TURUN KAUPUNGIN STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

2029 TURUN KAUPUNGIN STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEENVETO Kaupunkistrategian indikaattorit YHTEENVETO KAUPUNKISTRATEGIAN LYHYEN VIIVEEN INDIKAATTORIT HYVINVOINTIA JA AKTIIVISUUTTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT KILPAILUKYKYÄ JA KESTÄVÄÄ KASVUA KUVAAVAT INDIKAATTORIT STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEENVETO Kaupunkistrategian indikaattoreiden yhteenveto Turun väestönlisäys koostui viime vuoden aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Syntyvyyden enemmyys laski -171 henkilöön. Turun työttömyysaste laski lähes 2% -yksikköä ja nuorisotyöttömien määrä pieneni 7% Pitkäaikatyöttömien määrä kääntyi laskuun jo 2016 vuoden lopulla, ja väheni kaikkiaan jo toista vuotta peräkkäin 20 % kuten ennakoitiin. Työmarkkinatuen kuntaosuus pieneni 2milj.. Meriteollisuuden liikevaihto ja henkilöstömäärä jatkoi kovaa kasvuaan, mikä on jatkunut tasaisen voimakkaana jo vuodesta 2011. Myös rakentamisen ja muiden palvelujen toimialojen liikevaihdot ovat selvässä kasvussa. on 2000-luvulla vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään suhteellisesti eniten Suomen suurista kaupungeista. Lentoasemien matkustajamäärät nousivat Turussa jo viidettä vuotta peräkkäin (+10,7%). Kansainväliset matkustajamäärät kasvoivat lähes 16%. Liikenneturvallisuus paranani huomattavasti vuoden 2018 aikana T&K-menot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät, mutta suunta on paranemassa. laisten sairastavuus on parantunut trendinomaisesti. HYVINVOINNIN JA AKTIIVISUUDEN INDIKAATTORIT KILPAILUKYVYN JA KESTÄVÄN KASVUN INDIKAATTORIT STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEENVETO Kaupunkistrategian lyhyen viiveen indikaattorit PALUU Väestö 12/2018 191 664* 189 669 (12/2017) Työttömyysaste 12/2018 12,2 % 13,9 % (12/2017) Työmarkkinatuen kuntaosuus 2018 21,4 M 23,5 M (2017) Pitkäaikaistyöttömien määrä 12/2018 3 427 4 416(12/2017) onnettomuutta tuhatta asukasta kohti Liikenneturvallisuus 2018 0,77 0,95 (2017) Nuorisotyöttömien määrä 12/2018 1 432 1 549(12/2017) Kotona asuvat yli 75-vuotiaat 2018 90,9 % 90,7 % 2017 Työttömyyden jakautuminen alueittain 2017 5,7** 7,4 (2015) KELA:n sairastavuusindeksi 2017 97,9 98,0 (2016) Klikkaamalla laatikoita pääset porautumaan syvemmälle tietoihin = positiivinen muutos = negatiivinen muutos STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kulttuurin harrastaminen Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Liikunnan harrastaminen Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus + Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Työttömyysaste Liikenneturvallisuus Nuorisotyöttömien osuus Yksinäisyyden kokeminen Koettu terveys Pitkäaikaistyöttömien osuus Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Kelan sairastavuusindeksi Koettu elämänlaatu Masentuneisuus Alueiden eriytyminen Rikollisuuden väheneminen Työmarkkinatuen kuntaosuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Pienituloisten osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Lastensuojelun kustannukset - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Meriteollisuuden liikevaihto Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Muuttoliike Alueellinen BKT/asukas Lentoasemien rahtimäärät Kouluikäisten määrä Satamien matkustajaliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Työllisyysaste Palveluiden järjestämisen tehokkuus Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Asukastiheys Työttömyysaste Väestönkasvu Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Alle kouluikäisten määrä Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta 1 hengen asuntokuntien osuus Taloudellinen huoltosuhde Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Työikäisten määrä Laaja asuinkuntaindeksi KV kongressien määrä ja osallistujat Väestöllinen huoltosuhde Toimialojen henkilöstömäärät Joukkoliikenteen matkat /asukas Työpaikkojen määrä Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Liite 1 Kaupunkistrategian lyhyen viiveen indikaattorit

Työttömyys on laskenut kaikilla pienalueilla, mutta aluekohtaisia eroja on Varissuo Pansio Länt. Pansio It. Lauste Halinen Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Mäntymäki Asuin-Perno Harittu Kohmo Paaskunta Iso-Heikkilä Länt. Ruohonpää Länt. Ilpoinen Länsi-Maaria- Itäranta Kakola Länsinummi Verkatehdas VI Pohjola Kurala Kärsämäki Et. Pääskyvuori Luolavuori It. Itäharju Nättinummi Vasaramäki Ursininkatu Pohj. Länsiranta Haarla Uittamo Asuin-Räntämäki Port Arthur Luolavuori Länt. Rauhankatu VII Kauppatori VI Nummenmäki Vartiovuori II Martti IV Samppalinna III Sirkkala I Yo-kylä Moisio- 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2015 2017 ennakkotieto Tarkastelussa mukana vuonna 2017 yli sadan työttömän pienalueet Turun työttömyysaste 2015 lopussa oli 17,1 ja 2017 13,7. Seuraava Vuoden 2017 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Pansio Länt., Pansio It., Lauste, Halinen, Pansio-Länt. ja Härkämäki-Jyrkkälä. Vuonna 2015 järjestys oli Varissuo, Pansio It., Lauste, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Työttömyys on laskenut kaikilla pienalueilla, mutta aluekohtaisia eroja on. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2015 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio-Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 26,3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2017 Varissuon ja Moisio-Kanervamäen työttömyysasteiden erotus oli 21,9 prosenttiyksikköä. Vuoden 2015 alueiden välisen työttömyyden keskihajonta oli 7,4 kun se vuonna 2017 oli 5,7. Alueiden välinen suhteellinen työttömyys on tasoittunut työttömyyden pienentyessä Turussa. Keskihajonta pyrkii mittaamaan arvojen vaihtelua keskiarvon molemmin puolin. Keskihajonta ilmaisee havaintojen keskimääräisen poikkeaman keskiarvosta. Tuloerot suuralueittain 2011 2014 2015 2016 Muutos Keskusta 101 103 102 104 Kasvaa Hirvensalo-Kakskerta 185 164 158 159 Laskee Skanssi-Uittamo 106 105 106 106 Vakaa Varissuo-Lauste 82 80 81 80 Vakaa Nummi-Halinen 88 87 88 85 Laskee Runosmäki-Raunistula 89 90 91 92 Kasvaa Länsikeskus 106 105 107 108 Kasvaa Pansio-Jyrkkälä 80 80 80 79 Vakaa Maaria-Paattinen 101 103 105 105 Kasvaa Muu väestö 50 Lähde: 53 Tilastokeskus, 51 Työssäkäyntitilasto 39 Laskee Alueiden eriytyminen: Työttömyysaste Turun pienalueilla 2015 ja 2017 ennakkotieto

