Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Strateginen huippu-urheilu Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös valtiot panostavat entistä enemmän huippuurheiluun Menestystä haetaan strategisella panostuksella kansalliseen urheilujärjestelmään Kilpailijoiden kehitys keskeistä - ei oman maan historia.
Strategisen huippuurheilujärjestelmän tunnusmerkkejä Kansallinen huippuurheiluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Pitkän tähtäimen suunnittelu & selkeät tavoitteet Riittävä resursointi & priorisoidut valinnat Valmennuskeskusverkosto STRATEGINEN HUIPPU-URHEILU- JÄRJESTELMÄ Tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Pitkäjänteinen urheilijoiden kehitys (dual career) Systemaattinen valmennuksen kehitystyö ja valmentajuuden arvostus
STRATEGISTEN HUIPPU- URHEILUJÄRJESTELMIEN LEVIÄMINEN 2010-1950- Aikaisemmat esikuvat -Neuvostoliitto ja DDR sekä muut Itä-Euroopan satelliitit Ensimmäiset länsimaat -Australia, Kanada, Norja, Tanska Valtavirta: - Espanja, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Hollanti, Kiina, Qatar, Japani 1980-1990- Suomi
SPORT POLICY FACTORS LEADING TO INTERN. SPORTING SUCCESS 14+1 kansakuntaa 96 kriittistä menestystekijää (750 mittaria) 3000 sivua analyysiä maiden järjestelmistä Kyselyt: 3142 huippu-urheilijaa, 1376 huippuvalmentajaa, 241 huippu-urheilujohtajaa
Pilarimalli Panos Huippu-urheiluun kohdennetut taloudelliset panostukset (valtio) Prosessit Pilari 2. Huippu-urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Pilari 3. Harrastaminen Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Pilari 5. Huippu-urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet Pilari 7. Ammattivalmennus ja valmentajuus Pilari 8. Kv. ja kansallinen kilpailutoiminta Pilari 9. Tutkimus Tulos Huippu-urheilumenestys (Olympialajit)
Lajiliitot PROSESSIT Urheilijan polku Huippu-urheilun arvostus: media & sponsorointi TULOKSET PANOSTUS Pilari 9. Tutkimus Pilari 8. Kv. + kans. kilpailutoiminta Pilari 5. Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 7. Valmennus & valmennuksen kehittäminen Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Pilari 3. Perusta & osallistuminen Pilari 1. Taloudellinen tuki PANOSTUS Pilari 2. Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi: integroitu ohjelmapolitiikka Muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006)
Kriittiset menestystekijät (96 kpl) Huippu-urheilun kansallinen taloudellinen tuki; kansalliset rahapelit, valtion budjetti sekä katto-organisaatio/olympiakomitea Systemaattisen lahjakkuuksien valintaprosessin avulla pyritään tunnistamaan potentiaalisia huippu-urheilijoita lajin harrastajajoukon ulkopuolelta On olemassa koordinoitu huippu-urheilijoiden tukiohjelma, joka sisältää uraneuvonnan, laillisen neuvonnan, mediavalmennuksen, valmennuksen tuen, harjoittelu- ja kilpailutuen, tieteellisen tuen (voima, kuormittuminen, ravinto, psyykkinen valmennus), urheilulääketieteellinen tuki. Urheilijoilla on vapaa pääsy (fulltime access) huippuurheiluolosuhteisiin
