Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Jokke Reimers 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaistoiminta Suomessa Vertaistoiminnan toimintaedellytyksissä on parantamisen varaa.» 1. Mitä meiltä puuttuu?» 2. Kuka sen antaa?» 3. Kuka sen maksaa? 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Taustatiedot: Saksan tasavalta Väkiluku: 81 miljoona (Suomi: 5,5 miljoonaa) Väestötiheys: 226,1/km 2 (Suomi: 18,0 /km 2 ) Suurkaupunkeja (yli 100 000 asukasta): noin 80 (Suomi: 9) Liittovaltio: 16 osavaltiota Työttömyysaste 06/2015: 6,2 % (Suomi 05/2015: 11,8) Inflaatio 06/2015: 0,3 % (Suomi 05/2015: -0,0 %) 2014: 1,13 miljoonaa dollarimiljonääriä 2014: 12 miljoonaa elää suhteellisessa köyhyydessä (näistä 2,5 miljoonaa lasta) Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Taustatiedot: Sairausvakuutus Lakisääteinen sairausvakuutus Rahoitus: ensisijaisesti vakuutusmaksuilla Vakuutusmaksut määräytyvät vakuutetun tulojen mukaan Oikeus palveluihin ei riipu vakuutusmaksun määrästä Erilaisia sairausvakuutuslaitoksia Yksityislääkäreitä, -lääkäriyhtiöitä (ei kunnallisia terveysasemia) Sairaalat: yli puolet vielä kunnallisia, yhä enemmän yksityisiä Korkea lääkäripalvelujen taso, ei jonoja Lääkäripalkkiot kohtuullisia (tiukat hinnoittelusäännöt) Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaistoiminnan käsite Selbsthilfe = oma-apu: omien voimavarojen liikkeelle saaminen Vertaistuki: voima tulee vuorovaikutuksesta eri ihmisten välillä Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Toimijat Vertaisryhmä Vertaistukijärjestöt Vertaiskeskukset Kuntatasolla 70 000 100 000 vertaisryhmää jatkuvien ongelmahaasteiden seurauksena vertaisryhmät vakiintuvat usein vertaistukijärjestöiksi n. 290 vertaiskeskusta Osavaltioiden tasolla 16 riippuvuusongelmien tukikeskusta osavaltioiden tasolla 15 vertaistuen liittoa /työryhmää / vammaisliittoa osavaltioiden tasolla 16 vertaiskeskusten työryhmää osavaltioiden tasolla 4 koordinointikesku sta vertaisryhmät toimivat myös osavaltioiden ja valtakunnan tasolla, jos kyseessä on harvinaiset sairaudet vertaistukijärjestöt: osavaltion tasolla tuntematon lukumäärä, valtakunnan tasolla n. 370 Valtakunnan tasolla riippuvuusasioissa valtakunnallisesti toimivien liittojen edustus 37 vertaistukijärjestöä kroonisesti sairaiden ja vammaisten foorumissa 104 kroonisesti sairaiden ja vammaisten vertaistukijärjestöä NAKOS (Kansallinen yhteys- ja tietokeskus vertaisryhmien tukemiseksi DHS (Saksan riippuvuusongelmien tuki keskus) PARITÄTISCHER Gesamtverband e.v. BAG Selbsthilfe DAG SHG (Saksan vertaisryhmien työryhmä) Vertaistuen edunvalvonnan pääliittojen edustajat (SGB V:n 20 c ) Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaisryhmä (Selbsthilfegruppe) 70 000 100 000 vertaisryhmää 3 miljoonaa jäsentä kansalaistoiminnan merkittävin esiintymismuoto 40 000 50 000 vertaisryhmää toimii vapaamuotoisesti 65 % 75 % vertaisryhmistä liittyy johonkin sairauteen tai vammaisuuteen Vertaisryhmä toimii tavallisesti paikallisesti (poikkeuksellisesti myös osavaltion tasolla tai valtakunnallisesti, jos kyseessä on harvinainen sairaus tms.) Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaisryhmän tunnusmerkit Vain SINÄ osaat sen, mutta sinä et osaa sitä yksin. vertaisryhmä toimii vapaamuotoisesti lähellä sen jäsenten asuinpaikalla pidemmän ajan säännölliset kokoontumiset ryhmän jäsenillä on saman tyyppinen ongelma jäsenet ovat tasa-arvoisia vertaisryhmässä ei ole ammattityöntekijää vetäjänä ryhmän toiminta perustuu vastavuoroiseen apuun ja tukeen osallistuminen vertaisryhmän toimintaan on ilmaista jäsenet toimivat ryhmässä vapaaehtoisesti vertaisryhmän toiminta saattaa tähdätä joskus myös ryhmän ulkopuolisten tavoitteiden (esim. sosiaali- tai terveysalan parannusten) saavuttamiseen. Nämä tavoitteet ovat kuitenkin ryhmän varsinaiseen tarkoitukseen nähden toissijaisia. Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaistukijärjestö (Selbsthilfeorganisation) Yleensä rekisteröitynyt yhdistys ( eingetragener Verein, e.v.) 400 valtakunnallisesti toimivaa järjestöä Tehtävät: toimii yleensä vertaisryhmän tavoin edunvalvonta (joskus) palveluntuottaja toimii yleensä yhden teeman merkeissä neuvontaa, tiedotustilaisuuksia, seminaareja avustus paikallisten vertaisryhmien perustamisessa vertaisryhmille tarkoitettuja koulutuksia tai informaatiomateriaaleja lainvalmisteluun ja tutkimukseen osallistuminen asiantuntijatehtäviä sairausvakuutuslaitosten, eläkevakuutusyhtiöiden sekä lääkärikunnan arvostettu kumppani Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaiskeskus (Selbsthilfekontaktstelle) Vertaiskeskus Vertaistukipiste (Selbsthilfeunterstützungseinrichtung) Yli sektoreiden rajojen Noin 290 vertaiskeskusta/-tukipistettä Päätoimisia työntekijöitä Keskivertoarvo: 1 työpaikka, joka jakautuu noin kahden osa-aikaisen työntekijän kesken Vertaiskeskusten palvelut kohdistuvat noin 40 000 vertaisryhmään Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaiskeskuksen resurssit (suositukset) 100 000 200 000 asukkaan kaupungissa tai kuntaliittymässä: 1,5 vertaistuen neuvojaa ja 0,5 toimistosihteeri 200 000 500 000 asukkaan kaupungissa tai kuntaliittymässä: 2,5 vertaistuen neuvojaa ja 1 toimistosihteeri yli 500 000 asukkaan kaupungissa tai kuntaliittymässä: henkilömäärä on sopeutettava asukkaiden lukumäärän mukaan ammatillinen pätevyys: sosiaalitieteellinen, pedagoginen, psykologinen, sosiaalipedagoginen tai vastaava tutkinto palveluja vähintään neljänä arkipäivänä viikossa käyntiaika vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (ainakin kerran iltapäivällä/illalla) toimistotilat: vähintään kaksi toimistohuonetta, erillinen konferenssihuone (neuvontaa varten) ja toimiston tekninen varustus ajan tasalla. Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaiskeskuksen tehtävät» Tiedotus» Kiinnostuneen henkilön välittäminen sopivalle vertaisryhmälle» Tilojen ja muiden resurssien käyttö» Kannustaminen vertaisryhmän perustamiseen» Neuvonanto vertaisryhmille ongelmatilanteissa» Vertaisryhmien verkottuminen ja kokemusten jakaminen» Viestintätuki vertaisryhmille ja tuki tilaisuuksien järjestämisessä» Neuvonanto julkisen avustuksen kysymyksissä» Vertaiskeskuksen verkottuminen» Vertaisryhmille ja ammattilaisille suuntautuva koulutus» Viestintä» Vertaiskeskusjärjestelmän kehittäminen Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaiskeskusten saamat avustukset ei ajankohtaista tietoa avustusten määrästä vuonna 2010: sairausvakuutuslaitosten avustuksia: 77,6 % kunnan avustuksia: 59,2 % osavaltion avustuksia: 45,9 % omia varoja: 67,9 % eläkevakuutuslaitoksen avustuksia: 8,7 % Vuoden 2016 alusta lähtien Saksan sairausvakuutuslaitokset myöntävät noin 74 miljoonan euron avustuksia. Laki velvoittaa sairausvakuutuslaitokset myöntämään avustuksia vakuutettujen määrän mukaan (1,05 euroa per vakuutettu). Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion avustusohjeet Avustuksen voi saada vertaiskeskus, joka antaa tukea vertaisryhmille ja edistää vertaistoimintaa yli sektoreiden rajojen tuntee riittävän hyvin paikallista vertaistoimintaa edistää viestinnän avulla vertaistoiminnalle suotuisaa ilmapiiriä antaa yksittäishenkilöille tietoja vertaisryhmistä ja neuvoo, miten näihin voi osallistua välittää vertaistuesta kiinnostuneita olemassa oleviin vertaisryhmiin antaa vertaistuesta kiinnostuneille tukea uusien vertaisryhmien perustamisessa antaa vertaisryhmille neuvoa ongelmatilanteissa edistää erityisesti pienten ja epämuodollisten vertaisryhmien verkottumista ja kokemusten jakamista osoittaa vertaisryhmille mahdollisuudet saada ulkopuolista tukea suorittamalla yhteistoimintaa ammattimaisten tukihenkilöiden kanssa täyttää henkilöstön osalta nämä ehdot: vähintään yksi päätoiminen työntekijä, jolla on ammattikorkeakoulun tai korkeakoulun tutkinto ja vähintään yksi osa-aikainen toimistosihteeri täyttää toimiston osalta nämä ehdot: omat, yleisön käytettäväksi tarkoitetut ja vertaiskeskuksena tunnistettavat tilat, joissa käyntiaika vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (ainakin kerran illalla). Vertaiskeskuksella on oltava oma puhelinliittymä. on jäsenenä Nordrhein-Westfalenin osavaltion vertaiskeskusten työryhmässä Vertaistoiminta Saksassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Taustatiedot: Itävallan tasavalta Väkiluku: 8,5 miljoona (Suomi: 5,5 miljoonaa) Väestötiheys: 102/km 2 (Suomi: 18,0 /km 2 ) Suurkaupungit (yli 100 000 asukasta): 5 (Suomi: 9) Liittovaltio: 9 osavaltiota Työttömyysaste 05/2015: 8,6 % (Suomi 05/2015: 11,8) Inflaatio 07/2015: 1,2 % (Suomi 07/2015: -0,2 %) 2013: 114 200 dollarimiljonääriä 2014: 1,2 miljoonaa (=14,4 %) suhteellisessa köyhyydessä Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Taustatiedot: Sairausvakuutus Lakisääteinen sairausvakuutus Rahoitus: ensisijaisesti vakuutusmaksuilla Vakuutusmaksut määräytyvät vakuutetun tulojen mukaan Oikeus palveluihin ei riipu vakuutusmaksun määrästä Erilaisia sairausvakuutuslaitoksia Sairausvakuutuslaitosta ei voi vapaasti valita Yksityislääkäreitä, -lääkäriyhtiöitä (ei: kunnallisia terveysasemia) 267 sairaalaa (vuonna 2011): 154 valtion, osavaltion, kunnan tai sairausvakuutuslaitoksen ylläpitämiä ja 113 yksityisiä Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Toimijat Vertaistoiminta Tuki Rahoitus Paikallistasolla paikallisesti toimivia vertaisryhmiä ja vertaistukijärjest öjä Osavaltioiden tasolla osavaltiollisesti toimivia vertaistukijärjestöjä osavaltiollisesti toimivia sektoreita ylittäviä kattojärjestöjä ja vertaistukipisteet Valtakunnan tasolla valtakunnallisesti toimivia vertaistukijärjestöjä ARGE SHÖ sosiaalivakuutus laitokset Ministeriöt Lääketeollisuud en liitto FGÖ jäsenyys / edustus Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaisryhmät ja vertaistukijärjestöt 1 411 vertaisryhmää ja 289 vertaistukijärjestöä a) vertaisryhmä: ei alaryhmiä puolet statukseltaan rekisteröityjä yhdistyksiä ja toiset puolet toimii pelkkänä ryhmänä ilman varsinaista oikeudellista statusta toimivat pääsääntöisesti paikallisesti tai alueellisesti b) vertaistukijärjestö: yleensä alajärjestöjä/-ryhmiä lähes aina rekisteröity yhdistys toimii yleensä osavaltiollisesti tai valtakunnallisesti Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaisryhmä (Selbsthilfegruppe) Yleensä seuraavat tunnusmerkit: ryhmän jäsenillä on samantyyppinen ongelma ryhmässä on noin 6 12 jäsentä ryhmä kokoontuu pidemmän ajan säännöllisesti jäsenet osallistuvat ryhmän toimintaan vapaaehtoisesti, säännöllisesti, aktiivisesti ja tasavertaisesti ryhmän toiminta mukautuu jäsenten tarpeiden mukaisesti Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaistukijärjestö (Selbsthilfeorganisation) Usein seuraavanlaisia piirteitä: rekisteröitynyt yhdistys paljon jäseniä toimintaa osavaltion tai valtakunnan laajuisesti edustus- ja lobbaustoimintaa palveluja myös ei-jäsenille Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaisryhmien kattojärjestöt ja vertaistukipisteet antavat vertaisyhmille/-järjestöille neuvontaa toimivaa infrastruktuuria rahallisia avustuksia toimivia verkostoja sekä yhteiskunnallista arvostusta välittävät vertaistoiminnasta kiinnostuneen ja tukea tarvitsevan henkilön sopivaan ryhmään tai ohjeistavat häntä, miten hän itse voi perustaa sellaisen ryhmän. Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Itävallan vertaistoiminnan työryhmä (ARGE Selbsthilfe Österreich = ARGE SHÖ Perustajana kattoliitot vuonna 2000 Toiminnan tarkoitus mm. vertaistoiminnan edunvalvonta valtakunnan tasolla jäsenten terveys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden koordinointi ja edustus vaikuttaminen terveys- ja sosiaalipoliittiseen kehitykseen ja päätöksiin valtakunnan tasolla vertaistoimintaa koskevan suunnittelun ja hankkeiden kehittäminen ja edistäminen Standardit vertaisryhmien tukemiseksi Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Vertaistoimijoiden rahoitus avustuksia jaetaan epäyhtenäisesti avustuksia ei tilastoida yhtenäisesti taso vaatimattomampi kuin Saksassa avustuksia myöntävät mm.» Fonds Gesundes Österreich» Itävallan valtio» Osavaltiot» Kunnat» Sairausvakuutuslaitokset, sosiaalivakuutuslaitosten keskusliitto» Lääketeollisuuden keskusliitto Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016
Miten vertaistoiminta kehittyy eteenpäin? Selkeät, avustuskelpoiset rakenteet: Määritellään vertaisryhmien tarpeet Luodaan tukea antava organisaatio Määritellään tukea antavan tahon tehtävät Määrätietoinen ja yhtenäinen kehitystoiminta Johdonmukainen edunvalvonta Vakiintunut avustusjärjestelmä Kiitos! Jokke Reimers jokke.reimers@kansalaisareena.fi Vertaistoiminta Itävallassa 11.1.2016 Kansalaisareena 2016