K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a 13
S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 3 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 4 Kuvat tukevat ymmärtämistä 4 Kuvat ilmaisun välineenä 4 Kuvat jäsentävät arkea 6 Kuvasto suunnitellaan yksilöllisesti 7 Kuvat kulkevat mukana 8 Erilaisia kuvia 10 Vinkkejä kuvien käyttöön vuorovaikutustilanteissa 11 Lisätietoa 11
taanotetaan. Puhekieli on yleisin viestien ilmaisemisen ja vastaanottamisen muoto. Puheen rinnalla kaikki ihmiset käyttävät ei-sanallista viestintää kuten ilmeitä, eleitä, toimintaa ja osoittamista. Myös kuvilla voidaan viestiä. Vastaanotamme ja välitämme päivittäin kuvallisia viestejä esimerkiksi liikennemerkkien ja erilaisten opasteiden kautta. Jos puheen ymmärtäminen tai tuottaminen on vaikeaa, puheen rinnalla kannattaa käyttää näköön ja tuntoon perustuvia kommunikoinnin keinoja. Näitä ovat esimerkiksi esineet, viittomat ja kuvat. Kuvien kuten muidenkin merkkien käytön perustana on se, että henkilö ymmärtää asian tai esineen ja sitä esit- Kohti yhteistä viestintää Jokaiselle ihmiselle on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ilmaista ja vastaanottaa viestejä. Vuorovaikutustilanteessa kommunikointikumppanit muodostavat viestejä, joita lähetetään ja vastävän kuvan tai merkin yhteyden. Merkit ja niiden tulkinta perustuvat aina kommunikointikumppaneiden väliseen sopimukseen siitä, mitä merkki tarkoittaa. Viestimisen monet käyttötarkoitukset Eri ihmiset tarvitsevat kuvia eri asioihin. Joku käyttää kuvia ilmaisun välineenä, toinen tarvitsee kuvia ymmärtämisen tueksi, ja kolmas käyttää kuvia selvitäkseen päivittäisistä tapahtumista tai löytääkseen oikeaan paikkaan. Lähetetyllä tai vastaanotetulla viestillä on monia tavoitteita riippumatta henkilön kommunikointitavasta. Kuvia voi käyttää samaan tapaan kuin sanojakin. Kuvilla voi hakea huomiota tai ilmaista päivittäisiä tarpeita. Kuvilla voi keskustella ja pyytää asioita. Kuvilla voi valita, kieltäytyä, vastustaa, kehottaa, käskeä, kysyä ja ihmetellä. Kuvilla voi myös kommentoida ja kertoa, ilmaista tunteita tai kuvitella.
Kuva 3 vaikutukseen. Kuvia tarvitsevan ihmisen ja hänen kommunikointikumppaniensa yksilölliset ominaisuudet ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten ja missä he käyttävät kuvia. On tärkeää, että lähi-ihmiset välittävät tietoa puhevammaisen henkilön kommunikointitavoista myös uusille vuorovaikutuskumppaneille. Kommunikointikuvien tulee olla käytettävissä kaikissa viestintätilanteissa. Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä Onnistuneet viestintäkokemukset motivoivat kommunikoimaan. Ennen kuin olemme oppineet puhumaan, meille tärkeät ihmiset ovat antaneet mallin puheen käytöstä viestinnässä. Olemme myös saaneet kokemuksia siitä, että viestiminen sanoilla kannattaa, viestintätapa on yhteinen ja hyväksytty. Myös silloin, kun viestinnän välineenä ovat kuvat, kokemus yhteisestä kommunikointitavasta sekä vuorovaikutuskumppanin malli ovat tärkeitä. Kokemukset siitä, että viestintä toimii monien ihmisten kanssa, kannustavat vuoro- Kuvat tukevat ymmärtämistä Puheen ymmärtämisen vaikeus voi johtua erilaisista syistä kuten kielellisen kehitystason yleisestä heikkoudesta tai kielellisestä erityisvaikeudesta. Joidenkin ihmisten on vaikeaa ymmärtää puhuttujen viestien merkitystä ylipäänsä. Joidenkin puolestaan on vaikeaa ymmärtää pitkiä tai monimutkaisia lauserakenteita, kielellisiä käsitteitä tai kieliopillisia rakenteita. He voivat kuitenkin ymmärtää lyhyitä ja rakenteeltaan selkeitä lauseita. Joku tarvitsee sitä, että konkreettiset asiat selkiinnytetään kuvien avulla. Toinen taas ymmärtää konkreettiset asiat puheesta helposti, mutta tarvitsee kuvia käsitteellisten sanojen selkiinnyttämiseen. Joku muu voi tarvita kuvallista tukea muistaakseen pitkän viestin. Kuvat ilmaisun välineenä Kuvakommunikoinnin tarpeisiin ja käyttöön vaikuttavat henkilön ikä ja puhevammaan liittyvät taustatekijät. Pieni lapsi tai varhaisella kehitystasolla toimiva henkilö oppii vähitellen, että kuvan valitsemisen ja tulevan tapahtuman välillä vallitsee syy - seuraussuhde, johon voi itse vaikuttaa. Kuvaa osoittamalla tai katsomalla henkilö voi esimerkiksi ilmaista haluavansa asioita, jotka eivät muuten
olisi hänen saatavillaan. Kuvilla voi myös tehdä valintoja, aluksi kahdesta ja vähitellen yhä useammasta asiasta. Vähitellen kuvakommunikointi saattaa kehittyä yhä monipuolisemmaksi viestintätavaksi. Jotta kuvilla kommunikointi voi kehittyä lausetasoiseksi viestinnäksi, kuvavaraston on oltava riittävän laaja. Kun käyttöön otetaan uusi kuva, sen tulee sopia kuvastossa oleviin kuviin ja käytössä oleviin kuvallisiin ilmauksiin. Kuvat tukevat viestin ymmärtämistä.
Monimutkaisten kieliopillisten rakenteiden ja käsitteellisten asioiden ilmaiseminen kuvin on hankalaa. Jos henkilön kielelliset taidot sallivat, kuvien käytöstä voi vähitellen siirtyä kirjoittamiseen. Monet kirjoittamalla kommunikoivat henkilöt hyötyvät joissakin tilanteissa myös kuvien käytöstä. Jotkut henkilöt saattavat hahmottaa kirjoitettuja sanoja kuvanomaisina merkkeinä, vaikka eivät pystyisikään varsinaisesti lukemaan ja/tai kirjoittamaan. Toiset siirtyvät kuvakommunikoinnista blisskieliseen viestintään. Blisskielessä käytetään symboleja, joiden merkitys vaihtelee muodon, koon, värin, sijainnin ja niiden yhdistelmien mukaan. + Kuvat jäsentävät arkea Kuvat kuuluvat kiinteästi kaikkeen päivittäiseen kommunikointiin. Ympäristön hahmottamista ja esineiden käyttötarkoitusta voi selventää kiinnittämällä kuvia esineisiin ja ympäristön eri paikkoihin. Kaappien oviin voi kiinnittää niiden sisällön kuvat. Näin tavarat on helppo löytää ja laittaa takaisin paikoilleen. Esineisiin voi kiinnittää kuvia, jotta esineiden käyttötarkoitus on helpompi ymmärtää. Kuvilla voi selkeyttää tapahtumien järjestystä ja jäsentää toimintavaiheita. Puhuttujen viestien rinnalla käytettävä yksilöllinen kuvallinen tapahtumatai toimintaohje luo turvallisuuden tunnetta ja helpottaa siirtymistä tilanteesta tai toimintavaiheesta toiseen. Viikkokalenterikuvat havainnollistavat tapahtumien ja ajan kulkua. Kalenteri auttaa monia ennakoimaan ja ymmärtämään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuvallisen kalenterin tai päiväkirjan avulla voi kertoa ta-
pahtumista, muistella menneitä ja suunnitella tulevaisuutta. Käsitteellisten asioiden, kuten ajan, määrän ja laadun ymmärtämistä voi tukea kuvilla. Esimerkiksi päivän rutiinit, herääminen, töihin lähtö ja ruokailu tapahtuvat joka päivä samaan aikaan. Näiden tapahtumien kuvat voi kiinnittää kellon ympärille tai kuvalliseen päivä- tai viikkokalenteriin. Ruokailualustaan kiinnitettävät kuvat voivat puolestaan konkretisoida esimerkiksi käsitteitä paljon, vähän, lisää, ei yhtään, hyvää, pahaa. Kuvasto suunnitellaan yksilöllisesti Jokaisen kuvilla kommunikoivan henkilön tulee saada vaikuttaa siihen, mitä kuvia omassa kommunikointikuvastossa on. Varhaisella kehitystasolla olevalle henkilölle kuvien valinta on kuitenkin vaativaa. Lähi-ihmisillä on tällöin keskeinen ja haasteellinen rooli kommunikointikuvaston sisällön suunnittelussa siten, että puhevammaisen henkilön mieli-
piteet tulevat huomioiduiksi. Mikäli mahdollista, lähi-ihmisten on hyvä neuvotella kommunikointikuvaston sisällöstä ja rakenteesta kuntoutuksesta vastaavan työntekijän kanssa. Kuvien valintaan ja niiden käyttöönottoon on varattava aikaa. Mitä paremmin kuvia käyttävä henkilö ymmärtää kuvien käyttötarkoituksen, sitä motivoituneempi hän on kommunikoimaan. Tällöin hän myös suuntaa herkemmin tarkkaavuutensa kommunikointikumppaniin ja vuorovaikutustilanteeseen. Kuvia valittaessa on huomioitava puhevammaisen henkilön kyky hahmottaa ja käyttää kuvia. Käytössä olevien kuvien tyyppi, koko, määrä ja väritys valitaan yksilöllisesti. Joskus on tarpeellista yksinkertaistaa kuvia tai muuttaa niiden väriä. Kuvat sijoitetaan kuvastoon siten, että henkilö voi käyttää niitä mahdollisimman vaivattomasti. Kuvan osoittaminen on luonteva kommunikointitapa kuvilla viestittäessä. Aina kuvan osoittaminen kädellä ei ole liikunnallisista vaikeuksista johtuen mahdollista. Tuolloin halutun kuvan voi valita katseen tai vaikkapa otsaan kiinnitetyn valolampun avulla. Kommunikointikumppani voi myös nimetä puhuen tai osoittaen tilanteeseen liittyviä kuvia. Puhevammainen henkilö ilmaisee mielipiteensä hyväksymällä tai hylkäämällä tarjotun vaihtoehdon itselleen soveltuvimmalla tavalla, esimerkiksi ääntelemällä tai liikauttamalla itseään oikean vaihtoehdon kohdalla. Kuvat kulkevat mukana On tärkeää, että kuvat ovat helposti saatavilla kaikissa mahdollisissa viestintätilanteissa. Kuvien kuljettamiseen voi keksiä ja suunnitella luovasti monenlaisia tapoja.
Erilaisia kuvia Suomessa yleisimmin käytössä olevia merkkijärjestelmiä ovat PCS-kuvat, piktogrammit ja bliss-symbolit. Niistä on saatavilla erilaisia tietokoneohjelmia ja/ tai kuvapankkeja. Valmiita valo- ja piirroskuvia voi hakea myös Internetistä esimerkiksi Papunetin sivuilta www.papunet.net/yleis/materiaalit/kuvapankki/ tai Internetin hakuohjelmien kuten Googlen kuvahaun avulla. Liikeyritysten Internet-sivuiltakin löytyy kuvia, joita voi käyttää viestinnässä. Lisäksi mm. kirjakaupat ja tavaratalot myyvät erilaisia kuvapankki-ohjelmia. Myös itse piirretyt kuvat voivat toimia hyvin kommunikointikuvina. 10
Vinkkejä kuvien käyttöön vuorovaikutustilanteissa Lisätietoa: n Kapteeni käskee: Tee erilaisia kuvia (esimerkiksi itkeä, vilkuttaa, pomppia). Pelin kapteeni näyttää haluamaansa kuvaa. Muut pelaajat toimivat kapteenin käskyn mukaan. n Levyraati: Tee erilaisia ilmekortteja. Levyraatilaiset kertovat korttien avulla toisilleen mielipiteensä soitetusta kappaleesta. n Kokoa voileipä: Aseta pöydälle leipäviipaleita, leikkeleitä ja niitä vastaavia kuvia. Voileivän syöjä kertoo kuvilla voileivän tekijälle, minkälaisen leivän haluaa. n Ilmapalloleikki kuvilla: Tee seuraavat kuvat: 1) ilmapallon puhaltaminen, 2) ilmapallo, josta pääsee ilmaa ulos, 3) lentävä ilmapallo ja 4) rikkoutuva ilmapallo. Leikkijä kertoo kuvien avulla ohjeiden toteuttajalle, mitä tehdään seuraavaksi. n Kuvalaulu / -loru: Tee kuvat laulun / lorun sanoista. Ryhmän vetäjä laulaa / loruttaa näyttäen samanaikaisesti osallistujille kuva kerrallaan laulun / lorun sisältöä vastaavia kuvia. n Kuvanoppa: Tee kuvanoppa, jossa nopan sivuille on kiinnitetty esim. erilaisiin tekemisiin liittyviä kuvia. Kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan ja tekee kuvan osoittaman asian. n Pukuleikki kuvanopalla: Kiinnitä nopan sivuille kuvat saatavilla olevista roolivaatteista tai hatuista. Kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan ja pukee kuvan osoittaman vaatteen päälleen. n Onkipeli: Laita laatikkoon kuvia, joihin on kiinnitetty metalliklemmari. Pelaajat onkivat vuorotellen magneettiongella kuvia laatikosta. Kukin pelaaja esittää toisille ilman sanoja, mitä ongittu kuva esittää. www.papunet.net/yleis/ kommunikointikeinot/kuvat/ Huuhtanen, K. (toim.) (2001). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen taitteessa. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Ohtonen, M., Pulli, T. & Korhonen, A.-M. (2001). Symbiksiä. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. 11
Tikoteekki on toteuttanut oppaan yhteistyökumppaneinaan alan asiantuntijat. Opas on tulostettavissa osoitteessa: www.papunet.net/yleis/esitteet/ tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 B, 00700 Helsinki www.papunet.net/tikoteekki www.kehitysvammaliitto.fi Kirjapaino Keili 2007