Argentiina Kesäkuu 2010
2 (31) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 10 Makrotalous... 10 Bruttokansantuote... 10 Inflaatio... 10 Talouspolitiikka... 11 Työvoima... 11 Ulkomaankauppa... 13 Kokonaiskauppa... 13 Kauppapolitiikka... 13 Ulkomaankaupan kehitys... 14 Ulkomaankaupan rakenne... 15 Tärkeimmät kauppakumppanit... 15 Kauppa Suomen kanssa... 15 Suomen vienti... 16 Suomen tuonti... 17 Ulkomaiset investoinnit... 18 Maa- ja metsätalous... 18 Teollisuus ja rakentaminen... 20 Valmistusteollisuus... 21 Rakentaminen... 22 Energia ja ympäristö... 22 Palvelusektori... 24
3 (31) Rahoitussektori... 24 Tietoliikennepalvelut... 25 Matkailu... 26 Liikenne ja logistiikka... 26 Tapakulttuuri... 27 Linkkejä... 30
4 (31) Maaprofiili Maa ja väestö
5 (31) Pinta-ala: 2 766 890 km2 (2 736 690 km2 maata) Luonnonvarat: metsät, lyijy, sinkki, tina, kupari, rautamalmi, mangaani, raakaöljy, uraani Rajanaapurit: Bolivia (832 km), Brasilia (1 224 km), Chile (5 150 km), Paraguay (1 880 km), Uruguay (579 km) Aika: GMT-3 (-5 tuntia Suomen talviaikaan, kesäisin -6 tuntia) Asukasluku: 41,3 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Buenos Aires (12 milj. asukasta), Córdoba (1,5 milj.), Rosario (1,3 milj.) Väestönkasvu: 1,04 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 17,8 syntynyttä /1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 7,39 kuollutta /1000 asukasta (arvio 2010) Elinajanodote: 76,76 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja Etniset ryhmät: valkoiset (pääasiassa espanjalaisia ja italialaisia) 97 prosenttia, mestitsejä ja intiaaneja 3 prosenttia Uskonnot: roomalaiskatolisia (92 prosenttia), protestantteja (2 prosenttia), juutalaisia (2 prosenttia) ja muita (4 prosenttia) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: +54 (Buenos Aires 11, Etelä-Argentiina 2, Pohjois-Argentiina 3) Matkapuhelinstandardi: CDMA/TDMA/GSM 900/1900 Sähköverkko: 220V, 50Hz (pääosin sama pistoke kuin Suomessa, käytössä myös litteä kolmisakarainen pistoke) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 24,5 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 105,0 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 1000 asukasta kohti: 220 (arvio 2008) Internet-käyttäjiä 100 asukasta kohti: 30 (arvio 2008) Tieverkosto: 231 374 km, josta 734 km moottoriteitä Rautatieverkosto: 31 409 km (2008) Lentokenttiä: 1 130 (2009) Tärkeitä satamia: Bahía Blanca, Buenos Aires, Concepción del Uruguay, La Plata, Punta Colorada, Rosario, San Lorenzo-San Martin ja San Nicolas Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República Argentina (Argentiinan tasavalta) Maatunnus: AR Valtiomuoto: tasavalta.
6 (31) Valtion päämies: presidenttinä 1.12.2007 lukien Cristina Fernández de Kirchner (Partido Justicialista eli PJ, peronistipuolue) Tärkeimmät puolueet: hallitus: Partido Justicialista oppositio: Unión Cívica Radical (Radikaali kansalaisunioni), Frente del País Solidario eli Frepaso (Kansallinen solidaarisuusrintama), ja monia pienempiä puolueita kuten Afirmación para una República Igualitaria (ARI; Vaihtoehto tasa-arvoisen tasavallan puolesta) Seuraavat vaalit: kongressivaalit 2011, presidentinvaalit lokakuussa 2011 Alue- ja paikallishallinto: 23 provinssia ja yksi autonominen kaupunki Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (vallankumous), 1816 (itsenäisyys), 1853/1994 (perustuslaki) Kansallispäivät: 25. toukokuuta (vuoden 1810 vallankumous) ja 9. heinäkuuta (itsenäistyminen Espanjan alaisuudesta) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Argentiinan peso ARS = 100 centavos Valuuttakurssi: EIU:n arvio vuoden 2010 keskikurssiksi 1 USD = 3,97 ARS. EIU:n ennuste vuoden 2011 keskikurssiksi on 1 USD = 4,43 ARS Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 339,9 mrd. USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 618,6 mrd. USD (arvio 2010) Bruttokansantuote henkeä kohden: käyvin hinnoin 4,924 USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 15 266 USD (arvio 2010) Inflaatio: EIU;n arvio vuodelle 2010 on 11,7 prosenttia. Ennuste vuodelle 2011 on 13,6 prosenttia Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet, tekstiilit, kemikaalit, petrokemianteollisuuden tuotteet, teräs Päävientituotteet: Polttoaineet ja energia, maataloustuotteet, ajoneuvot Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, kemikaalit, metallit, kuljetusajoneuvot, maataloustuotteet Tärkeimmät kauppakumppanit: Brasilia, Yhdysvallat, Kiina ja Saksa Verotus: Yhtiövero 35 prosenttia, ALV 21 prosenttia Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Argentiina on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin talous. Maan talous on elpynyt 2000-luvun alun kriisistä lähinnä voimakkaan maataloustuotteiden viennin ja kotimaisen kulutuksen kasvun ansiosta.
7 (31) Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä kansainvälisten lainojen uudelleenjärjestely, inflaatio, työttömyys sekä kasvavat tuloerot. Potentiaalisia toimialoja ICT: nopeimmin kasvava matkaviestintäsektori Latinalaisessa Amerikassa. Maatalous: Argentiina on usean maataloustuotteen johtava tuottaja ja viejä. Metsäsektori: Monet metsäjätit laajentavat tuotantoaan Latinalaiseen Amerikkaan. Energia: Sektoria kehitetään voimakkaasti. Tuulivoimaloita rakennetaan jatkuvasti. Kaivostoiminta: Uusia kulta- ja hopeakaivoksia on hiljattain avattu. Rakentaminen: Talouden yleinen kehitys vaikuttaa. Myynti ja markkinointi Jakelu ja myyntikanavat Agentti- ja jakelusopimuksia ei ole säädelty Argentiinassa erikoislainsäädännöllä. Tosin yksityishenkilö, joka toimii agenttina, pääsee nauttimaan monissa tapauksissa työnlainsäädännössä määritellyistä eduista. Edut kannattaa kuitenkin selvittää etukäteen. Varsinainen jälleenmyyntisektori on keskittynyt ja virtaviivaistunut viime vuosien aikana. Perinteiset pienet lähikaupat ovat menettäneet markkinoita suurille super- ja hypermarketeille sekä jossain määrin myös pienille itsepalvelumarketeille ja lääkekaupoille, josta on mahdollista hankkia myös tavallisimpia päivittäistavaroita. Superja hypermarkettien osuus on tällä hetkellä lähes 42 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Myös tavaratalojen osuuden odotetaan kasvavan lähivuosina. Myynti ja hinnoittelu Argentiinalainen loppukäyttäjä harkitsee sekä hintaa, laatua että myynnin jälkeisiä palveluita. Näistä tekijöistä hinta on kuitenkin useimmiten tärkein tekijä. Lisäksi erilaiset rahoitusjärjestelyt ovat tärkeitä. Kuitenkaan uutuutta, joustavuutta, nopeaa toimitusta ja palveluja ei sovi sivuuttaa merkityksettöminä tekijöinä, vaan niiden merkitys on kasvussa. Varsinkin palvelun merkitys tuotteita erottelevana tekijänä on yleistymässä esim. elektroniikkalaitteiden yhteydessä. Sen sijaan ekologisten ja terveystuotteiden kysyntä ei ole toistaiseksi lähtenyt kasvuun, vaikka markkinoilla on tarjolla jonkin verran näitäkin vaihtoehtoja. Hyvin tehty segmentointi ja brandin rakentaminen ovat tuottaneet kuitenkin jonkin verran tuloksia myös tällä sektorilla. Yläluokalle suunnattujen erikoistuotteiden ja -palvelujen hinnoittelu on melko vapaata, koska markkinat ovat melko keskittyneet ja näin ollen kilpailu ei ole suhteellisesti mitaten kovin kovaa. Mainonta ja menekin edistäminen
8 (31) Argentiinassa on useita markkinointitoimistoja ja johtamiskonsultteja, mutta vain suurimmat toimistot tarjoavat kattavia palveluvaihtoehtoja. Johtavat toimistot kuuluvat Argentiinan Mainostoimistojen yhdistykseen (Asociación Argentina de Agencias de Publicidad). Maassa on myös ulkomaalaisten mainostoimistojen toimistoja. Mainostyypeistä käytetyin on painettu mainos. Kuitenkin televisio- ja radiomainoksetkin ovat tehokkaita etenkin Buenos Airesin alueella. Pääkaupunkiseudulla ilmestyy myös useita sanomalehtiä ja eri teollisuuden alojen lehtiä, jotka ovat tehokkaita mainosvälineitä. Sen sijaan verkkomainonta on vielä lapsenkengissä, joskin nopeassa kasvussa. Franchising ja lisensointi Franchising-toiminta yleistyi Argentiinassa nopeasti 1990-luvulla. Se nähtiin nopeana ja edullisena tapana päästä markkinoille. Varsinkin kotimaiset yritykset ovat lisänneet lisensointia. Onnistuneimmin franchising-konseptia on käytetty mm. pikaruokatoiminnassa. Argentiinan franchising yhdistyksen mukaan maassa toimii tällä hetkellä noin 16 000 franchising-konseptilla toimivaa liikettä. Argentiinan laki on epäselvä franchising-sopimuksen myöntäjän vastuusta siinä tapauksessa, jos sopimuksen tekijä tekee konkurssin tai jättää kaupalliset suorituksensa täyttämättä. Tämä on syytä ottaa huomioon sopimuksia tehtäessä. Lisensoinnin suhteen Argentiinan lainsäädäntö velvoittaa rekisteröimään lisensointisuhteen ja tietyissä tapauksissa lisensointisopimus vaatii hallituksen hyväksynnän. Myynti julkiselle sektorille Argentiina ei velvoita julkista sektoria suosimaan hankinnoissaan kotimaisia tai paikallisia yrityksiä, mutta joissakin provinsseissa paikallishallinto suosii paikallisia yrityksiä. Julkisen sektorin hankinnat, jotka ovat välillä 75 000 1 000 000 dollaria, vaativat julkista tarjouskilpailua. Kuitenkin alle 300 000 dollarin hankkeiden osalta tarjouskilpailu voidaan joissakin tapauksissa toteuttaa yksityisesti. Tarjoukset julkistetaan virallisessa lehdessä. Lähitulevaisuudessa kaikki julkiset ostohankkeet ja tarjoukset pyritään julkaisemaan myös internetissä Argentiinan talousministeriön sivuilla. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi.
9 (31) Finnvera luokittelee Argentiinan heikon maksukyvyn maaksi, maaluokka 7/7. Vientitakuita voidaan myöntää enintään kolmen vuoden maksuajalle kattamaan yritysten sekä pankkien maksuriskiä. Valtion maksuriskin hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh. 0204 60 7271, sähköposti markku.olli@finnvera.fi Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, www.finnpartnership.fi Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fi
10 (31) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e Bruttokansantuote (mrd. USD) 214,3 262,5 328,5 308,7 339,9 351,8 Bruttokansantuote henkeä kohden (USD) 5 498 6 669 8 264 7 693 8 388 8 602 Bruttokansantuote (%-muutos) 8,5 8,7 6,8 0,9 4,5 2,9 Kuluttajahinnat (%-muutos) 10,9 8,8 8,6 6,3 11,7 13,6 Työttömyysaste (%) 10,2 8,5 7,9 8,7 8,6 8,4 Teollisuustuotanto (%-muutos) 8,3 7,5 5,0 0,4 5,0 3,0 Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) 18,2 13,6 9,1-10,2 6,9 3,5 Vaihtotase (% BKT:sta) 3,6 2,8 2,1 3,7 2,0 1,3 Valuuttakurssi (ARS / 1 USD) 3,05 3,10 3,14 3,71 3,97 4,43 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Vuodesta 2003 alkaen talouskasvu on ollut erittäin voimakasta. Suotuisa kehitys johtui suurelta osin investointien kasvusta, maataloustuotteiden viennin kasvusta sekä kotimaisen kysynnän elpymisestä. Vielä vuonna 2008 BKT-kasvu oli hyvää tasoa eli lähes 7,0 prosenttia. Seuraavana vuonna kasvu kuitenkin hiljentyi huomattavasti ja supistui 0,9 prosenttia. EIU:n mukaan vuodelle 2010 on odotettavissa kasvua 4,5 prosenttia, toisten lähteiden 6-7 prosenttia. Kasvun pääsyinä ovat mm. kansalaisten kuluttaminen ja ennätyksellinen soijapapusato. Argentiinan asukasta kohden laskettu BKT on EIU:n arvion mukaan vuonna 2010 8 388 dollaria. Inflaatio Inflaatio on pitkään muodostanut erään Argentiinan merkittävimmistä ongelmista. Vuosikymmenen alussa inflaatio nousi jopa 26 prosenttiin. Virallisten tietojen mukaan inflaatio olisi vuonna 2010 11,7 prosenttia, mutta viimeaikaiset epäviralliset arviot nousevat jopa 30 prosenttiin. EIU:n arvio vuodelle 2011 on 13,6 prosenttia.
11 (31) Eräiden tuoteryhmien hintojen nousua on pyritty hallituksen toimesta hillitsemään (mm. vientirajoituksin ja -veroin); esimerkiksi IMF on pitkään peräänkuuluttanut sitä, että näiden toimien lisäksi tarvitaan tiukkoja talouspoliittisia toimenpiteitä, jotta inflaatio saadaan kuriin. Inflaatiopaineet muodostavat kansantaloudelle hyvin merkittävän ongelman. Kulutus ja ostovoima Argentiinaa vaivaa epätasainen tulonjako. Maan vaurainta aluetta on Buenos Airesin seutu, joka on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin asutuskeskus. Kuitenkin maan koko väestöstä yli 30 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Arvioiden mukaan tilanne olisi huonontunut entisestään viime vuosien aikana ennen kaikkea maan pohjoisosissa, jossa vastaava luku on peräti noin 60 prosenttia. Argentiinan vaihtotase on ollut vuodesta 2005 ylijäämäinen. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 6,7 miljardia dollaria ja vuodelle 2011 4,7 miljardia dollaria. Talouspolitiikka Argentiinan talous on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut suuria mullistuksia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen talous romahti, mutta vuonna 2005 kirjattiin jo yli 9 prosentin kasvulukuja. Sen jälkeen kasvu on taittunut. Argentiinaa ovat luotottaneet erilaisin avustuspaketein mm. IMF, Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB ja Maailmanpankki. Lainajärjestelyjä on toteutettu useita (2003 ja 2005); Argentiinan ja IMF:n välit ovat silti takkuiset. IMF on toivonut nopeampia rakenteellisia uudistuksia ja talouden suurempaa ylijäämää. Argentiina puolestaan katsoo, että liian korkeat talouden ylijäämäodotukset hidastavat talouskasvua. Jo ennen syksyn 2008 kansainvälistä finanssikriisiä oli Argentiinan velka Pariisin klubille (yht. 6,7 miljardia dollaria) vaikuttanut siihen, että maan pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille säilyi rajoitettuna. Syyskuussa 2008 Argentiina päätti ryhtyä osin maksamaan kyseisiä velkoja varmistaakseen kiristyvässä tilanteessa kansainvälisen rahoituksen ja houkutellakseen ulkomaisia investointeja sekä vientiluottoja. Argentiinan on maksanut tällä vuosikymmenellä velkojaan, mutta EIU arvioi ulkomaisen velan suuruudeksi vuonna 2010 121 miljardia dollaria. Koko valtionvelan osuus BKT:sta olisi EIU:n mukaan 35,8 prosenttia. Työvoima Koulutustaso on verrattain korkea. Naisten osallistuminen työelämään kasvaa, vaikkakin hitaasti. Naisten osuus työvoimasta n. 40 prosenttia. Yksityissektori työllistää jo noin 70 prosenttia työntekijöistä. Harmaan työvoiman osuus on kasvanut viime vuosina, erityisesti kouluttamattoman työvoiman aloilla.
12 (31) Argentiinan työvoima on yhä edelleen suhteellisen korkeasti koulutettua. Akateemisesti koulutettujen osuus työvoimassa on noin 44 prosenttia ja keskiasteen koulutuksen saaneiden noin 48 prosenttia. Työvoimaan lukeutuu noin 16,6 miljoonaa (2010) argentiinalaista, eli noin 40 prosenttia väestöstä. Aktiivisuus vaihtelee paljon maan sisällä, kaupungeissa työväestöä on suhteellisesti enemmän kuin harvaan asutulla maaseudulla. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät noin 60 prosenttia työvoimasta. Lapsityövoima ei ole niin suuri ongelma kuin monessa muussa Latinalaisen Amerikan maassa. Työvoimasta naisten osuus on koko maan osalta noin 40 prosenttia. Luku on suurin pääkaupungissa ja sen ympäristössä ja pienimmillään maan luoteisosissa. Eläkeikä naisilla on 60 ja miehillä 65 vuotta. Harmaan työvoiman osuus on kasvanut viime vuosina, johtuen pääasiassa jäykistä työmarkkinoista ja korkeista työvoimakustannuksista. Erityisesti kouluttamattoman työvoiman aloilla, kuten rakennustyömailla ja maataloudessa, työtä tehdään lisääntyvässä määrin pimeästi. Hyvin koulutetusta työvoimasta on jopa pulaa, erityisesti uusilla ja nykyaikaistetuilla aloilla. Vaatimukset työnhakijalle ovat muuttumassa nopeasti. Julkisen sektorin osuus työllistäjänä on pienentynyt huomattavasti yksityistämisten myötä, mutta se on edelleen suurin työllistäjä pikkupaikkakunnilla. Ennen yksityistämisen alkamista, julkinen sektori työllisti noin 40 prosenttia työvoimasta, mutta osuus on laskenut noin 20 prosenttiin. Maatalous työllistää noin 8 prosenttia työvoimasta ja sen osuus työllistäjänä on laskussa. Teollisuustuotannon osuus työnantajana on vajaa viidennes, mutta sen osuus on kasvussa. Teollisuustuotanto keskittyy Buenos Airesin provinssiin, missä noin neljännes työvoimasta on teollisuustuotannon palveluksessa. Maaseutupaikkakunnat eivät hyödy kasvavasta teollisuudesta. Palvelusektorin osuus työllistäjänä on suurin, palveluammateissa saa palkkansa hieman yli puolet maan työvoimasta. Työttömyys Argentiinan yksi suurimmista ongelmista on työttömyys, joka alkoi kasvaa 1990-luvun alussa yksityistämisten ja julkisen sektorin leikkausten vuoksi. Maan jäykät työmarkkinat eivät kyenneet allokoimaan työvoimaa uudestaan. Sosiaaliturva on olematon ja korrelaatio työttömyyden ja köyhyyden välillä on huomattava. Köyhyyden lisääntyminen on lisännyt rikollisuutta varsinkin Buenos Airesissa. Vuosina 1997 2000 työttömyysaste oli 13 15 prosenttia. Vuonna 2002 työttömyys saavutti maan historian synkimmän tason: 22,5 prosenttia. Työttömyys alkoi kuitenkin laskea ja oli vuonna 2008 enää 7,9 prosenttia. EIU:n arvion mukaan työttömyys kasvaa hieman vuonna 2010 ja saavuttaa 8,6 prosenttia. Alueellisesti työttömyystilanne on huono koko maassa aivan etelää lukuun ottamatta. Pahinta työttömyys on entisten julkisen sektorin työntekijöiden ja valtion virkamiesten keskuudessa sekä rahoitus- ja rakennusalalla. Uusia työpaikkoja on viime vuosien ai-
13 (31) kana syntynyt yksityiselle palvelusektorille ja kaupan alalle sekä teollisuustuotantoon, riippuen kulloisestakin suhdannetilanteesta. Argentiinassa työtä tekevän väestön osuus on ollut suhteellisesti pienempi kuin Latinalaisen Amerikan maissa keskimäärin, joskin se on kasvamaan päin. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Argentiina kannattaa kaupan vapauttamista. Tuontitulleja on laskettu ja monimutkaisia tuontirajoitteita purettu siten, että aiemmin suljetuista markkinoista on tullut yksi maailman avoimimmista. Argentiina on avannut rajojaan yksipuolisestikin, jotta kilpailu kotimaan markkinoilla lisääntyisi ja luottamus kansainvälisiin rahoittajiin ja yrityksiin vahvistuisi. Argentiina on ollut mukana Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa sen perustamisesta eli 1.1.1995 lähtien. Argentiinalla on ollut erimielisyyksiä lähinnä suurten kauppablokkien, EU:n ja Yhdysvaltojen, kanssa koskien maatalouspolitiikkaa, rahoituspalvelumarkkinoita, telealaa, teräksentuotantoa, lento- ja laivatoimintaa sekä patenttilakeja. Argentiina kuuluu myös ALADI-maihin (Asociación Latinoamericana de Integración). Vuonna 1980 Montevideossa perustettuun liittoon kuuluu 12 Latinalaisen Amerikan valtiota. Liiton päämääränä on edistää erityisesti alueellista integraatiota ja toimia foorumina maiden väliselle yhteistyölle. Mercado Común del Sur (Mercosur) on eteläisen Etelä-Amerikan kattava täydelliseen vapaakauppaan tähtäävä sopimus, joka allekirjoitettiin Ouro Pretossa vuonna 1994. Perustajajäsenet olivat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Vuonna 1997 Chile ja Bolivia tulivat liitännäisjäseniksi. Myöhemmin myös Peru ja Venezuela on otettu liitännäisjäseniksi. Venezuela liittyi täysjäseneksi vuonna 2006. Mercosur-sopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, jolloin noin 80 prosenttia maiden välisestä kaupasta oli tullitonta. Tulliliiton yhtenäinen ulkotulli on keskimäärin 14 prosenttia, vaihdellen hyödykeryhmittäin. Mercosur on edelleen kaukana vapaakauppa-alueesta, mutta tähän on tarkoitus päästä tulevaisuudessa. Huhtikuussa 2001 pidetyssä Amerikan maiden huippukokouksessa luotiin suuntaviivat ja aikataulu Amerikkojen vapaakauppa-alueen (FTAA) kehitykselle. Tavoitteena on perustaa maailman suurin vapaakauppa-alue, johon kuuluisi 34 valtiota ja noin 800 miljoonaa ihmistä. Argentiinan ja EU:n suhteet ovat historiallisesti vahvat. Kaupankäynti ja taloudelliset suhteet lisääntyivät 1990-luvulla. Argentiinan poliittiset suhteet unioniin on hoidettu pääasiassa Mercosurin kautta. EU:n ja Mercosurin väliset vapaakauppaneuvottelut
14 (31) käynnistyivät heinäkuussa 2001. FTAA-hankkeen eteneminen on luonut paineita EU:n ja Mercosurin välisille kauppaneuvotteluille. Vuonna 1992 EU:n ja Mercosurin välillä sovittiin instituutioiden välisestä yhteistyöstä. Argentiinan ja EU:n välillä on lisäksi aiesopimukset taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä (1990) ja kalastuksesta (1994). Ulkomaankaupan kehitys Tuonti on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003 lähtien, mutta sen arvo pieneni huomattavasti vuonna 2009. Kasvua on kuitenkin taas odotettavissa vuodelle 2010. Myös vienti on viime vuosina jatkanut kasvuaan. Vuonna 2008 se kasvoi jopa 38 prosenttia, mutta hiipui tuntuvasti finanssikriisistä johtuen vuoden 2009 aikana. EIU:n arvion mukaan kasvua on luvassa vuodelle 2010.
15 (31) Argentiinan ulkomaankauppa 2006-2011, mrd USD 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vienti Tuonti Kauppatase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Maa- ja kalatalous muodostavat noin 39 prosenttia Argentiinan viennistä. Valmisteollisuuden osuus on noin 30 prosenttia, raakaöljyn sekä muun energian osuus 12 ja primäärituotteiden 19 prosenttia. Maatalouteen liittyvien tuotteiden osuus viennistä nousee yli 50 prosentin kun lasketaan yhteen maataloustuotteet ja maatalouteen liittyvät primäärituotteet. Primäärituotteet sisältävät jyviä, hedelmiä ja muita jalostamattomia tuotteita. Maataloustuotteet puolestaan ovat jossakin määrin jalostettuja tuotteita kuten kasviöljyt, jauhot ja lihatuotteet. Tärkein yksittäinen vientituote on edelleenkin soija (pavut, jauho ja öljy). Soijan osuus maan kokonaisviennistä on jopa 25 prosenttia. Vuosittaiset tulot soijatuotteiden viennistä ovat noin 13,6 miljardia dollaria. Tuonnin osalta tärkeimmät ryhmät ovat puolivalmisteet, noin 34 prosenttia ja pääomahyödykkeet. Sekä kulutustavaroiden että polttoaineiden osuudet ovat nousseet hieman parin viime vuoden aikana. Tärkeimmät kauppakumppanit Argentiinan tärkeimmät kauppakumppanit ovat perinteisesti Brasilia, Kiina, Yhdysvallat ja EU. Kiinan merkitys Argentiinan ulkomaankaupalle on kasvanut. Vuonna 2008 Kiina nousi sekä viennissä että tuonnissa toiseksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Kauppa Suomen kanssa Argentiina on Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2009 Suomen vienti Argentiinaan oli 64 miljoonaa euroa ja tuonti 21 mil-
16 (31) joonaa euroa. Sekä tuonti että vienti laskivat huomattavasti, lähes puolella, edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase vuonna 2009 oli 43 miljoonaa euroa ylijäämäinen Suomelle. 120 100 80 60 40 20 0-20 -40 Suomen Argentiinan kauppa 2005-2009, miljoonaa EUR 2005 2006 2007 2008 2009 vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Suomen vienti perustuu pitkälti perinteisiin vientituotteisiin kuten paperiin ja teollisuuden erikoiskoneisiin. Suomen vienti Argentiinaan 2009 Valmiit tavarat 2,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 26,7 % Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 15,0 % Valmistetut tavarat 55,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Argentiinaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus Muutos
17 (31) Suomen tuonti % 1) % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 34,1 53-27 2 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 5,1 8 19 3 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 4,5 7-53 4 51 Orgaaniset kemialliset aineet 3,2 5-11 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 2,9 4-60 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2,3 4-48 7 53 Väri- ja parkitusaineet 2,3 4 8 8 57 Muovit, valmistamattomat 2,2 3 205 9 87 Kojeet, mittarit yms. 1,7 3-25 10 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 1,3 2-15 10 tärkeintä yhteensä 59,7 93 Koko vienti 64,3 100-36 1 osuus Suomen viennistä Argentiinaan 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Argentiinasta muodostuu lähinnä elintarvikkeista ja juomista. Suomen tuonti Argentiinasta 2009 Valmistetut tavarat 6,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 12,0 % Valmiit tavarat 0,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,9 % Elintarvikkeet ja juomat 70,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna 2009 2) SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 1 11 Juomat 8,3 39 3 2 51 Hedelmät ja kasvikset 5,6 27 13 3 11 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 1,9 9 1 423 4 05 Orgaaniset kemialliset aineet 1,1 5-90
18 (31) Ulkomaiset investoinnit Maa- ja metsätalous 5 01 Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0,8 4-16 6 62 Rauta ja teräs 0,5 3 646 7 69 Moottoriajoneuvot 0,5 2-12 8 22 Tuotteet epäjalosta metallista 0,4 2-54 9 78 Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 0,4 2 22 10 06 Liha ja lihatuotteet 0,4 2-82 10 tärkeintä yhteensä 20,0 95 Koko tuonti 21,0 100-55 1) osuus Suomen tuonnista Argentiinasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Vuosien 2001 2002 poliittisen kriisin seurauksena ulkomaiset investoinnit romahtivat. Sittemmin niiden määrä on kasvanut ja vuonna 2008 ulkomaisten investointien määrä nousi yli kahdeksaan miljardiin dollariin. Vuonna 2009 investoinnit romahtivat jälleen alle neljään miljardiin. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 4,9 miljardia dollaria. Suurin osa ulkomaisista suorista sijoituksista liittyy öljyyn ja maakaasuun (45,3 prosenttia), telealaan tai rakentamiseen. Mittavia investointeja on tehty myös vähittäiskauppaan ja hotellitoimintaan. Palvelusektorille on suuntautunut vajaa viidennes ulkomaisesta rahasta. Alueellisesti eniten investointeja tehdään Buenos Airesiin, Mendozaan ja Rio Negroon. Suurimmat investoijamaat ovat Yhdysvallat, Espanja ja Chile. Vaikka Argentiina ei ole OECD:n jäsen, noudattaa se järjestön antamia suosituksia koskien ulkomaisia investointeja. OECD luokitteleekin Argentiinan tässä suhteessa liberaaliksi toimijaksi. Ulkomaisia sijoittajia koskevat samat lait ja säännöt kuin kotimaisia yrityksiä. Joitain poikkeuksia kuitenkin on. Ulkomaiset yritykset eivät saa harjoittaa uraanin louhintaa tai atomivoiman tuottamista. Vaikka ulkomaisten osallistumista media-toimintaan ei ole virallisesti kielletty, käytännössä lupien saaminen on hankalaa. Pankkitoimintaa varten tarvitaan keskuspankin hyväksyntä. Maa- ja elintarviketeollisuus on aina ollut yksi Argentiinan talouden peruspilareista. Sen kasvu on ollut jo kaksi vuosikymmentä nopeampaa kuin talouskasvu keskimäärin. Maatalouden osuus Bkt:stä ajanjaksolla 2002 2007 oli keskimäärin 10 prosenttia. Vuonna 2006 osuus laski peräti 2,6 prosenttiin, mutta nousi vuonna 2007 jälleen 5,5 prosenttiin. Sato oli tuolloin ennätyksellisen suuri. Vuodelle maatalouden osuus BKT:stä supistui 15,7 prosentilla, mutta vuodelle 2010 kasvuennuste on 15 prosenttia.
19 (31) Vaikka maataloustuotteiden vientiä on viime vuosina rajoitettu erilaisilla vientiveroilla, ovat ne yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa muodostaneet vientituloista yli puolet. Argentiina onkin maailman kahdeksanneksi suurin elintarvikkeiden tuottaja ja viidenneksi suurin viejä. Maa kuuluu maailman suurimpiin viljojen, öljysiementen, sitruunojen, viinien sekä liha- ja kalatuotteiden toimittajiin. Puolet Argentiinan "Top 50" - yrityksistä on maatalous- ja elintarvikealan yrityksiä (ns. agrifood). Nykyisin Bkt:stä 10,6 prosenttia tulee maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat EU, lähialueen maat (Mercosur) sekä Nafta. Argentiina on Maailman johtava auringonkukkaöljyn tuottaja ja viejä. Maailman johtava soijaöljyn viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja. Maailman kolmanneksi suurin soijapapujen tuottaja. Maailman johtava hunajan viejä ja toiseksi suurin tuottaja. Maailman johtava sitruunoiden viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja. Maailman toiseksi suurin maissin viejä. Maailman viidenneksi suurin naudanlihan viejä. Maailman kuudenneksi suurin viinin tuottaja. Argentiina on 4,5 prosentin osuudellaan maailman viidenneksi suurin naudanlihan tuottaja. Lihateollisuuden vuosittaisen tuotannon arvo on noin kymmenen miljardia dollaria. Koko lihataloudesta naudanlihan osuus on peräti 87 prosenttia. Tuotannosta noin kolme neljäsosaa on kotimarkkinoita varten, ja tuottajat ovat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Meijerituotteiden osalta Argentiina on maailmanlaajuisesti merkittävä tekijä. Se on seitsemänneksi suurin maitotaloustuotteiden ja peräti kolmanneksi suurin maitojauheen tuottaja maailmassa. Lähes puolen miljoonan juustotonnin vuosituotannolla se on maailman seitsemänneksi suurin. Meijeriteollisuudessa mukana on monikansallisia suuryhtiöitä kuten tanskalainen Arla Foods, ranskalainen Danone, sveitsiläinen Nestlé ja uusiseelantilainen Fronterra. Argentiina on tärkeä hedelmien ja vihannesten viejä. Se on maailman johtava sitruunoiden, sitruunamehun, päärynöiden, omenoiden ja valkosipulin viejä. Argentiina on maailman toiseksi suurin papujen tuottaja, kolmanneksi suurin omenamehun viejä ja viidenneksi suurin oliivintuottaja. Erilaiset viljat ja siemenet ovat Argentiinan perinteisimpiä vientituotteita. Soijan, auringonkukan, vehnän ja maissin yhteenlaskettu osuus on yli 60 prosenttia koko viljantuotannosta. Peräti 17 prosenttia maailman soijantuotannosta on argentiinalaista alkuperää. Argentiina onkin maailman kolmanneksi suurin soijapapujen viejä sekä suurin yksittäinen soijaöljyn, -pellettien ja -jauhon viejä. Soijan osuus Argentiinan maatalous- ja elintarviketeollisuuden viennistä on ollut viime vuosina peräti 40 prosenttia.
20 (31) Viime vuosina maataloutta on ryhdytty investointirahastojen avulla modernisoimaan ja uusia teknologioita on otettu käyttöön. Argentiinassa on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten geenimuunneltujen kasvien tuotantoon tarkoitettua viljelysmaata. Soijan tuotannosta 90 prosenttia ja maissista 17 prosenttia on geenimuunneltua. Lisäksi Argentiinassa viljeltävä puuvilla on geenimanipuloitua. Viinintuottajia Argentiinassa on yli 700, niistä 70 prosenttia Mendozan maakunnassa. Viiniteollisuus työllistää 45 000 ihmistä. Ulkomaisten investointien ansiosta viinien tuotanto on viime vuosina tehostunut ja laatu selkeästi parantunut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on alalle investoitu yli miljardin dollarin edestä, erityisesti ulkomailta käsin. Viininviennin arvioidaan tuottaneen maalle vuonna 2007 yhteensä 650 miljoonaa dollaria, 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Viennistä yli puolet on kymmenen suurimman viinintuottajan käsissä. Samalla kun kotimainen viininkulutus on vaihteeksi hienoisessa kasvussa menestyvät argentiinalaiset viinit kasvavassa määrin ulkomailla ja uusia vientimarkkinoita on avautunut Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Oluen tuotanto on kasvussa ja (osin viinin hinnannousun takia) olut ohitti myynnissä viinin vuonna 2002 Argentiinan kotimarkkinoilla. Olut- ja virvoitusjuomamarkkinoita hallitsevat ulkomaiset yritykset. Argentiinan laajan maataloustuotannon ja maan rajojen sisältä löytyvien hyvin erilaisten ilmasto-olosuhteiden ansiosta maa on elintarvikkeiden osalta täysin omavarainen. Tuonnin osuus kotimaisesta elintarvikemyynnistä on vain viisi prosenttia. Metsätaloutta Argentiinassa suosivat huomattavat metsäalueet. Etenkin maan pohjoisosissa, jossa lämpötila saattaa talvellakin nousta yli 20 celsiusasteen, on mahtava potentiaali. Luonnonmetsiä maalla on lähes 40 miljoonaa hehtaaria ja istutettua vajaa miljoona hehtaaria ja ne sijaitsevat pääasiassa maan pohjoisosissa Formosan, Chacon, Misionesin, Corrientesin ja Entre Riosin sekä keskiosissa Rio Negron ja Chubutin provinsseissa. Metsien hyödyntämisestä ja istutuksesta on olemassa suunnitelmat. Valtio tukee metsäsektoria mm. veroetuuksin, avustuksin ja hyvityksin. Alan kehittämisessä on mukana paljon ulkomaista pääomaa. Puun vuosituotto on noin 165 000 tonnia, ja sitä käytetään muun muassa paperin, sellun ja huonekalujen tuottamiseen. Teollisuus ja rakentaminen Kuten muutkin maat Latinalaisessa Amerikassa, myös Argentiina loi aikanaan oman teollisuutensa vahvan tullisuojan sisällä. Oma tuotantostrategia kuitenkin puuttui pitkin matkaa. Maan talous oli useaan otteeseen heikossa kunnossa ennen ja jälkeen sotilasvallan. Hallitus teki 1990-luvulla merkittäviä ratkaisuja hyperinflaation noustua jopa tuhansiin prosentteihin. Peso päätettiin sitoa Yhdysvaltojen dollariin (Plan de Convertibilidad), maan talous avautui, valtiojohtoinen sääntely purettiin ja valtionyhtiöiden