Muunkieliset jakautuvat epätasaisesti Turun pienalueille Seuraava Varissuo Lauste Pansio It. Pansio Länt. Halinen Vaala Yo-kylä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Härkämäki-Jyrkkälä Kohmo Asuin-Räntämäki Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Pääskyvuori Ilpoinen Haarla Länsinummi Kurala Itäharju Yliopisto I Koivula Itäranta Kauppatori VI Verkatehdas VI Ruohonpää Länt. Luolavuori Länt. Ursininkatu Pohj. Rauhankatu VII Moisio-Kanervamäki Samppalinna III Sirkkala I Nättinummi Vartiovuori II Uittamo Vasaramäki Port Arthur Martti IV 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2015 2017 ennakkotieto Vuoden 2017 ennakkotiedon mukaan korkeimman muunkielisosuuden pienalueet ovat Varissuo, Lauste, Pansio It., Pansio Länt., Halinen ja Vaala. Varissuolla muunkielisten osuus lähestyy 50 prosenttia. Ennakkotiedon mukaan Turun muunkielisten osuus oli vuoden 2017 lopussa 11,3 %. Kaavion palkkien järjestys on vuoden 2017 tilanteen mukainen. Mukana ovat ne pienalueet, joissa oli vähintään sata muunkielistä asukasta. Lähde 2015 Tilastokeskus, 2017 ennakkotieto Turun väestötietojärjestelmästä Alueiden eriytyminen: Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla 2015 ja 2017 ennakkotieto

Sairastavuus on Turussa laskussa 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Sotkanet Sairastavuus on laskenut Turussa vuodesta 2013 lähtien. Laskua on tapahtunut yhteensä 2,1 %-yksikköä 3 vuodessa. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

1000 asukasta kohti Liikenneturvallisuus on Turussa parantunut Lähde: Tilastokeskus Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2017 vertailukaupunkien toiseksi matalin 94 93 % 92 91 90 89 88 87 Espoo Vantaa Tampere Helsinki Koko maa Oulu Lähde: Sotkanet 86 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Osuus oli vertailukaupungeissa vuosina 2010-2017 yleisesti nousussa Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus vuonna 2018 on hieman kasvanut edellisvuosien tasosta. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun 20 20 Alle 25-v 12kk 18 16 18 16 Oulu Oulu Tampere Tampere 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Espoo 2017 Vantaa Vantaa Helsinki Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta 2014. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-9/2017

Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nousussa 45 50% 40 35 30 45% 40% 35% 30% Oulu Espoo Tampere Helsinki Vantaa Tampere Vantaa 25 25% 20% 20 15% 15 10% 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Oulu Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuodesta 2017 lähtien ollut laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla lasku alku alkoi aikaisemmin 2017 ja ollut voimakkainta. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-12/2018

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu laski vuonna 2017 30 25 20 M 15 10 5 0 30 25 20 15 10 7,0 7,1 6,5 5 7,0 6,5 7,1 24,7 24,1 23,5 15,1 24,1 24,7 12,7 10,6 15,1 8,0 8,2 12,7 10,6 8,0 8,2 2007 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: 2015 Turun 2016 kaupunki 2017 Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus laski 21,4 miljoonaan euroon vuonna 2018. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

Kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkiluku on 217 000 vuoteen 2030 mennessä. Lähde: Strategia ja kehittäminen, Turun kaupungin konsernihallinto

Turun työttömyysaste on kääntynyt laskuun 20 Työttömyysaste 12kk liukuva keskiarvo 18 16 14 12 10 8 Oulu Tampere Helsinki Vantaa Espoo 6 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Turun työttömyysaste oli joulukuussa 12,2 %. Se jatkoi kesällä 2016 alkanutta laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten joulukuussa Turun työttömyysaste oli 13,9 % eli laskua siitä 1,7 %-yksikköä. Koko maan työttömyysaste oli 9,7 %, laskua vuoden 2017 joulukuusta 1,5 %-yksikköä. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 1/2010-12/2018, %

Liite 1 Kaupunkistrategian indikaattorit

Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut 2010-2014 62,4 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 100 2013-2015* 50 62 68,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan ollen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuralueiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueisiin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)

Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman laskenut Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 6,7 7,7 5,8 7,1 10,6 10,8 12 10,4 11,9 10,6 11,3 10,6 11 10,3 9,5 11,1 13,5 13,6 15 14,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,1 10,6 2013-2015* 8,3 9,4 10,1 10,9 10 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Koko Suomeen ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa koetaan enemmän yksinäisyyttä. Koko maan keskiarvo on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2014 eniten yksinäisiä oli keskustan alueella. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut Skanssi-Uittamon asukkaiden osalta ja positiivisin kehitys on Maaria-Paattisilla ja Nummi- Halisissa. Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

