnistuksen huippu-urheilun laatumerkkiä. Seuraava hakuaika on vuoden 2021 alussa. Auditointiprosessiin valituksi tuleminen edellyttää seuralta peruskriteerien täyttämistä. Auditoinnin ajankohta sovitaan yhteistyössä lajiliiton kanssa. Auditointi voidaan tehdä myös seurojen yhteisauditointina. Auditoijia on vähintään kaksi henkilöä. Auditoinnin valmistelut Laatumerkkiä tavoittelevat seurat valmistautuvat auditointiin tekemällä laatutekijöiden itsearvioinnin auditointilomakkeelle. Nämä sekä auditointilomakkeella pyydetyt liitedokumentit seura toimittaa auditoijille 2 viikkoa ennen auditointia. Liitedokumentit: Seuran huippusuunnistuksen menestyssuunnitelma Seuran strategia Seuran viimeisin toimintasuunnitelma ja -kertomus sisältäen tilinpäätöksen ja budjetin Seuran toimintakäsikirja sisältäen valmennuksen toimintaperiaatteet Seuran suunnistajan polku ja valmennuksen linjaus eri ryhmissä Seuran viimeisin valmennuksen vuosisuunnitelma ja viikkoharjoitusrunko Lista seuran valmentajista ja heidän koulutustasostansa Seuran jäsenistön ja urheilijoiden palautekyselyjen tulokset Osallistujat Seura kutsuu seuran edustajat auditointiin (vähintään 4 7 seuratoimijaa). Kutsuttavia ovat seuran puheenjohtaja, valmennusvastaava, nuorisovastaava, valmentajat, ohjaajat, johtokunnan jäsenet ja urheilijat. Seura lähettää viikkoa ennen auditointitilaisuutta tiedot osallistujista. Auditointi peruuntuu, mikäli seurasta ei ole vaadittua henkilömäärää paikalla. Auditointitilaisuus Auditointikeskustelulle varataan aikaa 4 tuntia ja valmennustilanteen seuraamiselle 2 tuntia. Seura varaa kokoustilat ja tarjoilut auditointia varten. Auditointitilaisuus on keskusteleva. Auditoinnin tavoitteena on varmistaa laatutekijöiden täyttyminen, mutta myös tunnistaa seuran kehityskohteita ja auttaa seuraa toiminnan kehittämisessä. Auditointi on tilaisuus kehittää seuraa. Auditoinnin lopuksi seura saa lyhyen palautteen ja mikäli seura ei täytä laatutekijöitä, tämä kerrotaan seuralle. Seuran tulee täyttää peruskriteerit ja laatutekijät vähintään luokittelulla riittävästi Tähtitunnuksen saamiseksi. Auditoinnin jälkeen Auditoinnin jälkeen seura saa yhteenvedon auditoinnista. Uuden Tähtiseuran kanssa sovitaan Tähtiseuralaatumerkin tilaamisesta ja luovutustilaisuudesta.
6 Suunnistuksen huippu-urheilun peruskriteerit ja laatutekijät Peruskriteerit Kuvaavat seuran kansainvälisen menestyksen tasoa, kunnianhimoisia tavoitteita kansainvälisissä arvokilpailuissa sekä seuran sitoutumista kehittämistyöhön. 1. Menestys 1.1 Seuran urheilijoita kuuluu Olympiakomitean tukiurheilijoihin ja/tai Suunnistusliiton valmennusryhmiin. 1.2 Seuran suomalaiset urheilijat ovat menestyneet SM-kilpailuissa eri ikäluokissa mitalit ja plaketteja aikuisten sarjoissa mitaleja ja plaketteja nuorten sarjoissa 1.3 Seuran suomalaiset urheilijat ovat edustaneet ja/tai menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa eri ikäluokissa MM, EM, MC nuorten MM, EM 18v., EM 16v. 2. Huippu-urheilun kehittämiseen sitoutuminen 2.1 Seuran strateginen sitouttaminen huippu-urheilun kehittämiseen (kirjaus, jatkuvuuden varmistaminen) 2.2 Laadukkaan arkiharjoitteluympäristön rakentaminen (mm. ajantasaiset laadukkaat kartat, harjoitusolosuhteet ympärivuotisesti) jo laadukasta kansainväliselle huipulle tähtäävää toimintaa vähintään nuorissa 2.3 Yhteistyön ja roolituksen vahvistaminen muiden huippu-urheilusta vastaavien toimijoiden kesken sekä urheilun ulkopuolelta tulevien toimijoiden kanssa. Alueellisen yhteistyön edistäminen muiden seurojen kanssa. 2.4 Seura on lasten ja nuorten Tähtiseura
7 Laatutekijät Kuvaavat suomalaisen huippusuunnistuksen arkivalmennuksen laatua sekä seuratoimintaa, joka mahdollistaa kansainvälisten menetystavoitteiden toteutumisen. Laatutekijät täsmennetään ja vahvistetaan 3 vuodeksi kerrallaan (nyk. 2019-2021). 1. URHEILUTOIMINTA 1.1. Kansainvälinen vaatimustaso Seuran toiminta ilmentää kansainvälisen vaatimustason ja Vauhtia, taitoa, kanttia! -linjauksen tuntemusta. Seuran valmentajilla on toimintatapoja kansainväliseen oppimiseen ja tiedon vaihtoon (seminaarit, vierailut tms.). Seura tukee näitä. Seuran johto tunnistaa kansainvälisen vaatimustason ja tukee valmennusta tavoitteellisessa toiminnassaan. Urheilijoiden tulosseuranta 1.2. Urheilijan polku Seuran oma suunnistajan polku on kuvattu yhteneväiseksi Vauhtia, Taitoa, kanttia (VTK) suunnistajan polku huipputasolle valmennuslinjauksen kanssa. Linjauksen sisältöjä toteutetaan eri osa-alueilla ikäryhmien osaamis- ja kehitystavoitteiden kautta. Seura pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa entistä laadukkaammaksi, houkuttelevammaksi ja kasvattamaan lasten ja nuorten harrastajamääriä. Seuralla on toimintamalli lahjakkuuksien tunnistamiseen ja lahjakkuuspotentiaalin vahvistamiseen. Huipulle tähtäävillä ja harrastajilla on omat polut, jotka eriytyvät joltakin osin valintavaiheessa. Parhaiden urheilijoiden eteen työskennellään yhteistyössä liiton kanssa. 1.3. Valmennuskäytännöt Seuralla on eri kaikissa ikäluokissa riittävästi valmentajia suhteessa urheilijoiden määrään. Seura huolehtii, että kaikilla valmennusryhmiin kuuluvilla kansainväliselle huipulle tavoittelevilla yli 15-vuotiailla on henkilökohtainen valmentaja tai mentori/keskustelukumppani, joka on perillä urheilijan elämänhallintaan liittyvistä tekijöistä. Seuralla on yhteisesti sovittu ja viestitty toimintamalli siitä, miten seuran valmentajien ja urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien ja vanhempien välisestä yhteistyöstä huolehditaan.
8 Seuran valmentajat tietävät urheilijoiden tavoitteet kilpailuihin ja valmentautumiseen pitkällä (ura-unelma) ja keskipitkällä (n. 1-3v.) aikavälillä. Urheilijat ovat mukana myös joukkuekohtaisten tavoitteiden laadinnassa. Harjoittelun seurantaan, kokonaiskuormituksen määrään, kokonaisliikunnan määrään ja kehittymisen seurantaan on luotu toimintatapa, vastuut ja seurantajärjestelmä. Valmennustoiminnassa huomioidaan yksilöllisyys Seuralla on säännölliset fysiikkatestit, joissa seurataan VTK -tavoitetasoja (juoksu, lihaskunto- ja ominaisuudet) Suunnistusharjoittelun laadukkuutta lisäävät tekijät on huomioitu ja niitä on peilattu urheilijoiden kv-arvokilpailutavoitteisiin. Taitovalmennukseen kuuluu suoritukseen valmistautuminen ja analysointi. Seuralla on valmennustoimintaan suunnitelma ja toimintaperiaate, joka on dokumentoitu kirjallisesti ja minkä pohjalta toimintaa toteutetaan suunnitelmallisesti. 1.4. Valmentautumisen tukitoimet Seuralla on toimiva, vuosittain täsmentyvä tukitoimintojen toimintamalli ja kontaktihenkilöt tukitiimissä. Tukitiimi on osa valmennustiimiä ja valmentajat hyödyntävät asiantuntijoita valmennusprosessissa. o o o Kasvuikäisten tukitoiminnot: lihastasapainokartoitus, liikehallinta, ravinto ja terveydenhuolto Nuorten aikuisten tukitoiminnot: lihashuolto/fysioterapia, ravinto, terveydenhuolto, psyykkinen valmennus, managerointi (managerointi = seuralla toimintamalli, millä urheilijaa autetaan ja osaamista kehitetään yhteistyökumppanien ja rahoituksen saamiseksi) Aikuisten tukitoiminnot: lihashuolto/fysioterapia, ravinto, terveydenhuolto, psyykkinen valmennus, managerointi Seuralla on toimintamalli, miten seuran jäsenet saavat tietoa antidopingasioista. Urheilijalla on henkilö, jonka kanssa hänellä on mahdollisuus keskustella elämänhallintaansa liittyvistä asioista. Tämä voi olla seuran valmentaja tai muu urheilun tunteva henkilö tai toteutettu yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa.
9 2. IHMISET 2.1. Osaaminen Seuralla on nimetty valmennuspäällikkö, joka edistää ja seuraa valmennuksen laadun kehittämistä Tähtiseuran laatutekijöihin peilaten. Seuralla on kokonaiskäsitys seuran valmentajien osaamisen tasosta ja tämä on dokumentoitu osaksi seuran koulutussuunnitelmaa. Seuralla on osaamisen kehittämisen vastuuhenkilö, joka ohjaa potentiaalisia valmentajia koulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Seura osallistuu koulutuksen kustannuksien kattamiseen. Seuran jokaisessa suunnistajan polun ryhmässä on kouluttautunut vastuuvalmentaja, jolla on kokemusta ja osaamista kyseisen ikäluokan valmennuksesta. Vastuuvalmentaja varmistaa osaamisen siirtymisen uusille valmentajille. Valmentajat arvioivat omaa osaamistaan sekä itse että yhdessä valmennuksesta vastaavan henkilön kanssa vuosittain. Seuran valmentajilla on suunnitelma oman osaamisen kehittämisestä. Seura toteuttaa valmentajien jatkuvaa kehittymistä tukevia prosesseja esim. järjestää valmentajille sisäisiä valmennusiltoja, keskustelutilaisuuksia, vertaisoppimisen malleja sekä ketteriä viestintäkanavia tiedon ja osaamisen jakamiseen. 2.2. Yhteisöllinen toiminta Seuralla on toimintamalleja yhteisöllisyyden ja positiivisen ilmapiirin rakentamiseen ryhmien sisällä, ryhmien välillä ja koko seurana (esim. yhteiset tilaisuudet ja juhlat, asut, some-kanavat, edustusurheilijat nuorten harjoituksissa, kummiurheilijat jne.) Seurassa on sovittu, miten asioista viestitään. Joukkueilla/ryhmillä/jaostoilla on käytössä toimivat viestintäkanavat. Viestintä on innostavaa, avointa, vuorovaikutteista ja ajan tasalla olevaa. Seuralla on käytäntöjä valmentajien ja aktiivisten seuratoimijoiden palkitsemiseksi. Seura arvostaa ja tekee näkyväksi seuran valmentajia ja toimijoita. Seuralla on toimintamalleja vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaamiseen ja tukemiseen (esim. ohjeet, tehtävien kuvaukset, tukihenkilöt, perehdyttäminen jne.)
10 3. FYYSISET RESURSSIT 3.1. Talous Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti. Seuran talouden kehittäminen tukee suunnistajan polkua nuoruudesta huipputasolle ja huippusuunnistuksen arkea. Periaatteet ja linjaukset on viestitty avoimesti. Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä. Periaatteet on dokumentoitu ja viestitty seuran jäsenille. 3.2. Olosuhteet Seuralla on säännöllisesti päivittyvä maastonkäyttö- ja kartoitussuunnitelma, joka tukee suunnistajan polun eri ikävaiheiden laadukasta harjoitus- ja kilpailutoimintaa, huipputason vaatimuksia ja kansainvälisiin arvokilpailuihin valmentautumista. Seura pyrkii tarvittaessa tarjoamaan urheilijoille seurayhteistyöllä em. kriteerejä vastaavia olosuhteita. Seura järjestää taitoharjoittelumahdollisuuksia erilaisissa maastotyypeissä ja tulevia arvokilpailuja vastaavissa maastoissa. Harjoitukset sisältävät eri kilpailumuotoja tukevia harjoituksia (keskimatka / pitkämatka / viesti / sprintti / sprinttiviesti /sprintti knock-out). Harjoituksissa huomioidaan myös kansainväliset rataprofiilit, mittakaava jne. Seura mahdollistaa urheilijoiden harjoittelun huippusuunnistuksen edellyttämissä olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina (esim. salit, sisähallit, ulkomaan leirit jne.)
11 4. EDISTYNYT JOHTAMINEN JA HALLINTO 4.1. Johtaminen ja hallinto Seuralla on strategia ja toimintasuunnitelma strategian toteuttamiseksi. Huippusuunnistus näkyy strategiassa ja toimintasuunnitelmassa. Seuralla on toiminnan vuosikello ja se on kuvattu ja viestitty seuran jäsenistölle. Toiminnan arviointi on kuvattu osana vuosikelloa. Seura noudattaa hyvän hallinnon periaatteita ja tiedottaa jäsenistöään aktiivisesti hallitustyöskentelystä ja keskeisistä seuraa ja seuralaisia koskevista asioista. Seuran yleiseen toimintakäsikirjaan on linkitetty valmennustoiminnan linjaukset ja toimintaperiaatteet. Seuralla on kirjattuna organisaatiokaavio sekä päivittyvät tehtävänkuvat ja vastuualueet, jotka ovat selkeästi näkyvillä seuran jäsenistölle. Seuran johto varmistaa riittävät resurssit huippusuunnistuksen toteuttamiseen mm. siten, että valmentajat ehtivät keskittyä riittävästi valmentamiseen. Urheilijan ääni kuuluu seuran valmennustoiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Seura toteuttaa säännöllisesti palautekyselyjä jäsenistölleen sekä valmennusryhmilleen ja kehittää niiden pohjalta seuran toimintaa. 4.2. Seura työpaikkana Seuran työntekijät perehdytetään työhön ja heillä on kirjalliset työsopimukset. Seura noudattaa työnantajan lakiin sidottuja velvollisuuksia. Työntekijällä on selkeästi määritelty työnkuva, joka on jäsenistön tiedossa. Seura on selkeästi osoittanut työntekijöille yhden esimiehen. Esimies on säännöllisesti työntekijöiden tavoitettavissa. Esimies käy säännöllisesti tavoite- ja kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa ja keskustelee mm. työnkuvasta, kauden tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta sekä jaksamisesta. Seura huolehtii, että työntekijöillä on toimivat ja tarkoituksenmukaiset työskentelyolosuhteet ja - välineet. Seuralla on pitkäjänteinen suunnitelma tarvittavien seuratyöntekijöiden rekrytointiin ja työsuhteiden säilymiseen. Seuran oto-henkilöiden palkkiot ja korvaukset on linjattu ja toimintatavat luotu.
12 4.3. Seuran suhteet Seuralla on säännöllistä ja toimivaa valmennusyhteistyötä alueen muiden seurojen ja mahdollisen urheiluakatemian kanssa. Seura on aktiivisesti yhteydessä alueen maanomistajiin sekä metsästäjiin ja heidän kanssaan on sovittu toimintamallit harjoitusten ja kilpailuiden järjestämiseksi. Kilpailuiden järjestämisestä sovitaan maanomistajien ja metsästäjien kanssa ennen päätöstä kilpailuiden järjestämisestä. Seuralla on toimivat ja aktiiviset suhteet Suunnistusliittoon. Seuralla on toimivat ja aktiiviset suhteen muihin paikallisiin toimijoihin (esim. aluejärjestö, yhteistyökoulut, muiden lajien seurat) tarpeen mukaan. Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet yhteistyökumppaneihin ja mediaan. Seuralla on käytänteitä tai suunnitelma yritysyhteistyön kehittämiseen. Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet yhteistyökumppaneihin ja mediaan. Seuralla on käytänteitä tai suunnitelma yritysyhteistyön kehittämiseen. Seuralla on toimivat ja aktiiviset suhteet kunnan päättäjiin. 4.4. Mainekuva, markkinointi ja viestintä Seuralla on markkinointi- ja viestintäsuunnitelmat (esim. osana vuosikelloa tai strategiaa). Seuralla on käytössä nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, joita päivitetään säännöllisesti ja jotka tarjoavat riittävän sekä ajan tasalla olevan informaation seuran jäsenistölle ja ulkopuolisille (esim. miten seuran toimintaan pääsee mukaan ja miten seura toimii). Seuralla on pelisäännöt sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja seura on linjannut oman roolinsa sosiaalisessa mediassa. Seura viestii, mainostaa ja markkinoi toimintaansa. Seuralla on näkyvyyttä omassa paikallisympäristössään. Paikalliset ihmiset tunnistavat seuran ja seuran huippu-urheilijoita. Seuralla on tapoja vahvistaa seuraidentiteettiä esimerkiksi omalla logolla varustettuja tuotteita. Seuralla on sovittu pelisäännöt seuratuotteiden käytöstä. Seura edistää ja osallistuu omalta osaltaan yhteisvastuun luomiseen osallistumalla yhteiskunnalliseen toimintaan esim. paikallisten tapahtumien järjestämiseen.