LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - -
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2 2. KOEVERKKOKALASTUKSET... 2 2.1. Tutkimusalue. 2 2.2. Aineisto ja menetelmät.. 3 3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU..... 4 3.1. SUNISEN- JA PIILUVANSELKÄ..... 4 3.1.1. Koekalastuksien pyyntipaikat ja ajankohta.... 4 3.1.2. Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne.. 5 3.1.3. Lajikohtaiset saaliit ja pituusjakaumat... 6 3.1.4. Tulosten tarkastelu ja ekologinen tila 8 3.2. RIUTANSELKÄ. 9 3.2.1. Koekalastuksien pyyntipaikat ja ajankohta..... 9 3.2.2. Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne... 3.2.3. Lajikohtaiset saaliit ja pituusjakaumat... 11 3.2.4. Tulosten tarkastelu ja ekologinen tila 14 3.3. MAAVESI 15 3.3.1. Koekalastuksien pyyntipaikat ja ajankohta.... 15 3.3.2. Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne.. 16 3.3.3. Lajikohtaiset saaliit ja pituusjakaumat... 17 3.3.4. Tulosten tarkastelu ja ekologinen tila YHTEENVETO...... 22 LÄHTEET LIITTEET osa-alueiden kalansaalistaulukot Karels Oy Kalatalous ja Ympäristö Aarno Karels tutkija FT, kalastusbiologia/ympäristötieteet toimitusjohtaja Kilpukkakatu 6 539 Lappeenranta aarno@karels.fi p. +358 5171785-1 -
1. JOHDANTO Syksyllä 18 tuli kuluneeksi vuotta siitä, kun koko Läntisellä Pien-Saimaalla esiintyi massiivineen sinileväkukinta. Kesällä 9 tehtiin kalaston selvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää kalaston mahdolliset vaikutukset sinileväkukinnan esiintymisen alueella sekä arvioida mahdollisen hoitokalastuksen tarvetta. Poikkeuksellisen sinileväkukinnan jälkeen (8 9) alueella on käynnistetty useita kunnostushankeita ja tehty lukuisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut vähentää ulkoista ja sisäistä kuormitusta sekä parantaa alueen veden laatua. Tämä kalaston selvitys perustuu Läntisen Pien-Saimaan kalastusalueen hallituksen päätökseen tehdä uusi kalaston selvitys Nordic-koeverkkokalastusmenetelmällä. Kalaston selvitystä tarvitaan uuteen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sekä tehtyjen hoitokalastuksien ja muiden vesistökunnostuksien vaikutuksien arviointia varten. Läntisen Pien-Saimaan Nordic-koeverkkokalastukset toteutettiin heinä - syyskuun aikana Sunisen-, Piiluvan- ja Riutanselän alueella sekä Maaveden itäpuolella. Tässä raportissa esitellään alueiden kalaston rakennetta (biomassa ja kappalemäärät) sekä tärkeimpien lajien pituusjakaumat. 2. KOEVERKKOKALASTUKSET 2.1. Tutkimusalue Läntinen Pien - Saimaa sijaitsee Vehkataipaleen tien länsipuolella. Vesialueen pinta-ala, Maavesi mukaan lukien, on 122 km 2 ja keskisyvyys 4,7 m. Maaveden pinta-ala on 14,8 km 2 ja keskisyvyys 2,2 m. Läntiseltä Pien - Saimaalta voidaan erottaa viisi yli kuuden metrin syvyistä selkäaluetta. Sunisen- Piiluvan- ja Niemisenselälle vesisyvyys on 6 - m, Riutanselälle ja Vehkasalonselälle - 15 m. Koeverkkokalastustutkimuksen osa-aluejako on esitetty kuvassa 1. Kalaston selvityksen osaalueet ovat Sunisen- ja Piiluvanselkä, Riutanselkä ja Maavesi. Kuva 1. Läntisen Pien Saimaan kalaston selvityksen osa-alueet. - 2 -
Veden laadultaan Pien Saimaa on varsin heterogeeninen alue. Alueen veden laatu vaihtelee hyvän, tyydyttävän (Maavesi) ja välttävän (Lavikanlahti) välillä. Vesi on luontaisesti kirkasta ja karua. Suomen Ympäristökeskuksen ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan mukaan Läntisen Pien - Saimaan pintavesityyppi on SVh (Suuret vähähumuksiset järvet) ja Maaveden pintavesityyppi on Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet). Läntisen Pien Saimaan ekologinen tila vaihtelee hyvän (Vehkasalon/Niemisenselkä), tyydyttävän (Sunisen/Piiluvan/Riutanselkä) ja välttävän (Maavesi/Lavikanlahti) välillä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 16). 2.2. Aineisto ja menetelmät Koeverkkokalastuksia tehtiin Sunisen/Piiluvanselän, Riutanselän ja Maaveden alueella heinäsyyskuussa 18. Pyyntivälineenä koekalastuksissa käytettiin eurooppalaisen standardin SFS-EN 14757 NORDIC yleiskatsausverkkoa. Verkko koostuu 12:sta eri solmuvälistä (5; 6,25; 8; ; 12,5; 15,5; 19,5; 24; 29; 35; 43 ja 55 mm), jotka muodostavat geometrisen sarjan eli kasvavat tietyn kertoimen (1,25) mukaisesti. Kutakin solmuväliä on 2,5 m:n kaistale, jolloin verkon yläpaulan pituus on m (alapaula 33 m). Verkon korkeus on 1,5 m (katso kuva 2). Kuva 2. Pohjoismainen NORDIC yleiskatsausverkon koekalastusmenetelmä. Koeverkkojen pitäisi antaa kuva kalaston rakenteesta myös sellaisten pienten kalojen osalta, jotka eivät yleensä jää pyydyksiin. Verkoilla kalastettiin pinta-, välivesi- ja pohjapyyntinä satunnaisesti valitulla paikalla. Verkot laskettiin illalla ja nostettiin aamupäivällä, jolloin pyyntijaksoksi tuli 12-14 tuntia. Koeverkkovuorokausia oli Sunisen/Piiluvanselällä kpl, Riutanselällä 52 kpl ja Maavedellä kpl, yhteensä 2 verkkovuorokausia. Eri lajien osuudet laskettiin, mitattiin ja punnittiin verkkokohtaisesti. Tulosten käsittelyssä on pinta-, väli- ja pohjavesipyynti yhdistetty. Järvikunnostuksen hoitokalastustarpeen määrittelyyn menetelmä sopii, jos muita kalatutkimustietoja ei ole hankittavissa, mutta se ei välttämättä anna riittävän oikeaa kuvaa kalaston rakenteesta. Esimerkiksi muikun, hauen ja lahnan osuudet kalastossa saattavat jäädä selvästi aliarvioiduiksi. Näitä puutteita voidaan yrittää paikata korjauskertoimilla. Myös biomassa-arvoissa, eli pyydysyksikkösaaliiden suhteessa biomassoihin, saattaa olla niin suurta hajontaa, että tehdään vääriä johtopäätöksiä järven kalaston määrästä ja rakenteesta. Verkkoa voidaan siten käyttää hoitokalastuksen saalistavoitteen karkeassa määrittelyssä ja kalakantojen seurannassa (Olin 6). Osa-alueiden kalaston ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetään muuttujina yksikkösaaliin painoa (g/verkko), kalojen lukumäärää (kpl/verkko) ja rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen osuutta saaliin painosta (Tammi ym. 6). Ekologinen tila luokitellaan viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytettävät vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna 12 (Aroviita ym. 12). - 3 -
3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1. Sunisen- ja Piiluvanselkä 3.1.1. Koekalastuksien pyyntipaikat ja ajankohta Sunisen- ja Piiluvanselän koeverkkokalastuksen pyyntipaikat ovat esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Sunisen / Piiluvanselän koeverkkokalastuksen pyyntipaikat (#) vuonna 18. Koeverkkokalastuksia tehtiin Sunisen- ja Piiluvanselän osa-alueella 31.7., 1.8. ja 2.8.18. Koeverkkovuorokausia oli yhteensä kpl, josta pohjaverkot 18 kpl ja pinta- ja välivesiverkot 12 kpl. Tulosten käsittelyssä yhdistettiin pinta-, väli- ja pohjavesipyynnin tulokset. - 4 -
3.1.2. Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Saaliiksi saatiin kaikkiaan 7 lajia ja yhteensä 26,7 kg ja 658 kpl kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 889 g/verkko ja 22 kpl/verkko (taulukko 1). Tärkeimmät saalislajit olivat painonsa puolesta ahven (7,8 ), särki (24,3 ) ja lahna (3,5 ) ja lukumäärältään ahven (65,8 ), särki (21,4 ), kiiski (7,8 ) ja muikku (4,2 ). Taulukko 1. Sunisen- ja Piiluvanselän koeverkkokalastussaaliit vuosina 9. Lajikohtaiset kokonaissaaliit (g ja kpl), yksikkösaaliit (g ja kpl / verkko) sekä saalisosuudet kokonaispainosta ja lukumäärästä. Kokonaissaaliit Yksikkösaaliit Saalisosuus g kpl g/vk kpl/vk kg kpl ahven 18873 433 629 14 7,8 65,8 kiiski 157 51 5 2,6 7,8 särki 648 141 216 4,7 24,3 21,4 lahna 926 3 31 3,5,5 salakka 13 1,4,,2 muikku 188 27 6 1,7 4,2 kuore 18 2 1,1,3 Yhteensä 26655 658 889 22 ahvenkalat 19 484 634 16 71 74 särkikalat 7419 145 247 5 28 22 petoahvenet > 15cm 14 178 473 6 53 27 petokalat yht. 14 178 473 6 53 27 Kuvat 4-5. Sunisen- ja Piiluvanselän Nordic-koeverkkokalastussaaliit 31.7. ja 1.8.18. Ahvenkalojen osuus kokonaissaaliin painosta oli 71 ja särkikalojen osuus 28. Pienten ahventen (<15 cm) osuus kokonaissaaliin painosta oli 18 ja petoahventen (>15 cm) 53. Petokalojen saalis koostui vain petoahvenista. Saaliissa ei ollut yhtään kuhaa eikä haukea. - 5 -
3.1.3. Lajikohtaiset saaliit ja pituusjakaumat Ahven oli painon mukaan koekalastuksen runsain saalislaji 71 kokonaissaalin painosta ja 629 g yksikkösaaliilla. Ahvenia saatiin koekalastuksessa kaikkiaan 433 kpl, joka tarkoittaa yksikkösaalista 14 kpl/verkko. Saaliiksi saadut ahvenet olivat 5-35 cm pituisia. Runsain pituusluokka oli 14 cm (kuva 6). Petoahventen (>15 cm) osuus kokonaissaaliin painosta oli 53 ja pienten ahventen (<15 cm) osuus 18 Petoahventen yksikkösaalis oli 473 g ja 6 kpl/verkko. Särkisaalis (216 g/verkko ja 4,7 kpl/verkko) koostui -22 cm yksilöistä (kuva 7). Runsaimmat pituusluokat olivat välillä 16-19 cm. Lahnoja saatiin koekalastuksessa kaikkiaan 3 kpl (926 g). Lahnan yksikkösaalis oli 31 g/ verkko. Lahnat olivat 31-33 cm pitkiä. Muikkuja saatiin koekalastuksessa kaikkiaan 26 kpl, josta 25 kpl oli hottamuikkuja (+ vuotta) ja 1 kpl 1+ vuotta. Muikun yksikkösaalis oli 6 g ja 1 kpl/ verkko. Hottamuikkujen koko oli välillä 9-11 cm ja 1+ vuoden muikun koko oli 17,5 cm (kuva 9). Kiisken yksikkösaalis oli 5 g ja 2 kpl/ verkko (taulukko 1). Kiiskisaalis koostui 4-11 cm pituisista yksilöistä (kuva 8). Koekalastuksessa saatiin myös 2 kpl kuoretta ( 16 cm) ja yksi salakka (13 cm). Ahven Sunisen/Piiluvanselkä 9 18 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 31 32 33 34 35 Särki Sunisen/Piiluvanselkä 9 18 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 Kuva 6-7. Ahventen ja särkien pituusjakaumat Sunisen- ja Piiluvanselällä kesällä 9 ja 18. - 6 -
Kiiski Sunisen/Piiluvanselkä 18 4 5 6 7 8 9 11 12 8 7 Muikku Sunisen/Piiluvanselkä 18 6 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kuvat 8-9. Kiiskien ja muikkujen pituusjakaumat Sunisen- ja Piiluvanselällä kesällä 18. Kuva. Sunisen- ja Piiluvanselän + vuotiaiden ja 1+vuoden muikut. - 7 -
3.1.4. Tulosten tarkastelu ja ekologinen tila Verrattuna aikaisempiin koeverkkokalastuksien tuloksiin (vuonna 1999, 6 ja 9) vuoden 18 pienten ahventen (<15 cm) ja särkikalojen (särki, lahna salakka) yksikkösaaliit olivat merkittävästi pienemmät (katso kuva 11). Myös petoahventen yksikkösaalis ja niiden osuus kokonaissaaliin painosta (53 ) olivat merkittävästi suuremmat kuin aikaisempina vuosina. Petokalojen osuus koostui kokonaan petoahvenista vuonna 18. Kuhia ja haukea ei saatu vuoden 18 koekalastuksissa. kg / verkko 1,,8,6 SUNISEN- PIILUVANSELÄN VERKKOKOEKALASTUKSEN YKSIKKÖSAALIIT 1999 6 9 18,4,2, ahven <15 cm ahven >15 cm särki lahna kuha muikku kiiski salakka siika hauki Kuva 11. Sunisen- ja Piiluvanselän koeverkkokalastusten lajikohtaiset yksikkösaaliit (kg/verkko) vuosina 1999, 3, 9 ja 18. Verrattuna vuoteen 9 huomattavimmat muutokset vuoden 18 saalisosuuksissa ovat seuraavat: yksikkösaaliit (g ja kpl/verkko) olivat selvästi pienemmät, petoahventen osuus oli 5 kertaa suurempi ja särkikalojen ja pienten ahventen osuudet ovat vähentyneet huomattavasti. Mitä ilmeisimmin alueen hoitokalastuksella on ollut vaikutusta saalismuutoksiin. Vuoden 18 koekalastuksen perusteella arvioituna alueen kalaston ekologinen tila on hyvä/erinomainen. Painosaalis osoitti hyvää ekologista tilaa, kappalemääräinen yksikkösaalis erinomaista tilaa ja särkikalojen biomassaosuus erinomaista tilaa. Kalaston ekologinen tilanne on selvästi parantunut verrattuna vuonna 9, jolloin tilanne luokiteltiin välttäväksi. Taulukko 2. Sunisen- ja Piiluvanselän Nordic-koeverkkokalastustulosten vertailua vuosien 9 (Karels, 9) ja 18. 9 18 Ekologinen luokka Ekologinen luokka Lajeja (kpl) 9 9 Yksikkösaalis (g/verkko) 1937 välttävä 889 hyvä Yksikkösaalis (kpl/verkko) 84 välttävä 22 erinomainen Ahvenen osuus () 54 71 Petoahvenien osuus () 9,4 53 Petokalojen osuus () 9,4 53 Särjen osuus () 18 24 Särkikalojen osuus () 44 välttävä 28 erinomainen - 8 -
3.2. Riutanselkä 3.2.1. Koekalastuksien pyyntipaikat ja ajankohta Riutanselän koeverkkokalastuksen pyyntipaikat ovat esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Riutanselän koeverkkokalastuksen pyyntipaikat (#) vuonna 18. Koeverkkokalastuksia tehtiin Riutanselän osa-alueella 2.8., 8.8., 9.8. ja 28.8.18. Koeverkkovuorokausia oli yhteensä 52 kpl, josta pohjaverkot 32 kpl ja pinta- ja välivesiverkot kpl. Tulosten käsittelyssä yhdistettiin pinta-, väli- ja pohjavesipyynti. - 9 -
3.2.2. Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Saaliiksi saatiin kaikkiaan 9 lajia ja yhteensä 37,4 kg ja 1561 kpl kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 719 g/verkko ja kpl/verkko (taulukko 3). Tärkeimmät saalislajit olivat painonsa puolesta ahven (53,8), särki (22,5 ), kuha (8,9 ), lahna (6,2 ), muikku (2,3 ) hauki (2,2 ), kuore (2 ) ja salakka (,7 ). Lukumäärältään tärkeimmät lajit olivat ahven (56,1 ), särki (14,7 ), kiiski (12,9 ), kuore (7,4 ) ja muikku (5,5 ). Taulukko 3. Riutanselän Nordic-koeverkkokalastussaaliit vuosina 18. Lajikohtaiset kokonaissaaliit (g ja kpl), yksikkösaaliit (g ja kpl / verkko) sekä saalisosuudet kokonaispainosta ja lukumäärästä. Kokonaissaaliit Yksikkösaaliit Saalisosuus g kpl g/vk kpl/vk kg kpl ahven 139 875 387 16,8 53,8 56,1 kiiski 539 1 3,9 1,4 12,9 kuha 3319 64,2 8,9,6 särki 8411 2 162 4,4 22,5 14,7 lahna 2327 25 45,5 6,2 1,6 salakka 275 18 5,3,7 1,2 hauki 85 1 15, 2,2,1 kuore 737 116 14 2,2 2, 7,4 muikku 86 85 17 1,6 2,3 5,5 Yhteensä 37412 1561 719,, ahvenkalat 23997 86 461 21 64,1 69,6 särkikalat 113 273 212 5 29,4 17,5 petoahvenet > 15cm 828 83 8 2 28,9 5,3 petokalat yht. 14952 94 288 2, 6, Kuvat 13-16. Riutanselän Nordic-koeverkkokalastussaaliit 8.8., 9.8. ja 28.8.18. - -
Ahvenkalojen osuus kokonaissaaliin painosta oli 64,1 ja särkikalojen osuus 29,4. Pienten ahventen (<15 cm) osuus kokonaissaaliin painosta oli 24,9 ja petoahventen (>15 cm) 29,4. Petokalojen (kuha, hauki ja petomainen ahven) osuus oli. 3.2.3. Lajikohtaiset saaliit ja pituusjakaumat Ahven oli painon mukaan koekalastuksen runsain saalislaji 53,8 painosta. Ahvenia saatiin koekalastuksessa kaikkiaan 875 kpl, joka tarkoittaa yksikkösaalista 14 kpl/verkko. Saaliiksi saadut ahvenet olivat 5-35 cm pituisia. Petokalaksi luokiteltujen ahventen (>15 cm) yksikkösaalis oli 8 g ja 2 kpl/verkko. Särkisaalis (162 g/verkko ja 4,4 kpl/verkko) koostui - 21 cm yksilöistä. Runsaimmat pituusluokat olivat välillä 15-18 cm. Kuhan yksikkösaalis (64 g/verkko ja,2 kpl/verkko) koostui 21-46 cm yksilöistä. Muikun yksikkösaalis oli 17 g ja 1,6 kpl/ verkko. Muikkusaalis koostui 9 - cm pituisista yksilöistä. Hottamuikkujen koko oli välillä - 12 cm, 1+ vuotiaiden muikkujen koko oli 16,5 cm ja 2+ vuotiaan muikku oli 19,5 cm (kuva ). Lahnan yksikkösaalis (45 g ja,5 kpl/ verkko) koostui 11-34 cm pituisista yksilöistä. Kiisken yksikkösaalis oli g ja 3,9 kpl/ verkko. Kiiskisaalis koostui 5-11 cm pituisista yksilöistä. Salakan yksikkösaalis oli 5 g ja,3 kpl/ verkko. Salakkasaalis koostui 11-15 cm pituisista yksilöistä. Kuoren yksikkösaalis oli 14 g ja 2,2 kpl/ verkko. Kuoresaalis koostui -14 cm pituisista yksilöistä. Ainut hauki koeverkkosaaliissa oli 51 cm ja 85 grammaa. Ahven Riutanselkä 9 18 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 > Särki Riutanselkä 9 18 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 Kuvat 17-18. Ahventen ja särkien pituusjakaumat Riutanselällä kesällä 9 ja 18. - 11 -
Kuha Riutanselkä 9 18 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 31 32 33 34 35 36 37 38 39 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Kuva 19. Kuhien pituusjakaumat Riutanselällä kesällä 9 ja 18. 7 6 Muikku Riutanselkä 18 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 Lahna Riutanselkä 18 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 31 32 33 34 35 Kuvat - 21. Muikkujen ja lahnojen pituusjakaumat Riutanselällä kesällä 18. - 12 -
Kiiski Riutanselkä 18 4 5 6 7 8 9 11 12 7 6 Kuore Riutanselkä 18 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 7 6 Salakka Riutanselkä 18 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kuvat 22-24. Kiiskien, kuoren ja salakan pituusjakaumat Riutanselällä kesällä 18. - 13 -
3.2.4. Tulosten tarkastelu ja ekologinen tila Verrattuna vuoteen 9 huomattavimmat muutokset vuoden 18 saalisosuuksissa olivat seuraavat: kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (g ja kpl/verkko) olivat selvästi pienemmät ja särkikalojen ja pienten ahventen osuudet olivat vähentyneet huomattavasti. Mitä ilmeisimmin alueen hoitokalastuksilla on ollut vaikutusta saaliin muutoksiin. kg / verkko 1,,8 RIUTANSELÄN VERKKOKOEKALASTUKSEN YKSIKKÖSAALIIT 9 18,6,4,2, ahven <15 cm ahven >15 cm särki lahna kuha muikku kiiski salakka hauki kuore siika pasuri Kuva 25. Riutanselän koeverkkokalastusten lajikohtaiset yksikkösaaliit (kg/verkko) vuonna 9 ja 18. Vuoden 18 koekalastuksen perusteella arvioituna kalaston ekologinen tila on erinomainen. Painosaalis, kappalemääräinen yksikkösaalis ja särkikalojen biomassaosuus osoittivat erinomaista tilaa. Myös petokalojen biomassaosuus ( ) on hyvällä tasolla ja on muuttunut parempaan suuntaan verrattuna vuoteen 9 (19 ). Voidaan todeta, että kalaston ekologinen tilanne on selvästi parantunut kymmenen vuoden aikana. Taulukko 4. Riutanselän vuosien 9 (Karels, 9) ja 18 Nordic-koeverkkokalastustulosten vertailua. 9 18 Ekologinen luokka Ekologinen luokka Lajeja (kpl) 9 Yksikkösaalis (g/verkko) 1577 välttävä 719 erinomainen Yksikkösaalis (kpl/verkko) 7 välttävä erinomainen Ahvenen osuus () 53 54 Petoahvenien osuus () 29 Petokalojen osuus () 19 Särjen osuus () 29 23 Särkikalojen osuus () 36 erinomainen 29 erinomainen - 14 -
3.3. MAAVESI 3.3.1. Koekalastuksien pyyntipaikat ja ajankohta Maaveden koeverkkokalastuksen pyyntipaikat ovat esitetty kuvassa 26. Kuva 26. Maaveden koeverkkokalastuksen pyyntipaikat (#) kesällä 18. Koeverkkokalastuksia tehtiin Maavedellä 3.8 ja 26.8.18. Koeverkkovuorokausia oli yhteensä kpl, jossa vesistön mataluuden vuoksi käytettiin vain pohjaverkkoja. - 15 -
3.3.2. Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Saaliiksi saatiin kaikkiaan lajia ja yhteensä 41,5 kg ja 2525 kpl kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 77 g/verkko ja 126 kpl/verkko (taulukko 5). Tärkeimmät saalislajit olivat painonsa puolesta ahven (43,5, josta pientä ahventa 19,9 ja petoahventa 23,6) särki,1, lahna 12,1 ja kuha 9,3. Lukumäärältään tärkeimmät lajit olivat ahven (69,1, josta pientä ahventa 65,4 ), särki 18,9 ja kiiski 9,3. Taulukko 5. Maaveden koeverkkokalastussaaliit vuonna 18. Lajikohtaiset kokonaissaaliit (g ja kpl), yksikkösaaliit (g ja kpl / verkko) sekä saalisosuudet kokonaispainosta ja lukumäärästä. Kokonaissaaliit Yksikkösaaliit Saalisosuus g kpl g/vk kpl/vk kg kpl ahven 17982 1743 899 87,2 43,5 69,1 kiiski 989 234 49 11,7 2,4 9,3 kuha 38 192,5 9,3,4 särki 1249 477 625 23,9,1 18,9 lahna 4985 31 249 1,6 12,1 1,2 salakka 296 19 15 1,,7,8 pasuri 6 8 31,4 1,5,3 sorva 175 2 9,1,4,1 hauki 17 1 9,1,4, Yhteensä 41537 2525 77 126,3,, ahvenkalat 2281 1987 1141 99 55 79 särkikalat 18566 537 929 27 45 21 petoahvenet > 15cm 9783 94 489 4,7 23,6 3,7 petokalat yht. 13783 5 69 5 33 4 Kuva 27-29. Maaveden Nordic-koeverkkokalastussaaliit 3.8. ja 26.8.18. - 16 -
3.3.3. Lajikohtaiset saaliit ja pituusjakaumat Ahven oli painon mukaan koekalastuksen runsain saalislaji 43,5 kokonaissaalin painosta (899 g/verkko). Ahvenia saatiin koekalastuksessa kaikkiaan 1743 kpl, joka tarkoittaa 87 kpl/verkko. Saaliiksi saadut ahvenet olivat 5-33 cm pituisia. Runsaimmat pituusluokat olivat välillä 6-8 cm. Petokalaksi luokiteltujen ahventen (>15 cm) yksikkösaalis oli 489 g ja 4,7 kpl/verkko. Särkisaalis (625 g/verkko ja 24 kpl/verkko, saaliin painosta) koostui 9-19 cm yksilöistä. Runsaimmat pituusluokat olivat välillä 13-18 cm. Särjet olivat huomattavasti isompia vuonna 18 kuin vuonna 9. Lahnan yksikkösaalis (249 g ja 1,6 kpl/ verkko) koostui - 36 cm pituisista yksilöistä. Kuhan yksikkösaalis (192 g/verkko ja,5 kpl/verkko) koostui 21-46 cm yksilöistä. Kiisken yksikkösaalis oli 49 g ja 12 kpl/ verkko. Kiiskisaalis koostui 4-11 cm pituisista yksilöistä. Salakan yksikkösaalis oli 15 g ja 1 kpl/ verkko. Salakkasaalis koostui 8-16 cm pituisista yksilöistä Pasurin yksikkösaalis oli 31 g ja,4 kpl/ verkko (yht. 8 kpl; 14 23 cm). Sorvan yksikkösaalis oli 9 g ja,1 kpl/ verkko (yht. 2 kpl; 17 ja,5 cm). Haukea saatiin yksi kappale, joka oli 31,5 cm ja 17 grammaa. Ahven Maavesi 9 18 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 31 32 33 34 35 Särki Maavesi 9 18 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 >29 Kuva - 31. Ahventen ja särkien pituusjakaumat Maavedellä kesällä 9 ja 18. - 17 -
Lahna Maavesi 18 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 31 32 33 34 35 36 37 38 Kuha Maavesi 18 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 31 32 33 34 35 36 37 38 39 41 42 43 44 45 46 47 48 49 51 52 53 54 55 Kiiski Maavesi 18 4 5 6 7 8 9 11 12 Kuva 32-34. Lahnojen, kuhien ja kiiskien pituusjakaumat Maavedellä kesällä 18. - 18 -
Salakka Maavesi 18 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kuva 35. Salakan pituusjakaumat Maavedellä kesällä 18. 3.3.4. Tulosten tarkastelu ja ekologinen tila PAINO 7 6 MAAVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSEN SAALISOSUUDET 1997 2 9 12 16 18 ahven särki salakka lahna kiiski kuha hauki pasuri sorva ruutana Kuva 36. Maaveden koeverkkokalastuksen lajikohtaiset saalisosuudet (paino ) kokonaissaaliista vuonna 1997 (Niemi, 1998), 2 (Saarenpään osakaskunta), 9 Karels (9), 12 (Saukkonen, 13), 16 (Alaja, 17) ja 18 (Karels, 18). Viimeisten vuoden aikana, lukuun ottamatta vuotta 12, Maaveden kalastossa ei näytä olevan tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 12 Saukkosen (13) mukaan verkkojen pyydystävyys oli heikko likaantumisen ja tuulisuuden vuoksi, joka näkyi vähäisenä yksikkösaaliina. Mikäli pyyntiolosuhteet olisivat olleet suosiollisemmat, on todennäköistä, että koekalastusvuosien tulokset eivät olisi niin alhaisia. Vaikka yksikkösaalis oli merkittävästi pienempi, lajikohtaiset saalisosuudet olivat vuonna 12 samankaltaiset kun muut vuodet. - 19 -
Taulukko 6. Maaveden vuosien 9, 12, 16 ja 18 Nordic-koeverkkokalastustulosten vertailua. 9 12* 16 18 Ekol. luokka Ekol. luokka Ekol. luokka Lajeja (kpl) 6 7 9 Yksikkösaalis (g/verkko) 295 Hu 927 Hy 2437 Hu 77 V Yksikkösaalis (kpl/verkko) 167 Hu 44 T 128 Hu 126 Hu Ahvenen osuus () 32 35 66 44 Petoahvenien osuus () 13 12 46 24 Petokalojen osuus () 15 47 33 Särjen osuus () 42 53 21 Särkikalojen osuus () 6 V 59 V 31 E 45 Hy Ekol. luokka * Vuonna 12 selvästi pienempiin yksikkösaaliisiin ovat vaikuttaneet verkkojen limoittuminen, kylmä ja tuulinen sää sekä Maaveden hoitokalastus (kommentti Pena Saukkonen, 13) Vuoden 18 koekalastuksen yksikkösaalis oli 77 g ja 126 kpl/verkko ja särkikalojen osuus saaliin biomassasta oli 45. Maaveden yksikkösaalis oli rehevöityneelle järvelle tyypilliseen tapaan melko runsas. Painosaalis oli erittäin runsas ja kuvasi välttävää ekologista tilaa. Painosaaliin osalta runsaimpia lajeja olivat ahven (josta 1/3 osa oli petoahventa), särki, kuha, ja lahna. Kappalemääräinen saalis oli runsas ja kuvasi huonoa ekologista tilaa. Kappalemääräisessä saaliissa runsaimpia lajeja olivat ahven, särki ja kiiski. Saalis painottui ahvenen osalta 6-8 cm yksilöihin ja särjen osalta 12-18 cm pituisiin yksilöihin. Särkikalojen biomassaosuus kuvasi hyvää ekologista tilaa. Petokalojen osuus saaliista on hyvä (biomassaosuus 33 ), petoahvenen ( 15 cm) osuus kokonaissaaliin biomassasta oli 24 ja kuha 9. Haukea saatiin saaliiksi vain yksi kappale. Koeverkkokalastusmenetelmä ei yleensä anna luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Verrattuna vuoteen 9 vuoden 18 kalaston ekologinen tilanne on parempi. Painosaalis osoitti välttävä ekologista tilaa, kappalemääräinen yksikkösaalis huonoa ekologista tilaa ja särkikalojen biomassaosuus hyvää ekologista tilaa. - -
YHTEENVETO Läntisen Pien-Saimaan kalasto selvitettiin Sunisen- ja Piiluvanselän, Riutanselän ja Maaveden osa - alueella. Päämääränä oli selvittää alueiden kalaston rakennetta (biomassa ja kappalemäärät) tärkeimpien lajien pituusjakaumat ja vertailla tuloksia aikaisempiin koeverkkokalastuksien tuloksiin. Koeverkkokalastukset tehtiin heinä - syyskuussa 18. Koeverkkokalastuksessa käytettiin Nordickoekalastusverkkoja. Tietoa Pien-Saimaan kalastosta tarvitaan uuden kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa varten. Koekalastusten avulla voidaan myös arvioida kalaston ekologista tilaa sekä mahdollinen järven hoitokalastustarve. Sunisen- ja Piiluvanselän osa-alue Sunisen- ja Piiluvanselän alueella saatiin kaikkiaan 7 lajia, yhteensä 26,7 kg ja 658 kpl kalaa. Kokonaisyksikkösaalis, eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis, oli 889 g/verkko ja 22 kpl/verkko. Tärkeimmät saalislajit olivat painonsa puolesta ahven (7,8 ), särki (24,3 ) ja lahna (3,5 ) ja lukumäärältään ahven (65,8 ), särki (21,4 ), kiiski (7,8 ) ja muikku (4,2 ). Ahvenkalojen osuus kokonaissaaliin painosta oli 71 ja särkikalojen osuus 28. Pienten ahventen (<15 cm) osuus kokonaissaaliin painosta oli 18 ja petoahventen (>15 cm) 53. Saalissa ei ollut yhtään kuhaa ja haukea. Verrattuna vuoteen 9 huomattavimmat muutokset saalisosuuksissa olivat seuraavat: yksikkösaaliit olivat selvästi pienemmät, petoahventen osuus oli 5 kertaa suurempi ja särkikalojen ja pienten ahventen osuudet ovat vähentyneet huomattavasti. Mitä ilmeisimmin alueen hoitokalastuksella on ollut vaikutusta saalismuutoksiin. Vuoden 18 kalaston ekologinen tila arvioitiin hyvä/erinomainen. Painosaalis osoitti hyvää ekologista tilaa, kappalemääräinen yksikkösaalis erinomaista tilaa ja särkikalojen biomassaosuus erinomaista tilaa. Kalaston ekologinen tilanne on selvästi parantunut verrattuna vuonna 9, jolloin tilanne luokiteltiin välttäväksi. Riutanselän osa-alue Riutanselän osa-alueella saatiin kaikkiaan 9 lajia, yhteensä 37,4 kg ja 1561 kpl kalaa. Kokonaisyksikkösaalis oli 719 g/verkko ja kpl/verkko. Tärkeimmät saalislajit olivat painonsa puolesta ahven (53,8), särki (22,5 ), kuha (8,9 ), lahna (6,2 ), muikku (2,3 ) hauki (2,2 ) ja kuore (2 ). Lukumäärältään tärkeimmät lajit olivat ahven (56,1 ), särki (14,7 ), kiiski (12,9 ), kuore (7,4 ) ja muikku (5,5 ). Ahvenkalojen osuus kokonaissaaliin painosta oli 64,1 ja särkikalojen osuus 29,4. Pienten ahventen (<15 cm) osuus kokonaissaaliin painosta oli 24,9 ja petoahventen (>15 cm) 29,4. Petokalojen (kuha, hauki ja petomainen ahven) osuus oli. Verrattuna vuoteen 9 huomattavimmat muutokset saalisosuuksissa olivat: kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit olivat selvästi pienemmät ja särkikalojen ja pienten ahventen osuudet olivat vähentyneet huomattavasti. Niin kuin Sunisen- ja Piiluvanselällä hoitokalastuksilla on todennäköisesti ollut vaikutusta saaliin muutoksiin. Vuoden 18 kalaston ekologinen tila arvioitiin erinomainen. Painosaalis, kappalemääräinen yksikkösaalis ja särkikalojen biomassaosuus osoittivat erinomaista tilaa. Myös petokalojen biomassaosuus ( ) on hyvällä tasolla ja on muuttunut parempaan suuntaan verrattuna vuoteen 9 (19 ). Voidaan todeta, että kalaston ekologinen tilanne on selvästi parantunut kymmenen vuoden aikana. Maaveden osa-alue Saaliiksi saatiin kaikkiaan lajia ja yhteensä 41,5 kg ja 2525 kpl kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 77 g/verkko ja 126 kpl/verkko. Tärkeimmät saalislajit olivat painonsa puolesta ahven (43,5, josta pientä ahventa 19,9 ja petoahventa 23,6) särki,1, lahna 12,1 ja kuha 9,3. Lukumäärältään tärkeimmät lajit olivat ahven (69,1 ), särki 18,9 ja kiiski 9,3. Ahvenkalojen osuus kokonaissaaliin painosta oli 55 ja särkikalojen osuus 45. Pienten ahventen (<15 cm) osuus kokonaissaaliin painosta oli 19,9 ja petoahventen (>15 cm) 23,6. Petokalojen (kuha, hauki ja petomainen ahven) osuus oli 33. Verrattuna aikaisempiin koekalastuksiin viimeisten vuoden aikana Maaveden kalastossa ei näytä olevan tapahtunut suuria muutoksia. Verrattuna vuoteen 9 kalaston ekologinen tilanne on nyt parempi. Painosaalis osoitti välttävää ekologista tilaa, kappalemääräinen yksikkösaalis huonoa ekologista tilaa ja särkikalojen biomassaosuus hyvää ekologista tilaa. - 21 -
LÄHTEET Alaja, H. 17. Suursuon kalataloudellinen velvoitetarkkailu 16. Nab Labs Oy. No 49/17. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 12. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 12-13 -päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. 23.8.12, lopullinen versio. Suomen ympäristökeskus ja RKTL. 31 s. Böhling ja Rahikainen (toim.) 1999. Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry: Pien-Saimaan koekalastukset vuosina 1999, 5, 6, 7 ja 8. Jantunen, M. 1997. Maaveden kalasto ja kalastus vuonna 1997. Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 16. Kaakkois Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 16 21. raporttia 2/16. Karels, A. 3. Maaveden alueen kalastustiedustelu v. 2. Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Mäkelä H. 1986. Selvitys Suursuon turvetuotantoalueen alapuolisen Maaveden kalastosta ja kalastuksesta. Jyväskylän yliopisto, ympäristötutkimuskeskus. Niinimäki, J. 8. Rehevöityneiden järvien ravintoketjukunnostus ja hoito, Ve2. Niemi A. 1998. Läntisen Pien Saimaan Maaveden koekalastukset vuonna 1997. Kymen TEkeskus, kalatalousyksikkö, Kouvola. Olin ja Ruuhijärvi (toim.) 2. Rehevöityneiden järven hoitokalastuksen vaikutukset. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Olin, M. 6. Fish communities in South-Finnish lakes and their responses to biomanipulation assessed by experimental gillnetting. University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences. Doctoral dissertation. ISBN:952--2516-6. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 14: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. - RKTL:n työraportteja 21/14: 1-14 + liitteet. Sundell P. 1999. Suursuon turvetuotantoalueen alapuolisen Maaveden kalasto ja kalastus vuonna 199. Jyväskylän yliopisto, ympäristötutkimuskeskus. Saukkonen, P. 13. Maaveden Laitsaarenselän ja Piispalanselän koekalastus vuonna 12. Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy. No 66/13. SYKE, Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet, 6. Tammi, J., Rask, M. ja Olin, M. 6. Kalayhteisöt järvien tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja nro 383. 68 s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 9. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osat I-II. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/9. Suomen ympäristökeskus. 1 s. - 22 -
Riutanselkä kesä 18 Nordic-yleiskatsausverkon saaliit Paino pohja n=32 pinta n= Piste 3 4 7 8 13 14 15 16 17 18 19 21 22 25 26 27 28 29 33 34 35 36 43 44 45 46 47 48 49 Yht Yht Yht 1 2 5 6 9 11 12 23 24 31 32 37 38 39 41 42 51 52 Yht Yht Yht PVM 2.8. 2.8. 2.8. 2.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 2.8. 2.8. 2.8. 2.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. Laji/saalis g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g/vk g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g/vk ahven < cm 2 37 152 95 53 62 119 175 16 11 238 115 78 18 3 45 54 13 12 12 137 43 4 3 21 2 26 1,3-15 cm 4 3 516 48 127 373 248 1 52 515 4 42 36 375 3 2 135 1 2 295 4 7 98 162 316 266 18 192 7338 229 23 46 33 12 26 75 141 26 73 48 22 25 577 28,9 11 >15 cm 716 79 516 95 1 376 118 78 19 935 818 985 295 7 6 3 631 496 797 249 73 9 138 326 323 32 46 43 125 19 98 2 25,1 ahven (yht.) 4 1119 16 568 183 164 675 719 291 192 824 655 58 111 1533 18 388 1253 3 475 15 263 957 654 711 594 971 565 339 27 3 1934 595 59 46 46 76 12 26 78 141 26 94 2 48 147 25 19 98 15 55,3 21 hauki 85 85 25 3, kiiski 6 14 12 16 4 12 5 3 11 15 6 2 13 32 7 12 9 6 16 8 82 65 26 5 23 7 537 17 2 2 2,1 kuha 3 13 335 122 57 215 62 29 3224 1 95 95 4,8 2 kuha<cm, kuore 242 5 14 8 469 15 1 82 48 126 12 268 13,4 5 lahna 47 373 2 7 75 45 41 525 53 83 512 1 163 2327 73 7, lohi, made, muikku 31 31 1 31 83 114 5,7 2 hottamuikku 5 7 5 8 7 42 9 113 4 56 28 48 28 1 64 54 18 36 62,1 11 siika, särki< cm, särki> cm 195 355 7 765 76 128 364 154 115 95 26 35 38 2 514 465 3 6 28 47 5491 172 17 51 7 4 17 524 2 136 6 429 85 65 96 54 29 146, 56 säyne, taimen, salakka 15 125 1 4 17 18 135 6,8 3 pasuri, Yhteensä 766 2133 1673 1284 967 59 1188 2616 371 3 993 89 64 8 158 13 853 1536 279 262 1523 1576 279 68 12 929 14 1282 1162 479 77 394 32171 5 114 156 514 182 645 338 279 66 7 531 133 65 1 127 287 289 89 244 212 1 5241 262,1 Kappale pohja n=32 pinta n= Piste 3 4 7 8 13 14 15 16 17 18 19 21 22 25 26 27 28 29 33 34 35 36 43 44 45 46 47 48 49 Yht Yht Yht 1 2 5 6 9 11 12 23 24 31 32 37 38 39 41 42 51 52 Yht Yht Yht PVM 2.8. 2.8. 2.8. 2.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 2.8. 2.8. 2.8. 2.8. 8.8. 8.8. 8.8. 8.8. 9.8. 9.8. 9.8. 9.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. 28.8. Laji/saalis kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl/vk kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl/vk ahven < cm 1 11 11 58 22 19 13 13 23 5 5 37 21 25 8 1 19 4 5 2 1 2 316 24 1 4 1 6,3 2-15 cm 23 24 26 2 2 7 23 15 7 4 28 27 3 6 26 24 22 28 18 13 16 17 5 5 8 18 14 11 442 14 34 2 2 1 1 3 6 1 5 3 2 1 1 28 1,4 11 >15 cm 2 3 3 1 3 4 1 2 3 1 6 8 2 2 4 4 1 3 4 3 1 2 3 76 2 6 1 1 1 2 2 7,4 3 ahven (yht.) 23 26 29 6 14 18 84 41 27 19 44 51 8 11 69 53 47 38 1 22 41 17 25 18 9 19 21 15 12 16 834 26 64 1 2 3 1 1 4 6 1 9 1 3 2 2 1 2 2 41 2,1 16 hauki 1 1, kiiski 2 5 12 6 1 5 1 1 3 6 11 7 1 1 19 13 3 4 3 2 6 4 26 2 12 8 4 2 6 15 1 1,1 kuha 1 2 1 1 1 1 1 1 9 1 1 1,1 kuha<cm, kuore 39 32 2 1 74 2 6 13 8 19 2 42 2,1 16 lahna 1 4 1 1 1 1 1 3 1 1 4 2 4 25 1 2, lohi, made, muikku 1 1 1 2 3,2 1 hottamuikku 1 1 1 1 4 4 1 13 1 5 7 11 3 5 3 15 7 6 2 4 68 3,4 26 siika, särki< cm, särki> cm 5 9 17 4 3 1 2 1 1 9 5 13 12 2 1 1 1 137 4 11 1 2 5 16 7 4 25 16 3 1 2 1 93 4,7 36 säyne, taimen, salakka 1 9 1 1 3 1 2 1 8,4 3 pasuri, Yhteensä 26 37 29 36 54 94 55 31 19 53 64 15 14 72 55 76 57 46 41 41 55 23 31 47 32 22 24 38 25 23 19 14 41 3 7 14 6 18 13 11 6 41 28 6 1 16 14 26 19 8 8 6 6 257 12,9 - -
Sunisen/Piiluva kesä 18 Nordic-yleiskatsausverkon saaliit Paino pohja n=18 pinta n=12 Piste 5 6 7 8 9 11 12 17 18 21 22 23 24 25 26 29 Yht Yht Yht 1 2 3 4 13 14 15 16 19 27 28 Yht Yht Yht PVM 31.7. 31.7. 31.7. 31.7. 31.7. 31.7. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 2.8. 2.8. 2.8. 2.8. 31.7. 31.7. 31.7. 31.7. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 1.8. 2.8. 2.8. Laji/saalis g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g/vk g g g g g g g g g g g g g g/vk ahven < cm 4 35 2 3 3 12 4 4 9 186 1,2 2 4 4 4 7 21 2,2-15 cm 23 53 6 244 136 52 47 217 3 395 18 552 48 92 49 46 1 2664 148 17,6 4 1 25 85 6 87 244 84 1 287 2 182 1 15,6 >15 cm 288 53 8 686 999 365 85 11 8 735 1 3 516 116 674 372 44,3 622 13 516 19 47 9 347 686 1135 82 485 7496 625 65,1 ahven (yht.) 311 6 268 9 1139 452 49 2 148 1248 915 75 263 96 569 162 459 9554 531 63,1 32 1143 516 77 279 534 991 591 77 1275 376 735 9319 777 8,9 hauki,, kiiski 7 7 7 4 2 12 15 14 6 4 2 11 15 11 4 21 15 157 9 1,, kuha,, kuha<cm,, kuore 6 12 18 1,1, lahna> 286 3 596 33 3,9 3 3 28 2,9 lahna<,, lohi,, made,, muikku, 38 38 3,3 hottamuikku 8 8,1 39 15 39 6 8 12 6 6 11 142 12 1,2 siika,, särki< cm 7 7,, särki> cm 325 1 1383 127 95 74 123 2 19 17 3 55 133 185 54 4797 267 31,7 134 53 2 174 84 112 1 395 6 98 1676 1 14,6 säyne,, taimen,, salakka, 13 13 1,1 pasuri,, sorva,, Yhteensä 311 7 8 385 2317 2411 559 1 439 1696 1442 87 36 341 5 765 283 528 15137 841, 1166 1235 581 1356 279 752 83 45 96 1676 582 857 #### 96, Kappale pohja n=18 pinta n=12 Piste Yht Yht Yht Yht Yht Yht PVM Laji/saalis kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl/vk kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl/vk ahven < cm 13 2 4 1 1 1 1 6 2 2 1 34 2 4,3 1 2 2 2 1 8 1 3,1-15 cm 1 3 3 11 5 3 2 8 15 26 3 5 2 2 15 134 7 16,8 13 5 1 5 2 4 3 5 22 9 79 7,4 >15 cm 1 1 3 4 3 8 2 12 8 7 6 5 3 3 2 68 4 8,5 12 9 16 4 4 15 5 9 17 2 7 1 9 42,3 ahven (yht.) 2 17 6 15 15 3 33 24 17 33 14 7 7 5 18 236 13 29,6 25 14 18 11 8 21 15 12 22 25 16 197 16 75,8 hauki,, kiiski 2 2 2 2 1 3 2 7 2 1 1 7 6 3 1 7 2 51 3 6,4, kuha,, kuha<cm,, kuore 1 1 2,3, lahna> 1 1 2,3 1 1,4 lahna<,, lohi,, made,, muikku, 1 1,4 hottamuikku 1 1,1 7 3 7 1 1 2 1 1 2 25 2 9,6 siika,, särki< cm 1 1,1, särki> cm 6 2 33 2 3 2 4 4 3 6 1 2 4 2 1 5 6 13,2 3 1 1 4 4 2 2 2 9 5 2 35 3 13,5 säyne,, taimen,, salakka, 1 1,4 pasuri,, sorva,, Yhteensä 2 2 27 41 9 19 39 29 21 46 22 13 13 14 21 398 22,1, 28 22 14 29 11 14 24 15 32 21 26 7, - 1 -
Maavesi kesä 18 Nordic-yleiskatsausverkon saaliit Paino pohja n= Piste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Yht Yht Yht PVM 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. Laji/saalis g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g g/vk ahven < cm 288 3 524 4 5 2 456 217 27 221 7 98 99 197 7 51 244 2 83 48 4133 7, -15 cm 1 59 465 385 64 1 6 2 186 49 49 335 22 76 6 264 158 176 88 66 3 9,8 >15 cm 79 9 15 7 66 6 1241 2825 5 95 68 2 9783 489 23,6 ahven (yht.) 1218 818 2529 15 829 98 2197 3642 15 7 119 147 434 314 146 179 758 3 259 176 17982 899 43,5 hauki 17 17 9,4 kiiski 51 16 95 66 52 75 147 258 9 13 14 17 18 43 41 6 9 9 989 49 2,4 kuha<cm 2 3 5, kuha>cm 125 15 2 136 455 95 3825 191 9,2 kuore, lahna<, lahna> 49 565 715 463 655 39 92 198 82 785 1 27 1 4985 249 12,1 lohi, made, muikku, hottamuikku, siika, särki< cm 39 19 1 142 24 42 9 9 4 488 24 1,2 särki> cm 1145 1624 417 29 915 95 373 273 8 9 235 4 524 546 426 522 697 276 129 165 2 6 29, säyne, taimen, salakka 9 47 42 67 33 17 296 15,7 pasuri 46 1 265 12 32 155 6 31 1,5 sorva 175 175 9,4 ruutana, Yhteensä 2453 2613 3921 2695 3698 2969 34 487 2291 1519 68 1554 93 697 1559 161 961 1 645 41537 77,4 Kappale pohja n= Piste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Yht Yht Yht PVM 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 3.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. 26.8. Laji/saalis kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl/vk ahven < cm 69 78 159 137 43 116 236 82 136 86 18 27 21 36 18 12 62 25 18 14 1393 69,7 55,2-15 cm 11 11 27 27 3 23 34 16 15 2 3 12 2 6 5 16 11 14 8 256 12,8,1 >15 cm 4 5 13 9 5 6 15 28 2 1 1 3 1 1 94 4,7 3,7 ahven (yht.) 84 94 199 173 51 132 274 144 154 1 33 39 24 18 81 37 32 23 1743 87,2 69,1 hauki 1 1,1, kiiski 11 4 15 11 13 29 55 3 4 5 5 14 6 15 13 2 3 3 3 234 11,7 9,3 kuha<cm 1 1 2,1,1 kuha>cm 1 3 1 1 1 1 8,4,3 kuore,, lahna<cm,, lahna> 6 4 4 3 2 1 2 3 1 2 1 1 1 31 1,6 1,2 lohi,, made,, muikku,, hottamuikku,, siika,, särki< cm 3 1 2 5 7 3 6 1 1 1 2,5 2, särki> cm 36 58 25 33 39 23 14 31 38 8 13 18 16 13 16 21 7 4 4 427 21,4 16,9 säyne,, taimen,, salakka 5 3 3 5 2 1 19 1,,8 pasuri 1 1 3 1 1 1 8,4,3 sorva 2 2,1,1 ruutana,, rapu,, Yhteensä 134 163 254 224 9 199 332 221 194 144 34 52 69 65 53 5 49 32 2525 126,3, - 2 -