Turussa esiintyy koko maata enemmän masennusta Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 5,7 7,3 11,5 12,8 11,5 10,3 10,8 9,9 9,5 10 10,3 12,2 12,2 12,3 15 16 15,2 18,1 18 15,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,3 10,5 2013-2015* 8 9,9 10,4 11,2 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu 8,4 Lähde: *= kaupunkien Alueellinen vertailuaineistossa terveys ja hyvinvointi tiedot kerätty kysely 2013-2015 ATH Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskiarvoa korkeampi. Masentuneeksi itsensä tuntevien osuus on kuitenkin laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Suuralueista Varissuo- Lausteella ja Pansio- Jyrkkälässä masentuneiksi kokevien osuus on korkeinta. Runosmäki-Raunistulassa kehitys on ollut positiivisinta verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Masentuneisuus (ATH)

Turussa liikuntaa harrastetaan maan keskitasoa enemmän Runosmäki-Raunistula 25 20 15 10 5 0 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) 16,4 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 7,9% 8,3% 17,6% 16,6% 17,3% 20,5% 19,2% 2013-2015* 20,3 18,4 17,5 22,2% 22,0% 23,7% 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 2014 22,5 18,9 20,5 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa noin joka viides harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kuuden suurimman kaupungin joukossa turkulaiset liikkuvat neljänneksi eniten. Aluekohtaisessa vertailussa Maaria-Paattisilla ja Pansio- Jyrkkälässä harrastetaan liikuntaa huomattavasti vähemmän muuhun kaupunkiin verrattuna. Liikunnan harrastaminen (ATH)

Turussa kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut Kulttuuripalvelujen käyttö 35 30 25 20 15 30,9 26,9 25 24,4 21,8 23,1 10 15,9 13,3 5 11 7,7 0 Vähän Melko vähän Keskimäärin Paljon Erittäin paljon 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Vähän = Muutaman kerran vuodessa yhtä palvelua käyttävä Melko vähän = Kuukaudessa 1-2 palvelua käyttävä Keskimäärin = Useamman kerran kuukaudessa muutamaa palvelua käyttävä Paljon = Viikoittain useaa palvelua käyttävä Erittäin paljon = Useamman kerran viikossa useita palveluja käyttävä laisten kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut vuodesta 2010. laisista n. 45 prosenttia käyttää useamman kerran kuukaudessa jotain kulttuuripalveluja. Summamuuttujassa on huomioitu seuraavat palvelut: Museo, taidenäyttely, Kirjasto, Elokuvateatteri, Liikunta/urheilutapahtuma, Teatteri, tanssi, sirkus tai muu esitettävä taide, Klassisen tai konserttimusiikin konsertti, Kevyt musiikki/rock-konsertti, Muu kulttuuritapahtuma. Kulttuurin harrastaminen (ATH)

Koettu elämänlaatu (ATH) laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 2014 (%) 2010 2014 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 41,5 46 51,8 53,9 54,8 55,2 55,7 52,6 58,3 56,8 62,5 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 80 60 40 20 0 2013-2015* 54 56 60,8 54,6 53,6 52,4 56,8 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna elämänlaatu Turussa koetaan hieman matalammaksi. Suuralueittain haastavin tilanne koetun elämänlaadun osalta on Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen suuralueilla. Korkeimmaksi elämänlaatu koetaan Hirvensalo- Kakskerran, Länsikeskuksen ja Keskustan suuralueilla.

Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus on noussut Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus % Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH laiset kokevat asuinalueensa yleisesti erittäin turvalliseksi ja kokemus on muuttunut hivenen positiivisemmaksi vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Asuinalueen turvallisuuden osalta merkittävin positiivinen muutos on tapahtunut Varissuo- Lausteella. Heikoin tilanne turvallisuuden kokemisen osalta on Pansio- Jyrkkälän suuralueella. FCG:n vuonna 2015 tekemässä asukaskyselyssä turvallisuuden tunne oli Turussa edelleen parantunut. Alueiden eriytyminen: Asuinalueiden turvallisuus

Koetun elämänlaadun ja terveyden osalta heikoin tilanne on iäkkäillä, yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Hyvä tai erinomainen elämänlaatu % 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Koettu terveys (Hyvä tai melko hyvä terveydentila) 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäisessä hyvinvointitarkastelussa elämänlaatu on parantunut voimakkaimmin yksinhuoltajilla. Kaikkiaan yksin asuvien ja myös yksinhuoltajien elämänlaatu on kuitenkin heikohko. Vain iäkkäimpien elämänlaatu on heikompi. Seuraava Koetun terveyden osalta heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla, mutta melkein kaikilla väestöryhmillä koettu terveys on parantunut vuodesta 2010. Korkeasti koulutettujen ja kahden aikuisen lapsiperheiden koettu terveys ja elämänlaatu koetaan parhaimmaksi. Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet kokevat vähiten masennusta ja yksinäisyyttä Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+v 55-74 v 20-54 v Nainen Mies Masennus (osuus, joilla itseraportoitua masennusta) 0 5 10 15 20 25 2014 2010 Yksinäisyys (Osuus, jotka tuntevat itsensä toistuvasti yksinäiseksi) Masennus on yleisintä yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla, vaikkakin trendi on ollut laskeva verrattaessa vuosia 2010 ja 2014. Kaikissa väestöryhmissä tilanne masennuksen kokemisen kanssa on parantunut vuodesta 2010. Yksinäisyyttä koetaan erityisesti yksinhuoltajissa ja yksinasuvissa. Erot muihin ryhmiin ovat suuria. Paras tilanne yksinäisyyden ja masennuksen kokemisen kohdalla on pariskunnilla ja pariskunnilla, joilla on lapsia. Myös koulutustaso korreloi masennuksen kokemisen kanssa. 0 5 10 15 20 25 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet Kunnan yleinen pienituloisuusaste