SPLISS -osallistujat SPLISS 2.0 (2010-2015): WAL, FLA, SWI, NED, JPN, DEN, POR, NIR, FIN, SPA, AUS, BRA, FRA, CAN, EST, KOR TUTKIMUKSESSA MUKANA OLLEET KANSAKUNNAT VOITTIVAT V. 2009-2012: 23 % jaossa olleista kesäolympialajien olympia- ja MM-mitaleista 37 % jaossa olleista talviolympialajien olympia- ja MM-mitaleista Niissä asuu kuitenkin vain 8 % maapallon väestöstä
KESÄ TALVI RAHOITUS ORGANISOINTI HARRASTAMIN EN LAHJAKKUUS HUIPPU OLOSUHTEET VALMENTAJAT KILPAILUT TUTKIMUS K.A. 4,3 % 4,4% FRA* 69 37 52 51 66 72 80 55 60 60 4,1 1,2 AUS 60 64 54 52 76 66 69 48 90 64 3,9 2 JPN 61 58 33 48 67 74 60 78 75 62 2,4 6,6 KOR* 70 47 38 54 54 55 59 57 59 55 1,8 4,8 NED 45 69 62 73 77 65 62 54 53 62 1,7 0 SPA 56 50 33 59 76 74 56 67 37 56 1,5 12,3 CAN 55 58 43 25 65 63 73 62 68 57 1,4 0 BRA 66 38 35 20 38 33 27 57 28 38 0,7 0,1 DEN 28 53 71 66 63 49 48 63 47 54 0,6 3,2 SWI 45 58 62 75 58 61 68 44 49 58 0,3 2,5 FIN 36 47 50 53 70 43 56 65 53 52 0,25 0 NIR 30 42 42 44 63 60 52 40 31 45 0,2 0,1 EST* 26 34 ET 64 34 56 34 48 38 42 0,2 0,2 FLA 41 48 48 76 66 47 52 45 52 53 0,2 0 WAL 33 36 34 63 54 37 38 36 23 39 0,15 0 POR 25 34 41 47 49 48 52 52 35 43
Korrelaatio menestykseen Kesä (r 2 ) Talvi (r 2 ) N P1. Taloudellinen tuki 0.909** 0.588 * 16 P2. Organisointi 0.720** 0.685** 14 P3. Harrastaminen 0.049 0.267 13 P4. Lahjakkuus -0.148 0.237 13 P5. Tuki uralla 0.483 0.322 14 P6. Olosuhteet 0.704** 0.354 14 P7. Valmentajat 0.606* 0.779** 13 P8. Kv ja kans. Kilpailut 0.577* 0271 13 P9. Tutkimus 0.710** 0.784** 14 **p<0.01; *p<0.05
Kilpailut Tutkimus FIN Rahoitus 80 70 60 50 40 30 20 10 0 DEN Organisointi Harrastaminen Valmentajat Lahjakkuus Olosuhteet Tuki huipulla
Kilpailut Tutkimus FIN Rahoitus 80 70 60 50 40 30 20 10 0 NED Organisointi Harrastaminen Valmentajat Lahjakkuus Olosuhteet Tuki huipulla
FIN AUS Kilpailut Tutkimus Rahoitus 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Organisointi Harrastaminen Valmentajat Lahjakkuus Olosuhteet Tuki huipulla
PILLARIT 1&2: Taloudellinen tuki & ohjelmien rakenne ja organisointi
Huippu-urheilun kokonaismenot 2001-2012
Huippu-urheilun kokonaismenot 2001-2012
Huippu-urheilun rahoitus vr liikunnan rahoitus 2010 100 % 90 % 20 80 % 70 % 60 % 34 38 44 48 60 62 66 70 70 70 83 86 86 88 50 % 40 % 80 30 % 20 % 10 % 66 62 56 52 40 38 34 30 30 30 17 14 14 12 0 % CAN AUS JPN ESP KOR FRA SUI N-IRL DEN POR NED FLA FIN BRA WAL Huippu-Urheilu Liikunta
Huippu-urheilusta vastaava organisaatio Kansallisia huippuurheiluorganisaatiota, kpl Kansallisen koordinaation taso AUS BRA CAN DEN FIN FRA JPN NED KOR POR ESP SUI NIR FLA WAL 1 2 1 1 2 1 3 1 1 1 1 2 2 5 3 K M K K M K Ko K K K K M M Ko Ko K=korkea Ko=kohtalainen M=matala
Huippu-urheiluhenkilöstö HUOM! AINEISTO VUODELTA 2010 Huippuurheiluhenkilöstö katto-organisaatio (PT) Lajiliittokonsultaatio (päätehtävä) AUS BRA CAN DEN ESP FIN FLA FRA IRL JPN KOR NED POR SUI 220 ± 15 NA 40 ± 33 6 8 162 20 40 140 27 0 14 3 45 NA NA 17 NA 2 NA 18 NA ET NA 5 NA 5 NA WA L
PILARIT 3&4: LIIKUNNAN HARRASTAMINEN & LAHJAKKUUDEN IDENTIFIOINTI JA KEHITTÄMINEN
Harrastaminen & lahjakkuus HEIKKO YHTEYS HUIPPU-URHEILUMENESTYKSEEN HYVÄT PISTEET (HARRASTAMINEN): DEN, NED, SWI HYVÄT PISTEET (LAHJAKKUUS): FLA, NED, SPA, DEN On varmasti vaikutusta pitkällä tähtäimellä, mutta ovatko huippu-urheiluohjelmien ensisijaisia panostuskohteita? Suuret maat heikot pisteet Huippu-urheilijoiden kyselyssä huomio lajiliitolta keskimäärin 17 vuoden iässä (n=2423 TOP 16 huippu-urheilijaa) Harrastamisdata heikkoa
PILARI 5: HUIPPU-URHEILIJAN URAN TUKEMINEN
Huippu-urheilu Tarjota urheilijoille mahdollisuudet ja resurssit, jotta he voivat harjoitella ja kilpailla kuin ammattilaiset Kaikki maat panostavat tähän! Kysely 48 % TOP16 urheilijoista ei saavuta em. tavoitetta World class athletes: 136 Elite athletes: 298 Apurahaurheilijat & HUY:n tukiurheilijat Team Danmark athletes: 543 Team Danmark s talented athletes 51 TANSKA SUOMI
PILLARIT 6,7,8&9: OLOSUHTEET, VALMENNUS, KILPAILUT JA TUTKIMUS
Valmennuskeskukset AUS BRA CAN DEN ESP FIN FLA FRA JPN KOR NED NIR POR SUI WA L Keskitetyt kansalliset valmennuskeskukset A 1 1 1 B 7 2 3 2 9 1+1 4 3 C 6 6 2 3 Hajautetut, alueelliset valmennuskeskukset D 8 18 15 16 3 E 18 X 13 X 22 X X X A=Yksi kansallinen keskus B=Alueellisesti hajautetut kansalliset valmennuskeskukset (monilajiset, ainoastaan huippu-urheilu,laji keskitetty yhteen keskukseen) C= Alueellisesti hajautetut kansalliset lajikohtaiset valmennuskeskukset (myös liikunta) D= Alueellinen valmennuskeskus (saman lajin urh. eri keskuksissa, HU, kans. Koordinaatio) E= Alueellinen valmennuskeskus (normaalit urheilupaikat, liikunta)
ASIANTUNTIJAPALVELUT Asiantuntijapalvelujen saatavuus urheilijoiden pääasiallisessa harjoituspaikassa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 AUS KOR ESP CAN WAL NIR FIN JPN POR EST SWI BRA DEN FLA K.A. Huippu-urheilijat Urheilujohtajat n = 1266 n = 137
Valmentajilla riittävästi aikaa, jotta voivat kehittää urheilijoita 80 70 60 50 40 30 20 10 0 JPN KOR FLA NED CAN WAL BRA DEN SWI POR AUS EST ESP NIR FIN JPN KOR FLA NED CAN WAL BRA DEN SWI POR AUS EST ESP NIR FIN
YHTEENVETO TULOKSISTA
Keskeiset tulokset Suomella melkein strateginen huippuurheilujärjestelmä Ministeriön ja HUY:n työnjako (NPM) Orastava kansallinen koordinaatio (HUY, VAKE, KIHU, AKATEMIAT) Lajien vapaus vs kontrolli Urheilijoiden ja valmentajien osallistaminen Lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen huippuurheilun kehitystyö SPLISS ei löytänyt vastausta priorisointiin (AUS vr FRA)
Lopuksi Ei parhaiden käytäntöjen kopiointia vaan keskeisten periaatteiden omaksumista ja soveltamista omaan järjestelmään ja huippuurheilukulttuuriin
Huippu-urheilun asemointi Keskitetty huippu-urheilu NOR DEN Järjestöohjaus Valtio-ohjaus SWE FIN Hajautunut huippu-urheilu
Ryhmäkeskustelu 1. Mitkä ovat urheilujärjestelmämme vahvuuksia? 2. Missä asioissa (urheilujärjestelmässä) voisimme olla vielä parempia?