Virve Rosti viihtyy Martinlaaksossa s. 5

8. vuosikerta Julkinen tiedote Vantaan kaupunki Jakelu joka kotiin Vantaalla maaliskuu 2012 2012 Virve Rosti viihtyy Martinlaaksossa s. 5 * Kymmenet tuhannet suuntaavat Vantaalle vuonna 2015, s. 3 * Kehärata antaa vauhtia myös Helsingin hankkeille, s. 3 * Radanvarsikeskustoille elinvoimaa ja haluttavuutta, s. 4 * Ison projektin langat pysyvät Maija Salosen käsissä, s. 7 * Ekokompassi näyttää yrityksille ympäristövastuun suuntaa, s. 8 * Kaavoituskatsaus, s. 12-17 * Katuihin ja puistoihin lähes 50 miljoonaa, s. 19-28 * Kenraalinpuistoon monipuolinen toiminta-alue, s. 21 * Tikkurilasta vihdoin oikea keskus, s. 25 * I år används närmare 50 miljoner euro till gator och parker, s. 19-28 * Svensk resumè, s. 30-31

2 suunnittelee ja rakentaa 2012 Energiasaneeraus kohentaa myös talon imagoa Kuva Pekka Turtiainen Kokeilulaki mahdollistaa lisärakentamista pienja kerrostaloalueilla Vantaa on mukana kokeilussa, jolla aiemmin ELY-keskusten päätettävänä olleet poikkeamispäätökset siirrettiin Vantaan tehtäväksi. Päätökset koskevat ensisijaisesti poikkeamista rakennusoikeudesta ja poikkeamista tontinmittauksesta. Rakennusluvassa on Vantaan sisäisen työnjaon mukaisesti mahdollista myöntää perustellusta syystä pientaloalueilla jopa 30 prosenttia lisärakennusoikeutta vähäisenä poikkeuksena. Yli 30 prosenttia poikkeaminen vaatii aina kaavoittajan erillisen päätöksen. Perusteet poikkeamiselle ovat aina hanke- ja tonttikohtaisia. Perusteeksi ei kelpaa perheen kasvaminen. Sen sijaan kylmän käyttöullakon rakentaminen energiatehokkaaksi ja paloturvalliseksi asuintilaksi voi yksittäistapauksessa olla perusteltua myös rakennusoikeuden ylittäen. Malliesimerkkejä perusteluista löytyy rakennusvalvonnan nettisivuilta. Poikkeamisesta pyydetään aina rajanaapurin kannanotto, joten sopu naapurin kanssa on tärkeää. Kokeilulakia sovelletaan vain rakennuslupahakemusten käsittelyssä. Kokeilulaki koskee myös kerrostaloja Kokeilulaki koskee myös kerrostaloalueita. Taloyhtiön peruskorjaus, esimerkiksi putkiremontti, koettelee vakavasti minkä tahansa taloyhtiön taloutta. Remontin suunnittelun yhteydessä voi tarkastella, olisiko lisärakentamisella mahdollista hieman helpottaa osakkaiden taloudellista taakkaa. Lisäkerroksen rakentaminen, tarpeettomien yhteistilojen muuttaminen asunnoiksi tai jopa uuden rakennuksen sijoittaminen tontille voisi tuoda kaivattua helpotusta. Vantaan kaupunki maankäyttö ja ympäristö Päätoimittaja Pirjo Kivistö Kielotie 28, 01300 Vantaa pirjo.kivisto@vantaa.fi Kannen kuva Sakari Manninen Sanomapaino Oy Vantaa 2012 Asia on hyvä ottaa esille yhtiön sisällä ja jos on myönteistä henkeä, voi asian ottaa esille rakennusvalvonnan lupaarkkitehdin kanssa esimerkiksi remonttiluvan hakemisen yhteydessä. Rakennusvalvonta selvittelee kaavoittajalta lisärakentamisen vaikutukset lähiympäristön kannalta. Rakennusluvan yhteydessä voidaan myöntää 500 kerrosneliötä lisärakentamista vähäisenä poikkeuksena. Suuremmista tehdään kaavoittajan poikkeamispäätös. Kerrostalon rakentaminen kerrostaloalueelle ja pientalon rakentaminen pientaloalueelle ei välttämättä johda sellaiseen lain tarkoittamaan vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, joka on poikkeamispäätöksen esteenä. Hakijan on aina esitettävä tontti- ja hankekohtaiset perustellut syyt poikkeamiselle. Vantaan valtuusto on vuoden 2012 talousarvion käsittelyn yhteydessä asettanut keskeiseksi sitovaksi tavoitteeksi kokeilulain antamien mahdollisuuksien käyttämisen kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja energiatehokkuuskorjausten edistämiseksi. Kokeilulain tavoitteeksi eduskunta taas on asettanut sen, miten rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Tavoitteet on asetettu ja nyt on aika saada konkreettisia hankkeita liikkeelle. Kokeilulain määräaika päättyy vuoden 2013 lopussa, joten aikaa ei ole tuhlattavaksi. Rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki 2012 Vuoden alussa Vantaan maankäytön ja ympäristön apulaiskaupunginjohtajana aloittanut DI Juha-Veikko Nikulainen on huolissaan kaupungin vanhojen keskusten rapistumisesta. Erityisesti 1970- ja -80-luvuilla paljon ja nopeasti rakennetut lähiöt alkavat olla huonossa kunnossa. - Energiansäästön kannalta vanhat rakennukset ovat avainasemassa. Vaikka kaikki Vantaan uudet valmistuvat asuinrakennukset olisivat korkeinta mahdollista energiatehokkuusluokkaa, niiden vaikutus on vähäinen, sillä ne ovat vain 1-2 prosenttia koko asuntokannasta, Nikulainen sanoo. Vantaalla on kaikkiaan noin 97 000 asuntoa noin 26 000:ssa asuinrakennuksessa. Vantaan asuntokannasta noin viidennes on rakennettu vuoden 2000 jälkeen. Eniten asuinrakennuksia Vantaalla rakennettiin 1980-luvulla, lähes 6000 rakennusta. Saneeraus vaikuttaa myös ympäristöön positiivisesti Energiasaneerauksella Nikulainen näkee myös muita vaikutuksia kuin energiansäästön. - Samalla, kun taloon saadaan parempi lämpöeristys, myös julkisivu uudistuu ja koko talo muuttuu uuden näköiseksi. Ja kun talon ulkonäkö uudistuu, sen imago ja haluttavuus nousee. Se vaikuttaa myös ympäristöönsä positiivisesti, Nikulainen toteaa. Kaupunki myöntää avustuksia vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen sosiaalisin perustein. Asunnon asukkaista ainakin yhden tulee olla 65 vuotta täyttänyt tai vammainen eikä ruokakunnan tulot tai varallisuus saa ylittää asetettuja rajoja. Esimerkiksi kaksihenkisen ruokakunnan pysyvät bruttotulot saavat olla korkeintaan 2 260 euroa kuussa. Jos hakijana on rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, tuloraja yhden hengen taloudessa on 1 760 euroa kuussa. Suunnitelmallisen korjaamisen edistämiseksi myönnetään avustuksia asuinrakennusten kuntoarvioon, kuntotutkimukseen ja huoltokirjan laadintaan. Energia-avustuksia voidaan myöntää öljy- tai sähkölämmityksen korvaamiseen uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä Viestintäpäällikkö Pirjo Kivistö Asuntojen korjauksiin korjaus- ja energia-avustuksia Matalaenergiatalon rakentaja säästää rakennuslupamaksussa Vantaan kaupunginvaltuusto päätti suosia energian säästöä laskemalla rakennuslupamaksua toteutettavien asuinrakennusten osalta jopa 30 prosenttia. 200 neliön omakotitalossa säästö on noin 450 euroa. Suurimmat säästöt tulevat lämmityskulujen säästönä koko rakennuksen elinkaaren aikana, mutta erityisesti rakennusvaiheessa pienetkin säästöt tuntuvat isoilta rakentajan kukkarossa. Energiatehokas rakentaminen on nyt aiempaa helpompaa, kun hyviä ja Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen mukaan energiansäästön kannalta vanhat rakennukset ovat avainasemassa. kestäviä rakennusmateriaaleja on saatavilla kohtuullisilla hinnoin. Hyvään ja energiatehokkaaseen lopputulokseen päästään vain hyvällä suunnittelulla. Siihen kannattaa panostaa myös energia-asioissa. Rakennuslakimies Hannu Riikonen Kuva Sakari Manninen Niin tärkeää kuin vanhojen liikekeskusten kohentaminen onkin, Nikulainen pitää kuitenkin alueiden imagon kannalta tärkeämpänä asuintalojen remontointia nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Purkaminen joskus vakava vaihtoehto Nikulainen pitää järkevänä myös sitä sitä, että elinkaarensa päähän tullut asuintalo puretaan ja tilalle rakennetaan uusi ja isompi. Tällaista on tekeillä esimerkiksi Tikkurilan keskustassa. - Yleensäkin vanhoissa aluekeskuksissa kannattaa vakavasti pohtia vanhan korjaamisen vaihtoehtona uuden rakentamista sen tilalle. Hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen lähelle kannattaa rakentaa tehokkaasti. On ekologisesti kestävää saada enemmän asuntoja hyvien liikenneyhteyksien lähelle. Nikulainen toteaa, että uusien asuntojen rakentaminen antaa myös alueella jo kauemmin asuneille mahdollisuuden pysytellä samalla tutulla alueella, mutta hankkia uusi nykyajan mukavuuksin varustettu asunto. Näin on tapahtunut muun muassa uudella Leinelän alueella, johon on muuttanut paljon ihmisiä lähiympäristöstä. päälämmitysjärjestelmällä. Lisäksi energia-avustuksilla tuetaan muita pientaloissa tehtäviä toimenpiteitä energiatalouden parantamiseksi tai otettaessa käyttöön uusiutuvaa energiaa, jos omistaja on pienituloinen. Näissä avustuksissa käytetään samoja tulorajoja kuin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen myönnettävissä avustuksissa. Energia-avustuksia voidaan myöntää myös vähintään kolme asuntoa käsittäville kiinteistöille energiakatselmusten tekemiseen, rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmään liittyviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan myöntää lisäksi hissin rakentamiseen ja muun liikkumisesteen poistamiseen sekä terveyshaitan poistamiseen, jos hakijaruokakunta on joutunut asuntonsa terveyshaittojen vuoksi suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ilman omaa syytään. Hakuaika päättyy 11.4.2012. Terveyshaittojen, rakennettavien hissien ja hissien suunnittelun osalta avustusta voidaan kuitenkin hakea myös normaalin hakuajan jälkeen. Hakulomakkeita voi tulostaa internetistä sivulta www.ara.fi. Hakemukset jätetään osoitteella: Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, Korjausavustukset, Kielotie 28, 01300 Vantaa. Hakemus tulee jättää ennen töiden aloittamista. Lisätietoja antaa korjausneuvoja Pekka Kinnari, p. 8392 3649.

suunnittelee ja rakentaa 2012 Kymmenet tuhannet ihmiset suuntaavat Vantaalle kolmen vuoden päästä Runsaan kolmen vuoden kuluttua, kesällä 2015, kymmenet tuhannet ihmiset matkaavat junilla, busseilla ja pikkuautoilla Vantaalle ihmettelemään uusia asumisen trendejä. Kysymyksessä on Vantaan asuntomessut, jotka tuolloin järjestetään Hämeenlinnanväylän varteen rakennettavassa Marja-Vantaan kaupunginosassa. Vuonna 2014 avattavan Kehäradan nopeat junat kuljettavat messuvieraat Helsingin keskustasta Kivistön asemalle kahta reittiä. Muualta Suomesta ja Pietarista tulevat vieraat vaihtavat Pasilassa tai Tikkurilassa Kehäradalle. Helsinki-Vantaan lentoasemalta asuntomessuille pääsee junalla muutamassa minuutissa. Vantaan asuntomessujen projektipäällikkö Sirpa Kallio kertoo, että asuntomessualueelle tulee noin 30 pientalotonttia omatoimirakentajille. Alueelle tulee myös muutamia kerrostaloja. - Asuntomessualueen asuntojen yhteiseksi kerrosneliömääräksi on arvioitu noin 40 000-58 000, mikä on melko suuri volyymi aikaisempiin asuntomessualueisiin verrattuna. Haasteena onkin löytää toteuttajat kaikille messualueen tonteille, erityisesti kytkettyjen kaupunkipientalojen ja kerrostalojen tonteille, projektipäällikkö Sirpa Kallio kertoo. Asuntomessujen tavoitteena on asuntorakenteeltaan monipuolinen näyttelytarjonta, jossa otetaan huomioon myös taloteollisuuden tuotteet. Monipuolisuus varmistetaan tontinluovutusmenettelyllä ja -ehdoilla, joita Suomen asuntomessut ja Vantaan kaupunki valmistelevat yhdessä. Tontit pyritään hinnoittelemaan maltillisesti paikalliseen hintatasoon nähden. Projektipäällikkö Kallio toteaa, että ekologinen rakentaminen on Marja- Vantaan yksi kantava teema, joka asuntomessualueella jalostuu käytännön ratkaisuihin. Vantaan kaupungilla on Hiekkaharjusta tarjolla 11 pientalotonttia omatoimirakentajille. Tontit täydentävät jo rakennettua Hiekkaharjun vanhaa omakotitaloaluetta. Alueelta on viime vuosina myyty kaupungin tontteja ja sinne on rakentunut uusia omakotitaloja. Alueen pohjoispuolelle on rakennettu asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja kerrostaloihin. Myytävät tontit sijaitsevat erinomaisella paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, esimerkiksi Hiekkaharjun junaasemalle on vain muutaman minuutin kävelymatka. Kehäradan valmistuttua vuonna 2014 Hiekkaharjun asemalta pääsee lentoasemalle noin kymmenessä minuutissa. Asuntomessualueen omatoimirakentaminen koostuu myös kaupunkipientaloista, jolloin alueen tehokkuus on suurempi kuin perinteisellä hartiapankkipientaloalueella. Kaupunkipientalojen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen ekologisen kaupunkipientalon suunnittelukilpailu opiskelijoille. Talotyypin toteuttamiseksi messuille etsitään sopivia yhteistyötahoja talotoimittajista ja rakentajista. - Asuntomessuille on tarkoitus rakentaa myös luonnonvaratasapainoinen vuokratalo, jolla tähdätään muutokseen rakennusosien uudelleenkäytettävyydessä ja sitä kautta luonnonvarojen ja energian säästämiseen sekä jätteen ja päästöjen välttämiseen. Lisäksi asuntomessualueelle on kaavoitettu kortteli, johon on tarkoitus rakentaa puurakenteinen kerrostalo ja pientaloja, Kallio kertoo. Kunnallistekniikan rakentaminen alkaa Kunnallistekniset työt asuntomessualueella aloitetaan kesällä 2012. Alueen kerrostalojen, kytkettyjen kaupunkipientalojen ja omakotitalojen rakentajat valitaan alkuvuodesta 2013. Asuntomessujen tapahtuma-alue ja messujen aikaiset rakenteet toteutetaan alkukesällä 2015. Alueen yhdyskuntatekniikka rakennetaan valmiiksi vuoden 2014 alkuun mennessä siten, että talonrakentaminen alueella voi alkaa. Kunnallistekniikan ja viherrakentamisen viimeistelytyöt tehdään touko-kesäkuussa 2015 ennen varsinaisten messujen alkamista. Projektipäällikkö Sirpa Kallio kertoo, että messualueen perusinvestoinnit ovat samaa suuruusluokkaa kuin minkä tahansa uuden asuntoalueen investoinnit. Messuista aiheutuvia lisäkustannuksia syntyy muun muassa messualueen pihojen ja yleisten alueiden normaalia Alueella on myös hyvät peruspalvelut, päiväkoteja lähialueella on useita, ala- ja yläkoulu sekä ammattikoulu on kävelymatkan päässä ja lähin lukio löytyy Tikkurilasta, sekin kävelyetäisyydeltä. Kaupallisia palveluita on Hiekkaharjussa ja Koivukylässä, jossa on suurempi liikekeskus City-marketteineen. Lähes kotiovelta avautuvat erinomaiset liikuntamahdollisuudet; talvisaikaan latuverkosto ja kesällä golf-kenttä sekä tennis- ja kuntoilukeskus. Myytävät tontit ovat kooltaan 900-1059 neliötä ja niillä on rakennusoikeutta 300-350 kerrosneliötä. Tonteille on mahdollisuus rakentaa asemakaavan mukaan myös sivuasunto, jonka koko saa olla enintään 80 kerrosneliötä. Tont- korkeatasoisemmasta ympäristörakentamisesta ja viimeistelytyöstä. Lisäinvestointeja aiheuttavat myös mahdolliset kehityshankkeet ja messualueen tilapäiset rakenteet. Menoja ja tuloja kaupungille Sirpa kallio kertoo, että käyttötalousmenoja kaupungille aiheutuu projektihenkilöstön palkkauksesta, messutoimiston perustamisesta, messutapahtuman aikaisten palveluiden järjestämisestä sekä tiedotuksesta ja markkinointiviestinnästä. Tuloja saadaan pysäköintimaksuista ja pääsylipputuloista. Edellisten vuosien messukaupunkien käyttötalousmenot ovat olleet noin 2,5-3 miljoonaa euroa, johon sisältyy muun muassa kaupungin messuorganisaatio sekä messujen rakenteelliset ja pysäköinnin ratkaisut. Menoja kompensoi rakentamisen ja messukävijöiden kulutuksen aiheuttama verotulojen lisäys. Selvityksien mukaan aikaisemmin järjestettyjen asuntomessujen työllisyysvaikutus on ollut keskimäärin noin 330 henkilötyövuotta sisältäen suorat ja välilliset vaikutukset. Käytännössä messualueella on työntekijöitä samanaikaisesti 250-300. Asuntomessut järjestetään Vantaalla heinä-elokuussa 2015 Kehäradan käyttöönoton jälkeen. Messut toteutetaan yhteistoiminnassa Vantaan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. LUE LISÄÄ MARJA-VANTAASTA S. 21-22 Pientalotontteja myytävänä Hiekkaharjussa Kehäradan valmistuminen vaikuttaa myös Helsingin keskustan laajentumisedellytyksiin ja siten Pasilan merkitys erinomaisen saavutettavuuden korkeatasoisena työpaikka-alueena tulee kasvamaan. Havainnekuva Pasilan sillan yli etelään. Kehärata kierrättää myös helsinkiläisiä 3 Kuva Cino Zucchi Architetti - One Works - Buro Happold Kehäradan vaikutukset Helsinkiin ovat merkittävät. Kymmenen minuutin vuorovälillä liikennöitävät lähijunat parantavat yhteyksiä lentoasemalle lähes koko Helsingistä. Säännöllinen liikennöinti kohentaa paitsi Helsingin keskustan myös Helsingin esikaupunkialueen asemanseutujen saavutettavuutta. Kehäradan varteen rakentuvat Marja- Vantaan uudet asuin- ja työpaikka-alueet täydentävät seudun kaupunkirakennetta ja nostavat erityisesti Helsingin luoteisosien palvelutasoa. Helsingin asemanseutujen houkuttelevuus hyvien yhteyksien asuinalueina kasvaa, kun Helsingin seudun ydinalue laajenee pohjoiseen. Matkustajamäärien kasvu tukee asemanseuduille sijoittuneiden palveluiden kehittymistä ja vahvistaa näin edellytyksiä suunnitella uutta maankäyttöä myös Helsingin puolelle. Kehäradan merkitys korostuu erityisesti muiden pääkaupunkiseudulla vireillä olevien raidehankkeiden yhteisvaikutuksesta. Varsinkin Pisara-radan merkitys on suuri. Sen rakentaminen muodostaa kaksisuuntaisen raideliikenneyhteyden, jossa lähijunat kiertävät Kehäradan ja Pisaran kautta mahdollistaen vaihdottoman matkustamisen suureen osaan kaupunkiseudun keskeisistä sijainneista. Vastaavan kaltaiset kehämäiset raideliikenteen ydinlinjat löytyvät useista Euroopan suurkaupungeista kuten Berliinistä ja Madridista, missä ne keräävät merkittäviä matkustajamääriä. Pohjois-Haaga, Käpylä ja Malmi hyötyvät seudullisesti parantuvista yhteyksistä keskustan ja lentoaseman suuntaan. Niitä kehittämme kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti monimuotoisina alueina, joihin sijoittuu asumisen lisäksi myös uutta yritystoimintaa. Muiden asemien osalta tarjotaan houkuttelevaa asumista parantuvien joukkoliikenneyhteyksien ja hyvien palveluiden ääreltä. Kun Heli-radan varaus poistuu maakuntakaavasta, mahdollistaa tämä asuntojen täydennysrakentamisen etenkin Tapanilassa ja Malmilla. Helsingin kehittyessä askel kerrallaan joukkoliikenteen verkostokaupungiksi muodostuu itä-länsi-suuntaisten pikaraitioteiden ja lähijunaliikenteen risteysasemista solmukohtia. Tiederatikka leikkaa radan Pasilassa, Raide-Jokeri Oulunkylässä ja Huopalahdessa sekä Jokeri II Malmilla ja Myyrmäessä. Näillä asemanseuduilla toiminnallisen kehittämisen potentiaali on erityisen suuri. Pasilan merkitys erinomaisen saavutettavuuden korkeatasoisena työpaikkaalueena tulee kasvamaan, sillä Kehäradan valmistuminen vaikuttaa myös Helsingin keskustan laajentumisedellytyksiin. Kaavoitus- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsinki LUE LISÄÄ KEHÄRADASTA S. 7 tien myyntihinnat ovat 139 000 eurosta 168 000 euroon. Tontin ostajan tulee olla yksityishenkilö ja ostajan on muutettava asumaan tontille rakennettavaan asuinrakennukseen. Tontit ovat jatkuvassa myynnissä, joten erillistä hakuaikaa ei ole. Tontit myydään varausmaksun maksamisjärjestyksessä siten, että ostaja voi valita sillä hetkellä myymättä olevista tonteista haluamansa. Lisätietoja löytyy kaupungin internetsivulta: www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_ rakentaminen/asuminen/asuntotontit tai puhelimitse maankäyttösihteeri Maija Velling, p. (09) 839 23355.

4 suunnittelee ja rakentaa 2012 MYYRMÄKI Myyrmäessä suunnitellaan Myyrmannin (kuvan vasemmassa laidassa) laajennusta Paalutorin suuntaan pohjoispuolelle noin 20 000 neliömetrillä nykyisestä 40 000 neliömetristä. Nyt kehitetään Vantaan keskustoja Radanvarsikeskustoille uutta elinvoimaa ja haluttavuutta Vantaan keskustoihin haetaan kaupunkistrategian mukaisesti lisää elinvoimaa ja tulevaisuusajattelua täydennysrakentamisella ja uusilla palveluilla. - Kotiseutu on asukkaille ja yrittäjille tärkeä. Toimivat keskustat parantavat kilpailukykyä sekä haluttavuutta myös tulevaisuuden asuntomarkkinoilla. Olemassa olevat puitteet ovat hyvät kehittämistyölle, tiivistää projektipäällikkö Heikki Virkkunen Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialalta. Maankäytön ja ympäristön toimialan kärkihanke on nyt ja tulevaisuudessa Vantaan jo hyvään keski-ikään ehtineiden keskustojen kehittäminen. Näistä Martinlaakso ja Tikkurila ovat jo hyvää vauhtia rakenteilla ja muutkin etenevät suunnitteluvaiheessa. Täysin uusista alueista Marja-Vantaan keskustan ja kauppakeskuksen suunnittelun jatkaminen kuuluu myös kaupungin kärkihankkeisiin. Kehäradan varrellaesijoittuvat uudet asuin- ja toimitilat lisäävät sekä monipuolistavat Vantaan tarjontaa. Vehkalan kaupallinen keskit- tymä tulee olemaan lisäksi merkittävä kasvualusta uusille työpaikoille. Radanvarsilähiöt kohenevat yksitellen - Vantaan olemassa olevat, 1960-70-luvulla rakennetut keskustat sijaitsevat pääosin radanvarrella juna-asemien välittömässä läheisyydessä. Näillä alueilla on myös runsaasti asuntoja sekä palveluja. - Nykyiset Vantaan keskustat ovat omaleimaisia ja julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät. Laajat ja vehreät korttelipihat ovat hyviä asukkaiden henkireikiä ja taloyhtiöt sijaitsevat selkeästi keskustojen ympärillä. Mutta nämä keskustat ovat olleet lähes sellaisenaan vuosikymmenet ja asukkaitakin on jo osin kasvamassa neljäs sukupolvi. Oikeastaan vain Myyrmäki on Myyrmannin kauppakeskuksen myötä kasvanut tasaiseen tahtiin sekä osin Tikkurila lähiympäristöineen, mutta muualla radanvarren keskustoissa ei olekaan sitten paljon tapahtunut, Virkkunen pohtii. Kilpailukyvystä on huolehdittava Vuosikymmenet ovat vierineet eteenpäin ja kilpailutilanne on monin tavoin koventunut. Palvelujen tarjoajat tarvitsevat asukkaita ja asukkaat palveluja. - Summana voisi sanoa, että joka suunnassa vaativuustaso nousee. Täydennysrakentamisella ja olemassa olevien palvelujen turvaamisella sekä kokonaan uusilla palveluilla tuodaan lisää elinvoimaa keskustoille, jotta ne ovat vetovoimaisia tulevaisuudessakin, sanoo Heikki Virkkunen. Myyrmannia laajennetaan Myyrmäki lähiympäristöineen on kasvanut Myyrmannin kauppakeskuksen myötä tasaiseen tahtiin. Nyt on suunnitteilla Myyrmannin laajennus Paalutorin suuntaan pohjoispuolelle noin 20 000 neliömetrillä nykyisestä 40 000 neliömetristä. Uusia asuntoja on tulossa arviolta 300 noin 5-7 isohkoon MARTINLAAKSO Martinlaakso on uudistunut monin tavoin, vanha stoskeskus laajentui, linjaautoterminaali rakennettiin jo muutama vuosi sitten. Vanha asutus on saamassa viereensä noin 300 uutta asuntoa. HAKUNILA Hakunilan keskustan yleisilme kaipaa hiukan kohennusta sekä mahdollisesti täydennysrakentamista, joka sitoo alueen yhtenäisemmäksi, tuo raikkautta sekä linjaa Hakunilan myös paremmin nykyiselle varikkoalueelle, johon kaavaillaan kauppakeskittymää. taloyhtiööön. Nämä tulevat sijaitsemaan Myyrmannin läheisyydessä. Katutasoon tulee mahdollisesti liiketilaa. - Myyrmäki on läntisen Vantaan kehittyvä kasvukeskus. Laaja urheilupuiston alue tarjoaa monenlaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia ja Mätäojan laaksoon rajautuva Raappavuoren luontoalue on vehreydessään ainutlaatuinen. Myyrmäen ilme on saanut paljon myös kiitosta - etenkin Kilterinmäen uusi asuinalue Myyrmannin kupeessa on upea, sanoo Virkkunen. Martinlaakson ostari tuplaantui Legendaarinen Martinlaakso on uudistunut monin tavoin. Vanha ostos- keskus tuplaantui ja samassa suhteessa myös palvelutarjonta. Linja-autoterminaali rakennettiin jo muutama vuosi sitten. Vuonna 2014 Kehäradan junat aloittavat liikennöinnin ja asukkaat pääsevät esimerkiksi lentoasemalle muutamassa minuutissa. Vanha asutus on saamassa viereensä noin 300 uutta asuntoa. - Martinlaakso on elinvoimainen ja haluttava asuinpaikka myös tulevaisuuden vantaalaisille. Silmiinpistävä vehreys, kävelyraitit, kevyenliikenteen lukuisat reitit ja polut sekä myös liikunnan- ja kulttuurin puitteet ilahduttavat monia, kiteyttää Virkkunen ajatuksia Martinlaaksosta.

suunnittelee ja rakentaa 2012 Korsolla on oma vahva brändi Virkkunen toteaa, että Korsolla on oma vahva brändinsä. Alueen kasvun ja rakentamisen myötä huomioidaan myös suojelun näkökulmia, jotta alkuperäinen paikallis-identiteetti säilyttää persoonallisen historian havinansa. - Monitoimitalo Lumo on ollut merkittävä hanke ja lisää alueen haluttavuutta monin tavoin. Suunnitteilla on myös tavaratalo nykyisen liikekeskuksen läheisyyteen osin kadun yläpuolelle sekä linja-autoterminaalin rakentaminen parantamaan julkisia liikenneyhteyksiä. Korson kehittämishankkeessa on suunnitelma myös Lumon viereen sijoittuvasta aukiosta sekä kävelykadusta, joka tuo selkeyttä ja rauhoittaa keskustaa. Lisäksi suunnitteilla on hiukan lisää asuntoja. Suunnitelmien toteuttamisen realismi on vielä Virkkusen mukaan puntaroimatta. Hakunila yhtenäisemmäksi Myös Hakunilaan on suunnitteilla keskusta-alueen kohennus. Virkkusen mukaan palvelutarjoajia - nykyisiä sekä uusia - kartoitetaan, jotta turvattaisiin myös tulevaisuuden ostovoima ja asumisen haluttavuus alueella. Hakunilan keskustan yleisilme kaipaa hiukan kohennusta sekä mahdollisesti täydennysrakentamista, joka sitoo alueen yhtenäisemmäksi, tuo raikkautta sekä linjaa Hakunilan myös paremmin nykyiselle varikkoalueelle, johon kaavaillaan kauppakeskittymää. - Hakunilassa on hyvät puitteet. Mahdollisen kaupunkiraitin mukana tuodaan alueelle kuitenkin sellaisia elementtejä, että asiakas- ja asukasvirta liikkuu kätevämmin ja helpommin koko keskustan alueella, linjaa Virkkunen. Martsari on hyvä paikka asua ja elää Virve Rosti on ylpeä vantaalaisuudestaan 5 KORSO Korson keskustaan on suunnitteilla on muun muassa tavaratalo nykyisen liikekeskuksen läheisyyteen sekä linja-autoterminaalin rakentaminen parantamaan julkisia liikenneyhteyksiä. Koivukylän ostoskeskus moninkertaistuu Koivukylän vanha ostoskeskus sijaitsee keskeisesti aseman vieressä ja suunnitelmissa on moninkertaistaa nykyiset tilat junaradan suuntaan parkkialueen tilalle. Pysäköinti järjestettäisiin osin laajennetun tilan alle. Luonnoksissa lämpimän punatiilen sävyt nivovat kokonaisuuden tyylikkäästi jo olemassa olevaan rakennukseen ja rakennus tuo myös harmoniaa. - Koivukylän keskustastaan on kaa- vailtu arviolta 50 asuntoa. Keskustan kehittäminen palvelee myös Havukosken aluetta, sillä onhan ostoskeskus jo nyt Havukosken puolella, sanoo Virkkunen. Mirkka Kortelainen TIKKURILAN KESKUSTA UUDISTUU S. 25 KOIVUKYLÄ Koivukylän vanha ostoskeskus sijaitsee aseman vieressä ja suunnitelmissa on moninkertaistaa nykyiset tilat junaradan suuntaan parkkialueen tilalle. Virve Rosti sanoo, että vantaalaiset voivat olla ylpeitä omasta asuinalueestaan. - Vantaa on nuorekas ja energinen asuinpaikka. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa sekä opiskella, hän mainitsee. Viihdetaiteilija Virve Rosti on asunut Martinlaaksossa lähes 30 vuotta. - Vantaa on nuorekas, energinen ja kaikin puolin mahtava asuinpaikka. Myös nuorille tärkeää paikallisidentiteettiä kuvastaa sekin, että poikani kavereineen hankki 62-tatuoinnit Martinlaakson postinumeron mukaan, kertoo Rosti. Vantaa on Virve Rostille rakas ja tärkeä asuinpaikka. - Monesti espoolaiset ja helsinkiläiset nostavat ylpeinä päätään asuinseudustaan, mutta mielestäni vantaalaiset voivat olla monin tavoin ja enemmänkin ylpeitä omasta kotiseudustaan. Koen Vantaan nuorekkaana ja energisenä sekä myös omaleimaisena identiteetiltään, hän jatkaa. Lapsuusajan muistoja Virve Rostilla on paljon asuinalueiltaan Riipilästä ja isovanhempien idyllinen vanha puutalo on nykyään suojelukohteena Vantaankoskella. Virve Rosti kehuu Vantaan moniilmeistä arkkitehtuuria, jossa sulassa sovussa on uutta ja vanhaa asutusta sekä palveluja. - Kehä III:n ilme nyt ei ole kovin houkutteleva, mutta ajan myötä uskon, että tiestö sulautuu paremmin ympäristöön. Toisaalta omaleimaiset lähiöt ovat helposti tunnistettavissa ja jokaisella lähiöllä on oma ilmeensä. Vantaa on siisti ja hyvin hoidettu sekä koko ajan kehittyvä kaupunki, hän sanoo. Ikävänä ilmiönä hän näkee asuin- ja julkisten tilojen töhrimiset. - Töhertely pitäisi saada ehdottomasti loppumaan, hän lisää. Kulttuuripalkinto lämmitti mieltä Viihdetaiteilija Virve Rostille myönnettiin Vantaan kulttuuripalkinto 2011. Palkinto oli kunnianosoitus pitkän uran luoneelle taiteilijalle, joka on tehnyt myös Vantaata tunnetuksi. - Arvostan saatua palkintoa todella paljon. Se antaa voimia myös tulevaisuuden ajatteluun musiikin saralla. Haluan yhä enemmän tuoda musiikissani esille myös yhteiskunnallista sanomaa ja käsitellä myös kipeitä asioita, esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymistä. Elämänkokemuksesta saa voimia ja uusia näkökulmia musiikkiin, hän toteaa. Kaupunginhallitus päätti palkinnon saajasta vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan esityksestä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja luovutti 10 000 euron palkinnon valtuuston vuoden viimeisessä kokouksessa. Vantaan kaupunki on vuodesta 1976 lähtien myöntänyt vuosittain Vantaapalkinnon tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen, kulttuurin ja kaupungin taide-elämän hyväksi. Tunnustus voidaan myöntää Vantaalla vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle taiteilijaryhmälle tai taideyhteisölle. Edellisenä vuonna palkinnon sai Vantaan Taiteilijaseura. Virve Rosti myös sijoittaa palkinnon Vantaaseen ja uuteen kotiin Martinlaaksossa. - Muutto on kuluvan kevään aikana ja odotan sitä enemmän kuin innolla. Kaikki tärkeät palvelut ovat lähellä ja on ihanaa päästä ihan uuteen asuntoon, hän sanoo tyytyväisenä. Työtä ja vapaa-aikaa Viime vuonna Virve Rosti johti myös Vantaan kuoroa neloskanavan Kuorosota-ohjelmassa. Vantaalaiskuorosta tuli tutuksi myös Rostin kodin läheisyydessä oleva konserttitalo Martinus. Vuoden 2010 kaupunkijuhlan tähdistössä loisti niin ikään kotikaupungissaan esiintyvä Virve Rosti, Freeman & Menneisyyden Vangit. Tulevana kesänä hän keikkailee uuden yhtyeensä kanssa. - Työn ohella nautin täysin myös vapaa-ajasta. Kotini lähellä on mainioita kävelyreittejä ja luontoa, mitä arvostan myös kovasti. Petikossa on hyviä sienestyspaikkoja ja viihdyn myös kuntosalilla, hän jatkaa. Mirkka Kortelainen Kuva Sakari Manninen

6 suunnittelee ja rakentaa 2012 Designpääkaupunkivuosi näkyy Vantaalla monin tavoin Vantaan kaupunki on yhdessä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman designpääkaupunki vuonna 2012. WDC eli World Design Capital on teollisen muotoilun maailmanjärjestön International Council of Societies of Industrial Designin (Icsid) hanke. Designilla on merkitystä ihmisen jokapäiväisessä arjessa sekä sisä- että ulkotiloissa. Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan hankkeet painottuvat laadukkaaseen arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun sekä julkisten alueiden kehittämiseen. Seuraavat maankäytön ja ympäristön toimialan hankkeet ovat saaneet WDC-statuksen. Leinelän kiertoliittymiin taidetta Kehäradan ensimmäisen asuinalueen, Leinelän, kaupunkikuvallisesti merkittäviin kiertoliittymiin on suunniteltu kaksi noin seitsemän metriä korkeaa valaistua metalliteosta. Ne perustuvat, kuten muukin alueen julkiseen ulkotilaan integroitu taide, Vesa-Pekka Rannikon laatimaan taiteen yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa kiertokulku-teeman mukaiset taiteilijoiden teokset sijoittuvat kaupunkirakenteen merkittävimpiin paikkoihin. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut vahvistaa paikallista identiteettiä taiteen uuden innovatiivisen roolin avulla. Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikon Paikalliset -teosten teema on Leinelän luonto sekä sen rooli tieteen ja kulttuurin osana. Teosten alueen kasveista muotonsa saava orgaaninen muoto toimii vastapainona kiertoliittymän ympäristöön muotoutuville muurimaisille kerrostalokortteleille ja Kehäradan uudelle Leinelän asemalle. Vuonna 2012 valmistuu eteläisen kiertoliittymän taideteos Koivukylänväylän ja Leineläntien liittymään. Teoksen materiaaleja ovat metalliputki ja teräslevy. Samassa yhteydessä toteutetaan kiertoliittymän viimeistely ja teoksen valaistus. Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikon Paikalliset -teosten teema on Leinelän luonto sekä sen rooli tieteen ja kulttuurin osana. Martinlaakson Laajaniitynaukiolle tulee veistosmainen ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiipeilyveistos. Korsonaukion perusparannuksessa uusitaan valaisinpylväät sekä niihin liittyvät kausivalaistukset, penkit, pollarit ja roska-astiat. Korsonaukiolle uusi ilme Korson keskustaa elävöitetään juuri valmistuneen uuden keskustasuunnitelman myötä. Keskustaan on suunniteltu kauppoja, asuinkortteleita ja arjen viihtyisyyden parantamiseksi uusia kävelykatuosuuksia, aukioita sekä katuja. Korson keskustan täydennysrakentamisen keskeisenä tavoitteena on hyvä laatu maisema-arkkitehtuurissa ja arkkitehtuurissa, mutta korsolaisuuteen sopien. Oleellinen tavoite on myös asukkaiden jokapäiväisen ympäristön ja viihtyisyyden parantaminen, tässä hankkeessa rakenteiden muotoilun keinoin. Edellisen keskustarakentamiskauden yhteydessä 2000-luvun alussa toteutettiin Lumo-monitoimitalo, Korson kirkon uudistaminen ja uuden seurakuntakeskuksen rakentaminen sekä näihin liittyvä uurnalehto. Tuolloin rakennettiin myös Lumon ja kirkon yhteyteen Korsonaukio ja kävelyraitti sekä pieni keskustapuisto, Kotkanpesä. Näiden julkisten alueiden kalusteet, varusteet ja istutukset ovat huonossa kunnossa. Korsonaukion perusparannuksessa uusitaan valaisinpylväät sekä niihin liittyvät kausivalaistukset, penkit, pollarit ja roska-astiat. Nykyiset kivetyt alueet säilytetään. Uudet kalusteet ovat linjakkaita ja väreiltään yhtenäisiä. Puiston kunnostuksessa poistetaan leikkialue ja tälle alueelle rakennetaan toinen soikea aukiotila, jonka keskelle istutetaan kukkivia rusokirsikoita. Huonokuntoista kasvillisuutta poistetaan ja alueelle istutetaan monipuolista, värikästä ja ilmeikästä kasvilajistoa; erilaisia havuja, punavaahteraa, pajuja ja koristeheiniä. Myös valaistus uusitaan ja siinä perusvalaistuksen lisäksi toteutetaan erikoisvalaistus, jossa kivipintoihin heijastetaan erilaisia kuviointeja. Graniittireunus kunnostetaan ja puistoon asennetaan metallisia penkkejä. Kaikissa suunnitteluvalinnoissa tavoitteena on ajallisesti ja rakenteellisesti kestävät ratkaisut. Toteutussuunnitelmat on laatinut WSP Finland Oy. Aukion ja puiston peruskorjaus on ohjelmoitu vuodelle 2012. Laajaniitynaukiolle kiipeilyveistos Martinlaakson keskustan bussiterminaalin ja rautatieaseman välittömään läheisyyteen on valmistumassa maamerkkimäinen kauppakeskus 15-kerroksisine asuintorneineen sekä kaupunkirakennetta täydentäviä uusia asuinkortteleita. Martinlaakson täydennysrakentamisen keskeisenä tavoitteena on ollut korkea laatu arkkitehtuurissa ja maisema-arkkitehtuurissa. Alueen yleisilme on moderni, raikas ja Martinlaaksosta erottuva. Tavoitteena on ollut myös asukkaiden jokapäiväisen ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Kauppakeskuksen ja Martinmuurin asuinkorttelin väliin muodostuu arkkitehtuuriin sovitettu aukio, Laajaniitynaukio, jonka läpi kulkee vilkas kävelyreitti. Mustalla betonikiveyksellä laatoitettu avara aukiotila johdattaa kulkijat kohti rautatien alikulkua. Kiveyksestä kohoaa veistosmainen ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiipeilyveistos. Pyöreä oleskelupaikka sijaitsee aukion keskellä. Istutettava kasvillisuus koostuu kukkivista pikkupuista ja pensaista sekä erilaisista havuista. Aukion suunnitelma perustuu asukasvuorovaikutukseen ja toivottuun yhteisöllisyyden parantamiseen. Toteutussuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. Aukion rakentaminen on ohjelmoitu vuodelle 2012. Asumisen ja työn ympäristöt -näyttely Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus ja kaupunkisuunnittelu järjestävät neliosaisen näyttelysarjan Vantaan Designikkunassa Tikkurilan Asematiellä. Näyttelysarja esittelee laajan läpileikkauksen jo toteutuneista ja suunnitteilla olevista keskusta-, asuin- ja yritysalueiden hankkeista Vantaalla. Näyttelykohteiksi on valikoitu myös vuoteen 2012 mennessä tai sen aikana toteutuvia esimerkkikohteita pieniksi helmiksi, joihin voi halutessaan tutustua myös maastossa. Yhteistä näyttelysarjan kohteilla ja hankkeilla ovat arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin korkea laatu sekä innovatiivisuus. Oleellinen tavoite näyttelyhankkeisiin liittyen on asukkaiden jokapäiväisen ympäristön sekä kaupungin julkisen ulkotilan monikäytön parantaminen. Tärkeänä tavoitteena on myös tuoda esille kaupungin ja yhteistyökumppaneiden pitkäjänteinen ja johdonmukainen toiminta julkisen ympäristön laadun parantamisessa. Taide, design ja kaupunki oli sarjan ensimmäinen näyttely, joka oli avoinna helmikuun lopulle asti. Siinä esiteltiin, miten korkeatasoinen suunnittelu ja rakentaminen näkyvät asuinympäristöissä Vantaalla. Teemoina näyttelyssä olivat julkinen taide, kestävä ympäristö- ja kaupunkisuunnittelu sekä arkkitehtuuri Vantaalla. Designikkunassa on myös Silence Media Center -istuin, jossa FAKTAA Designpääkaupunkivuoden teemana on Avoin Helsinki Design on osa elämää. Avoimuus, innovatiivisuus, käytettävyys, kestävä kehitys ja yhteistyö ovat designpääkaupunkivuoden yleisiä tavoitteita. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on pyrkiä tarjoamaan keinoja, joiden avulla kaupunkilaiset voivat itse osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. Kestävän designin avulla on myös mahdollisuus luoda hankkeita, joiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Suomessa designpääkaupungin toiminnasta, toteuttamisesta ja hallinnasta vastaa Kansainvälinen kävijät voivat syventyä Taiteilijat ja Leinelä - sekä Taide ja Pyhän Laurin kappeli dokumentteihin. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen ja kaupunkisuunnittelun kokoama Keskustojen, asumisen ja työn ympäristöt -näyttelysarja muodostuu neljästä erillisestä näyttelykokonaisuudesta. Ensimmäistä näyttelyä seuraavat maaliskuussa Aviapolis Lentokenttäkaupunki sekä syksyllä Uudistuvat keskustat ja Marja-Vantaa - Kehärata -näyttelyt. Designikkuna Tikkurilassa Vantaa on avannut oman designpääkaupunkivuoden näyttelytilansa, Vantaan Designikkunan. Tikkurilassa, Asematie 3:n katutasossa sijaitsevassa näyttelytilassa järjestettävät näyttelyt kertovat Vantaan designpääkaupunkivuoden hankkeista ja esittelevät, millaista on arjen design Vantaalla. Näyttelyiden oheisohjelmana tilassa järjestetään sekä kaikille avoimia että koululaisille tarkoitettuja työpajoja. Näyttelytilan erottaa Tikkurilan kaupunkikuvasta julkisivun ja katualueen värikkään designilmeen ansiosta. Muita tapahtumia Vantaan kaupunki osallistuu designpääkaupunkiin myös monilla muilla tapahtumilla; Vantaan kaupunginmuseossa voi tutustua mennyt - Designia kivikaudesta nykypäivään -näyttelyyn, Heurekassa 20X0 matka tulevaisuuteen näyttelyyn ja Vantaan taidemuseossa Kauneus 6 näytöstä -näyttelyyn. Luvassa on myös esikoululaisille tutustuminen muotoilun maailmaan Muotoilijan aarrearkun parissa ja Mistä multa tulee? nuorten kaupunkiviljelyhanke. Lisätietoa Vantaan Designikkunan tapahtumista sekä muista designpääkaupunkivuoden tapahtumista www. vantaa.fi ja www.wdchelsinki2012.fi. Suburban Design - seminaari Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu järjestää yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa syyskuussa kansainvälisen seminaarin, jonka aiheena on design lähiöissä ja uusissa kaupungeissa. Jokaisella päivällä on oma teema ja jokainen konferenssipäivä järjestetään eri paikassa. Seminaari on tarkoitettu kaupunkiympäristön käytännön suunnittelijoille, kuntien virkamiehille ja muille suunnittelun ammattilaisille. Osanottajamääräksi on arvioitu noin kaksi sataa kaupunkiympäristön suunnittelun asiantuntijaa. Puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen designsäätiö, joka perustettiin kesällä 2010. Hallituksen lisäksi säätiön rinnalla toimii valtuuskunta, jonka puheenjohtaja on Olli-Pekka Kallasvuo. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea designin kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista hyödyntämistä Helsingin seudulla, kansallisesti ja kansainvälisesti. Säätiö kokoaa, edistää ja koordinoi WDC Helsinki 2012 -hankkeen tavoitteita, toimintoja ja ohjelmakokonaisuutta. Lisäksi jokaisella kaupungilla on oma organisaatio hankekokonaisuuksien hallintaa varten. Vantaalla ohjelman koordinoinnista vastaa tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut.