1000 asukasta kohti Liikenneturvallisuus on Turussa parantunut Lähde: Tilastokeskus Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä Turussa laskussa 15,0 13,0 % 11,0 9,0 7,0 5,0 Helsinki Vantaa Tampere Oulu Koko maa Espoo 3,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä/1 000 as. on vertailukaupungeissa Espoota lukuun ottamatta laskenut jaksolla 2011-2017 Turussa kehitys oli vuoden 2017 aikana myönteistä ja sijoitus verrokkiryhmässä parani on huomattava, että rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2017 vertailukaupunkien toiseksi matalin 94 93 % 92 91 90 89 88 Espoo Vantaa Tampere Helsinki Koko maa Oulu 87 86 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Osuus oli vertailukaupungeissa vuosina 2010-2017 yleisesti nousussa Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus vuonna 2018 on hieman kasvanut edellisvuosien tasosta. Lähde: Sotkanet, Turun omat järjestelmät Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Turussa korkea 9 8 % 7 6 5 4 3 Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo 2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli vuonna 2017 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa, matalin Espoossa Osuus laski jaksolla 2011-2017 kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Turussa toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina 2010-2016 12 11 10 10,8 10,4 9,9 Vantaa 9 Helsinki % 8 7 7,9 7,2 6,7 Tampere Espoo Koko maa 6 Oulu 5 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli vuonna 2015 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Turussa ja Espoossa Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli varsin suuri Toimeentulotukea saaneiden osuus laski Turussa jälleen vuonna 2016 Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut 13 12 11 % 10 9 8 7 6 5 4 Vantaa Helsinki Tampere Koko maa Oulu Espoo 3 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 - vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

Euroa/0-20-vuotias asukas 510 490 520 540 574 685 671 638 659 662 1 056 1 024 983 941 998 909 903 920 931 969 858 850 871 851 937 878 864 854 847 895 1 177 1 221 1 220 1 222 1 314 Lastensuojelun kustannusten kasvu jatkui Turussa 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Kuusikko 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Kuusikkokunnat.fi Lastensuojelun kustannukset

Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun 20 Alle 25-v 12kk 18 16 Oulu Tampere 14 12 Vantaa 10 8 Espoo Helsinki 6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta 2014. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa

Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nousussa 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Oulu Espoo Tampere Vantaa Helsinki Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuodesta 2017 lähtien ollut laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla lasku alku alkoi aikaisemmin 2017 ja ollut voimakkainta. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu laski vuonna 2017 30 25 24,1 24,7 23,5 Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. M 20 15 10 5 7,0 6,5 7,1 8,0 8,2 10,6 12,7 15,1 Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus laski 21,4 miljoonaan euroon vuonna 2018. 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Turun kaupunki Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

Turussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut koko maan suuntaisesti 18 16 14 % % 12 10 8 6 4 12,0 10,3 9,3 8,3 7,7 6,5 6,5 Vantaa Helsinki Espoo Koko maa Oulu Tampere 2 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Oulussa ja Tampereella. sijoittui ryhmän keskivaiheille. Pääkaupunkiseudun kaupunkien huonon sijoittumisen voi ajatella heijastavan muun muassa alueen suhteellisesti vahvempaa työvoiman kysyntää: ilman koulutustakin on voinut työllistyä muuta maata helpommin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Suhteelliset väestönkasvut suurimmissa kaupungeissa 25 20 15 Vantaa Espoo Tampere Helsinki 10 Oulu 5 KOKO MAA 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus 2018 vuosi on ennakkoluku Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa 2006-2018, (promillea)

Turun asukastiheys on hieman noussut kymmenen vuoden aikana Väkiluku 31.12. Maapinta-ala, km 2 Väestöntiheys, as./km 2 2007 2017 2007 2017 2007 2017 Koko maa 5 300 484 5 513 130 303 901 303 919 17 18 Espoo 238 047 279 044 312 312 762 894 Helsinki 568 531 643 272 186 214 3051 3002 Oulu 177 276 201 810 3 028 2 971 59 68 Tampere 207 866 231 853 523 525 397 442 175 286 189 669 246 246 714 772 Vantaa 192 522 223 027 241 238 800 936 Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys

Turun 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä oli vertailun suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden pienin kumpanakin vertailuvuotena 2007 2017 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10,2 14,2 11,5 15,5 17,3 10,6 69,9 72,1 68,9 70,5 69,5 70,7 10,2 9,9 9,7 7,2 7,4 7,0 9,7 6,5 9,7 6,6 6,2 8,9 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 14,5 16,8 15,3 18,8 20,5 15,2 66,2 68,9 65,9 67,5 66,7 67,0 10,3 7,1 10,2 6,9 9,4 6,5 9,1 7,2 8,6 6,8 6,3 8,3 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 0-6 7-14 15-64 65-0-6 7-14 15-64 65- Tiivistetysti kaavioiden sanoma voidaan esittää väestöllisen huoltosuhteen avulla. Se kuvaa, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti vuonna 2017: Lähde: Tilastokeskus Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

sai kuntien välisessä muutossa neljänneksi eniten voittoa 2018 Seuraava Turun väestö kasvoi tammi-joulukuussa 1 995:llä vuoden 2017 lopun tilanteeseen verrattuna. Kasvu oli kymmenen suurimman kaupungin keskivaiheilla ja kuuden suurimman kaupungin toiseksi hitainta. Turun väestönkasvu perustui vakiintuneeseen tapaan muuttoliikkeeseen (kuntien välinen nettomuutto +1 369, nettomaahanmuutto +797), sillä syntyneiden enemmyys oli negatiivista (-171). Verrokkikaupungeista myös Porissa, Lahdessa ja Kuopiossa syntyneitä oli kuolleita vähemmän. Pori oli suurimmista kaupungeista ainoa, jonka väkiluku laski tammi-joulukuussa. Lähde: Tilastokeskus Kuntien välisen muuttoliikkeen netto kuudessa suurimmassa kaupungissa 2005-2016

Seuraava sai vuonna 2017 muuttovoittoa etenkin ikäluokista 15-24 ja muuttotappiota tuli ikäluokista 0-4 ja 25-39 2000 1500 1521 Tässä vuosien 2014 2016 nettomuutto yhteensä 1201 1000 500 0-500 -140 42 52-462 -277-92 69 97 73-7 46 28 20-6 Lähde: Tilastokeskus -1000-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikkaja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. Turun nettomuutto ikäluokittain

Kuntien välinen nettomuutto suurimmissa kaupungeissa muuttajien tulo-kertymien mukaan 2012-2016, M Maassamuuton tulokertymät vaihtelevat vuosittain voimakkaasti 120 100 Lähde: Tilastokeskus 103,6 M 80 60 40 20 0-20 -40-60 Helsinki Vantaa 33,0 Tampere -12,9-13,7 Oulu Espoo -22,0-51,9 2012 2013 2014 2015 2016 Nettoluvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät Tiedot koskevat vain kuntien välistä muuttoa, koska maasta muuttaneiden tulokertymätietoja ei ole käytettävissä.

on maan yhden hengen asuntokuntaisin kaupunki Yhden hengen asuntokuntien osuus 2008-2017, % Yhden hengen asuntokuntien osuus 2017, % 55 50 Tampere Tampere 52,1 50,5 45 40 Helsinki Oulu Yhden hengen Oulu asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 44,5 kymmenessä Koko maa Vantaa Helsinki Koko maa 43,4 48,6 35 Espoo Vantaa 40,2 30 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Espoo 36,8 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Yhden hengen asuntokuntien osuus on Helsinkiä lukuun ottamatta noussut vertailukaupungeissa ja koko maassa vuosina 2008-2017. Helsingissä osuus laski vuosina 2008-2016, mutta kääntyi vuonna 2017 nousuun.

Koko maan väestöllinen huoltosuhde kasvaa nopeammin kuin kuuden suurimman kaupungin 65 60 55 50 45 KOKO MAA Oulu Espoo Vantaa Tampere Helsinki 40 35 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti. Demografinen huoltosuhde

Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson kuuden suurimman kaupungin toiseksi heikoin 160 150 140 130 120 110 100 90 Oulu KOKO MAA Tampere Espoo Vantaa Helsinki 80 70 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti Turun huoltosuhteen lasku vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuvaa taloudellisen aktiviteetin lisääntymistä alueella Ero pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden verrokkikaupunkien välillä on huomattavan suuri. Taloudellinen huoltosuhde

Turun työttömyysaste on kääntynyt laskuun Lahti Jyväskylä Pori Oulu Tampere Kuopio KOKO MAA Helsinki Vantaa Espoo 14,3 12,9 12,4 12,2 12,0 11,2 10,6 9,7 9,3 8,7 7,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 % 20 18 16 % 14 2016 2017 12 12,2 2018 10 8 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Lähde: Tilastokeskus Turun työttömyysaste oli 12,2 % joulukuussa 2018, jossa oli laskua 1,7 %-yksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työmarkkinoiden kausivaihtelun takia muutoksia on syytä verrata ensisijaisesti vuoden takaiseen ajankohtaan. Turun työttömyysprosentti oli joulukuussa 2018 kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi korkein. Sijoitus heikkeni yhdellä joulukuuhun 2017 verrattuna. Tärkeä syy Turun esim. Tamperetta hitaampaan työttömyyden laskuun on työvoimahallinnon palveluissa olevien määrän hyvin erilainen kehitys. Vuositasolla (12/2017 12/2018) palveluissa oli Tampereella 2 485 ihmistä enemmän, kun määrä nousi Turussa vain 106:lla (ks. myös dia 4). Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 1/2010-8/2017, %

Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen vertailukaupunkien toiseksi korkein 140 130 129,1 124,4 Turussa työssäkäyvät 95421 henkeä työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2015 120 % 110 100 90 121,8 107,6 104,6 91,6 Helsinki Tampere Vantaa Oulu Espoo Yksityinen sektori Kunta Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy Tuntematon 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus 0 20000 40000 60000 80000 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman välisen suhteen Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

Työpaikkojen määrä kasvoi Turussa nopeasti 2014-2016 110 108 106 104 102 100 98 96 Vantaa Oulu Espoo Helsinki Tampere 94 92 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden 2009 BKT:n laskun vaikutus Työpaikkojen määrä on kasvanut nopeimmin Vantaalla ja Oulussa. Myös Espoossa ja Helsingissä ylitettiin vuonna 2016 perusvuoden 2007 taso. Turussa kasvu oli vuosina 2014-2016 nopeaa ja kasvun voi arvioida jatkuneen myös vuosien 2017 ja 2018 aikana. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

Työllisyysasteen nousu jatkui Suomessa vuonna 2017 78 76 % 74 72 70 68 66 64 62 74,1 74,0 71,4 70,2 66,3 66,1 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Tampere Oulu 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Lähde: Tilastokeskus 1) Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64 vuotiaiden työllisten osuutena saman ikäisestä väestöstä. Luotettavia tietoja on kuitenkin saatavissa vain 18-64 vuotiaista. 2) Yllä vuoden 2017 tieto on ennakollinen. Työllisyysaste oli kaikissa pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa selvästi muita suuria kaupunkeja korkeampi 18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2010 2017*, %

Turun seutukunnan asema on 2000-luvulla parantunut BKT/asukas -vertailussa 160 140 120 100 80 60 Indeksi koko maa =100 Helsinki Tampere Oulu Kuopio Jyväskylä Pori Lahti 40 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2016 ennakkotiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli 10 suurimman kaupungin seutukuntien toiseksi korkein Helsingin seutukunnan jälkeen. Vertailuseutukunnista myös Kuopion seutukunta on parantanut asemaansa 2000-luvulla. 2000-luvulla ICT-alojen rakennemuutoksesta kärsineen Oulun seutukunnan asema on selvästi heikentynyt. Myös Tampereen seutukunnan tilanne suhteessa koko maan kehitykseen on heikentynyt. Maakuntatason tarkastelussa, jossa on käytettävissä vuoden 2017 ennakkotiedot, Varsinais-Suomen arvonlisäys kasvoi 4,3 %, mikä oli hieman Pirkanmaata (3,9 %) nopeampaa ja selvästi nopeampaa kuin Uudellamaalla (2,3 %) ja Pohjois- Pohjanmaalla (1,5 %). Kaupunkiseutujen BKT/as.

Liikevaihdon kasvu jatkui vuositasolla (9/2017 9/2018) nopeana 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 A-X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Turun meriteollisuus 2017 F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus Liikevaihdon kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2010 3/2017

Meriteollisuuden henkilöstö nopeassa kasvussa 140 130 A-X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Turun meriteollisuus 2017 F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) Indeksi 2015=100 120 110 100 90 80 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus Henkilöstön kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2010 3/2017

Helsingin seutukunnan T&K-menot olivat lähes puolet koko maasta v. 2017 60 50 48,3 % 40 30 20 Helsingin sk Oulun sk Tampereen sk Turun sk 10 11,4 10,5 6,7 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan (sk), jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa 40-42 %. Osuus on ollut viime vuodet nousussa ja se oli vuonna 2017 lähes puolet (48,3 %). Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus oli korkeimmillaan v. 2008, josta se laskenut lähinnä IT-alojen taantumisen takia useita prosenttiyksikköjä. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää mm. T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille sekä korkeakoulusektorille. Vuoteen 2015 verrattuna osuus koko maasta on noussut 1 %-yksiköllä. Yritysten osuus T&K-menoista oli seutukunnittain vuonna 2017 seuraava: Helsingin sk 66,2 %, Oulun sk 74,4 %, Tampereen sk 67,2 %, ja Turun sk 53,3 %. Yrityssektorin osuus nousi Turun sk:ssa vuodesta 2015 8 %-yksikköä. T&K-menot seutukunnittain, osuus koko maasta, %

Turun yrityskannan kasvunopeus suurten kaupunkien keskivaiheilla Seutukunnista eniten yrityksiä aloitti vuoden 2018 3. neljänneksellä Helsingin seutukunnassa (2 994) ja seuraavaksi eniten Tampereen (594) ja Turun (479) seutukunnissa. Yrityskannan kokoon suhteutettuna aloittaneita yrityksiä oli eniten Helsingin, Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa (2,6 %) sekä Riihimäen seutukunnassa (2,5 %). Kunnista eniten yrityksiä aloitti Helsingissä (1 531) ja seuraavaksi eniten Espoossa (509), Vantaalla (391), Tampereella (375) ja Turussa (309). Yrityskanta kasvoi kahden vuoden ajanjaksolla (II/2016 II/2018) kunnittain seuraavasti: Espoo 6,4 %, Vantaa 5,8 %, Oulu 4,9 %, 4,5 %, Tampere 4,2 % ja Helsinki 3,4 %. Lähde: Tilastokeskus Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

Espoo ja Helsinki erottuvat vertailussa muista kaupungeista 25 20 Espoo Helsinki % 15 10 Tampere Oulu Koko maa Vantaa 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Turussa Espoon ja Helsingin jälkeen vertailukaupunkien kolmanneksi korkein Pääkaupunkiseudun sisällä erot ovat suuret, sillä Vantaalla ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen suorittaneita oli vain noin puolet Espoon ja Helsingin osuudesta. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

Korkeakoulujen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 2018 Helsingin yliopisto oli vuoden 2018 syksyllä ensisijaisten hakijoiden määrällä mitaten maan suosituin yliopisto, Tampereen yliopisto toiseksi suosituin ja Turun yliopisto kolmanneksi suosituin Ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin oli vastaavasti: Helsingin yliopisto 4,07, Tampereen yliopisto 2,06 ja Turun yliopisto 3,26 Metropolia-ammattikorkeakoulu oli syksyllä 2018 ensisijaisten hakijoiden määrällä mitaten maan suosituin ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu toiseksi suosituin ja Turun ammattikorkeakoulu kolmanneksi suosituin Ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin oli vastaavasti: Metropolia-AMK 3,08, Tampereen AMK 4,60 ja Turun AMK 2,69. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

Kaupunkien ja koko maan koulutustaso on kasvanut melko tasaisesti 500 450 400 350 Espoo Helsinki Oulu Tampere KOKO MAA Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 347 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. 300 Vantaa Lähde: Tilastokeskus 250 Vantaan koulutustaso on laskenut koko maan tason alapuolelle sijoittuu suurten kaupunkien joukossa toiseksi huonoiten Väestön koulutustasoindeksi

asettuu monissa palveluissa keskitasoon palveluiden järjestämisen tehokkuudessa 2017 2016 Tarkastellut palvelut kattavat 70% kunnan järjestämistä palveluista (euro -määräisesti mitattuna) kokonaisindeksi kustannuksilla painotettuna oli 2.8 vuonna 2017 kun vuonna 2016 se oli 2.3 (1 = kallein 6 = tehokkain palvelun järjestäjä)

Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un 2015-2016 2013-2014 Muut alueet 59 60 Muut alueet 58,1 62,0 Muu Turun seutukunta 1 6 34 40 ÅA 1) TY Muu Varsinais- Suomi 32,0 27,5 7,7 5,1 ÅA 1) TY 1) Turusta valmistuneet 0 10 20 30 40 50 60 70 % Muu Turun seutukunta 2,2 5,4 0 20 40 60 80 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet Turun yliopistossa (TY) 2015-2016 ja Åbo akademissa (ÅA) 2015 tutkinnon suorittaneista noin 40 % Lähde: ao. oppilaitokset työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un tai muualle Turun seutukuntaan Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2011 2015 tutkinnon suorittaneista työllisistä oli 64 % vuonna 2015 töissä Turun seutukunnassa. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

Turussa kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 4,5 vuonna 2016 Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tällöin hiilinielut ja muut kompensaatiot ovat samalla tasolla kuin jäljelle jääneet päästöt. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet nopeasti ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-20 % vuoden 1990 tasosta) on saavutettu etuajassa. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun kasvihuonekaasupäästöt olivat v. 2016 CO2-raportin mukaan kaupunkien keskivaiheilla, ks. dia 3 Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

Helsingissä oli suurten kaupunkien alhaisin uusiutuvien energialähteiden1) osuus kaukolämmön tuotannosta vuonna 2017 2017 2016 Tampere 47 Tampere 43 Oulu 43 Oulu 40 34 28 Espoo 25 Espoo 28 Vantaa 22 Vantaa 20 Helsinki 10 Helsinki 8 0 10 20 30 40 50 60 70 % 0 20 40 60 % Lähde: ao. yhtiöt Helsingissä osuus oli vuonna 2017 edelleen alhainen, 10 %, vaikka se on maamme vauraimpia kaupunkeja ja ympäristöasioita koskeva keskustelu on vilkasta Tilanne muuttuu nopeasti tehtyjen investointien tuloksena. Turun seudun energiatuotanto Oy:n vuoden 2017 lopussa valmistunut Naantalin monipolttoainevoimalaitos on nostanut uusiutuvan energian osuutta. Energian mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus ylittää 50 %:n rajan vuoden 2018 aikana Myös Vantaalla osuus tulee nousemaan vuoden 2018 lopulta alkaen Martinlaakson biovoimalan tullessa käyttöön. 1 ) vuoden 2017 aineistossa tärkeimmät uusiutuvat energialähteet ovat puupohjaiset polttoaineet, lämpöpumppujen energia, hukkalämpö sekä 50 %:n osuus poltetusta jätteestä olisi käsitteellisesti selkeämpää esittää käytettyjen poltto-aineiden jakautuma/ energialähteet. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta

Päästöttömien liikkumismuotojen osuus oli Turussa suurten kaupunkien toiseksi korkein vuonna 2016 Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016 Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessäteen osuus kaikista liikkumismuodoista Niiden osuus oli Turussa vuonna 2016 suurten kaupunkien keskivaiheilla Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuudessa sijoittui Tampereen jälkeen toiseksi. Turussa päästöttömien kulkumuotojen osuus laski hieman vuoden 2011 tuloksiin verrattuna (Henkilö-liikennetutkimus 2016:n esipuheessa on maininta, että tutkimusten erilaisen tekotavan takia vertailtavuutta aiempiin tutkimuksiin ei voida taata). Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

Joukkoliikenteen matkojen määrä laski Turussa hieman vuonna 2018 118 116 114 112 117 21,0 21,0 115 20,0 20,2 21,3 114 22,3 22,0 117 115 25,0 20,0 15,0 110 10,0 108 106 109 110 5,0 104 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0,0 Joukkoliikenteen matkat Turussa, milj. (oikea) Joukkoliikenteen matkat/asukas Turussa, kpl (vasen) Lähde: Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) 1.7.2014 alkaen seudullisen joukkoliikenteen matkoja oli vuonna 2018 kokonaisuudessaan 26,6 milj. ja matkoja Turussa 22,0 milj. Joukkoliikenteen matkat /asukas

Yöpymisten määrä nousi Turussa vuonna 2016 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 Helsinki 17 Tampere Vantaa 10 20 Oulu 9 6 Vuoden 2017 palkin päässä yöpymisten muutos vuodesta 2016, % Rovaniemi 14 Kuopio Kuusamo 3 Jyväskylä Lappeenranta 2017 2016 2015 Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Turussa yöpyi vuoden 2017 aikana 45 tuhatta henkilöä enemmän kuin vuoden 2016 aikana. Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa

Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat nousussa Lähde: Finavia 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Turun lentoaseman matkustajamäärät olivat vuonna 2018 yli 10 prosentin nousussa Tampereen matkustajamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuoden 2011 jälkeen. Viime vuonna lasku kääntyi (viime vuoden kesällä remontti vaikutti matkustaja määriin Tampereella). Kaikkiaan matkustajia oli Turussa lähes 370 000. Lentoasemien matkustajamäärät

Turun lentoaseman rahtimäärät laskivat vuonna 2016 Tonnia 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Finavia 7 061 7 853 8 012 5 342 3 059 4 290 3 734 Helsinki-Vantaa 158 149 170 408 192 204 190 175 189 357 177 415 182 201 Tampere 669 542 401 371 220 209 452 Oulu 1 922 2 112 2 043 1 879 1 712 1 632 1 544 Rovaniemi 174 174 144 246 105 185 181 Vaasa 26 16 15 14 19 11 10 Kuopio 39 32 110 31 20 16 15 Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Vuonna 2016 rahtimäärät laskivat Turussa 13 prosenttia. Lähde:Finavia Lentoasemien rahtimäärät

on mantereen toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama Suomen mantereen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Lähde: Liikennevirasto Turun sataman koko matkustajaliikenne oli vuonna 2017 yhteensä 3,3 milj. matkustajaa (hyvin lähellä 2016 vuoden tasoa). Satamien matkustajamäärät

Turun ja Naantalin satamat olisivat yhdistettynä maan neljänneksi suurin tavarasatama Lähde: Liikennevirasto Meriliikenteessä Suomen ulkomaan tavaraliikenteen suurimmat satamat olivat v. 2016 Sköldvik (Kilpilahti), Hamina-Kotka, Helsinki, Kokkola ja Rauma. Tarkasteltaessa satamatoimintoja seudullisesta näkökulmasta Turun ja Naantalin tavaraliikenteeltään selvästi suurempi satama muodostavat merkittävän valtakunnallisen keskittymän. Tiedot yhdistettynä näiden kahden sataman tavaraliikenne oli v. 2016 Suomen satamien neljänneksi suurinta Sköldvikin, Hamina- Kotkan (jotka yhdistettiin v. 2011), ja Helsingin jälkeen. Turun ja Naantalin satamat ovat osakeyhtiöinä erillisiä organisaatioita, mutta ne sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan ja 15,3 metrin syväväylä on lyhyttä viimeistä väyläosuutta lukuun ottamatta yhteinen. Tieliikenneyhteydet kulkevat Suikkilantien perusparannuksen ja sen mahdollistamien liikennejärjestelyjen jälkeen pitkälti samoja reittejä pitkin ja rautatieyhteydet sisämaahan Turun ratapihan kautta. Turun sataman tavaraliikenteen määrä kasvoi 3% vuonna 2017. Satamien tavaraliikenne

Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin kaukoliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-Kouvolan-Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun-Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta; esim. - Salo -välillä se oli vain 31 000 tonnia. Rautateiden tavaraliikenne

Yrittäjien palaute Turun elinkeinopolitiikasta parani vuonna 2018 Jyväskylä Kuopio Oulu Helsinki Vantaa Espoo Lahti Tampere Pori 5,6 5,8 6 6,2 6,4 6,6 6,8 7 Keskiarvot 4-10 Lähde: Suomen yrittäjät Lähde: Suomen Yrittäjät Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn (Elinkeinopoliittinen mittaristo raportti) jäsenilleen v. 2018 sijoittui yli 50 000 asukkaan kuntien joukossa neljänneksi Edelliseen, vuoden 2016 kyselyyn verrattuna Turun sijoitus parani, sillä tuolloin oli kuudes Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuvat tuloksissa yleisesti huonommin kuin niiden kehyskunnat Turun naapurikuntien ja samalla koko maan parasta palautetta sai Lieto Kyselyn tuloksia arvioitaessa on syytä muistaa, että vastausprosentti oli alhainen, valtakunnallisesti vain 7,4. Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista toiseksi suosituin asuinpaikka Sijoitus Kunta Yleisarvosana 2016 Yleisarvosana 2014 1. Tampere 8,07 7,78 2. 7,73 7,28 3. Jyväskylä 7,64 7,32 4. Kuopio 7,50 7,06 5. Helsinki 7,42 7,35 6. Oulu 7,40 7,02 7. Naantali 7,30 6,79 8. Espoo 7,25 7,07 9. Hämeenlinna 7,22 6,92 10. Porvoo 7,22 6,83 Taloustutkimuksen vuonna 2016 tekemän kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat Turun kokonaismielikuvaltaan maan toiseksi parhaaksi asuinpaikaksi. Turun saama yleisarvosana nousi kuudesta parhaimmin sijoittuneesta kunnasta eniten verrattuna vuoteen 2014. Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Kaikkien tutkittujen kuntien keskiarvo 6,88 6,50 Lähde: Taloustutkimus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2016

Pansio-Perno ( ) Pahaniemi ( ) Huhkola-Lauste-Vaala ( ) Varissuo ( ) Jäkärlä ( ) Kärsämäki-Urusvuori-Halinen Iso-Heikkilä ( ) Ilpoinen-Harittu ( ) Nummi-Ylioppilaskylä ( ) Tortinmäki ( ) Moisio ( ) Martti-Korppolaismäki ( ) Keskus ( ) Räntämäki-Saramäki ( ) Kuninkoja-Mälikkälä ( ) Pohjola-Kastu ( ) Moikoinen-Pikisaari ( ) Pitkämäki-Muhkuri ( ) Vasaramäki ( ) Kupittaa ( ) Paattinen ( ) Uittamo ( ) Vartiovuori-Samppalinna Vesilinna ( ) Skanssi ( ) Kakskerta ( ) laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on hieman vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Maksuhäiriömerkittyjen henkilöiden osuus alueittain Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut Turussa 14% vuosien 2015 ja 2017 välillä. Vuonna 2015 maksuhäiriömerkintöjen osuus väestöstä oli 7,7% ja vuonna 2017 osuus oli kasvanut 8,7%:iin. Lisäksi alueiden välistä eriytymistä kuvaava keskihajonta on kasvanut 4,1%:sta 4,6%:iin. MH_2017 [%] MH_2015 [%] Maksuhäiriömerkinnät

Kongressien osallistujamäärät kasvoivat vuonna 2017 eniten Helsingissä Kongressien määrä Osallistujien määrä 400 80 000 350 70 000 300 60 000 250 Helsinki 50 000 Helsinki 200 150 100 50 Espoo Tampere Oulu 40 000 30 000 20 000 10 000 Tampere Espoo Oulu 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Turun kv. kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä. Vuonna 2017 lukumäärä oli 46. Turussa kv. kongresseihin osallistuneiden määrä on tarkastelujakson aikana laskenut. Vuonna 2017 osallistujia oli 4 960. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat