TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 47 25.01.2005 5 Ymp 15903-2003 (235) Ympäristölupahakemus / Niklaamo Laine & Mäki Kerttula Oy Tiivistelmä: - Ympkaalk 47 Ympäristönsuojelutoimisto 17.1.2005 / Veli-Matti Suhonen, Tiina Liira 1. Asia Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy on toimittanut Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen lupahakemuksen. Hakemus koskee laitosta, jossa harjoitetaan metallien kemiallista pintakäsittelyä. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. 2. Luvan hakija Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy Taalintehtaantie 10 B 20750 Turku 3. Luvan hakemisen peruste Metallien kemiallista pintakäsittelyä harjoittavalle laitokselle on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin kohdan 2 h) mukaisesti oltava ympäristölupa. Toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyjä ympäristölupia eikä erillistä teollisuusjätevesien johtamissopimusta vesilaitoksen kanssa. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 2 mukaan toimivaltainen lupaviranomainen sellaisten metallin kemiallisten pintakäsittelylaitosten osalta, joissa tuotantolinjojen prosessikylpyjen allastilavuus on alle 30 m 3. 5. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle 29.12.2003. Hakemusta on täydennetty 5.1.2005. 6. Laitoksen sijainti ja ympäristöolosuhteet
Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy:n laitos sijaitsee Lausteen kaupunginosassa kiinteistöllä RN:o 853-26-10-6, osoitteessa Taalintehtaankatu 10 B. Kiinteistö on Turun kaupungin omistuksessa. Laitos sijaitsee teollisuusalueella Lausteen asutusalueen luoteispuolella. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat Lausteella ja Hurttivuoressa sijaitsevat asuinalueet noin 400 metrin päässä. Karhunaukion päiväkotiin on laitokselta matkaa niin ikään noin 400 metriä. Laitoskiinteistö rajautuu pohjoisessa, lännessä ja etelässä muihin teollisuuskiinteistöihin ja idässä Taalintehtaankatuun. Samalla kiinteistöllä toimii Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy:n lisäksi Turun ammattiopistosäätiön kanslia sekä autokorjaamo. 7. Alueen kaavoitustilanne Turun yleiskaavan 2020 mukaan alue kuuluu teollisen tuotannon ja varastoinnin alueeseen (T). Laitosalue samoin kuin kaikki ympäröivät kiinteistöt on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi merkinnällä TT. 8. Laitoksen toiminta Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy on metallien pintakäsittelylaitos, jossa tehdään alihankintatyönä lähinnä sähkösinkitystä, mutta jonkin verran myös mangaanifosfatointia sekä elektrolyyttistä sähkökiillotusta. Hakemuksen mukaisesti laitoksella on myös valmius niklaustöiden suorittamiseen, mutta kysynnän vähentymisen myötä niklaus on lopetettu kokonaan. Kaikki toiminnat suoritetaan samassa teollisuushallitilassa. Nykyisellä paikalla yritys on toiminut vuodesta 1991 ja toimitilaa on noin 330 m 2. Työntekijöitä laitoksella on kaksi. Sähkösinkitys Pääosa toiminnasta on sähkösinkitystä, jota varten laitoksella on ns. seisova sinkityslinja sekä rumpusinkityslinja. Molemmat linjat koostuvat varsinaisesta sinkitysaltaasta, huuhtelualtaista ja sinipassivointialtaasta. Molempien linjojen prosesseja ohjataan manuaalisesti ilman automatiikkaa. Seisovan linjan altaat ovat kaksipohjaisia teräsaltaita ja rumpulinjan altaat yksipohjaisia sisäpuolelta lasikuidutettuja teräsaltaita. Ennen varsinaista sinkitystä käsiteltävät kappaleet esikäsitellään peittaamalla ne tilavuudeltaan 2 m 3 :n kokoiseen suolahappoaltaassa. Vaihtoehtoisesti kappaleita voidaan peitata myös rumpupeittauslaitteessa. Huuhteluiden jälkeen kappaleet sinkitään seisovalla linjalla 3 m 3 :n altaassa tai rumpulinjalla 2,5 m 3 :n altaassa, joissa sinkki siirtyy käsiteltävien kappaleiden pintaan elektrolyysin avulla. Kylpyaltaissa oleva emäksinen kylpyneste on syanidipohjainen. Sinkityksen jälkeen kappaleet huuhdellaan ja sinipassivoidaan. Sinipassivointi tapahtuu seisovalla linjalla 1,5 m 3 :n altaassa ja rumpulinjalla noin 0,7 m 3 :n altaassa. Sinipassivoinnissa käytettävä kylpyliuos sisältää 3-arvoista kromia sekä ph:n säätöön tarvittavaa typpihappoa. Lopuksi käsiteltävät kappaleet huuhdellaan ja kuivataan. Sähkösinkityksen vuotuinen kapasiteetti on noin 100 t/a.