suunnittelee ja rakentaa 2012 Kehärata on yli 600 miljoonan euron projekti Isossa projektissa on langat pidettävä tiukasti käsissä 7 Kehärata on yli 600 miljoonan projekti, jossa on käynnissä tällä hetkellä tusinan verran urakoita. 15 niistä on jo valmistunut ja 13 urakkaa vielä tulossa. Isossa projektissa on monta rautaa tulessa yhtä aikaa, ja langat on pidettävä tiukasti käsissä. Rataa rakennetaan alueella, jossa asuu ja työskentelee satoja tuhansia ihmisiä. Kehärata-projektissa on valmistuneita urakoita jo 15. Suurimmat niistä ovat tunnelilouhintaurakat Aviapoliksessa, lentoasemalla ja Ruskeasannassa. Viinikkalan tunneliurakka jatkuu vielä ensi kesään, tosin tuuli pääsee puhaltamaan läpi tunnelin jo maaliskuussa. Silloin maan alla on yhtenäistä tunnelireikää kahdeksan kilometriä molempiin suuntiin. Projektia vetää Liikenneviraston projektipäällikkö Maija Salonen. Vantaan puolelta projektia hoitaa Harri Johansson. - Haastavinta on aikataulujen yhteensovittaminen ja hankintojen oikeaaikaisuus. Tällaisessa projektissa, jossa on kymmeniä eri urakoita, hankintojen viivästyminen johtaa helposti uusiin viiveisiin, kun vanhat urakat eivät valmistu ajoissa uusien tieltä, hän pohtii. Toistakymmentä urakkakohtaista työmaakokousta kuukausittain pitää projektipäällikön ajan hermolla. Koko siltaan käytetään betonia kaikkiaan yhteensä 23 583 kuutiota, eli noin 3500 autokuormallista ja rautaa kuluu 3 100 500 kiloa, projektipäällikkö Maija Salonen kertoo. - Myös Valtatie 3:n parantaminen 3,5 kilometrin matkalla Keimolassa tulee näkymään tiellä liikkujille. Liikenne ohjataan kiertoteille osassa Hämeenlinnanväylää koko urakan ajan, Salonen sanoo. Valtatie 3:lla rakennetaan 13 uutta siltaa ja levennetään kolmea olemassa olevaa siltaa. Radioasemantien ylikulkukäytävä Laavatieltä puretaan ensi toukokuussa ja ylikulku siirtyy pohjoisempana sijaitsevalle Kivistön ylikulkukäytävälle. Meluesteitä rakennetaan noin 600 metrin matkalla ja nykyisiä ramppeja parannetaan. - Tänä vuonna alkaa 11 urakkaa, joista suurimpia ovat tunneliasemien rakennus- ja sisustusurakat, avorataosuus Kivistöstä Lapinkylään sekä tunneliosuuksien rakennus- ja sisustustyöt ja tunnelin teknisten järjestelmien urakat. Vuodelle 2013 saattaa jäädä vielä parin urakan aloitus riippuen töiden etenemisestä, Salonen kertoo. Kehärataprojektia vetää projektipäällikkö Maija Salonen Liikennevirastosta. Haastavinta Salosen mukaan on aikataulujen yhteensovittaminen ja hankintojen oikeaaikaisuus. Kivistön asema katetaan kokonaan Kivistön asemasta piti alkuvaiheessa tulla osin tavallinen pinta-asema, ja sen kokonaan kattaminen olisi ollut vuorossa Kehärata-projektin kakkosvaiheessa. Vantaan esityksestä myös aseman keskiosa tullaan kattamaan jo ennen liikenteen alkua. Marja-Vantaan suunnitelmissa asema on tarkoitettu kokonaan katettavaksi, joten aseman kattaminen radan rakennusvaiheessa on järkevä ja kustannustehokas ratkaisu, Maija Salonen kertoo. - Kakkosvaiheessa toteutettuna työ olisi pitänyt tehdä junaliikenteen aika- Kuva Merja Vilska seksi. Alueille tulee myös asianmukaiset säilytystelineet polkupyörille. Siltaa tehdään junaliikenteen keskellä Käynnissä olevia urakoita on 12. Näkyvin niistä on ainakin junamatkustajille Koivukylän rautatieristeyssillan rakennusurakka Hiekkaharjun aseman pohjoispuolella. Töitä tehdään erittäin vaativissa olosuhteissa junaliikenteen keskellä. Silta on suuri valtakunnallisenkin mittapuun mukaan. Sen pituus on 450 metriä, leveys 18 metriä ja korkeus ympäröivästä maanpinnasta 13 metriä. Sillan kannen kuudesta lohkosta ensimmäinen piti valaa tammikuun lopussa, mutta kireä pakkanen siirsi valua eteenpäin. Tämä on Kehärata-projektissa jo toinen kerta, kun sää estää sillan kannen valun. Kesällä 2010 Vantaanjoen sillan valua jouduttiin siirtämään kuukaudella helteen takia. - Kunhan lohkoa päästään valamaan, se kestää kolmisen vuorokautta yhteen menoon. Betonia pumpataan lohko neloseen 2800 kuutiota eli noin 400 autokuormallista. Koivukylän rautatieristeyssiltaa tehdään junaliikenteen keskellä erittäin haastavissa olosuhteissa. Kuva Merja Vilska Koivukylänväylän yli kulkee uusi Leinelän puistotien silta. Kuva Skylinefoto na, mikä olisi hankaloittanut ja hidastanut rakentamista. Muutoksesta tuli muutaman kuukauden viive valmistumisaikatauluun, hän jatkaa. Kehäradan aikataulua tarkistettiin viime kesäkuussa siten, että rata valmistuu vuoden 2014 lopussa. Liityntäpysäköintiin panostetaan Vähän kauempaakin tulevien toivotaan löytävän tiensä Kehäradalle ja siksi liityntäpysäköintiin panostetaan rakentamisen yhteydessä. Vantaankosken asemalla on jo pari vuotta ollut valmiina uusi 220 paikkainen pysäköintialue, joka on jo täyttynyt junamatkustajien autoista. Jokiniemeen valmistui vuoden vaihteessa 170 paikkainen liityntäpysäköintialue. Leinelän aseman yhteyteen suunniteltiin rakennettavaksi 50 autopaikkaa, mutta pysäköintialue toteutetaan 120 autopaikkaisena. Kivistöön tulee alkuun tilat 250:lle autolle ja myöhemmin liityntäpysäköintialue laajenee 400-500 paikkai- Tielläliikkujilta toivotaan kärsivällisyyttä Kehäradan maanpäällisiä osuuksia rakennetaan vilkasliikenteisten ajoväylien viereen, ja nykyiset ajoväylät tulevat paikoin muuttumaan pysyvästi. Tänä keväänä Koivukylänväylän pääsee ylittämään turvallisesti Leinelän puistotien siltaa pitkin. Talvikkitien yli rakennetaan ratasiltaa ja ajoväylät Talvikkitiellä ja Asolanväylällä ovat muuttuneet. Itäisellä suuaukolla rakennustyöt ovat vaikuttaneet liikenteeseen jo toista vuotta. Uusi Tietotie otetaan käyttöön vuoden lopulla. Maija Salonen toivoo tielläliikkujilta kärsivällisyyttä ja liikennesääntöjen noudattamista. - Kun näette edessänne työmaan, seuratkaa tarkasti liikennemerkkejä ja pitäkää riittävä ajoväli, hän kiteyttää. Tiedottaja Merja Vilska Kehärata-projekti

8 suunnittelee ja rakentaa 2012 Ekokompassi tuli ympäristövastuun suunnannäyttäjäksi myös Vantaalla Yritysten ympäristövastuullisuus tuo yhä useammin konkreettisia säästöjä, kilpailuetua ja myös ajattelutavan muutoksen, mikä heijastuu työntekijöiden koteihinkin asti arjen ekotekoina. Palvelujen tai tuotteiden kilpailutuksissa ympäristövastuullisuus on jo tärkeä tekijä, sanoo suunnittelija Eeva Heckwolf Ilmastoinfon yrityspuolelta. Heckwolf on tyytyväinen, että ympäristövastuu kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän ja myös asiakkaat osaavat vaatia sekä arvostaa sitä. - Yrityksissä havaitaan, että jotain pitäisi tehdä ympäristön hyväksi, muttei oikein tiedetä mitä. Tavallista on, että ympäristötekoja on aloitettu, mutta ilman järjestelmällisyyttä työ jää puolitiehen. Heckwolf sanoo, että työ on pitkäjänteistä ja siihen pitää sitoutua ylintä johtoa myöten. - Henkilöstön toimintatapojen muuttaminen on hidasta ja moni pelkää työkuorman lisääntyvän. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole vaan asioita tehdään vain uudella tavalla. Omat arvot ja asenteet ovat kuitenkin ratkaisevassa roolissa ja vuorovaikutuksen pitää olla aitoa myös yritysjohdon kanssa ja aloitteellisuuteen pitää myös kannustaa. Tähän Ekokompassi tuo avun, hän korostaa. - Ekokompassi tarjoaa pääkaupunkiseudun pk-yrityksille kevennetyn ympäristöjärjestelmän. Mukana on jo nyt reilut 40 yritystä ja määrä kasvaa koko ajan. Suomi on ollut jälkijunassa yritysten Vantaan ensimmäinen Ekokompassihotelli on Airport Hotel Bonus Inn. Koko henkilöstöllä on hyviä kokemuksia Ekokompassista. - Vaikutukset ovat olleet hyviä sekä luonnolle että liiketoiminnalle ja yhteinen hanke on myös lähentänyt sekä sitouttanut positiivisesti koko henkilöstöä. Moni säästö lähtee pienistä teoista, sanoo hotellin ravintolapäällikkö Petri Vehmas. Airport Hotel Bonus Inn, yksityinen 211 huoneen hotelli Vantaalla, on ollut yhtenä pilottiyrityksenä mukana Ekokompassi-projektissa. - Pienistä puroista ja tiedostamisesta on syntynyt konkreettista hyötyä, sanoo Petri Vehmas. Tällä hetkellä hotellissa tehdään päivitystä ympäristöohjelmasta ja tämän vuoden yhtenä päätavoitteena ovat energiansäästökulut. - Jo nyt esimerkiksi energia- ja jätehuoltokulut ovat laskeneet. Ekokompassi on ollut selkeä valttikortti sopimusneuvotteluissa asiakasyritysten kanssa. Aiomme kilpailuttaa sähkölaitokset ja pohdinnan alla on myös siirtyminen vihreään sähköön. Kaikki asiat on kuitenkin tutkittava ja vertailtava perinpohjin, kertoo Vehmas. Vihreää sanoissa ja teoissa - Ekokompassista on meillä päävastuussa hotelliemäntä Henna Nord ja projektiryhmässä on työntekijöitä joka osastolta. Hotellin johtajan henkilökohtainen sitoutuminen projektiin on ollut onnistumisen lähtökohta, mutta avainasemassa on kunkin osaston edustajan oma asiantuntemus työstään, ja siitä miten toimintaa käytännössä voidaan kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan, toteaa Vehmas. - Ei riitä, että yritys tai jokin muu taho mainostaa nettisivuillaan ympäristövastuustaan - sanat on näytettävä myös - Ekokompassi tarjoaa pääkaupunkiseudun pk-yrityksille kevennetyn ympäristöjärjestelmän. Mukana on jo nyt reilut 40 yritystä, sanoo suunnittelija Eeva Heckwolf. ympäristövastuullisuudessa verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet merkittäviä positiivisessa kehityksessä täälläkin, hän sanoo ja mainitsee esimerkkinä matkailualan ja painotalot, jotka kehittävät voimakkaasti ympäristövastuutaan. - Myös logistiikka-alalla on saatu hyviä tuloksia ja selkeitä säästöjä esimerkiksi polttoainekuluja minimoivalla reittisuunnittelulla ja periaatteella vie kuorma mennessäsi ja tuo täysi lasti tullessasi. Painotaloissa taas suunnitelmallisuudella voi vähentää esimerkiksi paperin leikkuujätettä ja koneiden energiankulutusta, hän kertoo esimerkkeinä. Henkilökohtainen neuvonta saa kiitosta Eeva Heckwolf kertoo, että Ekokompassi-järjestelmässä on 10 perusperiaatetta, jotka liittyvät muun muassa lainsäädäntöön, henkilökunnan kouluttamiseen, jätehuoltoon, energiansäästöön, hankintoihin ja logistiikkaan. - Ympäristöjärjestelmä toteutetaan yrityksessä Ekokompassi-neuvojan tuella henkilökohtaisen ja toimialoittain räätälöidyn neuvonnan kautta. Saatu palaute on hyvää, erityisesti henkilökohtaista palvelua on kiitelty. Resurssit ovat monesti pk-yrityksissä pienet, joten näin yritykset saavat tavallaan lisää voimavarojakin, Heckwolf arvioi. Aluksi selvitetään yrityksen lähtötaso ympäristöasioissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristöohjelma, joka sisältää toimet ympäristökuormituksen vähentämiseen. Yritys valitsee neuvojan tuella raportoitavat ympäristötunnusluvut, jotka kuvaavat tavoitteiden toteutumista. Mukana olevat yritykset raportoivat ympäristötoimistaan Ilmastoinfolle vuosittain. Ilmastoinfo järjestää Ekokompassiyrityksille teemaseminaareja ja verkostotilaisuuksia, joissa yritysten ympäristövastaavat pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja saamaan uusia ideoita omaan ympäristötyöhönsä. Yrityksistä pidetään hyvää huolta siis vuodesta toiseen. Sanoista tekoihin - Jätteiden tarkempi lajittelu ja sähkön säästäminen ovat yrityksissä yleisimpiä parannuskohteita. Ekokompassissa esimerkiksi sähkö pitää kilpailuttaa ja selvittää, voisiko yritys siirtyä ekosähköön. Toisin kuin usein luullaan, ekosähkö voi olla jopa edullisin vaihtoehto. Ongelmallista voi Heckwolfin mukaan olla se, että sähkönkulutuksen ja jätehuollon kustannukset monesti kuuluvat pienemmillä yrityksillä vuokraan. Silloin parannustoimien toteutus ei välttämättä hyödytä yritystä taloudellisesti. Yhtä lailla saman katon alla voi toimia hyvinkin ympäristövastuullisia yrityksiä yhteen hiileen puhaltaen. - Samassa kiinteistössä sijaitsevat yritykset voisivat pohtia sitä miten jätehuollossa, ostopalveluissa ja logistisissa ratkaisuissa voitaisiin yhdistää voimavarat ja samalla säästää kustannuksissa ja pienentää ympäristökuormaa. Kaupungilta tunnustusta ympäristötyöstä Eeva Heckwolf sanoo, että kun ympäristöohjelmaa on toteutettu vähintään puoli vuotta, riippumaton osapuoli tarkistaa järjestelmän. - Onnistuneesti läpäistyn auditoinnin jälkeen yritys saa Ekokompassi-todistuksen sekä käyttöönsä Ekokompassi-tunnuksen. Saatava todistus on yrityksille markkinointiviestinnän väline. Ilmastoinfo järjestää Ekokompassiyrityksille teemaseminaareja ja verkostotilaisuuksia, joissa yritysten ympäristövastaavat pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja saamaan uusia ideoita omaan ympäristötyöhönsä. Yrityksistä pidetään hyvää huolta siis vuodesta toiseen. Kynnys ottaa meihin yhteyttä on matala yhtä lailla kuin ympäristövastuullisen tulevaisuuden toteuttaminen. Joten pk-yrittäjien kannattaakin tiedustella mahdollisuudesta liittyä mukaan Ekokompassiin, hän muistuttaa. Ympäristövastuuta myös kotona Entä millaisia arvoja ja ajatuksia vantaalaisella Eeva Heckwolffilla on omassa elämässään ympäristövastuusta? - Olen koko elämäni elänyt aika vihreästi ja kiinnitän huomiota arjen valintoihin esimerkiksi ruokakaupassa. Pidän lajittelua sekä kierrätystä tärkeänä enkä osta juurikaan mitään turhaa. Lastenvaatteita saa myös hyvin kirpputoreilta ja monessa perheemme hankinnassa on mukana kestävän kehityksen näkökulma, hän pohtii. Mirkka Kortelainen Vantaan ensimmäinen Ekokompassi-hotelli Airport Bonus Inn: Vaikutukset hyviä sekä luonnolle että liiketoiminnalle aitoina tekoina. Yhä useammin asiakkaat vaativat jo tarjouspyynnöissä mustaa valkoisella, että toimijat edistävät omalla valinnallaan aidosti ympäristövastuullista toimintaa. Tähän suuntaan koko yrityskulttuuri on menossa pikku hiljaa, arvioi hän. Hotellissa on tehty ikkunaremontteja, tiivisteitä uusittu, lämpötiloja laskettu ja lamppuja on vaihdettu energiansäästölamppuihin. Siivoojia on ohjeistettu sammuttamaan valot aina huoneesta poistuttaessa. Aiemmin valot jätettiin päälle imurointia varten, jolloin valot saattoivat palaa turhaan parikin tuntia. Haasteena on ollut avonainen ja korkea aulatila. Lisäksi talotekniikan valvontajärjestelmä, joka ohjaa muun muassa ilmastointia. Lämmitystä ja valaistusta on uusittu, joten asia on kunnossa. Myös jätehuoltoa on kehitetty Petri Vehmas kertoo, että jätehuoltoa on kehitetty lisäämällä kerättävien jätejakeiden lukumäärää, mikä on vähentänyt sekajätteen määrää radikaalisti. - Henkilöstön mukaan saaminen jätteiden lajitteluun on tuonut huomattavat kustannussäästöt. Siivoojat lajittelevat hotellihuoneiden jätteet jälkikäteen. Kaikki, joka on mahdollista kierrättää, kierrätetään. Esimerkiksi kuiva leipä viedään hevostallille ja vanhat muoviämpärit maalausliikkeeseen. Pesukemikaaleja annostellaan ja laimennetaan siivoojille valmiiksi, jolloin pesuainetta on säästynyt huomattavasti. Työaikaa ei Ei riitä, että yritys tai jokin muu taho mainostaa nettisivuillaan ympäristövastuustaan - sanat on näytettävä myös aitoina tekoina. Kuva Antero Aaltonen - Pienistä puroista ja tiedostamisesta on syntynyt konkreettista hyötyä, sanoo Airport Hotel Bonuss Innin ravintolapäällikkö Petri Vehmas. ole kuitenkaan mennyt enempää vaan työtapoja on muutettu, hän muistuttaa. - Koulutimme Airport shuttle- kuljettajat taloudelliseen ajoon ja ajotapaa järkevöittämällä saavutimme jopa 30 prosentin polttoaineiden kustannussäästöt vuositasolla. Tämä on merkittävä säästö, jos kertyneitä kilometrejä on noin 120 000 vuodessa, sanoo Vehmas. Hän kertoo, että hankinnoissa huomioidaan ekologisuus, esimerkiksi kaikki paperit ovat ympäristömerkittyjä. Joissakin on tullut jopa säästöä, sillä Joutsenmerkitty on saattanut olla kolme kertaa halvempi. Hyvät kokemukset kiertämään Petri Vehmas sanoo vastaavansa mielellään ympäristövastuuseen liittyviin kysymyksiin. - Hotellialalla kilpailu on tiukkaa, mutta yhdeksi kilpailueduksi nousevat koko ajan enemmän ympäristövastuullisuus ja vihreät - tai hiilijalanjäljet, mitä ympäristöön jätämme. Ravintolapuolella pyrimme käyttämään esimerkiksi luomuviinejä ja lähiruoka-ajatteluun sopivia raaka-aineita, jos se on mahdollista. On kuitenkin vielä huikeita hintaeroja, FAKTAA Ekokompassi on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdessä kehittämä kevennetty ympäristöjärjestelmä ja toimintamalli kaupunkien ja pk-yritysten ympäristöyhteistyölle. Ekokompassi-järjestelmää rakentamaan otetaan mukaan uusia yrityksiä syksyisin ja keväisin. Myös nykyisistä Ekokompassi-yrityksistä huolehditaan ympäristöasioiden päivityksellä. Ekokompassin rakentaminen aloituksesta auditointiin kestää noin vuoden. Toiminnassa mukana olevien kaupunkien joiden kustannuksia ei voi siirtää suoraan asiakkaalle. - On tärkeää, että pyrimme kaikessa toiminnassamme viemään eteenpäin ympäristövastuullisuutta ja olemaan myös innovatiivisia uusille ajatuksille sekä löytämään myös yhteisiä intressejä säästöihin esimerkiksi kokonaisilla yritysalueilla, vaikka toimialat olisivatkin erilaisia, Vehmas jatkaa. Ajatukset kantautuvat koteihinkin Petri Vehmas uskoo, että moni työntekijä saa ideoita energiasäästöistä myös omaan kotiin. Vettä ei kannata valuttaa turhaan ja valot on hyvä sammuttaa huoneista, joissa ei olla. - Nämä ajatukset lähtevät pienistä teoista, mutta pitkällä aikavälillä niillä on suuret merkitykset, hän muistuttaa. Mirkka Kortelainen ympäristökeskukset ovat mukana Ekokompassin kehittämisessä. Ekokompassin vinkit ja muut materiaalit ovat vapaasti saatavilla Ekokompassin sivuilla www.ekokompassi.fi. Ilmastoinfolla on myös Ekolinja neuvontapalvelu, josta pääkaupunkiseudun yritykset saavat sähköposti- ja puhelinneuvontaa ympäristöasioissaan. Ilmastoinfo ylläpitää toimialakortteja, jotka auttavat pk-yrittäjiä huomioimaan ympäristönäkökohtansa.

