YMPÄRISTÖLUPA / TIMO TUOMINEN

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 121 26.08.2014 YMPÄRISTÖLUPA / TIMO TUOMINEN 60/64.641/2014 PJSYMPLK 121 LUVAN HAKIJA Nimi: Timo Tuominen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan 15 600 eläinpaikan olemassa olevalle broilerkanalalle. Kanala sijaitsee Köyliön kunnan Ehtamon kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1. mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 kohta 11 a) eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Timo Tuomisen broilerkanalan ympäristöluvan tarve on käsitelty Köyliön ympäristölautakunnassa 29.1.2003. Tällöin on tehty päätös, että Timo Tuomista ei velvoiteta tässä vaiheessa hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on 11.12.2012 päättänyt valvoa lupaa vailla olevat laitokset 10 vuoden päästä luvan tarveharkintapäätöksestä. Lisäksi on päätetty, että laitoksia kehotetaan hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jos toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen luvan vaatiminen on edelleen perusteltua. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 7 kohta 11a) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristöluvan eläinsuojan osalta, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 ja alle 50 000 broilerille. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 7.3.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojelua koskevia lupia. Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Alue, jolla eläinsuoja sijaitsee, kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen. Varsinaisia toimintaan vaikuttavia merkintöjä ei alueella tai sen lähistöllä ole. Alue ei ole yleis- eikä asemakaava-aluetta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kanala sijaitsee Köyliön kunnan Ehtamon kylässä tilalla Tuominen 319-401-1-888 osoitteessa Linjatie 58. Broilereita kasvatetaan yhdessä

kanalarakennuksessa, joka sijaitsee vanhan tilakeskuksen yhteydessä. Toiminnanharjoittaja asuu vähän matkan päässä samalla kiinteistöllä, mutta pienen peltoalueen takana. Kasvattamo sijaitsee pienen kyläkeskuksen keskustassa. Lähin naapuri on n. 30 metrin päässä ja tilan vanha päärakennus n. 40 metrin päässä. Toiminnanharjoittajan oma asunto sijaitsee n. 100 metrin päässä kasvattamorakennuksesta. Muita häiriintyviä kohteita lähialueilla ei ole. Tila sijaitsee Köyliönjoen yläosan valuma-alueella (34.053). Köyliönjokeen on tuotantorakennuksesta matkaa n. 120 metriä. TOIMINNAN KUVAUS Ympäristölupahakemuksessa lupaa haetaan 15 600 broilerin kasvatusyksikölle. Tilalla kasvatetaan pääasiassa ns. grillibroilereita. Niitä kasvatetaan pienemmäksi kuin ns. tavallisia broilereita ja näin ollen kasvatuserän kierto on nopeampi. Kasvatuseriä on vuodessa n. seitsemän. Lintuja kasvatetaan yhdessä kanalarakennuksessa kuivikepohjalla, jossa kuivikkeena käytetään turvetta. Kanala tyhjennetään ja pestään aina kun linnut vaihdetaan. Lannan varastointi ja jätevedet Suurin osa lannasta toimitetaan suoraan kasvattamosta jatkojalostukseen Biolan Oy:lle. Omille pelloille käytetään keväisin yhden tai kahden tyhjennyksen lantamäärä, joka on noin 80 100 m³ vuosittain. Syksyllä voidaan joskus myös luovuttaa yhden tyhjennyksen lantamäärä naapurille suoraan peltoviljelyksillä hyödynnettäväksi. Viljeltävää peltoalaa on n. 25 ha. Kasvattamon yhteydessä ei ole lantavarastoa. Viljelyyn käytettävä lantamäärä pitää hyödyntää pellolla mahdollisimman suoraan kasvattamosta. Lannan varastointiaika pellolla patterissa ei saa ylittää yhden kuukauden enimmäismäärää, joka on säädetty ns. työtekniseksi välivarastoinniksi. Jos näin ei pystytä toimimaan kun eläinsuojan tyhjennys ei ajoitu niin, että lannan saisi suoraan kasvattamosta peltolevitykseen, tälle lantamäärälle pitää olla asianmukainen säilytyspaikka. Mahdollista on, joko rakentaa oma lannoitekäyttöön tarkoitetulle lantamäärälle mitoitettu varasto tai vuokrata naapureilta lantalatilaa. Jätevesiä syntyy eläinsuojan pesusta ja eläinsuojan WC-vesistä. Jätevesiä muodostuu n. 40 m³ vuodessa. Pesuvedet johdetaan umpisäiliöön, jonka tilavuus on 30 m³. Umpisäiliö tyhjennetään kuljetusyrittäjän toimesta kahdesti vuodessa ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Jätehuolto, öljysäiliöt, kemikaalit ja liikenne Lintuja kuolee n. 3000 kg/v. Ne toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuolleita lintuja varastoidaan vanhassa aittarakennuksessa säilytettävissä pakastearkuissa. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljy, torjunta-ainepakkaukset, akut ja vanhat loisteputket kuljetetaan Hallavaaran jätekeskukseen. Metalliromu viedään metallinkeräykseen. Kiinteistö on liittynyt sekajätteen osalta järjestettyyn jätteenkuljetukseen yhdessä asuinkiinteistön kanssa. Broilerhallissa on öljylämmitys. Kiinteistöllä on 5000 litran lasikuituinen maanalainen öljysäiliö. Lisäksi polttoöljyä varten on vielä 2700 litran maanpäällinen säiliö, jossa on betonialusta. Tilalla käytetään peltoviljelyssä rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan torjunta-aineita.

Broilerkasvattamossa käytetään torjunta-ainetta kanalakuoriaisen torjuntaan kasvatuksen erätauolla. Kasvattamon pesuun käytetään pesuainetta. Pesun jälkeen kasvattamon desinfioinnissa käytetään kolmea erilaista ainetta vuorotellen kestävien kantojen muodostumien ehkäisemiseksi. Broilerkasvattamossa tarvittavat kemikaalit varastoidaan kasvattamon eteisessä erillään rehuista. Liikennettä toiminnasta syntyy kasvatuserää kohden seuraavasti: kuiviketta kuljetetaan kerran ja untuvikkoja kerran, rehuauto käy neljä kertaa ja erässä on kaksi teuraskuljetusta. Lannan ja raatojen keräilyauto käy kumpikin kerran kasvatuserän aikana. Umpikaivon tyhjennysauto käy keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Öljyauto käy vuodesta riippuen kolmesta neljään kertaa vuodessa. Lisäksi kasvattamon ympäristöön on jonkin verran omaa traktoriliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät päästöt ovat ravinnepäästöt vesistöön sekä päästöt ilmaan ja maaperään. Broilertilan toiminnasta aiheutuva keskeinen päästö on lannanlevityksen seurauksena pintavesiin aiheutuva ravinteiden hajakuormitus. Toisaalta lannankäyttö vähentää teollisten ravinteiden käyttötarvetta ja voi parantaa peltomaan laatua. Ravinnepäästöjä ja lannan varastoinnista aiheutuvia mikrobiologisia riskejä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin on mahdollista rajoittaa riittävän suurten ja tiiviiden lantavarastojen avulla tai ohjaamalla lanta suoraan kasvattamosta levitykseen ilman välivarastointia sekä johtamalla eläinsuojan pesuvedet tiiviisiin säiliöihin ennen poistoimittamista. Kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä syntyviin riskeihin varaudutaan hyvällä kuljetus- ja kuormauskalustolla. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyen lannoitteiden ja lannan käyttömääriä pellolla rajoitetaan. Käyttömäärät perustuvat ensisijaisesti hehtaari- ja lohkokohtaiseen fosforitaseeseen. Lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuu hajuhaittoja sekä haitallisten ammoniakkikaasujen päästöjä ilmaan. Karjankasvatus aiheuttaa myös metaanipäästöjä. Päästöjä ilmaan aiheuttavat lantalasta haihtuvat kaasut. Toiminnasta syntyy hajuhaittoja eläinsuojasta sekä lannan siirron ja levityksen yhteydessä. Eläinsuojan hajuhaitat leviävät tiheään asutulla alueella monen ihmisen pihapiiriin. Lannan levityksessä syntyviä hajuhaittoja pyritään vähentämään muokkaamalla pelto mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Eläinraatojen ja muiden jätteiden asianmukainen käsittely vähentää toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tilalle kohdistuva liikenne aiheuttaa vähäistä melua ja polttoainesäiliöt muodostavat potentiaalisen maaperän pilaantumisriskin vahinkotapauksissa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan riskinä on ravinteiden ja mikrobien joutuminen maaperään ja pintavesiin, jos peltolevitykseen menevälle lantamäärälle ei ole olemassa asianmukaista lantavarastoa. Toiminnan muut ympäristöriskit arvioidaan vähäisiksi. Hakemuksen mukainen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tilalla noudatetaan normaalia maataloustuotannon toiminnan tarkkailua ja seurantaa mm. tuotantomääristä. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyy mm. peltojen viljavuustutkimus viiden vuoden välein ja lannan ravinnepitoisuuksien määritystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Köyliön kunnan ilmoitustaululla 10.3. 8.4.2014 ja kuulutusta koskeva tiedotus on julkaistu Alasatakuntalehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asiaosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tilalla on suoritettu 24.6.2014 ympäristölupatarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittaja Timo Tuominen sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler. Ympäristölupatarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristöpäällikkö: Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Timo Tuomisen broilerkasvattamolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Köyliön kunnan Ehtamon kylään. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojassa syntyvä lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa.sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida lanta joko levityshetkeen tai jatkokäsittelyyn toimittamiseen asti. Kuivikepohja katsotaan tässä tapauksessa varastointitilaksi.

2. Käytössä oleva lantavarasto on tyhjennettävä vuosittain. Varaston kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja sen kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastossa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi. Pohjarakenteet 3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen 4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle. 6. Lanta ja pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 56 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. 7. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana. 8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Jätteet ja yleinen siisteys 9. Tilalla kuolleet linnut ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Kuolleet linnut voidaan myös polttaa omassa tarkoitukseen varatussa polttolaitoksessa. 10. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

11. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket ja jäteöljyt on toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen. 12. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperi- ja pahvijäte on toimitettava hyödynnettäväksi ja tilan on oltava sekajätteen osalta liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen joko kiinteistökohtaisesti tai yhteistyössä toisen kiinteistön kanssa. 13. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä tiedot toiminnassaan syntyneiden jätteiden määristä, lajista ja niiden toimituspaikoista ja päivämääristä. 14. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle: tiedot eläinmääristä tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 16. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon. Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely 17. Polttoaineita, kemikaaleja, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Onnettomuustilanteet 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen 19. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. 20. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupapäätöksen perustelu Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai muuta yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi. Lupamääräykset 1 8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan tai jätevesien varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan ja jätevesien varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja

pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Peltoalavaatimus (lupamääräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti sekä valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentää tarvittavan oman peltoalan määrää. Lupamääräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä pellon keskimääräisestä kaltevuudesta riippuen ja valtioneuvoston asetuksen ohjeen mukaan talousvesikaivojen ympärillä suositellaan käyttämään vähintään 30-100 metriä suoja-aluetta maastosta, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen. Lupamääräyksen 9 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen. Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan asetuksen (Ey) N:o 1774/2002 mukaisia eläimistä saatavia sivutuotteita, kuten mm. eläinten ruhoja ja eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Yleisesti sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus järjestetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Lupamääräyksen antamisessa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (Ey) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä. Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 10) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia. Lupamääräysten 11 ja 12 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten

jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee ensisijaisesti pyrkiä valmistelemaan höytykäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättää. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin mm. energiana. Lupamääräys 13 on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä toiminnassaan syntyneen jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikasta ja päivämäärästä. (Jätelaki 12 ) Lupamääräys 14 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Hyvä kotieläintalouden ympäristönsuojelutaso on kuvattu ohjeessa Ympäristöministeriön julkaisussa "Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje" I/2010. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräys 17 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.. Lupamääräyksillä 18 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa tai toiminnasta ja sen muutoksista tulee ilmoittaa valvontaan liittyvässä asiassa. Toiminnan olennainen lisääminen ja muuttaminen edellyttävät uutta ympäristölupaa. Lupamääräys 20 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.10.2024 mennessä.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maaja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO-C 4, 10.6.1999) annettuja ohjeita. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 8-12, 16-19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 28 31, 72 73 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 1166 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 20.5.2014 hyväksymään taksaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 54 :n 1 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusasiakirjat on toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä. Päätös: Esityksen mukaan. ======