Mangaanifosfatointi Mangaanifosfatoinnin aluksi käsiteltävistä kappaleista poistetaan niiden sisältämä rasva (leikkuuöljy) rasvanpoistopesulla ja huuhteluilla. Varsinainen fosfatointikylpy tapahtuu n. 1 m 3 :n altaassa, jonka kylpyliuos sisältää fosforihappoa. Fosfatoinnin jälkeen kappale rasvataan kastamalla se rikittömään öljyyn. Valutuksen jälkeen kappale pakataan. Laitoksella fosfatoidaan n. 9000-12000 pinnapulttia vuosittain. Niklaus Niklausta ei laitoksella enää suoriteta, mutta valmius siihen on edelleen olemassa. Dieselmoottoreiden kansia on niklattu aikaisemmin noin 10-30 kpl vuosittain. Niklauksessa käytettävä liemimäärä on 2,5 litraa. Kuuma liemi kaadetaan niklattavaan osaan ja imetään niklauksen jälkeen talteen uudelleen käytettäväksi. Prosessista ei synny viemäripäästöjä. Sähkökiillotus Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen sähkökiillotus on elektrolyyttistä kiillotusta, jossa käytetään rikki- ja fosforihappoa. Kylpyallas, johon käsiteltävät kappaleet upotetaan, on tilavuudeltaan noin 300 litraa. Käsittelyn jälkeen kappaleita valutetaan kylpyaltaan yläpuolella. Sähkösinkityskapasiteetti on noin 600 kg/a. 9. Käytettävät raaka-aineet ja niiden varastointi Taulukko 1. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet: Tuotenimi Sisältö Kulutus Sinkitys Sinkkianodi Sinkki 99,995% 700-800 kg/a Lipeäkivi Natriumhydroksidi 98 % 300 kg/a Natriumsyanidi Natriumsyanidi 100 % 300 kg/a Enprep 146 Natriumhydroksidi 30-50 % Dinatriummetasilikaatti 5-10 % Natriumkarbonaatti 15-30 % 150 kg/a Typpihappo Typpihappo 60 % 60 kg/a Suolahappo Kloorivety 30-35 % 800 kg/a Finidip 250 Typpihappo 10-25 % Kromi(III)-komponentti 2,5-10 % Ammoniumbifluoridi < 10 % Mangaanifosfatointi Bonder 98 G Fosforihappo <25% Nikkeli < 10 % Sähkökiillotus 80 l/a
Fosforihappo 85 % Fosforihappo 85 % 60 kg/a Rikkihappo 25-98 % Rikkihappo 25-98 % 30 kg/a Nikkelöinti Nikkelöintikylpy n. 5 litraa Peittaus ja jäteveden käsittely Natriumhypokloriitti Natriumhypokloriittiliuos n.99 % aktiivikloorin määrä n. 11 % 300-400 l/a Polymeeri 9 kg tai 3 l/3000 l jätevettä Kemikaalien varastointimäärät ovat pieniä ja tarvittavia aineita tilataan tarpeen mukaan. Kemikaaleja varastoidaan tuotantotilan lattialla erillisissä suojaastioissa. Erillistä kemikaalien varastotilaa ole. Taulukossa esitettyjen aineiden lisäksi laitoksella käytetään jonkin verran propaanikaasua. Kaasupullot varastoidaan ulkona lukollisessa kaapissa. Käytetyistä kemikaaleista on käyttöturvatiedot. 10. Toiminnassa syntyvät päästöt ja jätteet Jätteiden ja jätevesien lisäksi laitokselta ei normaalitoiminnassa aiheudu merkittäviä päästöjä muualle ympäristöön eikä melu- tai tärinähaittoja. Jätevedet Laitoksella käytetään vettä vuosittain noin 1000 m 3. Kokonaisvesimäärästä n. 90 % käytetään lauhdepumppujen avulla tapahtuvaan prosessin jäähdyttämiseen. Käytetty lauhdevesi johdetaan edelleen prosessiin huuhteluvedeksi. Itse tuotantoprosessiin kuluu noin 60 m 3 vettä vuodessa. Saniteetti- ja muu jätevesi muodostaa noin 40 % kokonaisjätevesimäärästä. Rumpulinjalla tapahtuvassa sinkityksessä syntyvä huuhteluvesi käsitellään laitoksen omassa esikäsittelyssä 500 litran panoksina. Ensimmäiseksi veden ph nostetaan natriumhydroksidilla arvoon 12,5-13. Tämän jälkeen veteen annostellaan natriumhypokloriittia kunnes syanidi on hapettunut. Hapettumista seurataan automaattisesti toimivalla redox-mittarilla. Tarkemmat analyysit tehdään fotometrillä. Seuraavaksi panos siirretään viiveastiaan ja sieltä edelleen 3.5 m 3 keräilytankkiin, johon mahtuu kerrallaan 6-7 panosta. Keräilytankin täytyttyä jäteveden ph säädetään suolahapolla arvoon 8,5. Jäteveden sisältämien raskasmetallien saostamiseksi sekoitetaan veteen kolme litraa polymeeriliuosta. Tankin pohjalle laskeutunut raskasmetallipitoinen sakka imetään suotopuristimelle, jossa se kuivataan. Kuiva, syanidivapaa sakka toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn ja puristuksessa irronnut vesi pumpataan takaisin viiveastiaan. Keräilytankkiin jäävä selkeytynyt vesi johdetaan kaupungin viemäriin kiinteistöllä olevan öljynerotinlaitteiston kautta, jonka tyhjentämisestä vastaa Senaatti-kiinteistöt. Jäteveden sinkkipitoisuus ennen käsittelyä on noin 100-120 mg/l ja käsittelyn jälkeen noin 2 mg/l.
Viimeisimmän ympäristönsuojelutoimistolle toimitetun jätevesien testausselosteen mukaan 26.10.2004 analysoidussa näytteessä jäteveden sinkkipitoisuus oli kuitenkin 2,9 mg/l, mikä ylittää Turun vesilaitoksen vastaanotettavalle jätevedelle asetetun pitoisuusrajan. Jätteet Sinkitys- ja sinipassivointikylvyissä käytettäviä kylpyliuosnestettä ei jää jätteeksi vaan niihin ainoastaan lisätään tarvittaessa lisää aineita. Sinkityskylpyaltaisiin kertynyt syanidipitoinen karbonaattisakka poistetaan altaista noin kerran vuodessa. Sakka lapioidaan vara-altaisiin tyhjennetystä kylpyaltaasta välipohjallisiin tankkeihin, joissa se laskeutuu välipohjan alle. Laskeutunut sakka siirretään edelleen 200 litran tynnyreihin, joissa se kuljetetaan ongelmajätteenkäsittelyyn ja pinnalle erottunut kylpyliuos palautetaan takaisin prosessiin. Seisovan sinkityslinjan kyllästyneet/rikastuneet huuhteluvedet pumpataan tarvittaessa suoraan ongelmajätelaitoksen kuljetusautoon ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Mangaanifosfatoinnin kylpyliuosta ei jää jätteeksi vaan liuosnestettä ainoastaan lisätään kylpyastiaan tarpeen mukaan. Mangaanifosfatoinnissa syntyvä sakka eli ns. "kattilakivi" poistetaan ajoittain kylpyaltaan pohjalta ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Sakan poistamisen ajaksi kylpyneste pumpataan toiseen astiaan. Mangaanifosfatoinnissa käytettävään huuhtelualtaaseen jäävä leikkuuneste imeytetään sahanpuruihin ja toimitetaan Orikedon jätteenpolttolaitokselle. Prosessista ei synny jätevesipäästöjä viemäriin. Elekrolyyttisessä sähkökiillotuksessa muodostuu kylpyaltaan pohjalle metallipitoista lietettä. Ajoittain liete siirretään altaasta tynnyriin, jossa kylpyneste erottuu kerrokseksi pinnalle ja painavampi sakka painuu pohjalle. Tynnyrin pinnalle jäävä neste palautetaan takaisin kylpyyn ja pohjalle laskeutunut saakka toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Prosessista ei synny jätevesipäästöjä viemäriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden määrät: Taulukko 2. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätenimike Määrä Toimituspaikka Loisteputket Liikkeeseen, josta ostetaan uudet Syanidipitoinen karbonaattisakka Jäteveden puhdistamisessa syntyvä karbonaattisakka Sähkökiillotuksen sakka Mangaanifosfatoinnin sakka (kattilakivi) 400-700 kg/a Ekokem Oy 300 kg/a Ekokem Oy 50 kg/a Ekokem Oy 3 kg /a Ekokem Oy
Sekajäte Turun seudun jätehuolto Oy 11. Toiminnan ympäristövaikutukset ja päästötarkkailu Arvio toiminnan riskeistä sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritetuista toimenpiteistä Toiminnan suurin riski on prosessialtaissa tapahtuva mahdollinen vuoto, jonka seurauksena vaarallisia nestemäisiä kemikaaleja pääsisi valumaan ympäristöön. Seisovan linjan altaat ovat vuotojen minimoimiseksi rakennettu kaksipohjaisiksi. Lisäksi lattialla on umpikaivo, josta mahdollisesti altaiden ulkopuolelle päässeet nesteet voidaan pumpata talteen. Laitoksella on myös tarvittavat tyhjät vara-altaat, joihin kylpynesteitä voidaan väliaikaisesti pumpata esim. vuotavista säiliöistä. Jätevedet eivät käytännössä voi päästä viemäriin puhdistusprosessin ohi. Laitoksen prosessialtaissa, lähinnä ns. seisovassa sinkkikylvyssä ja sähkökiillotusaltaassa on tupla-altaat. Nestemäisiä kemikaaleja varten ei ole erillisiä allastettuja varastotiloja, mutta kemikaalit säilytetään muovisaaveissa. Tuotantohallin lattiassa on kaksi yleiseen viemäriin johtavaa lattiakaivoa, joihin on asennettu sulkuventtiilit. Rumpulinjan vieressä on umpikaivo. Toiminnan tarkkailu Laitoksen viemäriin johdettavista jätevesistä otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä tutkitaan sinkkipitoisuus laboratoriossa ja tarkkailuraportit toimitetaan tiedoksi Turun ympäristönsuojelutoimistolle ja vedenpuhdistuslaitokselle. 12. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla 23.9.-22.10.2004. Lisäksi hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei määräaikana ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot ja hakijan vastine Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta. Asemakaavatoimisto on lausunnossaan katsonut, toiminnan olevan Oheismateriaali Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy:n lupahakemus 1 Oheismateriaali Asemakaavatoimiston lausunto 2
Ympäristölupahakemukseen liittyvä muu aineisto on nähtävissä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokouksessa. Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Niklaamo Laine & Mäki- Kerttula Oy:lle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan osoitteessa, Taalintehtaankatu 10 B olevalla kiinteistöllä RN:o 853-26-10-6 sijaitsevalle metallien pintakäsittelylaitokselle. Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräyksen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 1 Kaikkia toiminnassa syntyviä jätteitä tulee käsitellä ja varastoida siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, 19 ) 2 Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan ja muista jätteistä lukittavassa ja katetussa varastotilassa. (YSL 43, 45, JL 6 ) 3 Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin vastaanottajalle, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. (YSL 43, 45, JL 6, 15 ) 4 Mangaanifosfatoinnin huuhtelualtaaseen jäävä leikkuuneste on toimitettava käsiteltäväksi viranomaisen hyväksymään ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Kyseistä jätettä ei saa toimittaa poltettavaksi Orikedon polttolaitokselle. (YSL 43, 45, JL 6 ) 5 Laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysainetta, työvälineitä ja astioita mahdollisten vaarallisten aineiden vuotojen talteen keräämistä varten. Vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Vuotaneiden aineiden johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätevesien käsittely 6 Laitokselta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien haittaainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia pitoisuusarvoja: Aine Pitoisuusraja-arvo (mg/l) Kokonaiskromi (Cr) 0,5 Nikkeli (Ni) 0,5 Sinkki (Zn) 2,0 Kokonaissyanidi (CN) 0,2 Viemäriin johdettavan jäteveden ph-arvo tulee olla alueella 6,0-11,0. Jätevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvojen
saavuttamiseksi on kielletty. Mikäli jätevedet sisältävät muita haitallisia aineita tai jäteveden koostumus muuttuu, voi lupaviranomainen antaa niiden enimmäispitoisuuksia, käsittelyä ja tarkkailua koskevia määräyksiä. (YSL 43, 47, YSA 36 ) Toiminnan tarkkailu ja valvonta 7 Viemäriin johdettavien jätevesien laatua ja määrää tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävän tarkkailututkimuksen avulla. Tutkimus tulee suorittaa normaalin tuotannon ollessa käynnissä ja siinä tulee selvittää viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuudet kokonaiskromin (Cr), nikkelin (Ni), sinkin (Zn) ja kokonaissyanidin (CN - ) osalta sekä jäteveden ph-arvo. Lisäksi tulee esittää tieto viemäriverkkoon johdettavan jäteveden määrästä. Ensimmäinen tarkkailututkimus tulee suorittaa 31.5.2005 mennessä. Ensimmäisen tarkkailututkimuksen yhteydessä on selvitettävä viemäriin johdettavasta jätevedestä määräyksen 8 taulukossa esitettyjen haitta-aineiden pitoisuudet. Tarkkailututkimusten tulokset tulee toimittaa tiedoksi Turun vesilaitokselle ja ympäristönsuojelutoimistolle kahden viikon kuluessa tutkimuksen tekemisestä. (YSL 46, 83 ) 8 Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: - laitoksella käytettyjen ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät, - laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat ja -ajankohdat, - laitokselta viemäriin johdettujen jätevesien määrä - laitoksella havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai viemäriin taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, 46, 83, JL 51, 52 ) 9 Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. (YSL 43, 46, 62, 76, 83, YSA 30 ) 10 Toiminnassa tapahtuvista pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan ja tuotantomäärien muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, laitosalueen ja -tilojen käytön oikeuttavan vuokrasopimuksen päättymisestä sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. (YSL 43, 81, 83 ) 11 Ennen toiminnan loppumista tulee huolehtia laitosalueen
puhdistamisesta sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Puhdistamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarvittaessa antaa määräyksiä alueen puhdistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 90, JL 6, 20 ) 12 Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää laitoksen toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-4 on annettu hallitsemattomasta jätteiden käsittelystä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemiseksi. Ongelmajätteet on niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi kerättävä ja säilytettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteitä ovat myös toiminnassa syntyvät kiinteät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita kuten happoja tai öljyä. (1-4) Jätteet on määrätty toimitettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn säännöllisin väliajoin, jotta laitokselle ei kertyisi kerrallaan liian suuria ja vaikeasti hallittavissa olevia määriä pilaantumisen vaaraa aiheuttavia vaarallisia jätteitä. Jätteiden asianmukainen ja turvallinen käsittely voidaan varmistaa luovuttamalla jätteitä ainoastaan jätelain 15 :ssä mainituille hyväksytyille vastaanottajille. (3) Metallien työstössä käytetyt öljyt on ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) luokiteltu ongelmajätteiksi (luokka 12 01), joten ne on toimitettava käsittelyyn laitokselle, jolla on lupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Orikedon jätteenpolttolaitoksella ei ole lupaa kyseisen kaltaisten jätteiden käsittelyyn. (4) Mahdollisen kemikaali- tai ongelmajätevuodon varalta on laitoksella oltava riittävästi työkaluja ja imeytysmateriaalia, jotta tarvittaviin onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin voidaan toiminnanharjoittajan toimesta ryhtyä viipymättä. (5) Jätevesiä koskeva määräys on tarpeen, jottei toiminnasta aiheudu haittaa Turun kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Viemäriin johdettavien jätevesien haitallisten aineiden päästörajoituksissa on otettu huomioon Helsingin komission suositukset (Helsingin komission suositukset Itämereen
maalta tulevien päästöjen vähentämiseksi, Ympäristöministeriö 1996) sekä yleiseen viemäriin johdettavien asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien laadun ohjearvot (Ympäristöministeriö, työryhmän mietintö 71, 1992). (6) Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia (7-12). Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-47, 52-56, 81, 83, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16-19, 30 ja 36 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 20 Jäteasetus (1390/1993) 6 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvanhaltijan on 31.12.2015 mennessä tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi siten kuin ympäristönsuojelulain 55 :ssä on säädetty. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty määräaikaan mennessä. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Ympäristölupamaksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 2522,8 euron maksu. Taksan alkuperäisestä maksusta on vähennetty 672.75 euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu sanomalehdessä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU tied Lounais-Suomen ympäristökeskus ao Niklaamo Laine & Mäki-Kerttula Oy kuul Julkipano