suunnittelee ja rakentaa 2012 Elinkeinopäällikkö Koskenkanto: Tiedottaminen lisää tietoisuutta ympäristövastuusta Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto sanoo, että jo yritystoimintaa käynnistettäessä on hyvä saada neuvoja, miten tulee toimia, jotta toiminta täyttää ympäristöviranomaisten asettamat vaatimukset. Hän muistuttaa, että ympäristöasioiden hyvällä hoidolla on kasvava merkitys yrityksen imagolle. - Myös esimerkiksi uusien yritysalueiden käyttöönotossa kaupunki edellyttää alueelle sijoittuvilta yrityksiltä hyvää ympäristöasioiden hallintaa, jatkaa Koskenkanto. Koskenkannon mukaan suuret yritykset ovat tunnistaneet hyvin ympäristöajattelun haasteet. - Kehittyvät ympäristöajattelun mukaiset energiaratkaisut ovat kiinnostuksen kohteina suuremmissa yrityksissä. Haasteena on lisätä lähinnä pk-yritysten ja ympäristöviranomaisten yhteistyötä tehostamalla tiedotusta ja neuvontaa ympäristöasioiden hoidosta. Tähän työhön on saatava mukaan myös alueen seudulliset yrityspalvelut, hän lisää. Kieliversioita tiedotukseen Raimo Koskenkanto pitää tärkeänä, että tiedotusta ja neuvontaa varten tuotetaan myös vieraskielistä aineistoa. Hän toteaa myös, että Ekokompassin tyyppinen toimintatapa soveltuu pkyrityksille. Ulkopuolisen asiantuntijan avulla toteutettu kevennetty ympäristöasiain hallintajärjestelmä tuo hänen mukaansa kilpailuetua yritykselle kustannussäästöinä sekä parantuneena imagona asiakkuuksia ajatellen. - Hyvänä pidän sitä, että pääkaupunkiseudun ympäristöviranomaisten ja seudullisten yrityspalvelukeskusten yhteistyö on kehittynyt myönteisesti tavoitteenaan edistää pk-yritysten ympäristöasioiden hallintaa, hän sanoo tyytyväisenä. - Olisi tärkeää tiedottaa yhteistyössä eri viranomaisten kanssa jo tehdystä työstä. Vastuu ympäristöstä on yhteinen. Toivon, että Ekokompassi palvelu tulisi tunnetuksi pk-yrittäjille, koska se on heille erityisesti räätälöity kevennetty palvelu. Ympäristövastuu puhuttaa myös muualla, esimerkiksi Euroopassa, ja siksi on hyvä edetä pk-yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä hankkeissa myös Suomessa, hän painottaa. Raimo Koskenkanto toimii muun muassa koordinaattorina Vantaan seudulliset yrityspalvelut, Leija -hankkeessa ja pitää tärkeänä, että kaikki seudulliset yrityspalvelukeskukset voisivat tulevaisuudessa olla mukana tarjoamassa tämän tyyppistä palvelua. Mirkka Kortelainen Energiankulutuksen seurannalla suuria säästöjä Vaikka ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, Suomessa on jatkossakin lämmitettävä asuntoja talvisin, kuten edelliset talvet ovat osoittaneet. Hyvä lämmitysjärjestelmä on luotettava ja helppokäyttöinen sekä edullinen ja ilmastoystävällinen. Se, mikä on toiselle paras lämmitysjärjestelmä, ei ehkä sovellu jollekin toiselle lainkaan. Näin sanoo Ilmastoinfon energia-asiantuntija Antti Tilamaa. Tilamaa toteaa, että asukkaat seuraavat energiankulutustaan erittäin huonosti. - Useimmilla ei ole käsitystä, paljonko energiaa kuluu tai mikä osuus siitä kuluu lämmittämiseen. Sähkön hinta nousee tasaisen varmasti ja lisäksi reaaliaikainen sähkön laskutus voi tuntua talviaikaan yllättävästikin sähkölämmittäjän kukkarossa. Öljyn hinta vaihtelee enemmän talouden lähtiessä nousuun öljyn hintakin noussee, Tilamaa muistuttaa. Tilamaa painottaa, että oleellista on minimoida energiankulutus lämmittääpä sitten öljyllä, sähköllä tai millä tahansa muulla tavalla. - Kustannussäästöjä voi saada ilman, että investoi senttiäkään, esimerkiksi pesutilojen lattialämmitystä säätämällä. Lämmitysjärjestelmien uusimisessa monia hirvittää korkea hankintahinta, vaikka huomiota pitäisi kiinnittää koko elinkaaren kustannuksiin, Tilamaa lisää. Asukkaat pohtimaan yhdessä energiankulutusta Aktiivinen omakotiyhdistys on Tilamaan mukaan tärkeä tiedonjakaja. Omakotiyhdistys voi esimerkiksi kerätä kaukolämmöstä kiinnostuneet asukkaat yhteen. - Kaukolämpöputkea ei vedetä yhtä asukasta varten, mutta jos kaukolämpöön liittyviä on kymmeniä, tämä kiinnostaa myös energiayhtiötä. Omakotiyhdistys voi pyytää Ilmastoinfoa kertomaan energianeuvonnastaan vaikkapa omakotiyhdistyksen asukasiltaan tai kokoukseen, hän mainitsee. Uusi verkkoportaali muuttajan avuksi Antti Tilamaa kertoo, että Ilmastoinfo lanseeraa muuttajille suunnatun verkkoportaalin loppukeväästä. - Portaalin tavoitteena on tuoda muuttoon liittyvät valinnat ja niiden vaikutukset muuttajan tietoisuuteen ja auttaa tekemään muuttamisen suhteen hyviä valintoja. Maksuttomia mittareita voi lainata Ilmastoinfosta voi maksutta lainata sähkönkulutusmittareita. - Mittaamalla laitteiden sähkönkulutuksen voi paljastua yllättäviäkin sähkösyöppöjä. Sähkön kilpailutuksella pystyy vaikuttamaan paitsi sähkön hintaan, myös siihen, miten sähkö on tuotettu (fossiiliset, ydinvoima, uusiutuvat). Lämmitysjärjestelmän uusimisessa kannattaa hyödyntää työn osalta kotitalousvähennystä, Tilamaa sanoo. Myös ARA:n energia-avustuksia kannattaa hakea. Avustusten viimeinen hakupäivä11.4. 2012. Kummastakin edusta voi hyötyä tuhansia euroja. Mirkka Kortelainen Huoltoasemien pihoilla oleviin HSY:n kodin vaarallisten jätteiden kontteihin avaimen saa kassalta. Konteissa on säilytysastiat mm. öljy- ja maalijätteille sekä kodin erilaisille kemikaaleille. Ongelmajäte on nyt vaarallista jätettä - Keväisin asuinalueita kiertävät keräysautot tunnetaan jo hyvin. Niihin voi viedä vaarallisten jätteiden lisäksi myös sähkö- ja elektroniikkaromua sekä isoja metalliesineitä. Kevään autokierrosten Vantaan aikataulut löytyvät nettisivuilta, sanoo ympäristöasiantuntija Seppo Kajaste Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä. - Vantaalla on valmistunut kierrätyspisteiden uudistushanke. Uudet kierrätyspisteet on pyritty sijoittamaan pääsääntöisesti kauppojen yhteyteen. Kierrätyspisteiden siisteydessä on kuitenkin vielä toivomisen varaa. Pisteiden väärinkäyttö työllistää ja myös ilkivaltaa esiintyy joissakin pisteissä, Kajaste sanoo. Hän sanoo, että helpotusta pakkauslasin ja -metallin keräämiseen isoilta asuinkiinteistöiltä tuonee suunnitelmissa oleva jätelain muutos. Sama koskee myös kartonkijätteen keräystä, jossa lajitteluvelvoitteen rajaa ollaan laskemassa 20:stä 10:eenasuntoon. Kodin vaarallisia jätteitä ovat myös loisteputket ja erilaiset energiansäästölamput. Käytöstä poistetut paristot ja pienakut voi palauttaa niitä myyviin liikkeisiin ja lääkejätteiden oikea palautuspaikka on apteekki. 9 Asukkaita aktivoidaan kampanjalla Seppo Kajaste kertoo, että jätelain muutoksen myötä ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte. Virallisesti laki astuu voimaan toukokuun alussa 2012. - Vaarallinen jäte kuvaa paremmin jätteen statusta ja toivon mukaan myös motivoi asukkaita lajittelemaan vaaralliset jätteet erilleen muista jätteistä ja toimittamaan ne kyseisen jätteen vastaanottopaikkoihin. Meneillään on myös valtakunnallisen vaarallisen jätteen kampanjan suunnittelu tulevalle keväälle. Kampanjassa halutaan tehdä uutta vaarallinen jäte -termiä tunnetuksi ja herättää asukkaat huomaamaan kuinka tärkeää on toimittaa vaaralliset jätteet keräykseen, Kajaste muistuttaa. Pääkaupunkiseudulla vaarallisen jätteen kiinteitä vastaanottopaikkoja on noin 70. Ne ovat lähinnä huoltoasemien pihoilla olevia kontteja, joihin asukkaat voivat maksutta viedä kodin vaarallisia jätteitä huoltoasemien aukioloaikaan, osaan jopa 24 tuntia vuorokaudessa. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkojen tunnettuutta halutaan Kajasteen mukaan lisätä HSY:n alueella. - HSY:n vuosittain teettämän asukasgallupin mukaan vastaanottopaikkojen tunnettuudessa ja käytössä on vielä paljon parannettavaa, hän kertoo. Lisätietoja kiertävistä keräysautoista saa www.hsy.fi Mirkka Kortelainen Ongelmajätteiden keräys takkuaa Vantaan kotitalouksissa Vantaalaisten ympäristöasenteita ja -käyttäytymistä selvittäneen tutkimuksen mukaan osa kotitalouksien ongelmajätteistä ei päädy asianmukaiseen keräilypisteeseen. Kyselyyn vastanneista noin neljännes ei aina toimittanut ongelmajätteitä vastaanottopisteeseen. Osuus on huolestuttavan suuri, sillä lainsäädäntö vaatii ongelmajätteiden keräämisen erilleen muusta jätteestä ja toimittamaan sen asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jätelaki määrittelee ongelmajätteiksi jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voivat aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä kutsutaankin myös vaarallisiksi jätteiksi. Kotitalouksissa ei synny vaarallisia jätteitä Kuva HSY/ Hannu Bask päivittäin ja vuosittain syntyvä jätteen määrä on pieni verrattuna pahviin tai kartonkiin, joiden lajittelu erilleen on vastausten mukaan huomattavan paljon yleisempää. Tavallisimpia kotitalouksien ongelmajätteitä ovat muun muassa paristot ja akut sekä elohopeamittarit, lääkkeet, voimakkaat puhdistusaineet sekä energiansäästölamput. Myös bensiinit, öljyt ja kytkinnesteet kuuluvat vaarallisiin jätteisiin. Lisäksi muun muassa maali- ja lakkajätteet sekä liuottimet ja torjuntaaineet luetaan ongelmajätteisiin. Vantaalla tehdyn ympäristöasenne ja -käyttäytymistutkimuksen mukaan ongelmajätteiden lajittelua haittaavat joko keräyspisteiden sijainti liian kaukana tai tiedon puute keräyspisteiden sijainnista. Vantaalla, kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla vaarallisten jätteiden keräyspisteitä on kuitenkin paljon, mutta ne eivät ehkä ole tunnettuja. Kodin vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta huoltoasemien ja kauppojen pihalla sijaitseviin kontteihin, Sorttiasemille, Munkinmäen jäteasemalle ja HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) jätehuollon keräysautoihin. Lääkkeet tulee toimittaa apteekkiin ja paristot niitä myyviin kauppaliikkeisiin. Ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson Kuva HSY/ Jenni-Justiina Niemi

10 suunnittelee ja rakentaa 2012 Viheralueet kuuluvat asukkaille Uusi viheralueohjelma vuosille 2011-2020 on valmis Vantaalla on paljon erilaisia viheralueita. Puistoja on liki 400 hehtaaria, erilaisia virkistysmetsiä 5500 hehtaaria, maatalousalueita 360 hehtaaria ja niittyjä ja avoimia alueita 430 hehtaaria. Kaikki ne on tarkoitettu virkistykseen ja luonnosta nauttimiseen. Viheralueohjelma on tehty siksi, että näiden alueiden hoidolle ja kehittämiselle saataisiin selvä linjaus. Ohjelma kertoo, mitä palveluja viheralueet asukkaille tarjoavat, missä nämä palvelut ovat ja miten palvelut ovat saavutettavissa. Viheralueverkosto on tärkeä niin asukkaille kuin koko luontokokonaisuudelle. Luonnon monimuotoisuus on yksi tärkeimmistä viheralueiden kehittämisen kriteereistä, etenkin metsäalueilla. Viheralueet ovat asukkaille ja kaupungin imagolle tärkeitä. Ne parantavat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Ne vaikuttavat merkittävästi asuinympäristön viihtyisyyteen, vetovoimaan ja jopa asuntojen hintatasoon. Viheralueet tarjoavat esteettisiä kokemuksia ja luonnon kauneutta. Viheralueet säilyttävät luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Viheralueilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Vantaan aavoitettu viheralueverkosto on edelleen monipuolinen ja yhtenäinen. Se on kattavuudeltaan erinomainen. Kolmensadan metrin vaikutusalue kattaa lähes kokonaan Vantaan kaupunkimaisesti rakennetun alueen eli 96 prosenttia koko kaupungin asukkaista. Viheralueohjelma tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa ja senpä takia sen arvo onkin suuri. Ohjelman teko alkoi jo vuonna 2009. Ensin käytiin läpi Vantaan viheralueiden lähtökohdat. Niistä tärkein oli aikaisempi viheralueohjelma 2001-2010 ja sen toteutuminen. Myös Julia 2030 -hanke tuki ympäristötavoitteiden toteutumista Vuoden 2011 lopussa päättynyt Julia 2030 -hanke edisti osaltaan Vantaan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista. Vantaan painopisteinä hankkeessa olivat ekotukihenkilötoiminnan käynnistäminen, toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen sekä hankintojen ympäristövaikutusten ehkäiseminen. Vuonna 2009 käynnistyneen EU:n Life+ -rahoitteisen Julia 2030 -hankkeen tavoitteena oli Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen. Hankkeessa pyrittiin löytämään toimintatapoja, joilla voidaan vähentää julkisissa palveluissa syntyviä hiilipäästöjä esimerkiksi parantamalla toimitilojen käytön ja hankintojen energiatehokkuutta. Hanketta koordinoi HSY. Vantaan lisäksi hankkeessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava sekä Suomen ympäristökeskus ja HSL. Ympäristövastuullisuus työpaikoilla vahvistunut Julia 2030 -hankkeen myötä Vantaan kaupungin kaikilla toimialoilla käynnistettiin ekotukitoiminta ja koulutettiin lähes 280 ekotukihenkilöä edistämään ympäristövastuullista toimintaa työyhteisöissä. Toiminta auttaa kaupungin työntekijöitä viemään kaupungin yhteisiä ympäristöön kohdistuvia päämääriä eteenpäin sekä tunnistamaan työpaikan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja löytämään ratkaisuja niihin. Ekotukitoiminnalla pyritään muun muassa kiinteistöjen energian ja veden kulutuksen vähentämisen sekä jätteiden määrän vähentämisen ja lajittelun avulla alentamaan kaupungin toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasu- Vantaan yleiskaava oli uusittu vuonna 2007. Sen mukaisesti Vantaa tiivistyy ja kasvaa edelleen. Viheralueohjelmalla oli siis vastattava tähän haasteeseen. Ohjelman teon aikana tehtiin kaksi nettikyselyä asukkaille, pidettiin yhteinen tavoiteseminaari aluetoimikunnille ja yhdistyksille sekä työpajatyyppisiä työstämistilaisuuksia kullakin suuralueella ihan yksityiskohtaisesti. Työtä esiteltiin eri vaiheissa aluetoimikunnille, vanhus- ja vammaisneuvostolle sekä nuorisovaltuustolle. Prosessi oli pitkä ja monivaiheinen, mutta varmasti tarpeen. päästöjä. Samalla saavutetaan myös taloudellista säästöä. Kokemukset ekotukitoiminnasta ovat olleet myönteisiä ja toiminta jatkuu Vantaan työyksiköissä myös Julia 2030 -hankkeen päätyttyä. Pilottikiinteistöjen hiilipäästöt vähenivät Julia 2030 -hankkeen aikana kaupungin toimitilojen käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä seurattiin seitsemässä pilottikiinteistössä: kahdessa päiväkodissa, kahdessa koulussa, yhdessä ammatillisessa oppilaitoksessa, kirjastossa ja urheiluhallissa. Tavoitteena oli vähentää näiden kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 prosentilla vuosien 2009 2011 välisenä aikana. Vuoteen 2010 mennessä päästöjä onnistuttiin vähentämään neljä prosenttia. Kuluvan kevään aikana nähdään, toteutuuko päästövähennystavoite kokonaisuudessaan. Pilottikiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa kiinteistöjen käyttäjien käyttötottumusten muutoksella on ollut suuri merkitys. Kiinteistöissä on kiinnitetty erityistä huomiota sähkönja lämmönsäästöön, jätteiden lajittelun Kuva Satu Nätynki Taloussuunnitelmassa 2011-2015 viher- ja urheilualueiden investsoinnist ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa, josta 4,4 miljoonaa euroa on puistoihin. Kehäradan asunto- ja yritysalueiden viheralueet sekä Marja-Vantaan tarpeet haukkaavat investoinneista suuren osan. Ekotukihenkilöt jakamassa kokemuksiaan ja keskustelemassa ekotukitoiminnan onnistumisista ja kompastuskivistä työpaikoilla. tehostamiseen sekä paperin kulutuksen vähentämiseen. Pilottikiinteistöissä toteutettuja hyviä käytäntöjä tullaan hankkeen jälkeen levittämään myös muihin kaupungin kiinteistöihin. Ympäristönäkökulma esillä myös hankinnoissa Julia 2030 -hankkeessa laadittiin ohjeistusta ja kriteereitä myös hankintojen ympäristönäkökohtien huomioimiseksi hankintamenettelyn eri vaiheissa. Hankkeessa tuotettujen välineiden avulla voidaan esimerkiksi vertailla eräiden Viheralueohjelman päätavoitteet Viheralueohjelman 2011-2020 päätavoitteet ovat 1) Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto. Viheralueet edistävät luonnon monimuotoisuutta. 2) Viheralueilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. 3) Joet, vesistöt ja Vantaan vetovoimakohteet ovat viheralueiden valtteja. Viheralueiden reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston. Vesistöjen ekologinen tila on hyvä. 4) Palveluja monipuolistetaan. Toimintapuistot ovat hyvässä kunnossa ja varusteiltaan monipuolisia, eri-ikäisille suunnattuja ja viihtyisiä. Leikkipuistoja keskitetään. Viheralueet toteutetaan uusille asuinalueille viiden vuoden kuluessa niiden valmistumisesta. Yritysviheralueita toteutetaan luomaan imagoa ja parantamaan vetovoimaa. 5) Avoimet kulttuurimaisemat, pellot ja niityt hoidetaan avoimina. 6) Viherympäristö on turvallinen ja roskaton. Viihtyisyyttä pyritään parantamaan. 7) Eri-ikäisten asukkaiden, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa tehdään järjestelmällistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Viheralueista tiedotetaan. Kullekin suuralueelle (Myyrmäki, Kivistö, Aviapolis, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila) tehtiin oma palveluverkkosuunnitelmansa. Siinä käsiteltiin alueen vetovoimakohteet, puistoleikkipaikat (nykyiset, tulevat ja poistettavat), monipuoliset toimintapuistot, koirapuistot, skeittipaikat ja ulkoilureitit. Poistettavat 26 puistoleikkipaikkaa valittiin tiukoin kriteerein kuitenkin siten, että kullekin poistettavalle leikkipaikalle löytyi korvaava leikkipaikka kohtuuetäisyydellä. Taloussuunnitelmassa 2011-2015 viher- ja urheilualueiden investsoinnit ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa, josta 4,4 miljoonaa euroa on puistoihin. Kehäradan asunto- ja yritysalueiden viheralueet sekä Marja-Vantaan tarpeet haukkaavat investoinneista suuren osan. Investointimäärärahoja suurempi ongelma on viheralueiden ylläpitoon varatun määrärahan riittämättömyys. Varatut määrärahat ovat selvästi pienimmät Suomen viiden suurimman kaupungin vertailussa. Tätä rahoitusta on syytä nostaa ja lisätä myös puistojen perusparantamisinvestointeja. Viheralueohjelma käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan lisäksi kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa. Ohjelmalla on pitkä vaikuttavuus. Niin pitääkin olla, sillä se tehtiin laajassa asukasvuorovaikutuksessa. Viheralueet kuuluvat asukkaille. Puistopäällikkö Aino Leino keskeisten tuoteryhmien, IT-laitteiden, paperin, toimistotuolien, hygieniatuotteiden ja ulkovalaistuksen, hiilipäästöjä kilpailutuksen yhteydessä. Vantaan kaupunki, kuten muutkin kaupungit ja kunnat, on merkittävä tavaroiden ja palveluiden ostaja. Kaupunki pyrkii toimimaan myös hankinnoissaan ympäristövastuullisesti ja hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä hankkimalla kestävämpiä tuotteita ja palveluita. Toimialojen ympäristötavoitteita tarkennetaan Vantaan kaupungin tavoitteena on huomioida ympäristönäkökohdat kaikessa toiminnassaan yhä laajemmin. Kaupunkitasolla Vantaan ilmasto- ja ympäristötyötä ohjaavat kaupungin strategiset tavoitteet sekä toimiala- ja tulosaluejohtajista koostuva ilmastonmuutosjohtoryhmä. Eri toimialojen tavoitteet ja -toimenpiteet vuosille 2010 2012 on määritelty toimialojen ilmasto- ja ympäristöohjelmissa. Kaupungin tavoitteena on muun muassa kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutuksen sekä liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoitteena on huomioida ympäristönäkökohdat entistä paremmin myös kaupungin palveluhankinnoissa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on edelleen yksi merkittävimmistä koko kaupunkia koskevista ympäristöhaasteista. Kuluvan vuoden aikana toimialojen ilmasto- ja ympäristöohjelmien tavoitteita ja vaadittavia toimenpiteitä tullaan jälleen tarkentamaan. Ympäristöasiantuntija Hanne Siikström

suunnittelee ja rakentaa 2012 Rakennusperinnön hoitoon voi saada avustusta Omistatko arvokkaan vanhan rakennuksen, jota pitäisi korjata? Moniin korjaus- ja huoltotöihin on saatavissa taloudellista tukea. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille on valtion budjetissa muutamia omia avustusmuotoja. Ympäristöhallinnon määrärahasta myönnettävät ja ELY-keskusten jakamat avustukset rakennusperinnön hoitoon kohdistetaan ensisijaisesti valtakunnallisesti merkittävien rakennusten korjauksiin. Museovirasto myöntää avustuksia ensisijaisesti rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta. Rakennusperinnön hoitoon liittyviä avustuksia myönnetään kulttuurihistoriallisesti merkittävien, säilytettäväksi tarkoitettujen rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen kunnostukseen. Selkeitä hakukohteita ovat kaavalla suojellut rakennukset sekä kohteet, jotka ovat mukana kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa. Lisätietoja tällaisista inventoinneista saa Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijoilta. Avustusta kannattaa myös hakea, jos omistaa noin sata vuotiaan tai vanhemman rakennuksen, joka on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Avustuskohde voi myös olla nuorempi rakennus, joka on edustava esimerkki aikakautensa erityisestä rakennustavasta tai -tyylistä. Viime vuonna korjausavustusta myönnettiin esimerkiksi Ali-Kistolan päärakennuksen korjaukseen. Tukea voivat hakea yksityiset kansalaiset, kunnat ja yhteisöt. Kun on kyse yksittäisestä rakennuksesta, avustusta voivat hakea rakennuksen omistajat ja pitkäaikaiset vuokralaiset omistajan suostumuksella. Kenelle Vantaan rakentamisen laatupalkinto 2012? Ehdokkaita tämän vuoden Vantaan rakentamisen laatupalkinnon saajaksi etsitään parhaillaan. Kohde voi olla rakennus, puisto tai vaikkapa alue, jonka kokee miellyttäväksi ja kaupunkikuvallisesti onnistuneeksi. Koska nyt vietetään World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta ja Vantaa on mukana tapahtumissa, palkittavaksi etsitään erityisesti hyvää arjen ympäristöä. Rakentamisen laatupalkinto perustuu Vantaan arkkitehtuuristrategiaan. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 lähtien. Viime vuonna palkittiin Håkansbölen kartanon puisto, joka on ensimmäinen vantaalainen restauroitu historiallinen puisto. Aiemmin laatupalkinnon ovat saaneet Keravanjoen rannassa entisen Kuva Sakari Manninen Vantaan rakentamisen laatupalkinnon ovat saaneet muun muassa Tikkurilan Viertolassa olevan Bäckbyn eli Viertolan kartanon kolmen rakennuksen kunnostamisen suunnittelija sekä kunnostuksen toteuttajat. silkkitehtaan vieressä Tikkurilassa olevien asuinkerrostalojen suunnittelijat ja rakentaja, Tikkurilan Viertolassa olevan Bäckbyn eli Viertolan kartanon kolmen rakennuksen kunnostamisen suunnittelija sekä kunnostuksen toteuttajat, DHL-Business-Park, joka sijaitsee Aviapolis-alueella Helsinki- Vantaan lentoaseman tuntumassa ja Pyhän Laurin kappeli, jonka Vantaan seurakuntayhtymä rakennutti Helsingin pitäjän kirkonkylään. Ehdotuksensa vuoden 2012 Kehäkukka-palkinnon saajaksi voi lähettää 14.3. mennessä kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalkolle joko sähköpostilla kaisa.ikavalko(at)vantaa.fi tai postissa osoitteella Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti sellaisiin rakennusten ulkopuolisiin korjauksiin, jotka edistävät rakennuksen säilymistä. Tällaisia ovat esimerkiksi katon, ulkoseinien, ikkunoiden, ovien tai tulisijojen korjaustyöt. Avustusta voi Kehä III:n perusparannus on tärkeä koko pääkaupunkiseudulle Vantaan kaupunki pitää Kehä III:n parantamistöiden jatkamista ensiarvoisen tärkeänä koko metropolialueen kilpailukyvyn kannalta. Erityisen tärkeänä Vantaalla pidetään sitä, että Helsinki- Vantaan lentoaseman sekä Vuosaaren sataman maaliikenteen sujuminen turvataan. Valtioneuvosto on paraikaa valmistelemassa eduskunnalle liikennepoliittista selontekoa ja vuoden 2013 talousarvion kehyspäätöstä. Näihin sisältyvät ratkaisevat kannanotot siitä, jatkaako valtio Kehä III:n toteuttamista lupausten mukaisesti. Kehä III:n parantamistyön ensimmäinen vaihe Pakkalasta Vantaankoskelle valmistui vuoden 2011 lopulla ja hankkeen laajennus Myllymäen eritasoliittymän kohdalla valmistuu keväällä 2012. Ensimmäinen vaihe on rakennettu Vantaan aikaistamisrahoituksella ja sen kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Lentoasemantien ja Kehä III:n liittymä tärkein Vantaan kaupunki esitteli näkemyksiään Kehä III:n perusparantamisen jatkamisesta liikenneministeri Merja Kyllöselle, kun tämä vieraili Vantaalla tammikuussa. Vantaan kannan mukaan kaikki Kehä III:n parannustoimet on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhdessä hankkeessa. Jos yleinen taloustilanne kuitenkin asettaa toteutukselle rajoituksia, on ainakin kiireellisimmät osuudet Kehä III:n Lentoasematien alue sekä Lahdenväylän ja Porvoonväylän välinen osuus saatava välittömästi toteutusohjelmaan. Lentoasemantien alueen perusparantaminen on tärkeää muun muassa siksi, että Kehä III:lta Lentoasemantien kautta kulkee Helsinki-Vantaa -lentoaseman tärkein maaliikenneyhteys, joka nykyisin ruuhkautuu muun muassa reitillä olevien liikennevalojen takia. Lisäksi Aviapolis-alue Lentoasemantien molemmilla puolilla on maamme nopeimmin kasvava työpaikka-alue, jonka kehittymistä liikenneyhteyksien ongelmat haittaavat. Myös Kehäradan Aviapolis-asemaa ympäröivän maankäytön toteuttaminen selkeytyy ja aseman kävely-yhteydet Kuva Amanda Eskola saada myös merkittävän rakennuksen pihapiirin tai lähiympäristön kunnostamiseen. Avustuskohteita voivat myös olla kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttämiseen tähtäävät selvitykset. Avustettavissa korjauksissa tulee Pakkalan eritasoliittymä Kehä III:lla. paranevat, kun Kehä III ja Lentoasemantie toteutetaan tiesuunnitelmien mukaisesti. Porvoonväylän liittymä on pullonkaula Lahdenväylä-Porvoonväylä osuutta kiirehditään siksi, että Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien kannalta nykyinen Kehä III:n ja Porvoonväylän liittymäalue on pullonkaula. Myös Kehä III:n ja Porvoonväylän liittymän koillispuolelle toteutettava seudullinen jätevoimala vaatii sujuvat yhteydet koko pääkaupunkiseudulle. Nyt Kehä III:lla on tällä osuudella ruuhkauttavia liikennevaloja, jotka tiesuunnitelman toteuttamisen yhteydessä poistuvat. Kehä III:n Lentoasematien alueen ja Lahdenväylä-Porvoonväylä osuuden toteuttamiskustannusten valtiolle jäävä osuus on alle 100 miljoonaa euroa, joten parantamistyöstä saatava hyöty on suuri verrattuna kustannuksiin. Jopa 80 000 autoa vuorokaudessa Kehä III on osa kansainvälistä E18- tietä ja osa EU:n priorisoimaa Pohjolan Kolmio -liikennejärjestelmää. Kehä III on E18-tien vilkkaimmin liikennöity osa, jolla kulkee jopa 80 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Se on osa Etelä-Suomen tärkeintä itä-länsi-suuntaista kuljetusväylää. Se on tärkeä metropolialueen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle. 11 säilyä rakennuksen ominaisluonne ja historiallinen aitous. Rakennusosien tarpeetonta uusimista tulee välttää. Työ tulee tehdä mahdollisimman paljon rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla sekä rakennukseen sopivilla perinteisillä materiaaleilla. Tällaisia ovat tyypillisesti punamulta, aito öljymaali, konesaumattu peltikate, huopa, tiili, päre ja kalkkirappaus. Tietoa hyvistä korjaustavoista löytyy esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta. Ympäristökeskuksen ja Museoviraston avustuksia voi hakea vuosittain. Hakuaika seuraavan vuoden hakukierrokselle päättyy aina kuluvan vuoden lokakuun lopussa. Seurantalojen korjausavustuksia myöntää Suomen Kotiseutuliitto. Tarkempia tietoja avustuksista löytyy internetsivuilta: Museoviraston myöntämä avustus: www.nba.fi/fi/entavustus Ympäristöhallinto: http://www.ymparisto.fi/lomakkeet Seurantalot: www.kotiseutuliitto.fi/ seurantaloavustukset Rakennustutkija, arkkitehti Jaana Moberg Helsingin seudun kuntien yhdessä tekemässä Helsingin seudun liikennejärjestelmä 2011:ssä (HLJ 2011) Kehä III on arvioitu tärkeimmäksi valtakunnallista liikennejärjestelmää parantavaksi hankkeeksi Helsingin seudulla. E18-tie on toteutettu moottoritienä välillä Helsinki -Turku. Edellisen valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa on todettu, että hallitusohjelmassa on periaatepäätös E18 moottoritien toteutuksesta yhtenä kokonaisuutena välillä Helsinki - Vaalimaa. Valtion vuoden 2009 talousarviossa päätettiin hankkeen E18 /Kehä III ensimmäisen vaiheen toteuttamisvaltuudesta. Talousarvion selvitysosaan on kirjattu, että vuonna 2009 aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti Helsinki - Vaalimaa -moottoritien E18 toteuttamiseksi Kehä III:n ensimmäinen vaihe ja että Kehä III toteutetaan yhtäjaksoisesti. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan loppuun. Tämä koskeen muun muassa Oulu-Seinäjoki -rataa, Kehärataa sekä E18-tietä. Pisararadasta tehdään suunnittelupäätös. Hallitus ottaa suunnittelussaan huomioon eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet sekä varmistaa Suomen hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan. Viestintäpäällikkö Pirjo Kivistö

12 suunnittelee ja rakentaa 2012 Kaavoituskatsaus 2012 Länsi-Vantaa A1 Hämevaara 110400 Asuntorakentamista Hämevaaran Pöllölaaksoon Suunniteltavana oleva alue sijaitsee Hämevaaran kaupunginosassa. Pohjoisessa aluetta rajaa Rajatorpantie, idässä voimajohtoalue sekä lännessä ja etelässä Hämeenkyläntie. Kaupungin maanomistuksessa oleva suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin avointa peltoaluetta. Kaava mahdollistaa korttelin rakentamisen noin 230 uudelle asukkaalle. Päätöskäsittelyssä. (Rajala) A2 Hämeenkylä 121200 Hämeenkyläntien itäpuolinen ja Rajatorpantien pohjoispuolinen pientaloalue Asemakaavassa alueelle osoitetaan 22 450 k-m 2 tiivistä ja matalaa asuinrakentamista noin 600 asukkaalle. Uusi rakentaminen on keskimäärin 2-kerroksista tiivistä pientaloasutusta. Tulossa nähtäville. (Rajala) A3 Hämeenkylä 002099 Asuinkerrostaloja, joiden kerrosluvuksi tulee enintään kahdeksan. Koivuvaarankuja 2 ja Pähkinärinteentie 25. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tirkkonen) A4 Hämeenkylä 001515 Pähkinärinteen kerrostaloalueen pysäköintijärjestelyt. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A5 Hämeenkylä 002117 Hämeenkylän kartano. Selvitystyö alkaa. (Tirkkonen) A6 Vapaala 002070 Lastutien viereisen puistoalue halutaan muuttaa erityisasumiseen kahdeksi tontiksi. Kummankin rakennusoikeus on 700 kerrosneliötä. Muutoksella puistoon osoitetaan kaksi asuinrakennusten korttelialuetta, joille saa rakentaa erityisasuntoja. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tulossa uudelleen nähtäville. (Kallaluoto) A7 Vapaala, Varisto 141100 Variston Luhtitieltä Myyrmäen Uomatielle johtava uusi kadulle (Luhtitien jatke), asemakaava. Samalla kaavoitetaan Varistonniittyn lähivirkistysalue. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A8 Varisto 002160 Varistontie 2, pysäköintitontti asumiseen. Kaavatyö alkaa. (Rajala) Aluearkkitehti Timo Kallaluoto, p. 09 8392 2675 Asemakaavasuunnittelijat, arkkitehdit Johanna Rajala, p. 09 8392 2238 Brita Thynell, p. 09 8392 2234 Asta Tirkkonen, p. 09 8392 6185 Kaavoitusinsinööri Mikko Järvi, p. 09 8392 2701 A9 Varisto 002098 Liike- ja toimistotilaa, Sarkatie 7. Tulossa nähtäville. (Kallaluoto) A10 Varisto 002030 Kehä III:n parantaminen Vihdintien ja Raappavuorentien välillä. Tulossa nähtäville. (Kuparinen) A11 Askisto 200400 Kehä III:n tiejärjestelyt sekä 4 omakotitonttia Uudenkylänkujan eteläpäähän. Valmisteluvaiheessa. (Thynell) A12 Petikko 261300 Petikonmäen luonnonsuojelu- ja virkistysalueita sekä teollisuustontteja, Tiilenlyöjänkuja 11. Tulossa nähtäville. (Järvi) A13 Petikko 261400 Koivurinteen pohjoisosa kaavoitetaan omakotialueeksi. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A14 Martinlaakso Kehä III:n tiealue Martinlaakson, Vantaanlaakson ja Viinikkalan kohdalla. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Järvi) A15 Martinlaakso 171200 Toimitilarakentamista Sanomalan alueelle. Nähtävillä 15.3. asti. (Kallaluoto) A16 Martinlaakso 002031 Laajavuoren koulu- ja nuorisotalotontitasu - miseen. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A17 Martinlaakso 002159 Martinlaaksonpolku 3, vammaisten erityisasumista. Kaavatyö alkaa. (Rajala) A18 Martinlaakso 002078 Asumista Vaahtokujan pohjoispäähän Raappavuorentien varteen. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) A19 Myyrmäki 002049 Kerrostalorakentamista Uomatien länsipäähän. Tulossa nähtäville. (Kallaluoto) A20 Myyrmäki 001925 Myyrmannin laajennus, Prisma, asumista ym. Valmisteluvaiheessa. (Tirkkonen) A21 Myyrmäki Kehä II:n tiealue ja tunneli yhteys Myyrmäkeen. Kaavatyö alkaa. (Kallaluoto) A22 Myyrmäki 02161 Kilterinkaari, Kilterinkuja, Leirimäki, kolme uutta kerrostaloa. Tulossa nähtäville. (Kallaluoto) A23 Kaivoksela 001721 Kaivokselan 1960-luvun asuinalue on kaupunkikuvallisesti arvokas, joten sen rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja kaupunkikuvaa suojellaan. Alueelle määritellään säilyttämis- ja kehittämisperiaatteet. Myös pysäköintiä järjestellään. Sisältää kaavatyön 001989, Kaivokselan ostoskeskuksen paikalle on haettu asuinkerrostaloa. Valmisteluvaiheessa. (Tirkkonen) A24 Kaivoksela 002018 Toimistorakentamista Vantaanlaaksontien ja Hämeenlinnanväylän väliin. Päätöskäsittelyssä. (Kallaluoto) A25 Ylästö 402900 Suutarinkuja, Itäpellontie. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) A26 Ylästö 402100 Pientaloaluetta Isonmännyntien molemmin puolin ja Itäpellontien pohjoispuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A27 Ylästö 402700 Tolkinkylä, suojelu ja vähäistä lisärakentamista. Hyväksytty 30.1.2012. (Kallaluoto) A28 Ylästö 002127 Omakotitontteja Peltovuorentie 46:n kohdalle (Kuukusentie). Tulossa nähtäville. (Kallaluoto) A29 Ylästö 400700 Voutilan asemakaavalla on tarkoitus suojella kyläkuvaa ja määritellä alueen rakentamistapa. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A30 Ylästö 402800 Teollisuustoimintoja Tulkintien itäpuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Kuparinen) A31 Ylästö 002149 Lumenvastaanottopaikka Tulkintien eteläpuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Kuparinen) A32 Ylästö 002138 Tontin laaje nus. Nähtävillä nyt 15.3. asti. (Kallaluoto) A33 Viinikkala 001983 Varsikujan liittäminen tontteihin. Kaavatyö alkaa keväällä. (Järvi) A34 Viinikkala 411800 Tuupakka 8, toimisto-, teollisuus- ja varastorakentamista Mossabackalle. Tulossa nähtäville. (Kuparinen) A35 Viinikkala 002052 Hommaksentien liikennejärjestelyt, Voutilan kalliokedon suojelu ja Tuupakantien katualueen tarkistukset. Valmisteluvaiheessa. (Järvi) A36 Kiila 340600 Maanläjitysalue. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kuparinen) Keski-Vantaa Aluearkkitehti va. Merja Häsänen, puh. 8392 2127 Asemakaavasuunnittelijat arkkitehti Seppo Niva, puh. 8392 8044 Carina Ölander, puh. 8392 2478 Teuvo Kuparinen, puh. 8392 2673 Kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala, puh. 8392 2035 B1 Tammisto 001986 Puistoalue muutetaan luonnonsuojelualueeksi, vanhoja rakennuksia suojellaan, Tammistonmäen luonnonsuojelualueen ja Tilkuntien katualueen rajausta tarkistetaan. Kaavan eteneminen odottaa suojelupäätöstä. Selvitystyö käynnissä. (Häsänen) B2 Pakkala 002100 Sandbackaan 3 pientalotonttia. Vanhat rakennukset suojellaan. Vahvistuskäsittelyyn keväällä 2012. (Häsänen) B3 Pakkala 002124 Pakkalankujan ja Lentokentäntien väliin asumista ja kaupallisia palveluja. Nähtäville keväällä 2012. (Häsänen) B4 Pakkala 051800 Länsi-Pakkalan yleissuunnitelma. Valmisteluvaiheessa. (Häsänen) B5 Veromies 001835 Avia Centre (Lentoasemantie, Tikkurilantie), toimitilaa. Selvitystyö käynnissä. (Niva) B6 Veromies 002150 Pyhtäänkorven (Pyhtäänvuoren, Pyttisberget) alueelle Ilmakehän eteläpuolelle suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle laaditaan asemakaavaluonnos, jonka perusteella alueelle voidaan laatia tarkempia asemakaavoja. Alue on noin Kartanonkosken kokoinen. Sinne tulisi 5-6 suurkorttelia, joissa asuisi n. 3 500 asukasta. Rakennusten korkeus vaihtelisi I-VIII kerroksen välillä. Alueella olisi myös päiväkoti, alaluokat, seniorihoitolaitos ja kioski. Valmisteluvaiheessa. (Häsänen) B7 Veromies 002151 Aviapolisaseman ympäristö, lentokenttäaluetta. Aviapolis-aseman ympäristöä kehitetään pääasiassa työpaikka-, mutta myös asuinalueena. Kaavatyö alkaa keväällä. (Ölander) B8 Lentokenttä 530800 Kehärata, maanalaisen asemakaavan muutos. Nähtävillä 15.02-15.3.12. (Immonen) B9 Simonkylä 002153 Kallioimarre. Liikerakennuksen tontti ja rakentamaton yleinen pysäköintialue muutetaan rivitalotontiksi. Kaavatyö alkaa keväällä 2012. (Vanhala) B10 Jokiniemi 002042 Keskusrikospoliisin rakennuksen viereen Tikkurilantien ja Jokiniementien varteen on suunniteltu kaksi kerrostalokorttelia ja autopaikaton talo. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tirkkonen) B11 Jokiniemi 061900 Jokiniemen kehittämissuunnitelma. Nähtäville keväällä. (Niva) B12 Jokiniemi 001984 Tikkurilan keskusta laajenee Jokiniemeen. Radan itäpuolelle on suunniteltu tiivistä toimitila- ja asuntoaluetta, jonka korkeus on VI - VII -kerrosta. Alueelle on mahdollisesti tulossa myös vanhusten palvelukeskus ja senioriasuntoja. Valmisteluvaiheessa. (Niva) B13 Tikkurila 001998 Tikkurilan matkakeskus. Nähtäville keväällä. (Niva) B14 Tikkurila 002142 Kielotien ja Neilikkatien kulmaan on suunniteltu n. 130 asukkaan senioritaloa, jonka pohjakerrokseen sijoittuisi liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Häsänen, Niva) B15 Tikkurila 002110 Liikerakennusten tontille osoitteessa Kielotie 4-6 rakennetaan asuinkerrostaloja. Rakennusten pohjakerrokseen sijoitetaan kadulle avautuvia liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Niva) Kaavatyöt 002142 ja 002110 edellyttävät Kielotien kaupunkikuvallista kokonaistarkastelua ja niitä tutkitaan alkuvaiheessa yhtenä kokonaisuutena keväällä 2012. B16 Tikkurila 002106 Edupoliksen rakennuksen laajennus. Kaava voimaan 15.02.2012. B17 Viertola 002147 Osmankäämintien ja Saippuatehtaan väliselle alueelle tutkitaan mahdollisuutta rakentaa asuintaloja. Valmisteluvaiheessa. (Ölander) B18 Viertola 002136 Tikkurilantien ja Viertolankujan varteen suunnitellaan asuinkerrostaloja. Valmisteluvaiheessa. (Ölander) B19 Viertola 002129 Asuin- ja liikerakentamista salliva kaavamerkintä muutetaan ainoastaan asumisen sallivaksi Osmankäämintien varrella. Kaavatyö alkaa keväällä. (Ölander) B20 Viertola 002152 Kylmäojan ja Osmankäämintien väliselle alueelle rakennetaan pientaloja. Vanhan pihapiirin maankäyttöä tutkitaan asumiseen ja/tai hoitolaitoksen sijoittamista varten. Kaavatyö alkaa keväällä. (Häsänen) B21 Koivuhaka 002166 Alue on nykyisellään pientaloaluetta, jota kaavamuutoksella hieman laajennetaan. Alue sijaitsee Peltolantien, Mesikukantien ja Tikkurilantien välissä. Kaavatyö alkaa keväällä. (Vanhala) B22 Koivuhaka 001825 Tikkurilantien ja Puutarhatien kulmassa toimitilarakennusten tilalle suunnitellaan energiatehokkaita asuinkerrostaloja. Rakentamisen tehokkuus ja kerrosluku kasvaa. Nähtäville keväällä. (Niva) B23 Koivuhaka 002093 Koivulehdontien varteen teollisuus- ja varastotiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kuparinen)

suunnittelee ja rakentaa 2012 13 Itä-Vantaa Aluearkkitehti Anitta Pentinmikko, puh. 8392 2677 Asemakaavasuunnittelijat, arkkitehti Lassi Tolkki, puh. 8392 2678 arkkitehti Noora Koskivaara, puh. 8392 3608 arkkitehti Eeva Sauramo, puh. 8392 3045 Teuvo Kuparinen, puh. 8392 2673 Maisema-arkkitehti Laura Muukka, puh. 8392 2680 Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen, puh. 8392 2670 C1 Vallinoja 081200 Vallinojan kaavarunko. Alueella laaditaan perusselvityksiä. (Tolkki) C2 Vallinoja 880700 Sillankorvan asuntoalue. Alueella laaditaan perusselvityksiä. (Koskivaara) C3 Leppäkorpi 841000 30 pientalotonttia kaupungin omistamille maille Metsolansuon itäreunassa. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Pentinmikko) C4 Jokivarsi 850400 Jokivarsi 2 -asemakaava, Ankeriaantien ja Rauskutien rajaama alue. Päätöskäsittely loppuvaiheessa. (Nieminen) C5 Jokivarsi 002157 Kiiltomadonranta, virkistysaluetta rakennusmaaksi. Valmisteluvaiheessa. (Pentinmikko) C6 Nikinmäki 860800 Keski-Nikinmäki 2 -asemakaava tukeutuu Nikinmäentiehen, joka yhdistää Sipoontien Pitkäsiimaan. Lahdentien tuntumaan kaavoitetaan noin 15 työpaikkatonttia, Jokivarren vanhan koulun viereen rakennetaan päiväkoti ja loput korttelit lähempänä Sipoon rajaa varataan asumiselle. Suunnitteilla on omakotitontteja, erilaisia yhtiömuotoisia ratkaisuja sekä asumista myös seniorien tarpeisiin. Alueelle tulee myös runsaasti viheraluetta. Suunnittelualueen pohjoisosassa muutetaan nykyistä asemakaavaa rivija paritaloratkaisun sallivaksi. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskivaara) C7 Nikinmäki R00109 Rakentamisohje Keski-Nikinmäki 1, pientaloja. Päätöskäsittely maaliskuussa 2012. (Koskivaara) C8 Matari 001956 Ullantie 44 asuinkorttelin vähäinen laajennus puistoon. Kaavatyö käynnistyy keväällä (Koskivaara). C9 Korso 002144 Korson keskustaan asuintornitalo. Kaavatyö käynnistyy keväällä. (Tolkki) C10 Korso 002051 Metsonkodin korttelin täydennysrakentaminen. Korson vanhustenkeskus eli Metsonkoti laajentuu, jolloin rakennusoikeus kasvaa. Työssä saatetaan muuttaa vähäisesti puiston ja tontin rajaa. Puistoon suunnitellaan esteetön liikuntareitti. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskivaara) C11 Korso 001805 Asuinkorttelin vähäinen laajennus puistoon. Kaavatyö ollut keskeytyksissä. Työtä jatketaan. (Koskivaara) C12 Ilola R00108 Rakentamisohje, Satupuisto 2 (Koskivaara) päätöskäsittelyssä helmikuussa. C13 Ilola 072200 Rekolanmetsän virkistysalueen reittisuunnitelma. Päätöskäsittelyyn maaliskuussa. (Muukka) C14 Asola 072400 Selvitystyö Rekolanmäen alueen rakentamismahdollisuuksista. Esitellään lautakunnalle maaliskuussa. (Pentinmikko/Tolkki) C15 Asola 721300 Lipstikan alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja sekä kerrostaloihin että pientaloihin. Pieni keskustatoimintojen alakeskus sijoittuu alueen kaakkoisosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Se sijoittuu sähkölinjojen, Asolanväylän, ja Valtimotien väliin. Valmisteluvaiheessa. (Tolkki) C16 Asola R100107 Leinelä 2, rakentamisohjeet (Tolkki) C17 Asola 721100 Leinelä 2, Leinelän rakenteilla olevan asuinalueen pohjoispuolelle kaavoitetaan 16 hehtaaria maata asumiselle. Alueelle rakennetaan yhtiömuotoisia erillispientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka ovat pääosalla aluetta korkeintaan kaksi tai kaksi ja puolikerroksisia. Koteja tulee noin 900 asukkaalle. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tolkki) C18 Koivukylä 002066 K 70116, 70117 sekä Primavera-aukio, Leinelä 1 -asemakaavanmuutos. Leinelän keskustan liike-ja asuinkortteli. Valmisteluvaiheessa. (Tolkki) C19 Havukoski 001929 Lidl, asemakaavan ajantasaistaminen. Selvitystyö käynnissä. (Tolkki) C20 Havukoski 002114 Koivukylän vanha ostoskeskus halutaan pitää vetovoimaisena ja viihtyisänä. Tarkasteltava alue sijoittuu pääradan, Koivukylän puistotien, Kytötien ja Peijaksentien rajaamalle alueelle Koivukylän ydinkeskustaan. Uudet liike-rakennukset olisivat II-kerroksisia, toimistorakennus V-kerroksinen ja asuin-rakennukset V1/2-kerroksisia. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Pentinmikko, Tolkki) C21 Matari 002128 Joukontielle senioriasumista. Yleisten rakennusten ja teollisuusrakennusten korttelialue muutetaan erityisasumisen alueeksi. Kaavatyö käynnistyy kesällä. C22 Päiväkumpu 002143 Päiväkummun seurakuntatalon paikalle suunnitellaan erityisasumista ja kokoontumistiloja. Kaavatyö käynnistyy. (Pentinmikko) C23 Päiväkumpu 750800 Seniorikeskus Ulpuntielle. Kaavatyö käynnistyy. (Pentinmikko) C24 Hakunila 002165 Senioriasuntoja. Yleisten rakennusten korttelialue muutetaan erityisasumiseen. Kaavatyö käynnistyy. (Tolkki) C25 Ojanko 001932 Håkansbölen kartanoalue. Alueen suojelukaava tarkistetaan ajan tasalle. Samassa yhteydessä alueelle kaavoitetaan kuusi omakotitonttia pääosin kaupungin omistamille maille. Päätöskäsittelyyn. (Tolkki) C26 Vaarala 002055 Rajatie 6, teollisuustontti ja puistoalueita muutetaan asumisen alueiksi. Päätöskäsittelyssä. (Sauramo) C27 Länsimäki 950400 Täydentävää asuntorakentamista Rajakentän pohjoispuolelle. Alueelle suunnitellaan kytkettyä pientaloasumista sekä kerrostaloasumista yht. n. 15 000 k-m 2. Kaavatyö käynnistyi. (Sauramo) C28 Länsimäki 001673 Kuulapolun liikekiinteistön sekä sen eteläpuoleisten asuinkortteleiden pysäköintijärjestelyt. Kaavatyö päätöskäsittelyyn keväällä. (Köykkä) Projektit Aluearkkitehti Vesa Karisalo, puh. 8392 2684 Arkkitehti Eeva Sauramo, puh. 8392 3045 Asemakaavasuunnittelijat Jukka Köykkä, puh. 8392 2261 Sanna Andersson, puh. 8392 2248 P1 Havukoski 741600 Rosenlundin alueella tutkitaan omakotimaista täydennysrakentamista. Hiekkaharjun golfalueen laajennus myös asemakaavaan. Päätöskäsittelyyn. (Karisalo) P2 Kuninkaanmäki 970900 Hakunilan linja-autovarikko on tarkoitus korvata kauppakeskuksella ja asuinkerrostaloilla. Itä-Vantaan joukkoliikenteen turvaamiseksi tarvitaan uusi varikko noin 200 linja-autoa ja vastaavaa määrää työntekijöiden henkilöautoja varten. Lähtökohtana on linja-autojen tankkauksen sekä pesu- ja korjaamotoimintojen sijoittuminen varikolle. Kaavoitettava alue sijaitsee Kuninkaanmäessä Vanhan Lahdentien, Koivukylänväylän ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) Marja-Vantaa -projekti Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, puh. 040 847 0944 Projektinjohtaja Reijo Sandberg, puh. 040 570 3171 Asemakaavasuunnittelija Jyrki Kauhanen, puh. 050 302 9244 Arkkitehti Ritva Kotilainen, puh. 0400 459 026 Projekti-insinööri Gilbert Koskela, puh. 050 312 1915 Arkkitehti Riikka-Maija Pihlaja, puh. 050 312 4370 Asemakaavasuunnittelija Hanna Tiira, puh. 8392 8786 Kaavoitusinsinööri Kai Zukale, puh. 050 312 4546 P3 Hakkila 062400 Vantaan Akselin kaavarunko 2 laaditaan Hakkilan pohjoisosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Selvitystyö käynnissä. (Köykkä) P4 Hakkila 002095 Honkatalon alueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan Honkakallionkuja 2:en siirtynyttä Metso Oyj:n teollisuustoimintaa. Päätöskäsittelyyn kesällä. (Köykkä, Andersson) P5 Hakkila 002118 Oy Kontino Ab laajentaa tuotantotiloja Hakintie 6-8 tonteilla, jotka yhdistetään. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Köykkä, Andersson) P6 Hakkila 062200 Vantaan Akselin kaavarunko 1 laaditaan Hakkilan eteläosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Päätöskäsittelyyn kesällä. (Köykkä) P7 Hakkila 002084 Teollisuus ja varastorakentamista, Ramirent, Tikkurilantie 12. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Sauramo) P8 Hakkila 002094 Ruokakesko Oy haluaa laajentaa keskusvarastoa Kanervan nummen puistoon. Santaradantien itäpuoleisille rinnealueille esitetään kaavoitettavaksi uutta lähivirkistysaluetta. Päätöskäsittelyyn kesällä. (Köykkä) P9 Kuninkaala 002130 Mielen toimitilojen ja naapuritontin kohdalla kaavaa tarkistetaan. Päätöskäsittelyyn. (Sauramo) P10 Hakunila 001860 Kasvitarharakennusten alue rivitaloiksi. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Andersson) P11 Hakunila 001987 Destian varikko Kaskelan eteläosassa halutaan muuttaa asuinkerrostaloalueeksi. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) P12 Hakunila 001873 Linja-autovarikon tilalle kauppakeskus, johon sijoittuu kaksi hypermarkettia ja erikoistavarakauppaa. Alueelle tulee lisäksi keskustamaista asuntorakentamista. Muutosalue sijaitsee Vanhan Lahdentien, Jokiniementien ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) P13 Länsimäki Y/P7 Östersundomin yhteinen yleiskaava. (Karisalo, Immonen) M1 Myllymäki 250900 Vehkalan tulevan aseman ympäristöön sijoittuu laaja työpaikka-alue kaupungin omistamille maa-alueille. Ensi vaiheessa laaditaan yleissuunnitelma. Suunnitteluun sisältyy Work+Life- ja AIDA- tutkimushankkeet, joissa on mukana useita toimijoita sekä Aalto -yliopisto. Yleissuunnitelma tuodaan Marja-Vantaa -toimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn maaliskuussa ja se asetetaan nähtäville, tämän jälkeen käynnistyy asemakaavojen laatiminen (Varpanen, Kauhanen). M2 Piispankylä 211500 Lip-Lap Laituri Oy tontti laajenee kaupungin omistamalle lähivirkistysalueeksi kaavoitetulle alueelle. Samassa yhteydessä kaupunki muodostaa lähivirkistysalueelle toisen tontin toimitilarakennusta varten sekä katuyhteyden molemmille tonteille. Samalla kaavatonta aluetta kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi ulkoilureittiä varten. Alue sijaitsee Vanhan Nurmijärventien 81 kohdalla tien molemmin puolin. Kaavatyö päätöskäsittelyssä (Zukale). M3 Keimola 230700 Keskustan työpaikka- ja palvelurakentamisen. Kaavatyö odottaa. (Tiira).

14 suunnittelee ja rakentaa 2012 M4 Kivistö 230800 Kaupunkikeskus 2: kauppakeskuksen ja Colosseumin muut korttelit, asuin- ja palvelutilat, linja-autoterminaali, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nähtäville loppuvuodesta 2012. Kaavatyö alkaa sopimusten laatimisen jälkeen (Varpanen, Tiira). M5 Kivistö 231100 Kaupunkikeskus 1, sisältää Colosseumin aloituksen: ensimmäiset päivittäistavaraliikkeet, asumista (k + y). Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, kaavatyö alkaa sopimusten laatimisen jälkeen, tavoiteaikatauluna tuoda ehdotus nähtäville alkusyksystä ja valtuustoon loppuvuodesta 2012 (Tiira). M6 Kivistö 230900 Ensimmäisten asuinkortteleiden asemakaava- ja asemakaavan muutos (k) kaupunki / kumppanit. Asuinalueen suunnittelu jatkuu kumppaneiden kanssa Kivistön omakotialueen puoleisesta osasta, Vanhan Nurmijärventien varresta. Kaavatyö alkaa kumppaneiden valinnan jälkeen, tavoiteaikatauluna kaavaehdotus nähtäville alkusyksystä ja valtuustoon loppuvuodesta 2012 (Kotilainen). M7 Kivistö 231300 M-V:n keskustaasumisen 2. aloituskorttelit, asemakaava- ja asemakaavan muutos (k), kaupunki/ kumppanit. Kaavatyö alkaa kumppaneiden valinnan jälkeen (Varpanen, Kotilainen, Tiira). M8 Kivistö 231200 Aurinkokivi: yhtenäiskoulu, päiväkoti, lasten- ja äitiysneuvola, nuorisotila, jne. asemakaava- ja asemakaavan muutos (k). Kaavatyö alkanut tammikuussa, tulee nähtäville keväällä, tavoiteaikatauluna valtuustokäsittely syksyllä 2012 (Kotilainen). M9 Kivistö 002067 Kivistön pientaloalueen täydennysrakentaminen, yleissuunnitelma laaditaan diplomityönä, tulee käsittelyyn keväällä (Koskela, Zukale). M10 Kivistö 002123 Puistoa liitetään AP-tonttiin. Kaavatyö alkaa (Zukale). M11 Kivistö 002146 Lipunkantajan päiväkodin ympäristön kevyen liikenteen kadut ja saattoliikenteen parkkipaikka. Kaavatyö päätöskäsittelyssä (Zukale). M12 Kivistö 231000 Asuntomessut 2015: kaupunkipientaloja, kerrostaloja, asemakaava (k). Kaavatyö nähtävillä helmikuussa, päätöskäsittelyyn valtuustolle keväällä 2012 (Pihlaja, Kujala). M13 Kivistö 002148 MP-aluetta muutetaan AO -tonteiksi. Kaavatyö alkaa (Zukale). M14 Lapinkylä 240400 Riipiläntien itä- ja länsipuolella laaditaan yleissuunnitelma. Suunnittelu odottaa sopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa (Varpanen, Kauhanen). Yleiskaavoitus Östersundomin yhteinen yleiskaava (Pallasvuo, Immonen, Karisalo) Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi (Pallasvuo, Heikkola) Yleiskaavan valmistuttua on yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa valmisteltu maankäytön toteuttamisen ohjelmointia. Toteuttamisen ohjelmointi palvelee kaavoitusohjelman, rakentamisennusteen ja väestöennusteen laatimista sekä palveluverkon suunnittelua, kuntatekniikan rakentamisen ohjelmointia sekä maanhankintaa ja tontinluovutusta. Muinaisjäännökset ja rakennusperintö (Mäkynen) Vuoden 2012 aikana tehdään loppuun rakennusperinnön alueinventoinnit Kaivokselasta ja 1970-luvun alun lähiöistä. Tekeillä olevaan Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan kuuluu alueita Vantaasta, Helsingistä ja Sipoosta. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2011. Saadun palautteen perusteella laadittiin viisi luonnosvaihtoehtoa (A, B, C, D ja E), joita arvioitiin ja vertailtiin keskenään. Muuttujina niissä ovat joukkoliikennejärjestelmä, rakennusalueet, viheralueiden laajuus ja mitoitus. Kaikissa vaihtoehdoissa metro jatkuu Mellunkylän asemalta. Missään vaihtoehdossa ei esitetä pelkästään pikaraitiotiejärjestelmään perustuvaa ratkaisua, koska siihen tukeutuen ei pystytä ratkaisemaan laajempaa seudullista joukkoliikenteen järjestelyä. Vaihtoehdoissa A ja C on pelkästään metrojärjestelmä. Vaihtoehtoon E sisältyy myös taajamajuna Östersundomista itään. Siirtolapuutarhaselvitys (Mäkynen) Siirtolapuutarhojen ja palstaviljelyn nykytilannetta sekä uusien siirtolapuutarha-, kesämaja- ja viljelypalsta-alueiden perustamisedellytyksiä. Vantaalla on selvitetty. Työtä jatketaan siirtolapuutarhojen potentiaalisten paikkojen kartoituksella. Ympäristövaikutusten arviointi (Rapo) Arvioidaan ympäristöhäiriöitä tuottavia hankkeita maankäytön näkökulmasta. Uudenmaan maakuntakaava (Pallasvuo, Immonen, Heikkola, Rapo, Mäkynen) Kehä II:n yleissuunnittelu (Viilo, Pallasvuo) Kehä II:n yleissuunnitelma on valmistunut. Jatkossa tutkitaan suunnitelman keventämistä kuitenkin niin että Kehä II täyttää yleisen tien vaatimukset. Yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo, puh. 8392 2745 Yleiskaavasuunnittelijat arkkitehti Markku Immonen, puh. 8392 2742 FM Joni Heikkola, puh. 8392 2593 DI Päivi Rapo, puh. 8392 2122 maisema-arkkitehti Anne Mäkynen, puh. 8392 2988 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyö (Pallasvuo) MAL-neuvottelukunta seuraa maakuntakaavan valmistelua ja liikennejärjestelmätyötä sekä asuntotuotannosta tehdyn aiesopimuksen toteutumista. Rail Baltica Growth Corridor (Pallasvuo). EU:n Itämeriohjelman piiriin kuuluva Interreg IV B-hanke tähtää itäisen Itämeren alueen saavutettavuuden parantamiseen sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukyvyn edistämiseen. Östersundomin yhteinen yleiskaava Vertailun perusteella Östersundomtoimikunta hyväksyi 9.2.2012 Östersundomin yleiskaavan luonnoksen vaihtoehdon B pohjalta. Siinä joukkoliikenteen runkona on metro ja viisi uutta asemaa, joista yksi on Vantaan puolella Kehä III:n ja Itäväylän liittymän tuntumassa. Luonnoksessa on lisäksi pikaraitiotievaraukset Itäkeskuksen ja Hakunilan-Tikkurilan suuntiin. Asia etenee Helsingin, Sipoon ja Vantaan kaavoitustoimielinten kautta kaupungin/kunnanhallitusten käsiteltäväksi ja puollettavaksi jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia vuoden 2012 aikana. Ehdotus tulee nähtäville ja siitä pyydetään kattavasti lausunnot. Yleiskaavaluonnoksessa kuvataan rakennetun ympäristön ja viheralueiden sijoittumista karkealla tasolla. Siinä määritellään mm. Sipoonkorven eteläreunan rajaus, korttelialueiden ja katujen rajautuminen Natura 2000-alueisiin ja muihin suojelualueisiin sekä tärkeimmät viherkäytävät. Kaavaluonnoksessa asuntoja on noin 65 000 70 000 ihmiselle. Luvuissa ovat mukana alueen nykyiset 6000 asukasta. Helsinkiin kuuluvilla alueilla asukkaita on noin 45 000, Sipoossa 12 000 ja Vantaalla 15 000. Tärkeimmät työpaikka-alueet sijaitsevat Östersundomissa Landbon eritasoliittymän ympäristössä sekä Kehä III:n ja Uuden Porvoontien liittymän lähellä. Työpaikkoja alueelle tullee 10 000 15 000. Yleiskaavaluonnoksen raideliikenneratkaisuna on metro. Östersundomin yleiskaavan suunnitteluun liittyvää aineistoa ja tietoja suunnittelun etenemisestä on internetsivulla: yhteinenostersundom.fi/. Sivulla voi osallistua keskusteluun eri teemoista. Maakuntakaavaehdotuksen valmistelu käynnissä Kaavan pääpaino on yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä sekä liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi kaavassa käsitellään kaupan palveluverkkoa, sekä kylä- ja hajarakentamista. Kaavan mitoituksessa on varauduttu, että nykyinen 1,5 miljoonan väestö kasvaisi 430 000 asukkaalla ja nykyisten 750 000 työpaikan lisäksi syntyisi 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Uutta kasvua osoitetaan ensisijassa nykyistä rakennetta täydentäen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Hyviä joukkoliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen alueita on esitetty tiivistettäväksi. Joitakin taajamatoimintojen alueita on osoitettu suunnittelukauden loppupuolella mahdollisesti käyttöön otettaviksi reservialueiksi. Kauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu erikseen seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkökohteita. Näille alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille. Kaavalla edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi osoitetaan muun muassa Helsinki Tallinna-yhteys, Lentorata ja Pisararata. Kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2012. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavaa yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa. Lisää aiheesta: www.uudenmaanliitto.fi

suunnittelee ja rakentaa 2012 Yhteisöllistä asuinrakentamista Pähkinärinteeseen Pähkinärinteeseen on suunnitteilla uusi asuinalue. Kaava on tulossa nähtäville keväällä. Alue sijaitsee Hämeenkyläntien, Rajatorpantien ja voimalinjojen rajaamalla alueella. Uusi rakentaminen on enimmäkseen 2-kerroksista tiivistä ja matalaa asuntorakentamista ja mahdollistaa uuden kodin lähes 600 asukkaalle. Korkeampi ja tehokkaampi 2-6-kerroksinen rakentaminen sijoittuu Rajatorpantien varteen, jonka eteläpuolelle on myös suunnitteilla asuntorakentamista. Yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä Suunnittelussa on painotettu yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävää kehitystä edistetään muun muassa hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä. Pähkinärinne 4 on yksi kaupungin pilottikohteista koskien hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Kaavaa varten teetettiin hulevesiselvitys, jonka avulla testattiin suunnittelualueen hulevesien hallinnan nykytilanne, tilanne luonnossuunnitelmien pohjalta sekä tilanne alustavien hallintatoimenpiteiden jälkeen. Alueelle on esitetty viherkattoja ja hulevesialueita sekä tonttikohtaisille pihoille sadepuutarhoja ja kerroksellista pihakasvillisuutta. Uudesta asuinalueesta toivotaan syntyvän eräänlainen moderni kyläyhteisö. Alueelle suunnitellaan solmukohtia, joissa asukkaiden reitit risteävät, sekä turvallisia paikkoja, joissa asukkaat tapaavat toisiaan ja viettävät vapaa-aikaa. Näitä solmukohtia ovat esimerkiksi pihakadut ja yhteispihat. Tavoitteellisessa kyläyhteisössä asuu eri-ikäisiä ihmisiä ja erilaisia perhekuntia, myös yksin eläviä. Asemakaavalla pyritään tarjoamaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta. Ajatuksena on, että alueen sisällä voidaan muuttaa ihmisen elinkaaren mukaisesti; yksiöstä kaksioon, kaksiosta perheasuntoon ja niin edelleen. Maisemaselvitys antoi muodon asuinalueelle Kaavatyön tueksi teetetty maisemaselvitys on antanut maisemalliset lähtökohdat suunnittelulle. Alue on jaettu maiseman muotojen mukaan pienenpiin osiin, saarekkeisiin. Kadut ja kevyt liikenne on sijoitettu maaston laaksokohtiin ja tonttimaa pääosin rinteille. Liikenteellisiä solmukohtia korostetaan esimerkiksi porttiaiheena tai mahdollisena ympäristötaideteoksen paikkana. Maaston korkeimmat kohdat avokallioineen on säästetty yhteisiksi piha-alueiksi. Kosteikkoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Suunnittelualueen itä-, etelä- ja länsiosaa kehystää rivi asuinrakennuksia, jotka koostuvat erilaisista rakennusketjuista. Eteläreuna rakennetaan tiiviimpänä rivinä melun takia. Muut asuinrakennukset sijoitellaan maastokäyrien mukaan yhteispihojen ympärille kiertyen. Korkeammat rakennukset on sijoitettu ylärinteille ja matalammat alarinteille siten, että näkymät toisten 15 rakennusten yli, rakennusten välistä tai rakennusmassaan tehdystä aukosta säilyvät. Näkymät pyritään turvaamaan joko mielenkiintoiseen maisemaan tai sosiaaliseen solmukohtaan. Asuinaluetta ympäröi lännessä ja pohjoisessa lähivirkistysalue, Kolmikallionpuisto, jonka läpi tulee kulkemaan ulkoilureitti. Uuden ja olemassa olevan asuinalueen väliin jäävä puistokäytävä yhdistää kahden kaupunginosan virkistysalueet, Lammaslammen ja Pöllökallion, toisiinsa. Erityistä huomiota on kiinnitetty ulkoilureittien jatkuvuuteen sekä erilaisiin niittytyyppeihin, jotka vaihtelevat maalajin mukaan. Niitty houkuttelee hyönteisiä kuten perhosia ja kimalaisia ja lisää näin luonnon monimuotoisuutta. Rajatorpantien tuntumassa oleva leikkipuisto tulee poistumaan. Se sijaitsee alueella, joka on varattu yleiskaavassa voimalinjoille ja on osin nykyisen voimalinjakäytävän alla. Tämän takia Lammaslammen puistoleikkipaikka lammen kaakkoispuolella on päätetty laajentaa monipuolisemmaksi toiminta-puistoksi. Myös uusi lentopallokenttä rakennetaan Lammaspuistoon, lähemmäksi muita Lammaslammen puiston toimintoja. Voit lukea suunnitelmista lisää nettisivuilta: www.vantaa.fi/kaavoitus_ja_ maankayttö/asemakaavoitus Johanna Rajala arkkitehti, asemakaavasuunnittelija Kuva: Vuorelma Arkkitehdit Jokiniemen suunnittelu etenee Tyhjä alue Jokiniemessä, pääradan vieressä muuttuu lähivuosina tiiviiksi osaksi Tikkurilan keskustaa. Alueelle suunnitellaan kaupunkimaisia asuin- ja toimitilakortteleita. Monipuolinen ja vaihteleva kaupunkikuva ja katutasoon sijoittuvat palvelut tuovat alueelle aidon kaupunkikeskustan tuntua: Jokiniemessä on mukava liikkua kävellenkin. Radan varsi soveltuu erityisasumiseen, julkisille tiloille ja toimistorakennuksille. Jokiniementien puoli painottuu asumiseen. Pohjoisosaan varataan tilaa palvelutalon ja senioriasuntojen rakentamiseen. Uutta rakennusoikeutta tulee noin 110 000 k-m 2, josta asumisen osuus on 30 000 k-m 2. Rakennukset ovat 5-8 kerrosta korkeita, mutta Jokiniementien varteen on kaavailtu 12-kerroksista rakennusta. Pysäköinti sijoittuu kortteleiden ja pihakansien alle. Radan viereen varataan tilaa kahdelle lisäraiteelle, mutta toistaiseksi niille sijoittuu liityntäpysäköintiä. Jokiniemen kaupunkirakenne liittyy kiinteästi asemakeskukseen ja radan ylittävään asemasiltaan. Radan länsipuolisen asemakeskuksen pariksi ehdotetaan mittavaa liike- ja toimitilarakentamista myös asemasillan itäpäähän. Santaradan teollisuusraiteen päälle varaudutaan rakentamaan pysäköintitalo. Teollisuusraiteen poistuminen tulevaisuudessa on mahdollista, jos Hakkilan radan kunnossapitoon tarvittavalle alueelle löydetään korvaava sijainti. Suojeltu Villa Grönberg sijoittuu suunnittelualueen keskelle. Se voisi tulevaisuudessa olla kaikille avoin esim. ravintolana tai kahvilana, jonka ulkoterassit sijoittuvat puistomaiselle kaupunkiaukiolle. Villa Grönbergin viereen on suunnitteilla iso toiminta- ja kulttuurikeskus Christiapolis, johon sisältyy mm. konsertti- ja konferenssitiloja. Tikkurilantien varren asuinkorttelit Tikkurilantien varrelle on tarkoitus rakentaa kaikkiaan noin 500 asuntoa. Kaavamuutoksessa 002042 muutetaan voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakentamisen korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Lauri Korpisen kadun puolella maantasokerrokseen voi sijoittua myös liike- ja toimistotilaa. Rakennusoikeus laskee nykyisestä 48 000 kerrosneliömetristä 31 900 kerrosneliömetriin. Uusi rakentaminen noudatta umpikortteliperiaatetta ja rajaa katutilaa kaupunkimaisen tiukasti. Rakennusten korkeus vaihtelee neljästä kuuteen kerrokseen. Pysäköinti on ratkaistu sijoittamalla osa autopaikoista pysäköintilaitokseen, osa pihakannen alle, sekä osa rakennuksen ja Santaradan väliselle pysäköintialueelle. Autoton talo Yksi taloista tulee olemaan ns. autoton talo, johon ei tule autopaikkoja, vaan noin 100 asunnon asukkaat sitoutuvat vuokrasopimuksessa autottomuuteen. Polkupyörävarastoihin ja muihin yhteisiin tiloihin vastaavasti panostetaan tavanomaista enemmän. Kysymyksessä on tiettävästi ensimmäinen autottoman asumisen asemakaava koko Suomessa. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja tulee päätöskäsittelyyn keväällä. Voit seurata kaavan etenemistä www. vantaa.fi/kaavoitus_ja_maankayttö. Seppo Niva arkkitehti, asemakaavasuunnittelija Kuva ylhäällä: Näkymä kortteleihin etelän suunnalta. VVO Rakennuttaja Oy, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Kuva alhaalla: Näkymä Jokiniemeen etelästä. Seppo Niva

16 suunnittelee ja rakentaa 2012 Miten asuinympäristöstämme kasvaa arjen design? Taideportin on suunnitellut kuvataiteilija Markku Pääkkönen. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelu on arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Valokuva: Sakari Manninen Taide tuodaan lähelle asukasta, osaksi arjen ympäristöjä. Denis Ziegler in Leinelän täplät. Viljelimme laatusanoja, sloganeita, kuuntelimme markkinaguruja. Välillä olimme hukassa ja taas palasimme lähtöpisteeseen. ensin on unelma Asuinlueen brändin luominen ja kääntäminen todeksi on tämän päivän viisastenkivi. Se on mielikuvien ja tiedon summaa jota työstävät yhdessä niin arkkitehdit, sosiologit, tutkijat, rakentajat kuin markkinavoimat. Kaikilla pitää olla yhteinen mielikuva ja visio samalla kun työstetään hyvän asuinalueen peruspilareita, terveellisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. Leinelän malli Leinelässä hyvää ympäristöä päätettiin luoda yhteistyöllä, eri toimijoiden ja toimintojen kautta. Sitä luodaan suunnitelmien, rakentamisen ja toiminnan tuloksena, jossa tuleva asukas ja käyttäjä ovat keskiössä ja myös osana tätä ketjua. yhteinen suunta, tavoitteet, työkalut ja pelisäännöt. Heti työn alkaessa ja aina matkan varrella palasimme samojen kysymysten ääreen: miten saadaan asukkaat kotiutumaan ja viihtymään asuntoalueellaan? mistä löytyy jokaiselle erilainen kodin tunne ja halu kiinnittyä paikkaan? mistä löytyy kauneus, moniaistisuus, arvostus ja markkinoinnin kaipaama vetovoima alueelle? paikan henki Leinelässä päädyimme laadullisiin tavoitteisiin, jotka kumpusivat alueen luonto-oloista ja ihmisen hyvästä olosta. Paikan henki tunnistettiin ja uusi asutus istutettiin luontoon. Sovittiin, että luonto on myös tulevaisuudessa läsnä alueella. Kiertokulku nousi arkkitehti- ja taidesuunnitelmien kautta yhdeksi merkittävistä teemoista. Elämän kiertokulku, vuodenajat, kuun kierto, vesien kierto, materiaalien ja aineen kierto. esteettömyys Leinelä haluttiin toteuttaa myös helpon ja monipuolisen liikkumisen alueena. Uusi kehärata luo nopean yhteyden lentoasemalle ja Koivukylänväylä yhteydet valtakunnan pääväylille. Leinelä toteutetaan esteettömän asuinalueen pilottikohteena Vantaalla. Lisäksi alueelta avautuvat suorat yhteydet laajoille virkistysalueille, tulevaan urheilupuistoon, sekä Kylmäojan korven luonnonsuojelualueelle. Liikkumisen helppous ja vapaus tuo alueelle kaivattua elämisen laatua ja varmasti houkuttelee alueelle uusia asukkaita, se tuo myös kaivattua laatua asumiseen, uusia ratkaisuja ja uusia kalusteita. taide Elinympäristön laatu on myös estetiikkaa ja merkityksiä. Suunnittelutyöhön otettiin alusta alkaen mukaan talonsuunnittelijoita ja taiteilijoita. Arkkitehdit ohjeistivat alueen tulevaa rakentamista rakentamisohjein ja taideohjelmilla varmistettiin, että taiteilijat pääsevät asuntorakentamiseen ja ympäristörakentamiseen mukaan. Näin varmistettiin myös taiteen rahoitus. Työhön liitetty taiteilijaryhmä tulee olemaan läsnä alueen rakentamisen eri vaiheissa, he tulevat aikanaan työskentelemään myös tulevien asukkaiden kanssa. yhteistyön voima Uuden asuntoalueen synnyttäminen on laajan joukon yhteinen ponnistus, joka vaatii pitkäjänteisyyttä, tahtoa, kunnianhimoa ja luovuutta. Elämme kuitenkin aina olosuhteiden ja suhdanteiden armoilla ja paljon hyviä suunnitelmia jää toteutumatta. Jokainen toteutunut idea on yrityksen arvoinen ja pienikin teko luo merkityksiä ja tuo lisää väriä arkeen ja elämäämme. Kaupunki ja rakentajat ovat Leinelässä yhteisissä talkoissa. Alueen toteuttajat ovat perustaneet Leinelän kehitys Oy:n, joka yhdessä kaupungin kanssa seuraa ja koordinoi alueen rakentamista, hankkeita ja markkinointia. Näin edistetään myös alueelle muuttavien asukkaiden kotiutumista, helpotetaan asukastiedottamista ja lisätään yhteisöllisyyttä alueella. asukkaat keskiössä Hyvästä ympäristöstä nauttivat ennen kaikkea alueen asukkaat ja käyttäjät. Tyytyväinen asukas myös huolehtii ympäristöstään ja kunnioittaa sitä. Tämä taas osaltaan lisää asumisviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Pelkkä mukanaolo riittää usein yhteiseen onnistumisen kokemiseen. Leinelän markkinointi julkaisee asukaslehteä, joka jaetaan koteihin ja sen voi lukea myös internetistä. Osallistu asuntoalueen kehittymistä. www.leinela.fi. Anitta Pentinmikko aluearkkitehti itä-vantaa Mitä on design Korsossa? Korson Lumoon kokoontuu syyskuussa kansainvälinen joukko asiantuntijoita pohtimaan lähiöiden ympäristön laatua. Tilaisuus on osa World Design Capital -teemavuoden ohjelmaa. Vantaa on kasvanut 15 000 asukkaan maalaiskunnasta yli 200 000 asukkaan kaupungiksi 60 vuodessa. Asuntojen tarpeeseen vastattiin rakentamalla suuria lähiötä. Näin tehtiin myös muualla Euroopassa. Arvioidaankin, että suurten metropolien asukkaista valtaosa asuu sodan jälkeen rakennetuilla esikaupunkialueilla. Nyt on lähiöiden peruskorjauksen ja kohentamisen aika. World Design Capital -vuoden ohjelmaan kuuluu kansainvälinen Suburban Design -seminaari, jonka rahoittamiseen WDC-säätiö osallistuu. Tarkoituksena on pohtia lähiöiden kehittämisen keinoja. Keskustelujen aiheina ovat esimerkiksi asuntoalueiden täydennysrakentaminen, keskusten uudistaminen, julkisten tilojen kohentaminen ja joukkoliikenteen järjestelyt. Vantaa teki aloitteen seminaarin järjestämisestä ja koordinoi sen suunnittelua. Mukana ovat myös naapurikaupungit Helsinki ja Espoo. Lisäksi ohjelman valmistelussa ovat mukana suomalaiset suunnittelualan ammattijärjestöt sekä Euroopan uusien kaupunkien yhteistyöverkko, European New Towns Platform, jonka jäsen Vantaa on ollut jo vuosia. Kolmepäiväiseen englanninkieliseen seminaariin arvioidaan osallistuvan yhteensä parisen sataa suomalaista ja ulkomaista asiantuntijaa. Jokainen seminaaripäivä järjestetään eri paikassa. Ensimmäinen päivä Itä-Helsingissä, toinen Korsossa ja kolmas Tapiolassa. Kunkin päivän ohjelma muodostuu kiertoajeluista sekä luennoista ja kes- kusteluista. Vantaalla vieraillaan ainakin Tikkurilan keskustan työmaalla ja rakenteilla olevassa Leinelässä sekä tutustutaan tietenkin Korson kehittämisajatuksiin. Suburban Design -seminaari antaa tilaisuuden esitellä Vantaan suunnittelua ja rakentamista kansainväliselle yleisölle, mutta myös mahdollisuuden saada palautetta sekä esimerkkejä siitä, millaisin keinoin muissa maissa lähiöitä kehitetään. Sitä kautta seminaari koituu kaikkien vantaalaisten hyödyksi. Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja

suunnittelee ja rakentaa 2012 17 Tikkurilan asemakeskuksen evoluutio Ei ole mitään merkitystä sillä, näkyykö perusidea lopputuloksessa vai ei. Perusidea tarvitaan vain siksi, että projekti saadaan liikkeelle ja tilaaja innostuksen valtaan. Työ vie sitten kokonaisuutta eteenpäin. Lopputulos on prosessin peili eikä siinä ole mitään syntistä. Uskon, että tässä hankkeessa arvot ovat juuri prosessissa - mikä ei muuten vielä ole finaalissa. Talo kehittyy edelleen. Rainer Mahlamäki Asemakeskus ui haikalana Tikkurilan keskustaan toukokuussa 2010. Radan päälle sijoittui ruokakauppa ja pysäköintiä. Pian radan päälle rakentamisesta luovuttiin. Elokuussa Tikkurilan laiturille saatiin loistoristeilijä. Arkkitehdit tutkivat erilaisina versioina rakennuksen muotoa ja vetävää sisäänkäyntiä. Syyskuussa kuviin ilmestyi kaksoistorni. Ratatien varteen tulee liiketiloja. Lokakuulla kaksi dinosaurusta asettui vastakkain taistelemaan luusta, joka vie ytimessään ihmisiä laitureille. Kaamosaikaan ilmestyivät värit ja bussiterminaalin kevättä enteilevät pitsihelmat. Vuoden 2011 aikana asemakeskus työntyi Ratatietä kohti. Rakennus alkoi näyttää tuhatjalkaiselta, jonka alla tuhannet jalkaparit tallaavat. Virtahepo on noussut joesta syömään ruohoa. Sen molemmille puolille rakentuu pikkuhiljaa kaupunkia. Kuvat: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Kuvatekstit: Elli Maalismaa ( Tekstit ovat osin kirjoittajan mielikuvia) Tikkurilan asemakeskus * On valmistuttuaan Suomen toiseksi vilkkain rautatieama * Linja-autoterminaali, jossa 11 lähtölaituria * Lämpimät odotustilat radan päällä, yhteydet laitureille ja radan yli * Liiketilaa, kahviloita ja ravintoloita kolmeen kerrokseen noin 14 000 kerrosneliömetriä * Toimistoja noin 17 000 kerrosneliömetriä. * Hotelli noin 4 000 kerrosneliömetriä. * Kokonaisala noin 36 000 kerrosneliötä * 500 autopaikan pysäköintitalo * Asemakaava nähtävillä arviolta maaliskuussa 2012 * Ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2014 Lisätietoja: Seppo Niva, 09 8392 2670, www.vantaa.fi/kaavoitus_ja_maankaytto

18 suunnittelee ja rakentaa 2012 Pyöräilystä tehdään Marja-Vantaalla houkutteleva liikkumismuoto Pyöräily on mitä ekologisin liikkumismuoto. Pyöräilyn suosio on voimakkaassa kasvussa myös Suomessa. Pyöräilyn kulkutapaosuus nykyään päivittäisistä matkoista on kuitenkin maassamme vasta 9 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 7 prosenttia ja Vantaalla 8 prosenttia. Vastaava osuus on Amsterdamissa noin 27 prosenttia ja Kööpenhaminassa 20 prosenttia. Vaikka otetaan huomioon Suomen talvi, meillä on pyöräilyn kulkutapaosuudessa kasvuvaraa. Mutta kuinka pyöräilyn osuus saadaan nousuun? Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Marja-Vantaasta suunnitellaan ja toteutetaan pyöräilykaupunkia. Tavoitteena on järjestää pyöräilyn olosuhteet Marja-Vantaalla niin laadukkaiksi, että pyöräily on houkuttelevin valinta useimmille matkoille. Pyöräily on tehtävä helpoksi ja turvalliseksi. Pyöräily on myös luonteva osa matkaketjua, johon Marja-Vantaalla kuuluu Kehäradan junaliikenne. Muutaman kilometrin matka asemalle on helppo tehdä pyöräillen kunhan muutama perusasia on kunnossa. Tarvitaan hyvät pyöränsäilytystilat niin asunnon kuin aseman päässä sekä turvallinen ja selkeä reitti asemalta asuinalueelle. Pyöräilijät ovat erilaisia Erilaiset pyöräilijät tarvitsevat erilaisia reittejä. Marja-Vantaan pyöräilyselvityksessä (Strafica Oy, 2010) löydettiin kuusi pyöräilijäprofiilia: työmatkapyöräilijä, perheenäiti/-isä ja lapsi päivähoitoon, toimihenkilö, eläkeläiset ja vanhukset, koululaiset ja virkistyspyöräilijät. Työmatkapyöräilijällä päivittäisen matkan pituus suuntaansa on tyypillisesti 10-15 kilometriä tai jopa 20 kilometriä. On selvä, että tällöin reitti on erilainen kuin koululaisen huomattavasti lyhyempi päivittäinen koulureitti. Työmatkapyöräilijä tarvitsee esimerkiksi Marja-Vantaan keskustan alueella suoran ja nopean yhteyden, pikapyörätien, alueen läpi. Reitillä on oltava mahdollisimman vähän konflikteja kävelijöiden ja autojen kanssa, etuajo-oikeus risteyksissä, puis- toissa eroteltuna jalankulusta ja ympärivuotisen nopea kunnossapito erityisesti talvella ja keväällä. Pikapyörätiellä pitää olla tietenkin yhteys työpaikka-alueisiin, kuten Marja-Vantaalta luontevasti Aviapolikseen, Vehkalaan, Martinlaaksoon, Myyrmäkeen ja Helsingin keskuspuistoon. Pyöräpysäköinti pitää olla hyvin järjestetty myös työpaikan päässä, pesutilat ja henkilökohtaiset vaatteiden säilytystilat tarvitaan myös. Oman vaatekaapin puuttuminen työpaikalta voi jo nostaa pyöräilyn aloittamisen kynnystä liian korkeaksi. Eläkeläiset ja vanhukset taasen tarvitsevat muun muassa tasaisempia ja turvallisempia reittejä, hyvät yhteydet julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Marja-Vantaalle pikapyöräteitä Marja-Vantaan keskustaan on suunniteltu muutama selkeä pikapyörätie eli pyöräilyn laatukäytävä. Pikapyörätie Kivistön asemalta Kehäradan vieressä tulee jatkumaan Aviapolikseen ja Tikkurilaan. Kivistön asemalla kaupunkirakenteen valmistuttua pikapyörätiestä tulee olemaan vajaa kilometri katetussa käytävässä Kehäradan vierellä. Tällä pikapyörätiellä tarjotaan työmatkapyöräilijälle loistava yhteys Vantaan suosituimmalle työpaikka-alueelle, Aviapolikseen. Vaikka ei harrastaisi talvipyöräilyä, normaalina vuotena voi käydä pyörällä töissä noin 7-8 kuukautta. Työmatkapyöräily on mitä parhainta terveysliikuntaa. Työmatka pyörällä tuo virkeyttä koko päiväksi, se on terveellistä ja hiilidioksidivapaata. Työmatkapyöräilyn ei tarvitsee olla vakavaa ja ryppyotsaista. Hyvä tapa aloittaa on korvata automatka yksi ja kaksi kertaa viikossa pyörällä. Ihminen keksii helposti syitä miksei voi pyöräillä töihin, mutta usein ne ovat vain tekosyitä. Sähköavusteinen polkupyörä kasvattaa suosiotaan. Sillä pitempikin työmatka taittuu kevyemmin. Pyörään on saatavissa myös erilaisia peräkärryjä tavaran kuljetusta varten. Kivistön asemalla kaupunkirakenteen valmistuttua pikapyörätiestä tulee olemaan vajaa kilometri katetussa käytävässä Kehäradan vierellä. Säilytystilat tärkeät Vanhojen kerrostalojen pyörän säilytystilat ovat usein tupaten täynnä ja huonossa järjestyksessä. Polkupyörä tarvitsee laadukkaat säilytystilat. Jos oman pyörän esille saamiseksi tarvitsee päivittäin raivata muutama lastenpyörä edestä pois, pyörän käyttökynnys kasvaa. Varastossa polkupyörä tarvitsee säilytystilan lisäksi liikennetilan, reitin pyörän luokse. Pyörän tarvitsema tila ratkaisuista riippuen on 1,1-2,4 neliötä - huomattavasti vähemmän kuin autopaikan 25 neliön tilantarve. Laadukkaassa pyöräilykaupungissa on hyvät pyörän säilytystilat myös kerrostaloissa, mutta pelkät neliöt eivät riitä, tilat on suunniteltava ja toteuttava laadukkaasti. Marja-Vantaan suunnittelussa panostetaan pyöräilyyn ja näin mahdollistetaan luonteva ja turvallinen pyöräily uudessa kaupunginosassa. Vantaan kaupunki on mukana Ammattikorkeakoulu Metropolian Liikkuvan Arjen Design-projektissa, jossa selvitetään pyöräilyyn liittyen muun muassa viihtyisämpiä pääradan asemia, toimivaa liityntäpysäköintiä ja pyöräkeskusta. Liikkuvan Arjen Design -projektissa etsitään ja luodaan parempaa ympäristöä tukevia liikkuvan arjen ratkaisuja niin joukkoliikenteen, pyöräilyn kuin jalankulunkin saralla. Metropolia toimii muotoiluvetoisesti ja tekee kehitystyötä yhdessä alueella liikkuvien kanssa. Yhteistyössä kaupungin suunnittelijoiden ja toimijoiden kanssa parannetaan turvallisuutta sekä lisätään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta. Vuosina 2011 2013 pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke hyödyntää Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilu- ja teknologiaosaamista ja Suomen ympäristöopisto Syklin kaupunkituntemusta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Projektia osarahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Uudenmaan liitto sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit. Lisätietoja http://lad.metropolia.fi Projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti osa-aikainen työmatkapyöräilijä Kivistön pientaloalueelle tehdään yleissuunnitelma Kivistön nykyisen pientaloalueen kehittämistyö on ollut käynnissä kesästä 2009 alkaen. Alue käsittää vuonna 1984 vahvistuneen Kivistö 1 -asemakaavaalueen. Alue rajoittuu lännessä Hämeenlinnanväylään, ja se jatkuu idässä myös Vanhan Nurmijärventien itäpuolelle Punakiventien ympäristöön Kannistontien eteläpuolelle. Kehittämistyön lähtökohtana on, että Kehäradan ja Kivistön aseman v a l m i s t u m i n e n vuonna 2014 lisää alueen rakentamispaineita. Nykyisen asemakaavan tonttitehokkuus on varsin alhainen, ja kaupunki on valmis tehostamaan alueen maankäyttöä, mutta suunnittelun Kivistön viehättävä pientaloalue on rakentunut vuosikymmenten saatossa. on oltava asukaslähtöistä. Kesällä 2009 tehtiin Kivistön asukkaille kysely alueen kehittämisestä ja perustettiin asukkaista koostuva yhteistyöryhmä. Ryhmässä käytiin läpi kyselyjen tuloksia, liikenne-ennusteita, kiinteistöverotusta, yhden esimerkkikorttelin rakentamismahdollisuuksia eri suunnittelutilanteissa sekä Vantaan kuntatekniikan keskuksen Omat Kadut OK -hanketta. Yhteistyöryhmän tuloksista kerrottiin vuosi sitten tässä lehdessä. Tärkeänä pidettiin, että uusi rakentaminen sopii ympäristöön ja naapuritonttien rakennuksiin. Lisärakentamista sinänsä kannatettiin, mutta rakentamisen sijoittamiseen ja massoitteluun toivottiin pelisääntöjä. Yhteistyöryhmän jäsenet arvostivat nykyisen rauhallisen kylämäisen pientaloalueen identiteetin säilymistä, jota uusi rakentaminen ei saa pilata. Yleissuunnitelman teko on käynnistynyt Ryhmä esitti myös, että alueelle laaditaan ensin asukkaiden kanssa maankäytön yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä 2011. Sitä laatii diplomityönään arkkitehti yo Leea Riittinen. Talvella 2011-2012 maanomistajille on lähetetty kysely yleissuunnitelman pohjaksi. Riittinen on myös tavannut yhteistyöryhmän ja pitänyt asukkaille vastaanottoja, jolloin on voinut keskustella on oman tonttinsa kehittämis- ja rakentamistarpeista. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu kesään 2012 mennessä. Työn tulokset esitellään alueen asukkaille ja maanomistajille sekä tämän jälkeen kaupungin luottamuselimille Marja- Vantaa-toimikunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Tarkoituksena on, että yleissuunnitelma toimisi asemakaavan muutosten pohjana. Maanomistajien rakennustarpeet ovat niin erilaisia ja eriaikaisia, että yhtä isoa asemakaavan tarkistusta ei ole mielekästä tehdä, mutta rakentamistarpeiden mukaan esimerkiksi kortteleittain olisi mahdollista viedä asemakaavan muutoksia eteenpäin. Projekti-insinööri Gilbert Koskela Marja-Vantaa-projekti

suunnittelee ja rakentaa 2012 19 Aviapolis-alueella olevassa Tilkunpellossa rakennetaan puistokäytäviä, polkuja ja niittyjä sekä istutetaan nurmikoita ja muita istutuksia. Katuihin ja puistoihin tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kunnallistekniikan rakentamisohjelman toteuttamiseen on kuluvalle vuodelle varattu rahaa yhteensä 49,5 miljoonaa euroa. Summasta suurin osa eli noin 80 % on tarkoitettu liikennealueiden rakentamiseen ja parantamiseen. Katujen alle kuntatekniikan keskus rakentaa vesihuoltolinjoja yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY-kuntayhtymän kanssa arviolta 17 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden aikana aloitetaan muun muassa Riipiläntien jalankulku- ja pyörätien sekä Marja-Vantaan keskustan rakentaminen. Vanhoilla alueilla katuja rakennetaan täydennys- sekä kuntovajekohteissa, joissa keskitytään hulevesiongelmien hoitamiseen sekä kevyen liikenteen turvaamiseen. Myös joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan Kehä III:lla, Myyrmäessä sekä Nikinmäessä. Urheilulaitosrakentamisessa pienkenttien perusparannuksen rahoitusta on lisätty kasvaneiden vastuiden takia. Suurimmat hankkeet ovat Hiekkaharjun urheilupuisto, Vetokannaksen urheilualueet sekä Kaivokselan pallokenttä. Myös Elmon urheilupuiston kunnallistekniikan rakentaminen käynnistetään. Puistoja rakennetaan pääasiassa uusilla asuin- ja yritysalueilla sekä keskusta-alueilla, mutta myös vanhoja puistoja kunnostetaan. Perusparantamisen osuus on 15-20 prosenttia puistojen rakentamistoiminnasta. Yksittäisistä hankkeista suurimmat ovat Kivistön Kenraalinpuisto, Leinelänpuisto sekä Tikkurilanpuisto. Myös kaupungin ulkopuolella sijaitsevia virkistysalueita kehitetään ja venesatamien kunnostamista jatketaan. Kehä III:n ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2012 aikana ja kaupunki varautuu välittömästi sen jälkeen toisen vaiheen rakentamiseen. Muihin yhteishankkeisiin pyritään osallistumaan valtion esittämien aikataulujen mukaisesti. Rakentamisohjelmaa täydennetään vuoden edetessä työohjelmilla, jotka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy. Kunnallistekniikan investointikohteisiin voi tutustua myös kaupungin internet-sivuilla: www.vantaa.fi/kadut ja liikenne/katujen suunnittelu ja rakentaminen. I år används närmare 50 miljoner euro till gator och parker För att genomföra det program för byggande av kommunalteknik som stadsplaneringsnämnden godkände i år har för innevarande år reserverats totalt 49,5 miljoner euro. Av summan har merparten, dvs. runt 80 % vikts för att bygga och iståndsätta trafikområden. Under gatorna bygger kommunalteknikcentralen i samarbete med Helsingforsregionens miljötjänster vattenförsörjningslinjer för uppskattningsvis 17 miljoner euro. I år inleds arbetena på att bygga bl.a. Ripubyvägens gång- och cykelled samt centrumområdena i Marja-Vanda. I de äldre områdena byggs kompletterande projekt och renoveras sådana projekt där skicket har deklinerat och insatser koncentreras på att undanröja dagvattenproblem och att trygga den lätta trafiken. Likaså förbättras servicenivån inom kollektivtrafiken på Ring III, i Myrbacka samt i Nissbacka. Inom byggandet av idrottsplatsanläggningar har finansieringen av mindre spelplaners ombyggnadsprojekt utökats på grund av ökade ansvar. De största projekten är Sandkulla idrottsplats, Dragnäsets idrottsområden samt bollplanen i Gruvsta. Dessutom sätter man i gång med att anlägga kommunaltekniken i Elmo idrottspark. Parker anläggs i huvudsak i nya bostads- och företagsområden samt i centrumområden, men även äldre parker iståndsätts. Andelen ombyggnadsprojekt utgör 15 20 procent av verksamheten med att anlägga parker. De största enskilda projekten utgör Generalsparken i Kivistö, Lejleparken samt Dickursbyparken. Rekreationsområden som ligger utanför staden utvecklas även och arbetena med att iståndsätta båthamnarna fortsätter. Det första skedet av Ring III färdigställs under 2012 och Vanda stad bereder sig på att omedelbart därefter sätter igång med att bygga etapp nummer två. Strävan är att man deltar i övriga samarbetsprojekt enligt de tidtabeller som föreslås av staten. Byggnadsprogrammet kompletteras under årets lopp med arbetsprogram som godkänns av stadsplaneringsnämnden. Kommunalteknikens investeringsprojekt kan också studeras via stadens webbsidor: www.vantaa.fi/kadut ja liikenne/katujen suunnittelu ja rakentaminen.

20 suunnittelee ja rakentaa 2012 MYYRMÄKI Rakentamisohjelma 2012 1. Vanha Kaarelantie ja Kaarenmäenkuja: Kaivoksela 3B:n eteläosan liittymäjärjestelyt. Asuntotuotantoa. 2. Lammaslammentien parantaminen: Länsipään parantaminen. 3. Kivivuorentien liikennevalot: Liikenneturvallisuuden parantaminen. 4. Mantelikujan liikennevalot: Liikenneturvallisuuden parantaminen. 5. Kirveskuja ja Sahakuja: Kuntovajekohde, hulevesiviemäröinnin rakentaminen. 6. Viisaritie välillä Rajatorpantie - Vaakatie: Kuntovajekohde, hulevesiviemäröinnin rakentaminen. 7. Kaivoksela 3 kunnallistekniikka: Asemakaava-alueen toteuttaminen. Asuntotuotantoa. 8. Otsikkotie: Asemakaava-alueen toteuttaminen. Toimitilarakentamista. 9. Laajaniitynaukio: World Design Capital 2012 -hanke. 10. Pähkinärinne 4: Asuntotuotantokohde. 11. Uudenkyläntien rumpu: Kivirummun uusinta. 12. Raappavuorentien terminaali: Jokeri 2:n toimintaan liittyvä investointi. 13. Jönsaksentien esteettömät pysäkit: Liittyy Jokeri 2:n ja Myyrmäen terminaalialueen rakentamiseen. 14. Petikon luontovirkistysalue: Tallimäentien varrella olevat paikoitusalueet kunnostetaan ja niiden jäsentelyä selkeytetään vehreämmäksi puu- ja pensasistutuksin. Paikoitusalueet, ulkokuntoilupaikka ja niihin liittyvät rakenteet, kuten valaistus, sisääntulo - ja kulkuportit, ilmoitus- ja opastustaulut, jätteenkeräys, polkupyörätelinepaikat ja viitoitus uusitaan. Rakenteiden uusimisessa otetaan huomioon pitkä elinkaari, kestävyys sekä kierrätys. Uusittavan ulkokuntoilupaikan yhteyteen lisätään pöytäpenkkiyhdistelmiä. Alueen yhteyteen tehdään varaus kioskille, suksien huoltopisteelle sekä yleisö-wc:lle. 15. Myyrmäen koira-aitaus ja palstanviljelyalue: Solkipolulta Pohjois- Kaarelantielle johtavan puistokäytävän varrelle suunnitellaan ja rakennetaan koira-aitaus ja palstanviljelyalue Mätäojanlaakson yleissuunnitelman perusteella. Erityishuomio kiinnitetään alueelle rakennettavien toimintojen ja rakenteiden yhteensovittamiseen sekä alueen viihtyisyyteen. 16. Mätäojan leikkialue ja toimintapuisto sekä Mätäojanlaakso: Hakamaankujan päähän rakennettavan kaikille käyttäjille avoimen Mätäojan leikki- ja toimintapuiston rakentamista jatketaan viimeistelytöillä. Myös nuoret on huomioitu toiminnoissa. Hakamaankujan laatoitusalue muutetaan ikäihmisillekin soveltuvaksi pieneksi ulkoliikunta-alueeksi. 17. Myyrmäen urheilupuisto: Urheilukentälle rakennetaan aluevalaistus ja tehdään viimeistelytöitä. 18. Vetokannas: Rakentamista jatketaan puuston käsittelyllä, polkuverkoston rakentamisella, maaleikkaus - ja täyttötyöllä, isoimman altaan kunnostus- ja puhdistustyöllä sekä paikoitusalueen ja viheralueiden viimeistelytyöllä. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2014. 19. Louhijapuisto: Kaivokselan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitseva puisto kunnostetaan alueen asukkaita paremmin palvelevaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi. Aidattavan pienten lasten leikkialueen ja muiden toimintojen sijaintia tarkistetaan. Puiston ja leikkipaikan kalusteet, leikkivälineet ja valaistus uusitaan. 20. Kaivokselan kenttä: Kentälle rakennetaan monitoimiareena, parkour-/ kiipeilyalue, kuntolaitteita sekä petanque- ja boccia-kentät. Lisäksi alueen perusparannuksen yhteydessä uusitaan tenniskentät, pituushyppy- ja kuulantyöntöpaikat. Perusparannukseen kuuluu myös massojenvaihtoa sekä hulevesiviemäröinnin, aitojen ja MYYRMÄKI valaistuksen rakentamista. 21. Palstanviljelyalueen paikoitusalue ja liittymä: Vantaanlaaksossa, Ylästöntien sillan ja Vantaanjoen läheisyydessä olevan palstanviljelyalueen yhteyteen toteutetaan pieni pysäköintipaikka. 22. Martinlaakson urheilualueen perusparannus: Urheilualueen perusparannuksen loppuun saattaminen. 23. Hämeenlinnan väylän ja kortteli 17587 välinen puisto: Meluvallin viimeistelytyöt. 24. Myllärinpuisto: Polkuverkoston, viivästyspainanteiden ja hulevesijärjestelmän rakentaminen. Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa 2012 Petikon luontovirkistysalueen paikoitusalueet, ulkokuntoilupaikka ja niihin liittyvät rakenteet, kuten valaistus, sisääntulo - ja kulkuportit, ilmoitus- ja opastustaulut, jätteenkeräys, polkupyörätelinepaikat ja viitoitus uusitaan. Halavasepikän esiintymispaikat suojeltiin Mätäojalla Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on päättänyt luonnonsuojelulain perusteella rajata erityisesti suojeltavan halavasepikän säilymiselle tärkeän esiintymispaikan, mikä käytännössä tarkoittaa alueen rauhoittamista. Rajauksen sisään jää Mätäojan kaikkein kostein, tulville altis alue rantapuineen. Halavasepikkä on Euroopan puuhyönteisfaunan suurimpia harvinaisuuksia. Laji tunnetaan vain Suomesta ja sen tärkein esiintymispaikka on Mätäojan kosteikkoalue Vantaalla. Laji on sopeutunut lisääntymään tulvivien pienvesien rannoilla kasvavissa puumaisissa pajuissa. Mätäojan pajut ovat vanhoja ja suurikokoisia. Sopivien runkojen jatkumo voidaan turvata jättämällä alue koskemattomaksi. Päätöksessä rajatulla alueella on lisäksi havaittu äärimmäisen uhanalainen ja erityisesti suojeltava pajusepikkä sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu laikkujumi. Myös Mätäojan kasvillisuus ja linnusto on monimuotoinen. Aikaisemmin alueella on jo rauhoitettu sääskenvalkun kasvupaikka sekä tervaleppäkorpi. Suojeltu luontoalue sijaitsee tiiviin kaupunkirakenteen sisällä. Kaupunki on rakentanut paikalle ulkoilutieverkoston, jota pitkin pääsee tutustumaan muuten hyvin vaikeakulkuiseen kosteikkoon. Koskematta jätettävän alueen ulkopuolelle on olemassa valmiit suunnitelmat hulevesirakenteista, joilla saataisiin rakennettuja alueita ajoittain vaivaavat tulvat hallintaan. Sunnitteluohjelma 2012 25. Eräkuja ja Eräpolku 26. Höylätie 27. Koivuvaarankuja 28. Kurkihirsi ja Kurkihirrenkuja 29. Martinkyläntie, Raappavuorentie itään 30. Punamultatorin terminaali 31. Sanomatie 32. Uutistie 33. Vanha kaarelantie Jk+pp 34. Variston messualue 35. Vapaalanaukee: Vapaalassa asutuksen keskellä oleva puistoleikkipaikka kehitetään monipuolisemmaksi, eri käyttäjäryhmiä paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon leikkivälineiden, kalusteiden pitkä elinkaari, kestävyys ja soveltuvuus myös erityisryhmille. Alueen suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. 36. Aapraminpuisto, Husbackanniitty, Vaskipelto: Uuden Kaivoksela 3B-asuinalueen puistojen suunnittelu käynnistyy lähiympäristösuunnitelman lähtökohtien mukaisesti. Aapraminpuistoon suunnitellaan aidattu monipuolinen puistoleikkipaikka, jonka ympärillä säästetään mäen olevaa puustoa. Husbackanniityn ja Vaskipellon lähivirkistysalueet säilytetään avoimina viheralueina, joiden kautta kulkee Mätäojanvarren ulkoilureitti. Alueen keskellä kulkevasta purosta kehitetään monimuotoinen vesiaihe. Kaivokselan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitseva Louhijanpuisto kunnostetaan alueen asukkaita paremmin palvelevaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi.